Kesämassun kasvattajat 2009

Hei taas kaikille!
Tänään kävin niskapoimu-ultrassa ja kaikki oli hienosti.[:D] Kyllä se oli niin sanoinkuvaamaton tunne, kun näki vauvan siellä heiluvan, ihan tuli tippa linssiin. On niin onnellinen olo, koko ajan tekisi mieli vaan puhua asiasta jonkun kanssa.
    En ole vielä ostanut mitään vauvajuttuja, mutta miehelleni sanoin, että käy töiden jalkeen ostamassa jotain. Saas nähdä mitä sieltä tuodaan. Ultra oli aamulla niin aikaisin ettei kaupat ollu vielä auki.
 
Täällä taas pitkästä aikaa! Onpa tullut paljon uusia äitikokelaita, hienoa!
 
Eli minä olen 27, esikoista odotan ja Helsingissä asutaan. Viikkoja on nyt 13+1 ja la on 1.6. Ensimmäinen ultra oli viikko sitten jossa näkyi hämmästyttävän oikean näköinen vauva! Nyt tuli sitten kirje Down-seulastakin ja sen mukaan kaikki myös hyvin. Rakenneultra on sitten tammikuun alussa, mutta odottavan aika on täällä myös pitkä ja toivoisi että sydänääniä pääsisi kuuntelemaan taas pian neuvolaan.
 
Pari viikkoa oon jo toivonut kun kuuta nousevaa, että pahaolo loppuis, mutta ei. Joka aamu ja päivä ja ilta se vaan jatkuu, jollei ennen niin viimeistään aamulla bussissa... Melko raskasta tämä elo ja olo mutta en ole saikkuakaan halunnut ottaa vielä tässä vaiheessa. Välillä sitä miettii että tuleekohan sitä hyvän olotilan päivää enää koskaan.. Onko kukaan keksinyt etovaan ja raskaaseen oloon mitään konstia? Välipaloja koitan syödä säännöllisesti mutta kun tuntuu ettei sekään auta. Oksentele en, satunnaista aamuyökkäilyä lukuunottamatta. Tunnustaako joku tosissaan hehkuvansa raskaudesta ja tuntevansa itsenä kauniimmaksi kuin koskaan? Minä haluaisin kuulua siihen joukkoon..
 
Maha alkaa täälläkin paisua ja ja vaatteet kiristää, tosin en ole ihan varma, että onko nyt kyseessä vauva vai paisunut elintasokumpu :) Mutta äitiyshousut ovat olleet jo pari viikkoa ainoat mitkä on mukavat aamusta iltaan. Milloin teillä muilla on ihan oikea vauvamaha pullahtanut esiin? Kiloja ei kuitenkaan ole tullut juuri kahta enempää lukuisista välipaloista huolimatta. Tosin se ihme on tapahtunut että suurena karkkien, suklaan ja herkkujen suurkuluttajana nyt ei mene alas sellaiset alkuunkaan!
 
Hyvää odotusta kaikille ja toivottavasti mahdollisman moni alkaisi jo päästä pahoinvoinneista eroon! 
 
Moikka kaikille!
Jees pääsin töihin täksi viikoksi..muuten siis työttömän olen ollut ja joulukuun 15.pvä menen taas töihin ja vuoden loppuun saan olla..eilen ku töistä tulin kotii ni ihan hirvee selkäkipu oli..[:(]voi johtua toki työn laadusta kun hoitaja olen ja joudun raskaitakin potilas siirtoja tekemään, sovittiin miehen kanssa että töissä kerron aina työparilleni (joka saattaa olla eri joka päivä)aina raskaudesta että tietää sitten etten voi ihan kaikkea tehdä.Nyt raskaudestani töissä tietää 4 hoitajaa +osastonhoitaja..ihana lumimyrky oli eilen..se tuli sittenkin tänne keskisuomeen asti vaikka sunnuntai aamuna taisin täällä mainita että mikä myrsky kun ei edes lunta satanut, mutta iltaa myöten se sitten yltyi! Aivan ihana ilma oli[:)]Mä rakastan lumimyrskyjä ja lumisadetta yleensäkkin.Sunnuntai iltanakin, yleensä meillä mies käyttää koiran viimesen kerran iltapissalla ni mä halusin välttämättä lähtee ulos viel sillon ku oli niin ihana myräkkä,täällä sataa nytkin vähän lunta..oikein ärsyttää mennä iltavuoroon töihin kun ei pääse ulos ihailemaan lumisadetta
[:)]Pidätte mua varmaan ihan hulluna...??[;)] no mutta mitäs teidän maha-asukeille kuuluu? Tänne ihan hyvää...koko ajan sellanen turvonnut olo tuntuu ettei pysty kumartumaan kun tuntuu inhottavalta..onko normaalia, luultavasti??Nyt mulla viikkoja jo 13+ Hyvää ja lumista päivän jatkoa kaikille!
 
