Kesämasujen toinen kolmannes

Kiitos kommentista Mamma1/11, kyllä mä kans oon varma siitä että otan sen rokkibeibin paketin. Meillä kynsisaksetkin löytyy, samoin parikin kappaletta makuupusseja. Toppapukuja on tiedossa kans jo muutama. Kestovaippoja en halua alkaa käyttämään, pyykkiä 5 henkisessä perheessä on muutenkin ihan tarpeeksi, varsin kun yksi alkaa olla esiteini-iässä niin vaatteiden vaihtotahti on sitä luokkaa :)

Tänään kävin katsomassa serkun vauvaa naapurissa, vaavilla ikää 5 vrk ja se on niiiiin ihana :))  Kateellisena katselin kun alkoi imetyspuuhat, kohta mäkin pääsen samaan touhuun :)) <3 <3 <3
 
heips kaikille, 

tuonne jo sokeriras. ketjuun kirjottelinkin et sinne tosiaan joudun tossa 1.3 varmaan mun iän (34) takia.

Nyt olenkin ekaa kertaa saikkella. Iski flunssa päälle ja ollut jo jonkin aikaa niin kaamee väsytys ettei töistä meinaa tulla mitään. Mulla oli viikko sitten neuvolassa hemppa laskenu (eka 147 toka 122) ja oli 113 ja nyt olen rautaa syöny ja hemppa silti laskenu ja oli vaan 106.. Nyt käskettiin tuplata annos. Mulla tulee hirveät krampit ja kivut ja huono olo tosta raudasta ja käskin miehen tuomaan tänään toista merkkii ni katotaan huomen miten käy..

Täällä odotellaan ä.pakkausta innolla. Tein netissä hakemuksen 1.2 mut vast viikko sitten sain aikaseks lähettää todistus raskaudesta lapun..

Mites teidän muiden sf-mitta? Vai onko mitattu? Mulla viime neuvolassa mitattiin ja oli ihan yläkäyrällä (viikot 22+3 ja 22cm)?!!
 
Neuvolassa tänään käyty :)

..me mennään käyrien yläpuolella. OUNOU! Mikäköhän jättiläinen sieltä tulee?!
Sf-mitta oli 21. Hmph..
Ja kiloja tullu kaikenkaikkiaan tähän saakka 3kiloa.
Pissatulehdus mulla taitaa olla.. Kauhia pissahätä olis, sit meen vessaan ja tuleeki vaan pikkuliru. Jotenkin nuo Nökö painaa tonne rakkoon / alas, ei sais mitään painoa olla vattalla, ei ees hiukan housua, kauhia riehuminen alkaa ja sattuuhan tuo toki muhunki, ko joku painaa..

Mut muuten kaik ok ^_^ <3
 
Mukavaa perjantaita kaikille!

Täälläkin pienoinen potkii välillä oikein mukavasti rakkoa, mutta saa potkia minne lystää kunhan potkii emoticon Hän on aamuvirkku, koko aamupäivän yleensä potkii oikein kunnolla ettei töistäkään meinaa tulla mitään kun jään fiilistelee jokaista potkua

Ostin sitten toissa päivänä tukivyön, en ole oikein tiedä kuinka kireelle se pitäis laittaa. Liikkeessä myyjä kylläkin neuvo, että mahan alle ja napakasti  No pitää kokeilla eri napakkuuksia. Alaselän vaan kipeytin kun jumppasin kotona, tein ilmeisesti liian hätiköiden liikkeet (fysioterapeutin antamia).

Mulla tais se Sf-mitta olla 18 (viikkoja silloin 22+), keskikäyrällä mennään. Kiloja tullut reilut 5, onneks en kuitenkaan näytä lihonneen muualta kropasta, että on tainnut mennä kilot oikeaan paikkaan eli pienoiselle emoticon

Sain yhdeltä työkaverilta lahjaksi hierontaöljyä masulla ja pakaroille & reisille ihan minne vaan mihin raskausarpia saattais tulla. Sanoi että hällä toimi eikä yhtään tullut! Otin sen heti käyttöön!
On alkanut hiukan mietityttää se miltä itse sitten näyttää kun vauva on syntynyt. En mikään laiheliini ole koskaan ollut enkä mitenkään erityisen timmissä kunnossa, et hiukan hirvittää... No mut kai sitä pitää sitten vaan olla ylpeä itsestään, kun pienen vauvan on saattanut maailman ja ehkei sitä ihan heti ehdikään harmitella menetettyjä muotoja tms... emoticon

