Kesämasujen toinen kolmannes

Minulla on ens viikon tiistaina ultra (rv 20+4). 
Eli perjantaina paukkuu puoliväli! Huh että tuntuu aika menevän nopeesti :)

Viime perjantaina facebookissa kerroin viimein että meille tulee vauva. 
Äitini sai kans kuulla asiast perjantaina, eikä ollut mitenkään iloinen asiasta, yllätys yllätys. 

17v siskoltani kysyin myös että haluisiko hän tulla vauvamme sylikummiksi, hän oli niin otettu että alkoi itkemään <3

 
ninanina: Kiva kun laitoit tuon linkin. Mä olen ihmetellyt mikä ihmeen Bola-koru ja onko sillä jokin merkitys. (saattaa tietty olla, että joku muukin jo laittanut tai selittänyt asiasta, mä olen laiska enkä jaksanut nyt selata aiempia viestejä). Ehkäpä mäkin hommaan moisen :) Kuulosti ainakin ihan fiksulta kapistukselta.

Meillä on rakenneultra ens viikon keskiviikkoa, raskausviikkoja tuolloin 20+4. Taitaa olla hyvät tsänssit nähdä kumpi tulloo, jos pienoinen poseeraa oikein :)

Vedin aamulla hirveet pultit miehelle kun en löydä enää oikein fiksulta näyttäviä vaatteita päälle. Kaikki ahdistaa ja itseni mielestä näytän läskiltä kaikissa vartaloa myötäilevissä paidoissa.
Viime lauantainakin peittelin idioottina vatsaa tuttavapariskunnan silmien edessä :( He ei siis vielä tiedä että meille tulloo vauva.
 
Itkuherkkyydestä:
Onkos kukaan nähnyt MLL:n mainosta, jossa vauva jokeltaa ja sitten siihen on vedetty tekstiä päälle. Tuli niin hirveä olo, kyyneleitä piisas.

Aamulla kylläkin piristi päivän totaalisesti se, että pienoinen potki oikein todenteolla ja pitkään. Lounaan oli hissukseen, mutta nyt taas tuntuu potkuja  emoticon

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille myös täältä :)
 
Kaunista maanantaita kaikille

Täällä poksutaan 17+0 jo kasassa! Uskomatonta!! Kolme viikkoa vielä rakenneultraan! Hittolainen. Sit ollaa jo puolessavälissä ja sithän tuo nökö jo syntyyki! Huiiiiiijj!!

..ainii, neuvolassa käyty ja kaikki hyvin Kaverin syke oli 147 ja siellä hää potki doppleria. Sitte karkas toiselle sivulle ja toisella kertaa syke oli 153 tms Ihana murunen!
Painoa oli tullu neljässä viikolla sellanen 300g ja ottaen huomioon, et joulu oli välissä. Jeejee! HB mulla oli 134 ..jumpatki alkaa tällä viikolla \\o \o/ o//

Emby^ ja nökö 17+0
 
Ihanaa ja uutta alkavaa viikkoa kaikille ;)

To ihana tuo koru <3
Täällä ollaan nyt v.lopusta asti mittailtu sokeria kotiseurannassa ja hyvältä näyttää ;)
Jeih, ehkä mun ei sitte ens viikolla enää tarvi ja ei kyl kauheesti huvitakkaan, sormenpäät huuta jo ARMOA :)
Edelleen huimaus jatkuu, koskahan noiden tabujen vaikutus alkaa auttaa, mitään ei juurikaa jaksa, pienellä lenkillä eilen kävin ja tuskasta kyl oli alaselkää nippaa ja sydän jykytti sataa ja tuntuu et keuhkot tulee pihalle... ;( Täytyy noit sokeriarvoja soitelle loppuviikosta neuvolaan nii samalla jutella omasta kunnosta, jatketaanko niit tabui vai vaihdetaanko merkkii..
Kauheesti halun liikkua mutta ku ei kykene :(

Tosin puoliväki nyt RV 20 hurjaa, loppiviikosta vaihtuu jo 21 nyt o selkeesti ruvennu tulee noit häpyluukipujakin, tietyissä jalkojen nosteluissa huomaa mutta ei muute ja si kävelyillä, selkä ei kestä enää.. ;(