Ai niin noista varhaisista ostoksista..mun tekis kans hirveesti mieli jo ostella kaikkee kivaa mut toisaalta ei viel uskalla jos jotai ikävää sattuu ni mihinkäs mä sitten ne tavarat laitan ku muutenki liian vähän säilytys tilaa meillä...mutta toki olen kaupoissa ihaillut pieniä suloisia vaatteita ja netistä vaunuja yms katsellut[:)]
 
helvi: tuskin voin sanoa hekuvani raskaudesta tai olevani kauniimpi kuin koskaan (en nyt normaalistikaan niin hääppöisennäköinen ole), mutta olen kyllä säästynyt aika vähillä vaivoilla. Mulla ei huonoa oloa eikä kuvotusta ole ollut ollenkaan ja mahankin kipristelyt ovat oikeastaan hävinneet. Turvotusta löytyy, mutta se on kerääntynyt vain vatsan seudulle. Lumienkeli87, tiedän tosiaan mistä puhut, kun sanoit että kumartuessa tuntuu inhottavalta. Mulla sama juttu. Mietinkin tossa eilen, että mitenköhän se kumartuminen onnistuu, kun on kahdeksannella kuulla (ei viikolla kuten nyt) raskaana... Mua painaa nukkuessakin, on tosi vaikea löytää hyvää asentoa. Kyljellään ja selällään on ainoat vaihtoehdot, mutta silti ei asentoa meinaa löytyä.
 
Mulla on myös sellanen juttu, että on normaalia useammin kiljuva nälkä. Mutta sitten kun syön, niin tulen paljon normaalia nopeammin täyteen, jopa ihan ähkyksi. Mutta sitten on taas vähän ajan päästä nälkä. Pienet välipalat varmaan olisi parhaita, mutta kyllä töissä ihmeteltäisiin, jos mulla on aina kassillinen eväitä mukana =)
 
helvi, mitä syöt yleensä välipalana? Itselläni jos joskus on huono olo, niin parhaiten toimivat raikkaat hedelmät.
 
Mulla oli pahoinvointi niin rankkaa, että paino putosi ja jouduin yhdessä vaiheessa tiputukseen. Pikkuisella on kuitenkin kaikki hyvin. Olin eilen sairasloman jälkeen ekaa kertaa töissä ja illalla oli väsymys melkoinen. Mutta pikkuhiljaa alkaa voimat palautua. En kyllä ole vielä kokenut hehkuvani raskaudesta, kun naamakin on alkanut kukkimaan ja olo on ollut todella kauhea pitkään.
 
Hassua kyllä, turvotusta oli alkuun, mutta paino ei ole vielä noussut, vaan päinvastoin tippunut useita kiloja. Uusia vaatteita ei ole tarvinnut itselle hankkia eikä vatsaa peitellä.
 
Ensi viikolla onkin sitten toinen neuvolakäynti ja ultra on varattu 11. joulukuuta. Toivoisi, että nämä viikot menisivät äkkiä.
 
