Kesämassun kasvattajat 2009

Hei!! Minunki piti alkaa tänne kirjoittelemaan niin saan ainakin juttuseuraa muista ensi kesän äideistä!
 
Meille tulossa ensimmäinen vauva, jota on pitkään jo odotettu. Yritettiin pari vuotta ja viimein päästiin hoitoihin ja heti ekalla ivf-hoidolla tulin raskaaksi. Nyt menossa 9+1 ja LA 13.7.2009. Olen onneksi päässyt täällä oulussa Oysin lääkärin tutkimukseen ja olen käynyt joka viikko oysissa jossa alkiota/sikiötä on seurattu 3-ulotteisella ultralla. Tällä viikolla eka neuvola ja olisi ollut ihan kauheaa odotella näille viikoille asti että onko vatsassa mitään elämää. En kärsi oikeastaan millasista alkuraskauden oireista paitsi rinnat oli aluksi tosi kipeet mutta sekin on mennyt jo ohitse. Se pelottaa ku ei ole mitään oireita että onko kaikki hyvin mutta kait sitä ei kaikille oireita tulekkaan?!?!
 
Mutta nyt taas odotellaan torstain neuvolaa ja oysin reissua ni tietää taas vähän enemmän tilanteesta!!
 
Onnellista odotusta myös muille ensi kesän äideille ja toivotaan että kaikki menee kaikilla hyvin!!!![:)]
 
Moi kaikki!
Meille tulossa kolmas lapsi, laskettu aika 8.8 ja viikkoja nyt 5+3. Vanhin lapsi 2v5kk, nuorempi täyttää 23.12 vuoden. Semmoinen puoli vuotta yritettiin lasta, ja nyt sitten vihdoin olen raskaana.:) Mahtoi tuo imetys tosiaan vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, kun sen lopetin kesäkuussa..
 
Kun sain tietää tästä raskaudesta, raskaustestin varmistuksella, niin näin heti unta synnytyksestä. Kaksi synnytystä on jo takana, ja kyllä se jo nyt pelottaa kun tasan tarkkaan tietää, mitä on tulossa.. Täytyy nyt kuitenkin yrittää vain nauttia raskaudesta ja tulevasta vauvasta, vaikka toki hyvähän siihen synnytykseen on myös henkisesti valmistautua.
 
Päänsärkyä on lähes jatkuvasti ja pissalla saa juosta todella usein. Myös rinnat aristavat ja pistelevät. Vaikka onkin jo kolmas raskaus kyseessä, niin silti yhtä jännää ja innolla odotan ensimmäistä ultraa ja sikiön liikkeiden tuntemista. Vielä ei olla kenellekään tulevasta vauvasta kerrottu, mutta luultavasti mukava joulu-uutinen tästä tulee, vaikka ensimmäinen neuvola onkin vasta 5.1. On kyllä kamalan vaikeaa olla kertomatta kenellekään, kun tekisi mieli kaikille heti ilmoittaa.;)
 
 
Mukavaa joulun odotusta kaikille odottajille!
 
Moi vaan kaikki.

Eilen käytiin ekassa ultrassa. Pikkunen liikku aivan kokoajan, välillä kädet heilu pään päällä. Kolme kuvaa saatiin mukaan. Kaikki vaikutti olevan hyvin. Juhannus päivänä on sitten laskettu aika. Nyt on menossa rv 12 + 3. Ollaan toivottu tätä vauvaa, joka on mulle ensimmäinen. Toisaalta olin kuitenkin kovin huolissaan, että tulenko raskaaksi ja meneekö kaikki ensimmäisellä kerralla hyvin. Mies on luottavaisemmilla mielin kokoajan ja jaksaa olla positiivinen.

Mulla tuli tänä vuonna ikää 30 ja ajattelin jo muutama vuosi sitten että liekkö tässä enää omia lapsia voi miettiäkään. Sitten tapasin oikean miehen  ja pikkuhiljaa elämä asettui. Viime kesän alussa puhuttiin, josko sitten yritettäisiin lasta. Nyt valmistun toiseen ammattiin ja koulu loppuu ensi viikolla.