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Tuli sanottua liian aikasin et flunssasta paranemaan päin yöllä oli flunssa päättänyt kunnolla palata takaisin kohta lääkäriin jos osaisivat neuvoa miten olon saa vähemmän tukkoiseks.
 

onneksi oon ite välttänyt flunssan. mulla oli syksyllä tosi raju flunssa, niin ehkä säästyn tällä erää uudelta flunssa aallolta.

nukkumisesta. tyttöjen kanssa suunnittelin että heti alusta alkaen pinnasänkyyn nukkumaan, mutta perhepetihän se oli lopulta. mun mielestä pienen vauvan tuhina siinä ihan vieressä on jotakin niin ihanaa ettei mitään rajaa. pinnasänky on pojalle jo kyllä valmiina. meinasin ostaa vielä tuon doomoon "säkkituolin" jos suht halvalla löydän huutiksesta. ainakin vaikuttaa tosi hyvältä, kestävältä ja käytännölliseltä. onko kellään kokemuksia siitä?

ens viikolla on neuvola. taas pääsee kuulemaan sydänäänet :)

mun mielestä ultrassa käyntejä saisi olla muutama enemmän. on vaan niin ihana nähdä kun pieni heiluu pikkukodissaan. näkyy varpaat ja sormet. olis jo kesä ja synnytys..

 
Mulla oli neuvolassa rv 22+1 sf mitta 23, ja täti sano että on ihan normaalia kun jo toinen raskaus, niin kohtu kasvaa nopeemmin, eikä välttämättä tarkoita että olisi iso vauva tulossa.  Ja olihan tuo vauvan kasvu vielä rakenne ultrassa iha normaalia. Mutta 1,5 viikkoo niin sitten lääkäri ultraa, ja tekee sen paino- arvion. Näkee että millanen pötkylä sieltä suurinpiirtein on tulossa. :)  

Kohta sitä jo poksuu rv 25... Ihan mielettömän nopeesti menny aika nyt.  Tänään kävin ostamassa muutaman vauvan vaatteen. Ei vaan pystyny olla ostamatta. emoticon Ja vanhoja vaatteita otin pussista pesuun. Se hoitopöytäkin saatiin ostettua, ja odottelee nyt sitten vaan käyttöä. :)) Hurjaa että kohta enää vain 3kk laskettuunaikaan. 

Itekki oon ihastellu sitä doomoon säkkituolia, mutta hintansa takia jääny kauppaan.  Muutenki tullu kauhee himo ostaa kaikkea, vaikka meillä on jo kaikki tarpeellinen oikeastaan kasassa. 

 
Täällä vihdoin siellä kauan odotetussa rakenne ultrassa käyty, ja kaikki hyvin ja kuten pitääkin, jes! :) Saatiin vielä kaiken lisäksi tietää että POIKA on tulossa, on kyllä niin häkeltyneen onnellinen olo, kun nyt tiedetään konkreettisesti kumpi on tulossa, nyt on kyllä pakko mennä ostamaan pikkumiehelle joku ensimmäinen ostos :D
Ens viikolla sitten neuvola, missä täytetään äitiyspaperit ja tilataan se äitiyspakkaus, jeee :)
 
Täytyypä tutustua tuohon vaihtoehtoiseen äitiyspakkaukseen paremmin. Täällä kun on esikoiselta vielä kaikki tallessa ja tosi hyväkuntoisena niin ei hirveästi tunnu olevan järkeä ottaa sitä kelan pakkausta. Mietitään.

Täällä taas oli esikoisen kanssa haaveissa perhepeti, mutta se jäi. Mies nukkuu välillä niin levottomasti ja itse en varmaan olisi uskaltanut nukkua yhtään kun olisin pelännyt vaikka mitä. Sairaalassa nukkui pieni vieressä ja muutama yö sitä kotona kokeiltiin, mutta sitten nukkui poika milloin missäkin. öisin tosin monesti äitiyspakkauksen laatikossa, joka oli nostettu kirstun päälle mun puolelle sänkyä missä oli juuri sopivalla korkeudella. Päivisin sitten nukkui vaunuissa, mun rinnalla/ sylissä taikka sitten kulmasohvan kulmassa kuten joku muu mainitsi. Kolmekuukautisena siirtyi omaan huoneeseen pinnasänkyyn, kun nukkui yönsä niin hyvin. Saa nähdä miten tämän pikkuisen kanssa käy. Yhtä paljoa ei pysty sylissä pitämään kun esikoisellekin pitää saada sitä omaa laatuaikaa. 