Kyllä on kaikkea muuta kuin hehkeä olo, vaikka turvonnut pömppäni on aika veikeän näköinen. Senkin vaan joutuu vielä valitettavasti piilottamaan. Naama kukkii kuin teinillä ja kohta kompastun silmäpusseihini[:o]. Nyt on lisäksi tullut kauheat päänsäryt ja kaikki etoo paitsi hedelmät ja vihannekset. Meinas tänään lähteä laatta, kun jouduin kulkemaan ruokalan läpi, jonka menu oli maksapihvit[:'(]. Pienet välipalat parhaita. Ei työkaverit edes ihmettele eväitä, kun muutenkin tankkailen milloin mihinkin urkkasuoritukseen.
 
Mitään en ole vielä uskaltanut ostaa.
 
Leipää, karjalanpiirakoita, jugurttia jne... Hedelmiä ja kasviksia tekisi mieli, mutta oon lähes kaikille allerginen tuoreena ja sitä banaaniakaan ei jaksa aina syödä. Monivitamiini valmiste onkin ollut näistä syistä käytössä ihan alusta asti täytenä annostuksena. Jotkut tosin on sanoneet että raskauden ajaksi allergiat saattavat hävitä, mutta en ole itse uskaltanut kokeilla kun ei sitten saisi oikeen mitään lääkettä ottaa mahdollisiin oireisiin. Onko jollain ihan omakohtaista kokemusta näistä allergia-asioista?
 
Hei taas!
 
Helvi, minä olen 28v, espoosta ja viikolla 13 + 3, joten mekin menemme aika samoissa [;)] Pahoinvointia ei vieläkään ole ollut, eikä siis varmaan tulekaan. Minulla paino noussut jopa 8 kg, ja se on kyllä liikaa näin nopeasti. Jouhtunee kuitenkin siitä että taisin olla vähän liiankin laiha ennen raskautta + siitä että olen antanut luvan itselleni mässytellä ja laiskotella.. Makeasta en oikeastaan edes pidä.
 
Mitään en ole vielä uskaltanut ostaa, mutta olemme kyllä ystäviltä saaneet vehkeitä ja vaatteita.
 
Nyt on jo alkanut alavatsassa tuntumaan että siellä joku paketti onkin, varsinkin kun kumartuu vähän eteenpäin[:)] Tekisi jo mieli alkaa ostelemaan jotain tarvikkeita itsekin mutta taidan silti odottaa muutama kk. Takaraivossa kolkuttaa aina se "mitä jos jotakin tapahtuu", ja äitilläkin kuoli lapsi kohtuun viidennellä..
 
 
 
Kiva nähdä et meitä kesämassun kasvattajia näinkin paljon...Itellä vasta rv 5+4, eka neuvolakäynti 12.12 ja alustava LA 24.7. Ei oikein vielä hoksaa olevansa raskaana [:)] Ihana tunnehan tää on. Yritettiin miehan kanssa viisi kuukautta ja vihdoin onnisti. Lapsi on kyllä todella toivottu ja odotettu. Mulla ei vielä mitään raskauden ensioireita, mutta sukulaisten mielestä mä hehkun. Lapsi on erittäin tervetullut, sillä lääkärit eivät pystyneet antamaan mitään takeita et voisin koskaan edes tulla raskaaksi, mut toisin onneksi kävi. Ekaa neuvolaa odotan kyllä innolla ja ruoka-aineiden pakkausselostuksia tulee tarkkaan selailtua [;)]
 
[font="times new roman"]Heippa,
[font="times new roman"]Turvotusta tää mun “paisuminen” varmastikin on. :) Neuvolan mukaan tullut kaksi kiloa lisää reilussa kuukaudessa. Toikin määrä voi, ainakin mulla, olla ihan normaalia painon vaihtelua, mutta tönkkö olo ja piukat vaatteet ehkä ennemminkin herättää itsellä paisumiseen huomion.
[font="times new roman"]Menossa viikko 14 + 2
[font="times new roman"]Missä vaiheessa olette muille raskaudesta kertoneet tai ootte ajatelleet kertoa?
 