Alussa en niin paljon puhunut vauvoista ja kaikesta siihen liityvästä. Sanoin miehellekin, että rajota sitten jos puheet ikinä menee pelkästään sellaisiksi. Nyt tuntuu, useampaa viikkoa myöhemmin siis, että vauva asiat on kokoajan mielessä. Toisaalta olen varautunut pahimpaan, vaikkei mihinkään voi etukäteen tietenkään täysin varautua. Toisaalta kuitenkin on ihana ja odottava sekä onnellinen olotila.

No mutta tämä tältä erää, jaksamista kaikille..
 
Hei kaikki,
 
Ja aluksi Heisku: Olen niin suruissani sinulle tapahtuneesta. Tirautin sitten oikein kunnon itkun lukiessani tekstiäsi. Minua kosketti se ja kovaa. Tuota olen omalle kohdalleni koko ajan pelännyt. Voimia sinulle!
 
Hirveää kirjoittaa tähän jatkoksi tämä iloinen asiani, mutta on pakko jakaa sekin teidän kanssanne. Eli siis kävin np-ultrassa tänään ja kaikki näytti hyvältä. Vauva kunnossa ja kaikki muutenkin ok. Oli se vaan ihmeellinen hetki nähdä oma pienokainen ensimmäistä kertaa . Ja lisäksi olen onnellinen siitä, että 12 viikon rajapyykki on saavutettu. Laskettu aika pysyi samana eli jos kaikki menee hyvin jatkossakin, niin vauvamme pitäisi syntyä 23.6. Hyvää viikon jatkoa kaikille!
 
Olen todella pahoillani Heisku puolestasi, voimia ja halauksia.
 
Kauhealta tuntuu jatkaa iloisemmilla asioilla - toisaalta elämä aina jatkuu, vaikka jonkun kohdalla hetkeksi pysähtyy.
 
Eka neuvola takana ja pää on tod pyörällä. Kauheasti tuli tietoa ja LA aikaistui päivällä eli 10.7. Saa nähdä, mitä sanoo lääkäri, jolle aika 5.1. Nyt pitäisi varata aika ekaan kunnalliseen ultraan, että saadaan uudet kuvat isovanhemmille jouluksi[:)].
 
Parasta ikinä oli kuulla pikku-papusen sydänäänet[:)][:)][:)]. Siellä se pikkusydän pompotti 165/ min, vaikka neuvolatäti epäili ettei näin aikaisin saada mitään kuulumaan. Itse asiassa meillä oli kaksi neuvolatätiä, toinen vanhempi nainen ja toinen ensi vuonna valmistuva, joka periaatteessa hoiti koko homman.
 
Sitten emämunaukseeni - rehellisyys maan perii on täyttä soopaa. Ajattelin siis kerrankin vastata rehellisesti eli, että olen kokeillut kannabista 2-3 kertaa 10 vuotta sitten - hemmetiläinen, mikä pähkäily siitä syntyi. Nuorempi neuvolatäti oli ok, mutta vanhempi hepuloi. Suosittelen pitämään suun kiinni, jos on joskus edes katsonut päihteisiin päin. Tosi hysteeristä touhua. Sovittiin, ettei merkitä neuvolakorttiin, kun siitä se heti hyppää kaikkien silmille. 
 
Olipa kiva kuulla hyviäkin uutisia Minnis! Nyt me mennään siis täysin samoissa eli molemmilla LA 10.7. Mulla skipataan ensimmäinen lääkäri, koska kävin varhaisultrassa (niinhän kyllä säkin). Neuvolan täti sanoi, että ihan turha oikeastaan käydä, koska lääkäri tekee vain sisätutkimuksen, joka minulle siis jo tehtiin varhaisultrassa. Ei kuulemma tule mitään uutta tietoa, koska lääkärin yhteydessähän ei ultrata. Mutta mulle laitettiin ylimääräinen neuvolakäynti tuohon ajankohtaan.
 
