Keskiraskauden oireet

Mulla toi ummetus on ihan normi vaiva ja pahenee vaan näin raskaana ollessa... mut hyvä vinkki, jonka luin jostain, on magnesium. Ostinkin jo viime raskaudes sit magnesium lisää ja popsin niitä vähän niinku extraa niin auttoi kyllä!
Nytkin oon ottanut aamuisin kaksi tablettia (kolme on maksimi vrk:ssa). Mg:sta apua myös suonenvetoihin.

Levolacia joudun itekin ottaa ja se on aivan hirveen makuista, samoin syön noita ruoansulatusyogurtteja - näistä nyt ei oikein oo apua. Vettä juon väh sen 3 litraa päiväs, syön kuitua jne. Luumut ei auta mulla... Ikuinen riesa, johon on toisaalta aika tottunut. Näin raskaana ollessa on vaan niin tukala olo, kun ei pääse vessaan.
 
Mulle ihan uutta toi magnesiumin vaikutus ummetukseen. Omalla kohdallani ummetusta on ollut niin kauan ku muistan, mutta heti ku tulin raskaaksi, niin suoli alkoi toimimaan paremmin ja ei vieläkään tietoa samasta vanhasta ummetuksesta. Aloitin heti raskaudn alussa calsium-magnesium-sinkki lisän ja lisäksi teen joka aamu smoothien jossa kuitu pitoisia hedelmiä, piimää, hampunsiemeniä, chian siemeniä ja pähkinöitä, joskus myös kauraleseitä. Oon huomannu että vehnä ja sokeri on mun suolistolle ne pahimmat ummetusta aiheuttavat, joten myös näitä välttelen. Mutta ilmeisesti omalla kohdallani myös tuo magnesium on ollut se helpottava.
 
Tuli mieleen tuosta unenpuutteesta tai unen katoamisesta että mä en valvo mutta mä oon alkanu useempana yönä käveleen unissaan ja puhumaan. Pienestä pitäen oon toki sitä tehnyt mutta nyt se on taas korostunut. Sitten aamulla väsyttää ihan hulluna kun yöllä pitää heilua vaikkei haluaiskaan. Saapa nähä periikö tintti tämän maagisen taidon.
 
Muistin taas että nykyään joka kerta ku käyn yöllä vessassa ennen ku alan nukkumaan ja kävelen pimeessä kämpässä, niin huomaan että on tullu usein samallaisia fiiliksiä ku lapsena, pelkään pimeää! En keksi muuta ku että tää liittyy raskauteen.. En oo ikinä lapsuuden jälkeen pelänny pimeää ja sitten nyt, omassa kodissa, pelkään!
Viime aikoina on kyllä ollut unettomuutta ja joinaki aamuina herätessä tuntuu ette ei vielä kerenny nukahtaa ja heräilen useammin ja helpommin. Ihme että energiaa riittää, ku päikkäreitä en oo vielä oppinu nukkuun ja illalla ei meinaa millään väsyttää.
 
Tseitsei: Mä oon kans lapsena ollut kova puhumaan unissani ja myös liikkumaan ja toki oon harrastanu sitä myös näin aikuisenakin joskus. Mies ei oo ainakaan vielä sanonu, että puhuisin unissani tai kävelisin. Mutta kyllä tää raskaus vaikuttaa vaikka mihin asioihin ja välillä tulee ihan yllätyksenä, että jokin uusi oire saattaa johtuakin tästä.. :D
 
Sen muuten pitää olla just magnesiumOKSIDIA, että auttaa mahaa toimimaan. Kannattaa kysyä apteekissa.
 
Hello, kaikki marraskuun mammat. Unohdin salasanani, kun ei ole tullut täällä hetkeen käytyä (ensimmäisen aikana 2010-2011 enemmänkin). Kävin kuitenkin lueskelemassa kohtalotovereiden juttuja, enkä voinut vastustaa kiusasta kommentoida asiaan SELKÄKIPU! Mulla on molemmissa aikaisemmissa vaivannut ja edellisessä ja tässä turvautunut hetkittäin fysioterapeutilta lainaamiini tukiin. No, koin ahaa-elämyksen seistyäni koko päivän ylioppilasjuhlissa ja päivän päätteksi meinasi jalat lähteä alta. Illalla oli vielä ohjelmassa keikalle meno ja päädyin laittamaan 7sentin korolla varustetut saappaat kun ajattelin, että peli on jo menetetty..Puoli tuntia seisottuani koroissani antoi jomotus periksi ja sen jälkeen aina kun selkää alkanut jomottaa, niin korot jalkaan!! Tänään viikot 24+0 ja viime viikolla huvipuistoreissu samoissa 7cm:n koroissa, jalkojen päällä 10-19 eikä selkäkivusta tietoakaan (päkiöissä vähän jomotti kun kotiin pääsi, mutta se on ihan ymmärrettävää kun tätä ruhoa kannatellut! :wtf: ).
Mutta siis, suosittelen kokeilemaan korkokenkiä jos selkä vihoittelee, itellä se vaati kolmannen kierroksen, ennen kuin tajusin kun en muuten juurikaan koroissa kuljeskele! :happy:
 