Vaaveli potkii hurjaa vauhtia, tuntuu myös et masu pysyny nyt 2 viikkoa samana, toisaalta ihan kiva ettei kasva nii hurjaa vauhtia kuin alussa, ehkä se suurin turvotus o nyt poissa ;)

ITKUHERKKYYDESTÄ: en nyt pahemmin oo itkeskelly mut YLEltä oon kattonu nyt sitä sydänääniä, nii ihana ohjelma, aina ku se pieni o syntyny ja laitetaan se mamman syliin, pääsee itku <3








 
Hei kaikille! Minulla ei potkuja vielä juuri tunnu, viikkoja nyt 17. Joskus vähän muljahtelee, muttei muuta. No, kyllä ne sieltä varmasti vielä! Jostain syystä on väsyttänyt ihan tolkuttomasti viikon verran, haluaisin vain maata ja syödä. Ikävä kyllä se ei ole mahdollista, kun mieskin on työmatkalla ja kaikki kotihommat, tytär ja koira vaatii 24h hoivaa. Oma hermostuminen pienistä asioista painaa, mielialojen vaihtelu rassaa, kun tuntuu että tunteet juoksee kuin villihevoset. Koitan vain olla purkamatta mitään pieniin, mutta joskus läikkyy yli. :( Onneksi välillä voidaan vain pötköttää tytön kanssa sängyllä ja katsoa piirrettyjä Areenalta, se aina auttaa jaksamaan. :) Minulla paino nousi alkuun 4kg tosi nopeasti, sitten se onkin jäänyt (onneksi!) siihen. Vaikealta tuntuu välillä hyväksyä oman kehon muuttuminen, vaikka tietääkin että se kaikki on vaavin parhaaksi. Viimeksi painoa tuli yli 12kg ylimääräistä, nyt en halua samaa. Kesti niin kauan saada raskauspaino pois! Vaikka imetyksen lopulla painoin sitten lopulta 4kg vähemmän kuin ennen raskautta. :) Voimia ja jaksamista kaikille!
 
Täällä oli viime viikolla joku ihme "migreen"i viikko, joka päivä ihan armoton päänsärky ja huonovointisuus. Kävin sitten työterkkarilla mittaamassa paineet ja hemoglobiinin varmuuden vuoksi, 112/60 ja 125 elikkäs hyvät oli :) tarvii mainita neuvolassa huomenna asiasta, kun tosiaan mulla tää aamuoksentelu on alkanut sen 12vkon jälkeen!!!
Nyt on onneksi ollut muutama päivä ilman päänsärkyä :) Täytys vaan muistaa juoda, juoda ja juoda, en vaan tie miten paljon kun sit mun tekee se vesikin pahaa, ja mehujakaan ei viittis litkiä. huoh.

Täälläkään ei vielä ekaa potkua/liikettä ole tuntunut, kuumeisesti sitä kyllä odotan, vaikka tiedän että ensisynnyttäjä ei välttämättä kauhean aikasin niitä vielä osaa hahmottaa ja tunnekkaan.
Käytiin viime maanantaina (silloin 15+5) "ylimääräisessä" ultrassa yksityisellä kun halusin nähdä että kaikki on hyvin, ja siellähän se pikkuinen taas oli hirveästi liikkeellä ja söi peukkua :D meidän oma peukkumaakari <3 Nyt oli muuten taas ottanut kiinni menkkojen mukaista laskettua aikaa, lääkäri sanoi että vastaisi 16+2, katsotaan miten käy rakenne ultrassa, muutetaanko sitä vielä vai  mennäänkö tolla lasketulla ajalla mikä nyt on, 20.6 (menkkojen mukaan 15.6). Nyt ei taas malttais odottaa sitä rakenne ultraa, se on vasta 10.2. Huomenna olisi toisen neuvolan vuoro, ja kovasti toivon että kuulisin ekan kerran vauvan sydän äänet, kun ei olla sellastakaan ihmettä vielä päästy kuuntelemaan, ultrassa ainoastaan nähty sydämmen lyövän.

ninanina: mä olen ihan hirvee stressaaja, ""kiva"" että joku muukin on, mulla tää on välillä niin uskomatonta, mun  paras kaveri mua aina nauraa et miten voin  olla tällänen stressi erkki :D jos en stressaa jotain vauvasta, niin sitten kaikesta muusta, ja sitten lopuksi jo siitä että stressaan sitä että stressaan ja miten se vaikuttaa vauvaan, ole siinä nyt sitten :D täytys vähän oppia VISSIIN relaamaan. Mut minkä ihminen luonteelleen voi...