Sulla on hyvä, kun saat itse varata ultra-ajan! Meillä Naistenklinikka (olen valinnut sen synnytyspaikaksi hyvien hätävalmiuksien vuoksi) KUTSUU ultraan kotiin lähetettävällä kirjeellä. Ja taas joutuu siis odottamaan!!! Mulla oli neuvola viime torstaina, jolloin neuvolan täti lupasi faxata paperini Naistenklinikalle. Eikä mitään ole kuulunut. Päätinkin, että jos tänään ei ole kutsua postilaatikossa, niin soitan huomenna sinne Naistenklinikalle. Haluan ehdottomasti päästä ultraan ennen joulua, jolloin meilläkin tarkoitus kertoa lähisuvulle. Jouluviikkohan on minun 12. raskausviikko eli silloin pitäisikin päästä ultraan. Joulun jälkeisen viikon olen nimittäin kokonaan reissussa, eli jos en pääse ennen joulua, niin menee tosi pitkälle. Höh!
 
Kevyttä nipotusta tuon kannabiskokeilun suhteen! Sehän oli 10 vuotta sitten eli ei todellakaan tämän päivän asia. Mutta olen kyllä itsekin huomannut, että aina ei kannata olla täysin rehellinen. Tai tarkemmin sanottua, osan asioista voi jättää kertomatta. Täällä pääkaupunkiseudulla vouhotetaan alkoholinkäytöstä (siis ennen raskautta), että onko riskiryhmässä vai ei. Sain muuten neuvolan tädiltä harvinaisen jyrkän mielipiteen alkoholiin raskauden aikana: ei saa nauttia yhtään. Yleensähän neuvolan tädit sanovat, että kyllä lasillisen silloin tällöin voi ottaa. Mutta mun neuvolan täti sanoi, että tutkimukset eivät kerro, mikä määrä on liikaa, joten paras olla juomatta ollenkaan. Sopii minulle hyvin, ei mulla ollut aikomustakaan muutenkaan mitään juoda.
 
Tosi paljon vaihtelevat nuo käytännöt eri puolilla Suomea. Mie kyllä haluan hyödyntää kaikki, mitä ilmaiseksi annetaan. Kuulostaa pöhköltä, ettei siulla ole sitä lääkäriä varhaisultran takia, ei kai ne toisiaan pois sulje ja saa ainakin itselleen rauhallisemman mielen. Miulla on silloin samalla sekä neuvola että lääkäri.
 
Unohtui aiemmasta semmoinen, että kuinka herkkiä olette olleet nyt odotusaikana lähinnä itkun puoleen? Normaalistikin pillitän ohjelmia ja elokuvia katsellessani, mutta itsenäisyyspäivänä sattui kaiken huipentuma: Pidimme ruokataukoa rempasta ja tv:stä alkoi itsenäisyyspäivän paraati - ja mie aloin itkeä, melko normaalia. Mies istui monttu auki vieressä... kaikkee se teettää.
 
Hei!
Mä ainakin olen tosi herkkä välillä. Meinaa välillä hävettää kun itkettää sellaisissakin paikoissa jossa on paljon väkeä. Viimeksi maanantaina oltiin perhevalmennuksessa, niin kuuntelin lääkäri-sedän puheita, silloin kyyneleet valui poskia pitkin. Mulla pääsi tipat linssiin myös kun katsoin linnanjuhlia ja Anna Abreu oli mielestäni niin kaunis. Heh, vähän tuntuu tyhmältä.          



 
Heippa :)

Täällä 28-vuotias äidin alku, herne on itämässä ja laskurin mukaan heinäkuun 20. olis nyyttiä tarjolla. Ensi maanantaina eka neuvolakäynti, sitä odotellaan. Ja ultraa tietysti. :)

Odotus on sujunut vaihtelevan huono/huonompi/karsea - ololla, välillä ei tee ihan niin paljoa pahaa. Syömällä olo paranee, ja minähän sitten syön :D
Ei tosin paljoa naurata kun on ylipainoa entuudestaankin.