Onko muuten jollakin kokemusta perhehuoneesta jossa olisi ollut myös isompi sisarus mukana? Mies haluaa ehdottomasti, että poikakin pääsee heti alusta asti mukaan ja ettei häntä vain "jätetä" mummolaan hoitoon ja sitten ilmestytä uuden vauvan kanssa. Itseä lähinnä mietityttää, että miten parivuotias kokee olon sairaalassa ilman tuttuja juttuja ja sitten on totuteltava siihen pikkunyytin olemassaoloon. Että kuinka hämmentävää se sitten on. Mutta siis mielelläni kuulisin muiden kokemuksia ja mielipiteitä asiasta. 
 
Hämeenlinnassa (muista sairaaloista en tiedä) perhehuoneen voi saada jos osaston tilanne sen sallii. Jos on kovin täyttä ja salissa tunkua ei perhehuonetta voida järjestää koska tietysti äideille on petipaikka saatava. Jos perhehuone järjestyy, on se tarkoitettu vain ja ainoastaan äidille ja isälle, sisaruksia ei saa tuoda. Muutenkin vierailuja on rajoitettu niin, että isät saavat vierailla klo 9-19, sisarukset ja isovanhemmat klo 17-19, muut ei lainkaan.
Tietysti kanttiiniin voi äitiä tulla tapaamaan, mutta osastolle ei. Alkujaan tuo rajoitus tuli kovien influenssaepidemioiden aikana ja siitä tehtiin pysyvä käytäntö äitien toiveesta. Jotkut purnaavat vastaan, mutta ajatus siitä että on synnyttänyt pari vuorokautta ja kun viimein pääsee osastolle nyytin kanssa on vieruskaverilla naapurit ja kumminkaimat kylässä, ei houkuttele.
 
Hei taas pitkästä aikaa!
Meillä täällä phks:ssa ei ole ollenkaan perhehuoneita. Melko peestä. Mutta niinkuin kesämasukin sanoi, sisarukset eivät yleensä pääse perhehuoneisiin ja huoneet varataan ensi sijaisesti esikoisen saaneille. Näin olen siis ymmärtänyt ystävien puheista jotka ovat synnyttäneet esim. Helsingissä (en muista tarkemmin missä sairaalassa) ja Oulussa tai Oulaskankaalla (en näistäkään muista kummassa).
Mitä muuten muut ovat mieltä tuosta vierailijoiden rajoituksesta? Mun mielestä ainakin ihan huippu homma! Silloin kun esikoisen tein, niin ei muut kuin isä ja sisarukset saaneet vierailla nasunuha epidemian takia. Oli tosi kiva, kun yhdellä huonekaverilla oli 3 muuta alle kouluikäistä lasta+mies jotka viettivät sitten KOKO päivän siellä huoneessa. Meinas pikkusen palaa hermo kun muksut möykkäs jatkuvasti ja kurkki verhon taakse omaan sopukkaan kun yritti nukkua tai harjoitella imettämistä. Nyt saa vielä isovanhemmat sitten lisäksi vierailla... Toivottavasti huonekavereilla on tällä kertaa pienet perheet... Tai ainakin ymmärtäisivät mennä päiväsaliin edes osaksi aikaa! Ja jos tällä kertaa pääsisi parissa päivässä kotiin eikä tarttis olla sitä viittä!

Meillä ei ole tarkoituksena nukkua perhepedissä. No, eipä ollut esikoisen kanssakaan, mutta siihen se vaan meni. Oli niin helppoa nostaa vaan vauva viereen kun ekan kerran yöllä piti imettää ja sitten nukahtaa siihen. Vauva osasi sitten itse hakeutua yöllä uudestaan rinnalle enkä mä aina ees heränny! Toki oli sitten haittapuolena se, että jäi imetysliivien luukku auki ja liivinsuoja laittamatta, eli nukuttiin sitten iiiiisossa maitolätäkössä. Suihkutissi mikä suihkutissi :D Mutta katsotaan nyt miten tämän kanssa käy. Jos esikoinen ei tässä piakkoin opi nukkumaan omassa sängyssään, niin uuden vauvan täytyy nukkua omassa sängyssään. Ei kaikki mahduta muuten :) Ja pelottaa, että jos esikoinen vaikka kiipee vauvan päälle unissaan  tms.

