Keskenmeno ja tunteet

Janninaalle voimia!
Mäkin olin sairaalassa. Kun en saanut tehdä kotona tyhjennystä ite, kun sairaalaan on yli puolen tunnin matka.
Mulla meni sairaalassa 9h. Kipeä olin kanssa kolmisen tuntia ekojen lääkkeiden jälkeen (sain siis kahdet) . Sain heti panacodia 2tbl, ja pahoinvointilääkeen kun menin sairaalaan. Sit sain kipujen alettua buranaa ja hetken päästä vielä 2 panacodia ja lämpötyynyn. Niillä kyl helpotti ja tunnin päästä olin jo aika hyvä vointinen, mut alkion ulos tulossa kesti 7h.
 
En tiedä vaikuttaako kipuun ja vuotoon se että onko aiempia synnytyksiä, varmaan vaan tuurista kiinni. Inhottaa kuitenkin vaan odotella. Lisämurheena tietty sekin kun imetän esikoista edelleen ja joutuu ainakin sen yhden päivän olemaan ilman imetystä. Ei ole ollut helppo tapaus vieroittaa, on siinä miehellä sitten kestämistä.
 
Onko pahoinvointilääkkeistä apua sivuoireisiin jos sellaisia lääkkeistä tulee? Oon miettinyt noita lääkkeiden tuoteselosteissa mainittuja sivuoireita, kuten juuri pahoinvointi, oksentaminen ym., kun mulle annettiin mukaan Cytotecit, parasetamolia ja Panacodia. Ei ole aiempaa kokemusta Panacodista eikä tietty Cytotecista että ei voi tietää miten itse reagoi. Pitäisiköhän varata kotiinkin jotain pahoinvointiin kaiken varalle?
 
Mulla ei ollut pahoinvointia tyhjennyksen takia, mutta kipupiikkien takia oksentelin. Siis onko näin, että joku pistetään kotiin tekemään tyhjennys itsekseen??! :eek: Vai meeks sairaalaan? Mä ainakin olin ihan sairaan kipeä ja tarvitsin sairaalahoitoa kun se tehtiin. Ja ultrasivat kaksi kertaa sen jälkeen ja sitte vasta pääsin kotiin kun oli tyhjentynyt, jos ei olis, nii olisin jotunut jäämään yöksi. Panacod on aika vahva lääke, mutta mulla ei auttanut tyhjennyksestä johtuviin kipuihin. :/
 
Mä tein sen tyhjennyksen kotona. Sairaalassa ultrattiin ensin ja sit sain lääkkeet mukaan. Ihan normi käytäntö ainakin Tays:ssa jos on vähemmän ku rv 9+0.
Ei mulle Cytoteceista tullu pahoinvointia. Mut kyllä sain reseptin pahoinvointilääkkeistä ja sellanen suositeltiin ottamaan.
 
Joo, lääkkeet sain mukaan kotiin ja kotona pitäisi pärjätä. Kuulemma kun takana ennestään jo raskaus ja synnytys niin voi tehdä kotonakin tyhjennyksen. Pelottaa kyllä mitä tästä seuraa. Ja joo, 3-4 viikon päästä voi tehdä itse raskaustestin vielä, eli ei mitään seurantaa jälkeenpäin että hoituuko tyhjennys kunnolla...

Mulle kipupiikki on tuttu synnytyksestä, ja kyllä se pisti oksettamaan. Toivottavasti ei tarvitsisi sitä.

Jännä että mulle ei puhuttu pahoinvointilääkkeistä mitään, näin siis Jorvissa.
 
Last edited by a moderator:
Niin, mä odotin ekaa nii ehkä sen takia olin sairaalassa sen ajan. Eivät kyllä edes ehdottaneet että kotiin olisin mennyt. Ja viikkoja oli 8+0. Jälkiseuranta oli vaan se hcg verikoe viiden viikon päästä tyhjennyksestä. R-testi näytti negaa noin kolmen viikon päästä.
 
Ja mulle ei ees ehdotettu et olisin jääny sairaalaan! :O Ekaa mäkin odotin ja viikkoja oli niiden mittausten mukaan 8+3, nt-ultran mukaan 9+0.
 
Taysissa on ainakin se, et jos on yli puolen tunnin matka sairaalaan, tai viikkoja yli yhdeksän niin ei saa tehä kotona. Muuten tehdään kotona. matka sairaalaan sen takia ei saa olla pidempi, jos menee joku pielee, ja tulee voimakas verenvuoto, niin apu on liian kaukana.