Mutta mutta, innolla odotetaan että mitä tulee.

Joulun odotusta kaikille, ja toivottavasti vauvan odotus sujuu hyvin kaikilla :)
 
Minnis, lääkärikäynnillä ei kyllä ymmärtääkseni mieltä juurikaan rauhoiteta. Siellä tehdään siis ihan tavallinen sisätutkimus (normaali gynen tarkastus). Eli koska kaikki näytti normaalilta marraskuussa, ei oikeasti edes voi muuttua mitään tammikuuhun mennessä. Varhaisultran yhteydessä katsoivat kohdunkaulan ym ja ottivat papan, joten tiedän kaiken olevan kunnossa. Sen sijaan kaikki mikä liittyy vauvaan eli ultra ja neuvolakäynnit (olen toiveikas että ensi kerralla kuunnellaan sydänääniä), otan riemumielin vastaan =)
 
Herkkyydestä... Mies sanoo mun olevan koko ajan pahalla tuulella. Itse en kyllä ole huomannut asiaa =) Minä myös itkeskelen normaalistikin herkkien filmien äärellä, mutta en ole huomanut, että olisin juurikaan herkistynyt lisää.
 
Vaihteleeko teillä "vatsan koko" päivittäin? Toisina päivinä (varsinkin aamulla) näytän melkein hoikemmalta kuin ennen raskautta. Toisina päivinä taas (yleensä illalla) mulla on hillitön maha. Osa lienee turvotusta? Joudun välttelemään saunomista lasten (niiden puolikkaiden) kanssa, koska muuten kyllä arvaisivat asian laidan.
 
varasin tänään ensimmäisen neuvola ajan. juuri tänään pyörähti käyntiin 6. raskausviikko ja neuvola ajan sain ensi viikon perjantaille. onhan se vähän turhan aikaisin, mutta neuvolan täti oli sitä mieltä että seuraavat ajat menevät jo liian pitkälle koska seuraava vapaa aika olisi ollut vasta ensi vuoden puolella.
eli parempi nyt sitten vähän "liian" aikaisin. ( enkä ehdi edes stressata niin paljoa ennen aikaa kun se on kuitenkin jo aika pian[:D] )
ja sitten siitä herkkyydestä.. olen huomannut että välillä meinaa tulla tippa silmään ihan mitättömistäkin asioista.  siis jos avomieheni sanoo vähänkin kovemmalla äänellä jostain asiasta tai väittää vastaan niin heti meinaa alkaa itkettään. samaten kun olen päiväkodissa töissä ja meillä oli joulujuhla tänään niin sielläkin meinasin alkaa pillittään kun lapset lauloivat niin ihanasti.
 
Mä oon kans aika herkkä nykyään, joskus kun esim luen lehdestä jotain juttua ni alkaa itkettään..ja mies koko ajajn sanoo että oon aina niin äkänen! [&:]
 
Joo, toi herkkyys on kyllä liiallista. Mä rupeen itkemään jos mies sanoo jotakin vähänkin väärään sävyyn. Itkin kun tuli Tanssi, jos osaan koska nykytanssi oli mun mielestä niin kaunista. Puhumatta kaikista tv-jutuista, missä kerrotaan lapsista ja niiden ongelista (kuten äskettäin tullut huumeäitien vauvat -juttu)
 
Kiitos teille kaikille kovasti noista sanoista ja lohdutuksista [:)] On tämä ihan hirveetä tuntuu että ei olo helpotu ollenkaan.. Asiaan vaikuttaa kyllä varmasti aika paljon sekin että en ole vieläkään päässyt sinne sairaalaan kohdun tyhjennykseen joten pikkuinen on edelleen sisälläni kuolleena[:(]Välillä tuntuu että tää ois vaan pahaa unta että kyllä se pikkuinen on tuolla masussa ja kaikki on hyvin. Yritämme kyllä uutta lasta heti kunhan on eka muutamat kuukautiset ollu, mutta seuraavassa raskaudessa pelkää koko ajan :(
 