Paranemisia kaikille sairastelijoille! Toivotaan ettei kellekään iske tätä uutta influenssaa bd.

Ultristakin taas uusia ihania kuulumisia :) Aika tasan tuntuu menevän tyttö-poika lupaukset.

Mä kävin tässä aamulla fysioterapiassa tän selän takia. Ihan turha reissu. Fyssa vaan totesi mun selässä olevan kyllä kovaa jäykkyyttä ja piriformiksen olevan jumissa, tämän takia siis sinne menin, ja antoi samat venyttelyohjeet kuin hierojakin ja neuvoi käymään uimassa ja kuntosalilla. Juu, meen heti kun saan normaalin 8-16 työn ja pari lisätuntia vuorokauteen. Tai mahdollisesti vuorokauden ympäri auki olevan uimahallin. En mä nyt mitään ihmelääkettä odottanut, mutta jos edes jotain uutta tai vaikka edes lähetteen hierojalle! Olis meillä työpaikankin puolesta hieroja, mutta en voi minne sinne koska a) siellä saa käydä vaan kahden kuukauden välein ja se on taas ihan yhtä tyhjän kanssa ja b) se on mies. En siis halua, että se hieroo mua enää koska en voi olla mahallani vaan pitäs istua, eikä se houkuttele tissit paljaana. Pitää varmaan laittaa oma mies jollekin kurssille ;) Saatiin häälahjaksi hierontaöljyäkin ;)
Neuvolassakin kävin pari päivää sitten. Siellä kaikki ihan ok, hempan unohti kattoa, mutta eiköhän se ole ihan ok. Sf-mitta oli 21cm, eli taas kerran niukinnaukin yläkäyrällä mennään. Niin meni esikoisestakin, ja välillä yläpuolellakin, mutta pienen vauvan sain silti. Sokerirasitukseen sain lähetteen ja ajankin jo varasin heti loman alkuun.
Lääkärineuvolaa aikaistettiin parilla viikolla mun supistusten takia, mutta luulen, että kaikki on kohdunsuullakin kunnossa. Niin, supistuksia siis tulee edelleen päivittäin. Välillä enemmän välillä vähemmän kivuliaita, mutta tuntuvia yhtä kaikki.
Mitähän muuta... Muuten oma vointi on ollut ihan ok. Kelan paperit ja raskaustodistuksen sain ja vielä pitäs ne postittaa ja pyytää pomolta tosite palkan maksusta. Äitiyspakkauksen meinaan ottaa. Siis ihan sen kelan. Jo melkein pelkästään sen laatikon takia :) Siitä tulee kuitenkin vauvan ensisänky ja meinaan sitten aikanaan kasata siihen kaiken tärkeän tämän toisen vauvan odotuksesta ja vauva ajasta. Niin tein esikoiseltakin :) Ehkä jonain päivänä voin ne sitten antaa ne pojille kun he odottavat omia lapsiaan :)
 
Täällä nyt saikkuillaan, selän takia vaihteeks. Noi iltavuorot EI vaan enää sovi mulle ja mä en ymmärrä miten se listantekijä ei sitä ymmärtäny vaikka asiasta keskusteltiin! Silti uudessakin listassa iltoja. Pomokin kyseli kuulumisia männä viikolla ja sanoin illoista sille, se vaan totes että sulle ei sit varmaan laitettu iltoja tuleviin listoihin? EIPÄ! Ihme touhuu.
Tuntui niinä iltavuoroina, että vauvan liikkeetkin väheni, eipä se ihme sen säryn ja stressin takia. Nyt onneks jo on taas potkinu "normaalisti", eli aika tiuhaan ja kovaa :) Mietin et miten se voi potkia/tökkiä samaan aikaan molemmille puolille kylkiä?? :D vai onko niitä kaks siellä :DD Tai sit se vetää jotain X-hyppyjä tuolla :D

Sellaista oisin kyselly teiltä jo toista/kolmatta etc. odottavilta, että uskaltaisko sitä kesälle varata mökkiä(esim. elokuulle vasta), jostain suht läheltä (n. 1/2-1h matkan päästä). Olis niin ihanaa päästä pois edes hetkeks täältä kesällä, kun tää on niin kuiva kaupunki, siis et johki järven rannalle pääsis!...

