Keskiraskauden oireita ja olotiloja

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Owlet
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Musta on ihanaa ettei tarvii enää kärsiä jatkuvasta etovasta olosta. Mitä nyt eilen illalla jouduin halailee pönttöö. Onneks näin ei enää usein käy. Mut nyt on tullu aika kipee alaselkä joka säteilee pakaraan kautta nukkuessa lonkkiin et välillä on vaikee nukkua.
Mut ihanaa ku pömppis kasvaa ja enää en ees sitä piilottele ;D
 
Mä otin myös masun "esiin" ekaa kertaa tänään, enkä piilottanut sitä löysän paidan alle piiloon. Ihana kulkea masu näkyvillä :rolleyes:
 
No ehkä se että kasvatat mahassa uutta elämää, niin sen ihmeellisyys on jo hieno kokemus jos nyt jotain nautittavaa tästä pitää kertoa =D
 
Ei ehkä tässä itse raskaudessa oo mitään ihanaa. Rajoitteita tulee ainaki mun elämässä vastaan tämän takia. Kai se vaan on se uuden alun odotus... Ehkä se maaliskuu kruunaa tämän..
 
Väsymys taitaa olla suurin oire ja sitä kyllä riittää. Nännit on myös todella arat kylmälle, mietin niihin jo jotain lämmittimiä :D Repäisykipuja oli vielä muutama viikko sitten lähes päivittäin, nyt ei juuri tunnu mitään sellaista.
 
Miulla on paha olo helpottanu tosi paljon, mut tilalle on tullu järkyttävä väsymys :( Se varmaan osittain johtuu matalasta hemoglobiinista. Oi ku miullakii ois tissit kasvanu mut eii :( :D
 
En tiedä onko tämä varsinainen oire, mutta etenkin aamulla herätessä kun makaa niin kohtu on jotenkin "pystyssä" ja selkeästi esillä ja se on ihan oikealle eikä keskellä... Neuvolan tätikin sanoi että on selkeästi enemmän oikealla eikä syytä osannut sanoa. Onko kellään muulla tällaista?

Muuten on vointi ollut lähes tavallinen!
 
Melko oireetonta on nyt, oikeastaan niin oireetonta, että vähän väliä stressaan, onko kaikki ok (hölmö minä). Joinakin päivinä ei tunnu mitään, joinakin päivinä pieniä pistäviä kipuja mahan eri puolilla. Repäisykipuja on, jotka ilmenee esim. äkkiä makaamasta noustessa (jostain syystä koirat tapelleet useampaan otteeseen nyt parin viikon aikana ja siksi olen joutunut näitä äkkinousemisia tekemään sohvalta). Rinnat kipeytyy yöllä, jos nukun selälteni, kyljelteen ei. :D Mut juu, siis ei juuri oireita! Mä niiiiiiiiiiiiiin odotan niitä liikkeitä!
 
Mun mielestä on ihanaa olla raskaana ❤ Eka kolmannes meni ympärivuorokautisessa pahoinvoinnissa ja pää oli seota, joten oon nauttinut aivan suunnattomasti tästä toisesta kolmanneksesta. Uskomattoman ihanaa kasvattaa pientä ihmettä omassa kohdussa. Oon tuntenut vauvan liikkeitäkin jo melkein parin viikon ajan, joten on ollut jotain hyötyä siitäkin että oon herkkä. Tänään 17+2.
 
Väsymystä on ollut nyt ja en oikein saa mitään aikaseksi,muuten ihan normaali olo. Mahan kasvua tässä kovasti odotellaan,vielä ei oo oikein sen suhteen tapahtunut mitään. Ja ne liikkeet,voi ku tuntis jo :)
 
Mä pääsin kai aika helpolla ekan kolmanneksen oireiden osalta, piti vaan syödä säännöllisesti ja nukkua tarpeeksi, niin ei tullut niin huono olo. Rinnat oli ovulaatiosta asti vaihtelevasti kipeenä ja kasvoivat kuppikoolla. Ekat 7 viikkoa oli päivittäin pientä vuotoa, joka huoletti kovasti. Mutta ultrassa kaikki hyvin! :happy:

Nyt toisen kolmanneksen alettua on huonot olot lähes poissa ja rintojen arkuus vähentynyt paljon. Välillä outoja vihlaisuja ja jomotuksia lantion/alavatsan/lantionpohjan (?) alueella ja välillä alaselkä jumittaa. Mut muuten aika normaali olo.

Koko aikana tähän mennessä mulla on ollut kyllä se ongelma, että kun on niin normaali olo välillä, alkaa miettimään, että onko tässä raskaana ollenkaan ja onko kaikki hyvin. Mun pitäisi varmaan päästä kahden viikon välein ultraan ihan vaan mielenrauhan vuoksi... :joyful: Mut odotan kovasti, että liikkeet alkaa tuntumaan, niin ehkä se rauhottaa. :)
 
Mulla on vähän sama juttu ollut ettö kun ei oireita ole ollut kuin joitakin repäisykipuja ja kasvukipuja satunaisesti niin joka kerta on sydänäänten kuuntelu jännittänyt että löytyykö sieltä mitään. Onneksi eilen ultrattiin niin ei rakenne ultraa tarvitse niin paljon jännittää!
 
Edelleen väsyttää, lisäksi ajoittain närästää. Syödä pitää tasaisin väliajoin tai muuten alkaa heikottaa. Jotain alavatsan jomotuksia ja repäisykipuja etenkin nivusissa on ollut, esim. aivastaessa joskus tuntuu että koko nivunen repeää :D Fiilis on ihan kohtuullisen hyvä. Itse raskaus on ihana asia ja tykkään siitä että maha alkaa näkyä, mutta energiaa voisin kyllä jostain ottaa lisää!
 
Pahoinvointi on ruvennut helpottaan, ei tarvi kuin ehkä aamuisin oksentaa, jes :D
Mutta...uusina vaivoina väsymys, tissikipu ja en oo enään edes varma onko nyt harkkasupistuksia vai liitoskipuja vai mitä nää on kun mahaan sattuu liikkuessa ja kyljellä maatessa.. Oli aamullakin niin tuskaiset kivut, että itkua sai pidätellä kun alavatsaan nippaili ja puukolla revittiin sisälmyksiä. Pääkipuki on ollut hyvä ystävä usean päivän ajan, rautatabletit pitäis aloittaa mutta odotan lähinnä nyt sitä että pahoinvointi on kokonaan hellittänyt.
 
Täälä ollut kans suht oireetonta aikaa, ärsyttävää närästystä vaan ajoittain ja nipistelyä eripuolilla vatsaa; välillä kovin voimakastakin. :-/ väsymystä ja huimausta myös kun Hb ja verenpaineet vähän matalahkot. Ajatus pienestä nyytistä joka kasvaa reippaasti antaa kuitenkin uskomattoman paljon voimaa jaksaa...
 
Nautin itsekin siitä että maha näkyy ja kannan sitä ylpeydellä <3 Kauhea väsymys täälläkin on ollut hetken aikaa varsinkin aamuisin, mut laitan sen syksyn piikkiin. Kyllä raskaus mulle ainakin on ihanaa aikaa josta yritän nauttia, tunnen itseni naisellisemmaksi kuin ennen. Ainakin vaatteet päällä :wink
 
Takaisin
Top