Ihmiset reagoi yksilöllisesti lääkkeisiin. Joillekki tulee pahoinvointia ja toisille ei. vahvat kipulääkkeet, kuten oxanest, mitä varmaa aiemmat mainitsevat on piikkinä saanu, niin usein tekee pahaolon. Panacodi voi tehä Joillekki, mut ei niin usein ja on miedompi. Muistaakseni hoitaja sano, et toi cylotec voi myös aiheuttaa pahoinvointia. Kannattaa vaikka soittaa ja kysyä reseptiä apteekkiin, jos on herkkä voimaan pahoin.
 
Voisko se sit olla, kun mulla on ylittänyt 100km, eli niin pitkä matka, ja kun se viikko-raja oli laskennallisesti rajoilla?
 
Minun elämäni ensimmäinen raskaus todettiin keskeytyneeksi reilu viikko sitten oletetulla rv 7+5. Pikkuruinen alkio vastasi 5+6 eikä sykettä ollut, jos ehtinyt olemaan ollenkaan. Hirvittävä huoli ja semmonen ikävä fiilis varjosti heti alusta asti, että ei tää vaan voi onnistua. Tulin siis raskaaksi ekasta renkaattomasta kierrosta tjoittaillen, joten tämmöselle pessimistille ylläri oli suuri mutta aivan ihana. Silti siitä omasta intuitiosta huolimatta se ar-ultra oli pieni shokki...

Kun suurimmasta surusta on alkanut päästä yli päälimmäinen tunnetila on katkeruus ja se, miten epäreilua tää on. Miks mun ekan raskauden piti päättyä näin? Miks just minä, joka kärsin ahdistuneisuushäiriöstä eli otan asiat muutenkin niin raskaasti? Ja miks just keskeytynyt eikä spontaani keskenmeno? Eilen kävin lääkärillä, joka vielä totesi että ruskuaispussi ja alkio on hävinny (ilmeisesti hajonneet kohdun seinämään), mutta sikiöpussi näkyy vielä vesineen. Kohtukin alkanut jo hieman rutistua kasaan, mutta tuhrun tuhrua ei oo tullu, vaikka lääkäri näki rusehtavaa valkovuotoo. Maanantaina soittelen gynen polille itelleni aikaa tyhjennykseen. Melkeen kaks viikkoa joutuu siis elämään tän tiedon kanssa... Pelottaa se lääkkeellinen tyhjennys ja mitä sen jälkeen tapahtuu, kuinka pian tärppää uudelleen ja myös se, että jos tästä tuleekin joku keskeytymisten kierre :sad001 Enimmän osan ajasta on toiveikas olo, mutta esim nyt kun mieli on musta ei faktoista meinaa olla apua. Miks meijän maalisvauva ei saanut syntyä...
 
Aikaisin aamulla tuli otettua särkylääkkeet ja Cytotecit, siitä reilu kuusi tuntia niin tunsin poksahduksen alavatsassa, kuin pieni ilmapallo olisi puhjennut. Sitten alkoi valua verensekaista kirkasta nestettä, lapsivesi ilmeisesti. Tunnin päästä uudelleen vessaan ja sitten tuli jo reilusti verta ja lattialle ehti lötsähtää nyrkinkokoinen möykky, istukka varmaankin kun oli sellainen kokonainen kappale. Siihen en kyllä itse halunnut koskea, vaan huutelin miehen hakemaan suojahanskan ja nostamaan sen pois. :nailbiting: Sen jälkeen kipu alkoi helpottaa ja vuotokin rauhoittui menkkamaiseksi.

Nyt illalla olo ihan normaali ja ihmettelen että ehtikö kaikki tavara tosiaan jo ulostautua. Toivottavasti, tai tulisi ainakin pian loputkin. Etukäteen pelkäsin ja jännitin kovasti ja nyt aikamoisen helpottunut olo jos tää näin helpolla sujui.
 
Sallahaa, pahoittelut :( ja jaksamista <3 Noita samoja tunteita ja kysymyksiä mäkin pyörittelin päässäni kkm:n jälkeen.

Jannina, toivottavasti kaikki on tullut pois. Mulla oli vuoto aika vähäistä, ei edes suurempia möykkyjä tms. tullut mut niin se vaan oli tyhjentynyt. Voi siis hyvinkin olla että pääsit noin "helpolla" :)
 
Takaisin
Top