Ite oon kertonu miehen siskolle, omalle siskolleni, ja parhaalle ystävälleni, edes omat vanhemmat ja isovanhemmat ei tiedä vielä. Tekis mieli niin kovasti kertoa, mutta vielä raskaus niin alussa, et mitäs jos...Se pitää sillo kertoa ku itestä tuntuu. Haluais kyl kuuluttaa koko maailmalle, mut ajan kanssa ja kun sopiva tilaisuus tulee [:)]
 
Kyllä mieli teki kertoa kaikille ja niin tein ensimmäisen kerran ja kesken meni. Jouduin sitten selittämään kaikille, etten nyt enää ookkaa raskaana. Se kyl tuplasi se muutenkin ikävän tunteen. Mun raskaudesta tietää vaan sisko ja pari kaveria, otka ovat itse arvanneet, en viittinyt kieläytyä kun taikauskossa luulen, et se tuo huonoa onnea sitten jotenkin
 
Hei vaan kaikille tasapuolisesti!
Täällä myös onnellisen varovainen kesämasun kasvattaja. Viikkoja on kertyny sen kuusi ja olo on hyvin nipisteleväinen. Alavatsassa on pieniä puukkoja täys melkeen kokoaika ja tänään oli ensimmäinen päivä kun etominen nosti päätään. Jöllikkä on odotettu ja toivottu, 2½ vuotta on tätä hetkeä odotettu, keskiviikkona on ensimmäinen ultra ja sitä odotellessa, kyllä tuntuu päivät pitkiltä.. [;)]
 
tässä sitä kanssa kesämassua kasvatetaan :) Laskettu aika olis 25.7.09, eli ihan alussa vasta ollaan. Eka neuvola on 15.12. Ei kyllä harmainta hajua, että mitä siellä tapahtuu... Ekaa vauvaa tässä oottelen ja olen kolmekymppinen ja ihan täpinöissäni [:D]
Pahaa oloa ei ole vielä ainakaa tullut ja muutenkin olo on vallan mainio, paitsi että rinnat ja nännit on ihan SAIRAAN arat.
Ja unirytmi on muuttunut, eli nykyään ei väsytä sitten millään. Illalla kyllä unenpäästä saa kiinni, mutta kellon vilkuilu alkaa jo kolmen jälkee aamuyöllä. Kellään muulla samanlaisia ongelmia?
 
Myö aateltiin kertoa perheelle eli vanhemmille ja sisaruksille jouluna - onpahan taas kunnon jouluyllätys[:D]. Millään en jaksaisi odottaa. Kerroin jo yhdelle raskaana olevalle ystävälleni, kun oli pakko jonkun kanssa saada puhua ja mies kun ei oikein pysty samaistumaan tuntemuksiini. Nyt pelkään, että hän lipsauttaa sen ja tieto tulee vanhemmilleni muilta kuin meiltä - ehkä hieman vainoharhainen...
 
E-Karjalassa tulee vaihtelun vuoksi lunta ihan reilusti. Toivottavasti ei sula loppuviikosta pois, kunten sääennustukset lupailee. Käytiin la-iltana mieheni kanssa metsässä kävelemässä - oli kuin sadusta. Kaiken kruunasi vastaan tullut koiravaljakko. Piti ihan silmiä hieraista, mutta totta se oli[:)].
 
Eläimistä puheen ollen. Onko kellään lemmikkejä, joiden yhteiselo tulevan perheenjäsenen kanssa epäilyttää? Meillä on kesyhilleri ja hieman tuo aiheuttaa päänvaivaa[8|], mutta murehdin sitten kun on ajankohtaista.
 
Moi,

Mulla on koira (rottweiler) ja kissa. Koira on vanha ja äkäinen, mutta sillä on oma paikka yläkerrassa, itse asumme talomme alakerrassa. Ja kissa on nyt mikä on, jotenkii tuntuu ettei ainakaa vauvaa uskalla jättää yksin sen kanssa. 
 