Tirri: olen monesti lukenut tuosta  sun tiputtelusta, olisin itse varmaan jo hermoraunion partaalla, onneksi sinulla on syy selvillä eikä ole esikoinen niin tunnet vauvan liikkeet yms. mikä antaa varmuutta ja voimia jaksaa, mut on varmasti ärsyttävää tuo tiputtelu, toivotaan että jossain vaiheessa jo pian loppuisi!

Itkuherkkyys: on tuttua täälläkin, hanat aukeaa yllättävän helposti ja joskus on ihan kauheeta kun et vaan kertakaikkiaan pysty hillitsemään itseäsi. Tilanne on äärimmäisen vakava kun se on päällä mutta jälkikäteen onneksi naurattaa :D täällä on monet itkupotkut saatu :)

Bolakorusta:  oon myös katsellut niitä ja ajattelinkin tilata jonkun, kun vaan osaisin päättää että minkä :D
Kauheesti tekis mieli muutenkin jo hankkia kaikkea, mutta taidan vielä odotella siihen rakenne ultraa ja sitten pistää kortin vinkumaan ;) jotenkin jännittää se rakenne ultrakin..

Onko kenelläkään muulla muuten sellaista tilannetta että olisi muutto edessä tai suunnitteilla nyt vielä ennen kesää? Täällä on miehellä kauhee täpinä että pitäis muuttaa isompaan (asutaan rivarikaksiossa), vielä ennen vauvan syntymää, että ei mahduta olemaan ja mihin ne kaikki tavarat mahtuu jne. Mä en ole nyt just innostunut asiasta, ensinnäkin kaikki asunnot on niin törkeen kalliita nyt ja jotenkin ei vaan huvita ajatus muutosta, ja kun olen tässä niin tykännyt asua.En kyllä kohta enää jaksa kuunnella, joten olen yrittänyt alkaa tsempata itseäni ajatukseen, että jos joku sopiva löytyisi niin sitten voisin vielä muuttaa. Saas nähdä.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, taas ollaan askeleen lähempänä kohti kesää <3
 
Kiitos kaikille tuosta raskauskeiju sivustosta. Oli just sama paikka, josta niitä olin katellutkin. Muisitn, että katoin jotain hääjuttuja mut sieltä tilailin niitä ovis ja raskaustestejä, kun alkoi apteekin tuotteet tulemaan kalliiks..

Voih, teillä kaikilla paitsi Tirrillä ja Emby^lla on ultra ennen mua... No saan lukea ja toivottavasti nähdä teiän kuvat, omaa ultraa odotellessa ; )

Mulla alkaa töissä olemaan aika hankalaa tuo masun peittely. Pomot tietää ja 2 naispuolista työkaverii muut onkin miehii.. Ihme ettei ole mitään kyselly, ku nykyään pukeudun niin väljiin ja pitkiin paitoihin ja ennen kropan myötäsiin ; )

On tämä helpottavaa ku vauva melskaa masussa niin paljon, ku ennen vuoden vaihdetta ravasin siel neuvolas kokoajan kuuntelemas sydän äänii, enää ei tartte : ) Meillä syke oli aina n. 150 (kerran 158) ja viimeks neuvolas 143, vaikka riehui aika lailla : D

Tulevana lauantaina olis serkun 30 vuotis päivät ja ei ole mitään päälle laitettavaa, voih.. Täytyy varmaan säkki heittää päälle : D

Hyvää viikon alkua kaikille  emoticon
 
Katjaana: Meillä ois muutto isompaan noin pari kuukautta ennen laskettua aikaa. Itseäkin ajatus jännittää kun tottunut olemaan se joka tekee ja nyt pitäisi sitten osata vaan levätä ja komennella muita. Kunhan saadaan kämppä jonkinlaiseen kuntoon ennen ku vauva syntyy. Mies ja ystävät luvanneet hoitaa muuton

