Luminen huomen kaikille odottajille!
Meillä tuli Espoossa eilen lunta aivan järjettömästi. Tehtiin miehen kanssa lumityöt kahteen kertaan ja silti aamulla oli nilkkoihin asti lunta. Eilen kolaa työntäessäni tökkäsin tietysti kolalla kovasti vatsaani ja säikähdin. Onneksi ilmeisesti säikähdyksellä selvittiin, kun mitään oireita ei ilmennyt. Kolaaminen on muutenkin aika kovaa hommaa, näinköhän soveltuu odottajille?
Ihmettelen (ehkä vähän kateellisenakin) teidän masujanne. Minnis sanoi, että tarvitsee piilotella vatsaa fleecen alle. Vaikka onkin ilmeisesti kyse lähinnä turvotuksen aiheuttamasta vatsasta. Mulla ei juurikaan tarvetta peittelylle ole, vaikka turvoksissa jonkun verran olenkin. Oletteko normaalisti langanlaihoja? Minä olen sellainen normaalivarataloinen, ehkä tavallisestikin hieman vatsaa.
Mulla on oireet kadonneet melkein kokonaan (lukekaa: tietysti huolestunut). Rinnat arat edelleen, muuten esim. vatsan kipristelyt hävinneet melkein kokonaan. Samoin turvotus jonkun verran lasehtinut. Nyt siis odottelen vain aavistuksen huolestuneena ekaa neuvolaa (joulukuun eka viikko), jossa mielestäni pitäisi kuulua sydänäänet. Nyt siis menossa laskujeni mukaan 7+3.
Minnis, kiva kuulla että tiputtelu loppui melkeinpä saman tien. Päädyit sitten kuitenkin varhaisultraan =)
Ajattele, se on jo ensi maanantaina! Tuossa on se hyvä puoli, että nyt voit rauhassa venyttää ensimmäisen kunnallisen ultran ajankohtaa vähän pidemmälle (esim. ensi vuoden alkuun), jolloin näet kuvassa paljon enemmän. Ilman varhaisultraa sinulla olisi tietysti kauhea kiire päästä ultraan. Itsekin ajattelin venyttää ekan kunnallisen ultran mahdollisimman pitkälle, jotta on paljon nähtävää. Toisaalta... mun kärsivällisyydellä otan varmaan ekan ajan, jonka saan. Tuntuu käsittämättömältä, että mun varhaisultrasta on vain viikko. Tuntuu, että se olisi ollut kuukausia sitten. Ai miten niin odottavan aika on pitkä.