Ja toinen on et koiranomistajat, miten tota koiraa vois alkaa opettaa ajatukseen, että tänne tulee vauva?? Toikin on tollane vajaa 3v. YLI-innokas collie, paimenviettiä löytyy jne...
 
Voi luoja että voikin jännittää... Huomenna siis rakenneultra :) Toivottavasti myös meillä kaikki hyvin. Sukupuolta emme meinaa kysyä, mut varmasti (jos jännitykseltä kykenen) meinaan tähyillä jalkojen väliin näkyykö mitään ;)
Muuten vointi on hyvä. vatsa kasvaa ja painoa on tullut jo noin 9 kiloa. Koitan olla siitä murehtimatta, lähtöpaino oli kuitenkin sen verran alhainen. Mitään kipuja minulla ei ole. Välillä niitä "liitoskipuja" esiintyy, jos nousee esim. autosta nopeasti, mutta ei niitäkään mitenkään kovin usein ole. Supistuksista minulla ei ole mitään havaintoa...
Onneksi pikku masukki potkii reippaasti pitkin päivää. Sillä on kumman rauhoittava vaikutus <3

Risuke pohti mökin vuokraamista kesällä. Meillä on kesämökki rakenteilla saareen, tai oikeastaan se on jo viimeistelyjä vaille valmis. Venematka satamasta on noin 10 minuuttia ja kyllä ainakin suunnitelmissa on että viettäisimme aikaa siellä(kin) kun vauva on syntynyt. Saa nähdä miten käy, mutta olisi ihanaa olla veden äärellä pois kaupungista. Juhannusta tuskin uskalletaan mennä saareen viettämään. LA kun on siinä heti juhannuksen jälkeen :) Tosin, voisihan sieltä karauttaa veneellä suoraan sairaalan rantaankin.... hih.

Mutta mukavaa ja aurinkoista viikkoa kaikille!

 
Heissan taas kaikille. Ihanaa kun kohta on jo maaliskuu. Kevättä ja kesää kohti! :)) Niin jo odotetaan pikkuista saapuvaksi, vaikkakin vähän haikein mielin kun ei tiedä jääkö tämä pikkukakkonen nyt sitten meidän viimeiseksi. Mies on sitä mieltä, mutta sanoinkin että pidetään kaikki ovet avoinna jos vaikka mieli muuttuukin vielä myöhemmin. Nuoria kun ollaan. Eli ei myydä kaikkia vauvantarvikkeita pois tämän jälkeen.  
riksuke: Itse ainakin ajattelin että voisi elokuussa kun mieskin jää kesälomille niin vuokrata mökin  melko läheltä jostai. Tai jotain reissua edes. Minun mielestä ei oo mitää estettä kunhan muistaa automatkalla pitää(jos siis pidempi kuin tunnin matka) niin ainakin pieniä taukoja ja jos on kuuma kesä niin nesteyttää tarpeeks usein.  Ja ainakin itestä on kiva jos mökillä saa puhdasta vettä niin helpottaa elämää. Ja jos imettää niin sitten ei ainakaan pitäs olla mitää ongelmaa. :)   
Ja noista koirista, niin me ainakaan mitenkää totutettu koiraa(sellanen vöyhäke sekarotunen, pystykorva/lapinkoira sekotus) ja vähä se vinkuki ja oli ihmeissään kun vauva tuotii kotii mutta kauheen hyvin se otti vauvelin vastaan. Ja aiina esim. kun ulos lähettii/lähetää tai tullaa sisälle niin koira menee aina viimeseks ovesta. Luulen että sillainki on tajunnu että poika tulee ennen sitä, eli ei oo ruvennu pomottaan. Tuolla kun ei ole mitää aikasempaa kokemusta lapsista nii tosi hyvin on menny. Pojan tavarat saa olla rauhassa(ei revi tai leiki niillä) ja poikakin saa leikkiä rauhassa ja jos poitsu tekee jotai mistä tuo ei tykkää niin vaihtaa itse paikkaa. Mutta koiralla on hyvä olla joku paikka mihi ei sitte lapsi pääse.  :) Jotkuthan tuo sairaalasta jonku vaatteen missä on vauvan haju ennekun lapsi tuodaan kotiin. Sekin voi toimia totutteluna. :) 
 
Heips taas kaikille,

täällä on lievä pahoinvointi palannut, viikon ajan on jo aamuisin taas oksettanut, nyt etenkin syömisen jälkeen. Outoa, kun luulin siitä jo päässeeni? Toivottavasti on nyt jokin ohimenevä vaihe, ettei tarvitse koko loppuaikaa sitten kärvistellä sen kanssa.