Mulla migreeni helpottanut. Nyt heinäkuussa ei ole ollut kuin kahdesti. Positiivista siis, kun kesäkuussa oli vähintään kahdesti viikossa.selkä välillä vaivaa, mutta toistaiseksi ei pahemmin. Noista migreenilääkkeistä on tullut monenlaista ohjetta työntekijästä riippuen. Nyt sanottiin, että jos pahemmaksi menee, niin lääkärin kanssa neuvotella täsmälääkkeestä. Mutta toivottavasti selviää ilman.
 
Mä myös oon alkanut viime öinä ravaamaan vessassa vähintään 3 tai 4 kertaa. Aikaisemmin kävin maximissaan kahdesti ja sekin tuntui välillä jo ylivoimaiselta. Ja loppua kohden varmasti nää öiset vessakäynnit lisääntyy.
 
Oon ihan tyytyväinen ettei vessassa tarvitse käydä kun kerran yössä jos sitäkään. Mutta luoja tätä vetämätöntä oloo mikä mut valtaa liian usein, huonoimpina päivinä haluais olla vaan peiton alla mutta 2v pitää sen verran liikkeellä ettei ole mahdollista. Miehellä on nyt kesäloma joten onneksi saan levätä niin toivottavasti syksy sujuisi jo vähän pirteämpänä
 
Mä oon huomannu että välillä tulee kova tarve juosta vessaan isommalle hädälle,mutta kun pääsee vessaan asti niin ei edes tuhnua tule. Tulee vaan tarve päästä vessaan. En sit tiä lilluuko riiwiö jotenkin niin tuolla että tulee sellanen tunne
 
Mulla ainaki potkii aika kivasti välillä suolistoon päin. Varsinkin kun näitä ummetus-päiviäkin ollut niin tosi tukalaa ku toinen vetää riverdancea selkää/suolistoo kohden...
 
Mulla on ruvennut hiuksia lähtemään ihan älytön määrä, varsinkin suihkun jälkeen harjatessa. Onkohan ihan normaalia, ku mitä oon lukenu ni muilla paksuuntuu hiukset.. Aluks mullakin kasvo hurjaa vauhtia, mut en huomannu ainakaa et ois vähemmän lähteny hiuksia kun normaalisti. Nyt siis ihan tuppoina jää käteen ja harjaan :(
 
Mulla taas ei hiukset putoo ollenkaan. :D Mulla on normaalistikin tosi paksut hiukset, niin nyt oon huomannu ettei niitä irtoa enää ollenkaan ja päässä on tällanen kesyttämätön karvareuhka. Kaipa ne synnytyksen jälkeen sitte putoo pois.
 
Pian saakin vaihtaa että viimeisen kolmanneksen oireet :D mutta siis, tänään pihahommia tehtiin lämpöisessä säässä. Ekaa kertaa tälle kesää minishortsit jalassa ja ai kauheaa minkä slaakin meinasin saada. Mulle on tullut ihan hervottomat suonikohjut! :( oikein kunnon pampuloita pohkeessa. Nyt sitten tukisukkia ostettuna ja kompressiosäärystimet jalassa istun ja varmaan nukun ensyön.
 
Mä oon kuullut imetysdementiasta, mutta tekeekö jo tämä raskausaika jotenkin toistaitoiseksi? Tuntuu, että työmuisti on kaventunut neljännekseen normaalisti. Muistan jatkuvasti väärin aikatauluja ja unohtelen kaikenlaista. Töissäkin pakko kirjoittaa kaikki ylös, kun tuntuu ihan ylivoimaiselta muistaa mitään hetkeä pidnempään. Myös ongelmanratkaisutaito tuntuu kadonneen kokonaan, olen viettänyt viimeisen tunnin kontaten meidän yhdistelmärattaita ympäri ja yrittäen kääntää istuinosaa/ työntösuuntaa siinä onnistumatta. Käyttöohjeiden JA videon kanssa.
 
Takaisin
Top