Juu no varmaan mitään eläintä ei kannata jättää keskenään pienen vauvan kanssa, niistä kun ei voi mennä takuuseen. Meijän nelijalkaisessa lähinnä arveluttaa sen tapa tutkia/ tutustua näykkimällä ja se, että kaveri pääsee kaikkialle ja on yliutelias. Lisäksi se on melko hermoheikko, joten itkevä lapsi saattaa laukaista sillä pahan stressin, mikä voi johtaa kuolemaan. Onpas kevyet aiheet heti aamusta[&:]. Juu no en kyllä jaksa asialla vielä stressata, ehtii varmasti myöhemminkin. Kunhan nyt ensin selviäisi ekasta 12 viikosta.
 
Heips kaikille!
Meillä on koira ja kaksi kilpikonnaa..toi koira on utelias tapaus, tuskin tekee mitään pahaa kun ei repana osaa edes haukkua saatika murista...se vaan piippaa,siis kirjaimellisesti!! Mulla nyt viikkoja 13+1 LA 2.6 eli samoissa mennään  helvi[:)]
Ajattelin tässä vapaa päivän kunniaksi katsella netistä mammahousuja kun ei muutenkaan meinaa housuja löytää sopivia, siitä onkin tullu oikein vitsi mun ja äitin välille jo ennen raskautta sanoin ostavani mammahousut ku ei muuten löydä kokoja...ku on tämmönen vähän isompi,paksumpi ja leveempi ku kaikki muut yhteensä[:D]
Niinku helvi kysyi tossa aijemmin että tunteeko kukaan hehkuvansa...ni en minä ainakaan! yököttää ja ällöttää ja turvottaa ja olo on ku muumimammalla konsanaan vaikka ei vielä vauva masu näykkään..mutta toi turvotus tekee sen!
Täällä satelee hiljalleen lunta..
Ai niin mä kaaduin eilen ku käytin koiraa pihalla, tai siis sillee että toinen jalka lähti luistaan pienessä alamäessä ni siitä sit niinku liu´uin polvilleni..en usko että mitään kävi...ei ainakaan oo mitää kipuja tai vuotoja tullu ja olo muutenki samanlainen ku ennen..itse asiassa oon kaatunu jo kahdesti raskausaikana sillee että jalka lähtee luisuun ja liu´un siitä polvilleni...ukko sano ostavansa mulle ne piikit kengänpohjiin ettei satu mitään kaatumisia! Muutenki ukko on välil vähän liianki hysteerinen tän raskauden kanssa...toisaalta se on ihanaa ku mies kantaa huolta musta ja lapsesta. Ukko on hyvä aina välillä ku se kyselee että minkälainen olo masussa ja oonko kaatunut ja onko ollu kipuja ja onko kaikki hyvin..ja sit ku sanon sille miljoonannen kerran että kaikki on hyvin eikä mihinkää satu enka ole kaatunut tms. ni sit se toteaa että saan kait minä olla huolissani lapsestani ja mussukasta(eli minusta)..aika hellyyttävää![:D]Hitto kun tekis mieli jo ostella kaikkee kivaa pientä..ai niin siitäkin mun piti sanoa kun tossa joku aikasemmin sanoi että ovat yrittäneet lasta jo ties kuinka kauan ni mun täytyy tähän sanoo oma kommenttini..(tähänkin[:D]..sanokaa jos puhun liikaa ja kaikkea turhaa..)niin siis mä lopetin pillerit elokuussa tänä vuonna ja rupesin odotaan jo syyskuun alussa...eli ekalla kerralla tärppäs..samoin kävi mun äitillä se rupes mua oottaan samantien ku lopetti ehkäisyn..
 
2 siiamilaista kissaa on. Rakkaita otuksia minulle, enkä usko että tahallaan tekisivät vauvalle mitään pahaa. Kissat voivat silti säikähtäessään raapaista, tai ajattelemattomuuttaan tehdä jotain hölmöä, joten saavat kyllä luvan yöt olla eri huoneessa kun minä ja vauva. En aio jättää vauvaa ja kissoja keskenään valvomatta missään vaiheessa. Varmasti tulevat mököttämään, heh. 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top