Tänään käytiin neuvolassa ja kuultiin pikkuisen sydän äänet ensimmäistä kertaa syke oli 153 kovasti liikku ja sykkeitä piti etsiä välillä. Seuraavaksi rakenne ultra 8.2 ja neuvola 6.3 niitä odotellessa. Paino oli hieman tippunut ja ihmetteli kun vatsan koko ei kuulemma vastaa viikkoja mitä sekin sitten tarkoittaa!
Nyt huomaa että jos on huono ryhti rupee vatsassa tuntumaan inhottavalta.
 
Meidänkin on tarkoitus muuttaa isompaan taloon vielä ennen vaavin syntymää. Ostetaan eka oma talo, kova etsintä päällä, jotta löytyisi sopiva! Mulla on itselläni kauhea muuttovimma, sisustusfiilis ja pesänrakennus täysillä päällä. Kunpa vielä vain energiaakin riittäisi kaikkeen! Toivon sormet ristissä että ehditään ajoissa löytää sopiva ja muuttaa! Viimeisillään ollessa se ei hirveän hauskaa enää välttämättä olisi... Tällä hetkellä asutaan rivitalokaksiossa johon hädin tuskin nytkään mahdutaan.. :) Laitoin kanssa bolakorut tilaukseen, niitä odottelen. Yksi tytölle ja yksi itselleni/masulle. :)
 
Lucia: Meilläkin toi muutto johtuu siitä et miehen iäkäs isoisä haluaa muuttaa pois omakotitalosta ni "saadaan" se lahjaverojen hinnalla. Ja onhan se mukavaa asua omassa kodissa ja tilaa on kyllä sit yllin kyllin.
 
Mulla on nyt meneillään rv 19+3 ja ylihuomenna torstaina tuo paljon odotettu rakenneultra, en meinaa pysyä housuissani kun ei jaksa odottaa :) jännittää ihan kauheesti että onko kaikki hyvin ja saadaanko tietää sukupuoli... mulla on kyllä alusta asti ollut tunne että tyttö se on, muttamutta ois kiva saada faktoja :D
Ja tämä on siis meidän ensimmäinen lapsi.
Mulla on ollut oikeestaan koko raskauden ajan aika vaikeita mielialan vaihdoksia, itkuherkkyydestä raivoherkkyyteen... onko muilla vastaavia?`on mun mies ollut kai aika kovilla tässä... :P Tänään sain myös postissa ajan pelkopolille mutta aika on vasta 6.3. Onko kellään kokemusta TAY:sin pelkopolista/synnärin hlökunnasta.. mä oon nyt jo useamman kuukauden kauhulla miettinyt synnytystä ja ois ihanaa saada sen suhteen mielenrauha..
 
Täälläkin rakenneultra lähenee. Eli ensviikon tiistaina ois ultra, jännittää aivan älyttömästi mennä sinne. Normaalisti en ole kovin paha jännittäjä, mutta nyt kun jäätiin niissä alkuraskauden seuloissa kiinni ja lapsivesipunktiostakaan ei mitään löytynyt niin tottahan pelottaa että vika ois rakenteissa!

Mulla on pahoinvointi vihdoin väistynyt, enää vaan väsyttää ja ajoittain huimaa. Pikkuinen välillä potkii oikein kovasti ja illalla ei meinaa potkujen takia untakaan saada :)

Meillä vaihtuu töissä esimies ja vähän kauhulla odotan miten hän suhtautuu kun melkeinpä heti joudun  kertomaan raskaudesta, eli jatkuuko työsoppari vai ei!

Mulla alkoi seitsemän päivän vapaat, ihanaa!
 