Masuasukki on jo kovasti liikkeellä, potkut tuntuu (ja näkyykin) jo pitkin päivää. Päivien aktiivisuudessa on kyllä eroja, joinain päivinä on hirveä meno, toisina paljon rauhallisempaa. Ruokailun jälkeen tyttö tuntuu aina heräilevän. :)

Vähän tunneherkkä olo on myös ollut, hirveän helposti pahoitan mieleni ja ärsykekynnys on tosi matala. Se on rasittavaa.. 

Koirista ja vauvasta: meillä esikoista odottaessani oli kaksi isoa koiraa ja jännitin aikalailla kuinka koirat vauvaan suhtautuisivat. Varsinkin nuoremman koiran kanssa (oli silloin 3-vuotias, hyvin vilkas ja höselö) jännitin, ettei koira vahingossa vahingoita vauvaa. Mutta yllättävän hyvin kaikki meni! Koirat oli synnytyksen ja sairaala ajan tietysti hoidossa (saatiin mieheni vanhempien luo) ja eka viikko oltiin kotona vauvan kanssa ilman koiria, että sain toipua kaikessa rauhassa synnytyksestä. 
Kun koirat sitten näki vauvan ekaa kertaa olin päättänyt, että annan heidän tervehtiä kaikessa rauhassa, enkä mene siihen väliin hätäilemään. Ihme kyllä nuorempi koiramme oli se, joka oli kaikista rauhallisin ja tyynein vauvan suhteen, ei oikeastaan hirveästi välittänyt koko nyytistä (on aina ollut mamman koira.. :), mutta vanhempi koira oli tosi utelias ja olisi hirveästi halunnut hoitaa vauvaa, nuolla kokonaan ja alkoi jopa pitää pientä vahtia vaunujen vieressä kun vauva nukkui. Mutta kun itse jaksoin kärsivällisesti tehdä selväksi miten vauvan kanssa ollaan, koirat rauhoittui tosi nopeasti tilanteeseen ja itseasiassa varsinkin kun Sara oppi liikkumaan, koirat tarvitsivat sitä suojelua paljon enemmän kuin lapsi... ;) Edelleen koirat suhtautuu Saraa todella kärsivällisesti ja antavat lapsen tehdä melkein mitä tahansa. On siinä pakko olla itse katsomassa, ettei Sara vahingossa ole liian raju koirien kanssa. 
(tulipas sepustus...!)

Meidänkin on tarkoitus lähteä pieneen reissuun, ehkä loppukesästä. Ensimmäisen kuukauden ajattelin rauhoittaa sopeutumisajaksi. Että isompi sisarus ja koirat saa tottua vauvaan, ja löydetään yhteinen hyvä arkirytmi. Sitten voikin alkaa taas puuhailla juttuja, nauttia kesästä! :)

Sain eilen anopilta lahjaksi pienet 50cm tyttöjen vaatteet kesää varten, kyllä on suloiset! Uskomatonta kuinka pieni nyytti sieltä on tulossa, vaatteet tuntuu nukenvaatteilta. :)

 
Koirista.. Voi että, mäkin vähän jänskään noitten koirien vuoksi ehkä vähäsen.. 
Meillä on siis rottweiler 3v ja amerikancockerspanieli 4v. Cockeri ny on perusluonteeltaan ERITTÄIN ilopilleri häslä hännänhuiskuttaja.. ja rotikka semmonen kiltti masunpaijauksen halaja kaveri.. Rotikka on elämänsä aikana nähnyt VAIN kerran pikku vauvan, ja oli niiiiin ihmeissään mutta sitten haistelujen jälkeen ois halunnut vauvan lattialle leikkimään. 