[font="times new roman"]Ehkä hoitohenkilökunta on koulutettu “hössöttämään” ja vähän liioittelemaan kaikista mahdollisista vaaroista. Kaveri kävi työterveyshuollossa, kertoi juoneensa flunssaan kuuman totin. Johan hoitaja alkoi tivaamaan, että onko ongelmia alkoholin kanssa. Sillai…. Tällä keskustelupalstalla voi ollakin joku hoitoalan koulutuksen käynyt.  [:)]
[font="times new roman"] 
[font="times new roman"]Mulla onni siinä mielessä, että neuvolan täti ei tarttunut mihinkään yliampuvasti. Kehoitti vain olemaan hiukan itsekäs; raskaana oleva tekee sen minkä jaksaa. Se jäi jotenkin niin selkeästi mieleen.
[font="times new roman"]  
[font="times new roman"]Joo, vähän sama, meen kaikkeen mitä on tarjolla. :) Varasin jopa yhden neuvola-ajan tähän väliin, koska seuraava olisi alunperin ollut vasta tammikuussa. Siihen on niiiiiin pitkä aika....
[font="times new roman"] 
[font="times new roman"]Tosiaan, tullut hyvin esille, miten käytännöt vaihtelevat paikkakuntien kesken.
 
Herkkyydestä sen verran, et oon kovin herkkä muutenkin ja nyt viel ylikorostuu kaikki tunnetilat. Aivan alkuraskauden aikana olin viel enemmän vaihtelevalla tuulella, toisaalta hormonit saa ihmeellisyyksiä aikaan, vaikka ei kai kaikkea niidenkään piikkiin voi laittaa.

Kiukkusuus ja ärtyneisyys on myös lisääntyny mulla. Sitten voi olla myös sellanen päivä, että kaikki menee jopa liian ihanasti ja oon pelkkää hymyä. Ulkoilu on kyllä auttanu ja käynkin lenkillä joka päivä kun vaan jaksan ja ennätän. Hajuaisti on niin paljon herkistyny, että raitista ilmaa kaipaa kokoajan.

Sitten tosta turvotuksesta. Tuntuu todellakin, että iltaa kohden paisuu paisumistaan. Yön aikana turvotus laskee ja mä oonkin seurannu painoa säännöllisesti, kun oon laihtunu muutaman kilon komessa viikossa. Syön kyllä usein ja säännöllisesti nykyään. Toisaalta keho on kai aika suuressa muutostilassa ja tarvii paljon energiaa uuden elämän kehitykseen. Yön aikana turvotus on kyl mulla laskenu. Nyt kyl käytävä unten maille ku silmät painuu väkisin kiinni..

Ai niin. Onko täällä muuten ketään muuta kasvissyöjää? Mulla ravitsemusneuvojalle aika ens tiistaina. Neuvolan tätä nosti kädet pystyy ettei tiedä tarpeeksi asiasta ja ohjas mut eteenpäin ja varas ajan. Ihan mukava päästä juttelemaan asiantuntijan kans, vaikka jonkun verran on tietoa entuudestaa itelläniki.
 
Kyllä miulla vaihtelee vatsan koko - illalla aamua isompi, mut kokoajan on kuitenkin raskaana olevan näköinen. Luin jonkun kommentin jostain toisesta kekustelusta, että turvotus ei ikinä hävinnyt, vaan jatkui vatsan kasvuna.
 
Ai niin, se vielä neuvolasta, että painoin ennen raskautta 58kg (ilman vaatteita) ja olen 160cm pitkä. Nyt punnittiin vaatteet ja kengät päällä ja paino oli 59,3kg ja vanhempi neuvolatäti oli vähän huolissaan painon kehityksestä?!?! Lisäksi nuorempi täti sanoi, että vanhat vaa'at näyttää noin 1kg:n liikaa... Harrastin ennen raskautta noin 7-9h/ vk kestävyysurheilua ja nyt oonkin sitten ylipainoinen tsilleen...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top