Sinkse: Kyllä, täälläkin on rajuja mielialan vaihteluita... Alkuraskaudesta niitä oli paljon, sitten vähän tyyntyi. Nyt taas (nyt rv 17) ne on tullut oikein kohinalla takaisin. Huomaan kyllä että itselläni väsymys, nälkä ja rasittuneisuus pahentavat heittelyitä, vuorotellen itkettää ja on aggressiivinen olo. Välillä tuntuu että olen muuttunut hirviöksi näiden tunneheittelyiden kanssa, kauheat äärireaktiot ihan pieniinkin juttuihin... Se kyllä helpottaa kun muistaa vain muistuttaa itseään, ettei se ole pysyvää, vaan hetkellisten hormonien aiheuttamaa! Mutta kyllä saan pyydellä anteeksi kymmenen kertaa päivässä kaikilta, jotka lähelläni ovat.. :( Voimia ja jaksamista! Kyllä se onneksi ohi menee. :)
 
Sinkse: Täällä kanssa yksi jolla vaihtelee mielialat iha laidasta laitaan ja hauskinta just se kun saattaa ola iha ilonen mutta sekunnissa onki iha itkua vääntämässä. :P Ja sitten taas iha raivopisteessä. 
Tänään just oli tilanne ku esikoinen ei suostunu syömään ja itkua väänsin ruokapöydässä ja poika katteli iha hölmistyneenä että mikähä sillä äitillä on. Se kun on vielä niin pieni että ei oikein vielä ymmärräkkään. 

Huomenna, voi huomenna on se rakenne-ultra.. Varmaan ei yöllä saa nukuttua. Onneks on jo aamusta niin ei tarvi kokopäivää odotella. Jännittää vaan iha mielettömästi. Tuun sit kertoileen että miten pikkukaveri voi ja jos kuvaaki taas laittelis. :) Ja JOS saatas tietää sit että onko meidän poitsulle tulossa pikkuveli vai sisko. emoticon
On kyllä ollu niin tyttö olo että tulee todella isona "yllärinä" jos onki poika. Mutta siis kunhan vaan on terve pikkuinen tuolla mahassa niin tämä äiti on maailman onnellisin. 
 
Hyvää uutta vuotta minunkin puolesta! En ole ollut kovin aktiivinen, mutta luettuani taas muiden kokemuksia, ajattelin että olisi kiva olla "porukassa". Olen nyt viikoilla 17+5, superoloa odotellessa... Vointi on tietenkin ensimmäisestä kolmanneksesta parantunut, mutta välillä verensokerin laskiessa salakavalasti olo on kuin ei olisi päässyt kunnolla "käyntiin". Alussa hemoglobiini oli todella alhainen, mikä varmaan osaltaan selittää heikkoa oloa mutta raudansyönti nosti sen taas parempiin lukemiin. Kävin tuossa ennen joulua toista kertaa neuvolassa ( enkä muuten oikein tykänny siitä naisesta, voiko sen vaihtaa!?) ja seuraava onkin tuossa muutaman viikon kuluttua. Paino noussut alusta noin 6kg, liikunta jäi kokonaan pois huonovointisuuden takia. Liikkeitä en ole vielä tuntenut, se on varmaan lähiviikkojen päässä kuitenkin. Ainoa, mitä tällä hetkellä tunnen on kovat liitoskivut, varsinkin oikeassa lonkassa. Kävelen välillä niin hitaasti ja vaivalloisesti että mummotkin ohittelee! Tuolla aiemmin puhuttiin jostain vaihtoehtoisesta äitiyspakkauksesta, mistä on kysymys? Voisiko joku laittaa linkkiä jos löytyy kuvia? Oletteko tehneet vauvalle mitään hankintoja? Kauhea määrä tavaraa mitä pikkuiselle pitää ostaa! Millaisia kokemuksia teillä mammat on kantoliinoista?
 
Minäkin nyt sitten kirjoittelen tännekin kuulumisia.. Olen enimmäkseen lueskellut muiden juttuja kun en oikein osaa osallistua mihinkään kun hyvä kun tässä vielä edes ymmärtää olevansa raskaana :) Pahoinvointi ja väsymys alkaa onneksi olla jo takana päin. Eilen tuli tosiaan täyteen 17 viikkoa, eikä edelleenkään ulospäin huomaa että olisin raskaana, no okei osaan peittää vaatteilla aika hyvin lihoneen ulkomuodon :) Vaikka mahaa ei ole juuri ollenkaan, on painoa tullut 5 kiloa lisää ja pahalta tuntuu. Olen ollut aina hoikka ja nyt perse leviää kuin pullataikina. Oiskohan syynä liikunnan puute ja herkut?? emoticon  Liikunta on tosiaan jäänyt vähemmälle. Eilen kyllä aloitin uuden harrastuksen, joogan! Olikohan siellä paikalla muita täällä kirjoittelevia..