Molemmat koirat kyl tykkää tosi paljon lapsista! Jos omat muksut on pois vkl:n, niin ettivät kyllä kovasti lapsia ja haluisivat mennä jokaisen lapsen luokse lenkilläkin! :) 
Tavoitteena on että kun vauvan kanssa tullaan sairaalasta, annan koirien rauhassa tutustua vauvaan, toivoen että mieskin samaa mieltä.. Miehen koirankasvatus on vähä eri sorttia, kun mukamas tietää koirista paljon - muttei tajua kuitenkaan kaikkea miten koiria käsitellään! 

Mutta toivon että kaikki menee hyvin sitten myöhemmin! :)
 
Juu, eipä tullut otettua huomioon, että muualla on varmasti vähemmän noita perhehuoneita. Itse olen menossa Kätilöopiston (Helsinki) Haikaranpesään, jossa on siis vartavasten tehty perhehuoneita. Lisäksi tietysti myös kahden hengen huoneita, joissa ei sitten isät saa jäädä yöksi. Siellä esikoisen kanssa oltiin ja ihmeteltiin, kun oli pinnasänkykin nurkassa. Jostain muistan myöhemmin lukeneeni/ kuulleeni, että isommat sisaruksetkin ovat tervetulleita ja varmistin vielä ilmoittautumisen yhteydessä. Eli tosiaan jos perhehuone on vapaana saa sinne tulla myös vauvan sisarus.  Mutta se tosiaan selviää sitten vauvan synnyttyä onko tilaa vai ei. 

Täällä rupeaa olemaan jo aikamoinen pallo-olo. Esikoisen kanssa touhutessa ja varsinkin sylissä pitäessä alkaa olla tukala olo. Muutenkin täytyy muistaa syödä vain pieniä määriä kerrallaan tai tulee tosi ähky olo. Hyvin on masu kasvanut, esikoisen kanssa oli tällainen maha suunilleen pari kuukautta ennen synnytystä. Virallista SF-mittaa ei ole vielä otettu, mutta ite mittaamalla sain n. 22cm, joka viikkoihin nähden on ihan yläkäyrällä. No suuntaa antava tuo on, kun en ihan tarkkaan tiedä mistä kohtaa häpyluuta se neuvolassa mitataan. Pääasia on kuitenkin siis se, että selvästi isompi maha jo kuin esikoisen kanssa näillä viikoilla. :D

Viime aikoina myös nukuttanut ihan vietävästi. Tosin laitan sen esikoisen piikkiin. Hän siirtyi tuossa vajaa viikko sitten pinniksestä tavalliseen lasten sänkyyn ja omat unet jääneet siinä aika vähiin. öisin tulee kuunneltua ja vahdittua, ettei toinen vain oo putoamassa sängystään vaikka siinä pienet laidat onkin ja sitten patja lattialla estämässä suurimmat kolhut jos hullusti käy. Poika itse nukkui aika levottomasti pari ekaa yötä, ekana heräsi keskellä yötä ihmettelemään ja sinnitteli sitten tunnin ennen kuin uni lopulta voitti. Lisäksi viikonloppuna molempina päivinä jätti päiväunet väliin, en vain millään saanut toista nukutettua vaikka yritin mitä. Liekö uuden sängyn syy vai mikä. Tästä syystä sitten iltaa kohden kiukuttelua ja univelan kasvua, josta seuraa se, että nukahtaminen käy entistä vaikeammaksi. . Niin ja omat päikkärit jääneet tietysti myös nukkumatta. Nykyään täytyy joka toinen päivä huilata pojan kanssa päivällä tai muuten oon tosi väsy. Mutta toivottavasti tämä nyt tästä.  Hirveän helpolla kuitenkin olen päässyt raskauden kanssa joten ei auta valittaa. 
 
Koirista vielä: unohdin kirjoittaa, että meillä auttoi vauvaan tottumisessa parhaiten se, kun pidettiin kiinni siitä, että koirat sai päivittäin omat juttunsa, vaikka olikin vauva talossa; eli pitkät vapaanaololenkit ym. Kun eivät kokeneet jäävänsä mistään paitsi se sujui tosi helposti. Lenkkeillessä sitten omakin kunto palautui nopeaan. Ja aina kun koirat osoitti vauvalle huomiota, olin iloinen ja kannustava. Toimi. :) Nyt sitten jännään kuinka esikoinen suhtautuu... Sama kaava toivottavasti toimii!! :) Hyvää Ystävänpäivää kaikille äideille!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top