Mistäköhän kaikesta täällä onkaan puhuttu? Ainakin muuttamisesta. Siinäpä onkin meidän perheen suurin huolenaihe tällä hetkellä. Itsehän en missään nimessä halua jäädä vauvan kanssa etelään vaan haluan nyt viimeistään takaisin pohjoiseen, missä on tärkeimmät kaverit ja perhe. Kahden koiran ja vauvan kanssa asuminen kerrostalossa ei myöskään houkuta, joten pihallinen asunto on saatava mielellään ennen kesää. Mutta mutta.. mistä saada miehelle töitä? Kova työnhaku on siis käynnissä ja minä katselen asuntoja kieli pitkällä. On pohjoisessa hieman eri hintaluokkaa rivitaloasunnot kuin täällä.

Rakenneultra on vasta 6.2. Aivan käsittämättömän kaukana.. Olenkin miettinyt että olisiko ihan hullua mennä yksityiselle "väliultraan" että saisi vähän mielenrauhaa.









 


Filippa: Kyselit kantollinoista. Itse oon kantanut molempia lapsiani liinassa sekä kantorepussa, olivat meille kyllä ihan korvaamattomat! Esim.  esikoinen oli 2,5vuotta kun toinen syntyi ja pärjättiin loistavasti ilman tuplavaunuja, kun vauva oli kantotakin alla liinassa ja esikoinen matkasi rattaissa (ja välilä vauva rattaissa ja esikoinen seisomalaudalla tai repun/liinan kyydissä selässä). Varmasti tämän kolmannenkin kanssa otetaan liina ja kantoreppu käyttöön! Kokeilemalla löytää parhaiten sen itselleen sopivan liinan/repun. Nykyään niitä taitaa saada liina/kestovaippakaupoista lainaankin.

Me ei vielä ultrassa olla käyty, mutta sukupuoli tiedetään jo. Eli poika meille on varmasti tulossa. (saatiin tietää sukupuoli kromosomivastausten yhteydessä).

 
Tänne suunnalle kuuluu myöskin pelkkää hyvää! Ihanaa kun kaikki tuttavat ja työkaverit jo raskaudesta tietää ni ei tarvii enää salailla vaan voi vaan nauttia :) Hirmu hyvin kaikki onkin uutiset ottanu vastaan. Tänään kävästiin neuvolassa, kaikki pikkusella ja itsellä kuten pitääkin. Sydänäänet päästiin kuuntelemaan, sellaista 140-150 siellä jumputti <3 Ja vielä se kaikista ihanin asia, nyt on muutaman päivän ajan tuntunu aivan selkeitä liikkeitä, maailman ihana tunne! <3
 
Täälläkin alkoi ensimmäiset kunnon liikkeet vihdoin tuntua! Viime yönä nukkumaan mennessä vauva laittoi kunnon jumpan päälle, tuntui ihanalta kun laitoin käden masulle ja pikkuinen töni suoraan sitä vasten. Ihan kuin olisi pidelty kädestä kiinni. :) Uskalsin eilen lepäillä oikein kunnolla pitkin päivää ja huomasin että heti oli paljon parempi mieli ja olo. En vieläkään aina tajua, että pitäisi vähän hiljentää tahtia, että raskauskin vaatii voimia. Tulee jotenkin syyllinen olo jos vain pötköttää sängyllä.. Mutta heti on lepopäivän jälkeen paljon levollisempi ja vähemmän ärtynyt olo. Joten määrään itselleni pari lepohetkeä päivään! Meillä oli esikoisen kanssa kovassa käytössä kantoreppu ja se oli ihan ehdoton etenkin retkillä ym reissatessa, paljon helpompi kuin vaunujen rahtaaminen. Sara myös nukkui siinä mielellään, äidin rintaa vasten. :) Sama reppu menee nyt seuraavankin kanssa. Hyvää loppuviikkoa kaikille!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top