Kesämassun kasvattajat 2009

Nyt tais tää imetys olla tässä..[:(]. Eilen imetin kaksi kertaa ilman kipuja. Tuli todella hyvä mieli siitä. Tänään sitten kerran ja se oli siinä. Nännit taas ihan vereslihalla ja koskee todella paljon[:(]. Kaikenlisäksi maidontulo vähentynyt reippaasti. Kyllä tästä itku tuli. Tuntuu että olen epäonnistunut ja huono äiti, kun en pysty tarjoamaan omaa maitoa pojalle..[:(]. Tiedän ettei asia ole näin, mutta kuitenkin sitä ajattelee niin. Todella kurja olo.
 
Toivottavasti Minnis synnytys käynnistyy itsestään yön aikana!
Täällä odotus myös jatkuu aika turhautuneissa merkeissä. Ei voi mitään, mutta seitsemän viikon äitiysloma ilman vauvaa alkaa tuntua jo hieman turhan pitkältä...
 
idaho, älä ota yhtään paineita imettämisestä. Jos imettäminen liian tuskaisaa -korvike on keksitty syystä.  Kun et enää tunne paineita että "pakko, pakko imettää" ja nännitkin ovat saaneet levätä, voit pikkuhiljaa kokeilla välillä mutta vaan jos siltä tuntuu -hyvällä lykyllä lähtee imetys jopa sujumaan. Tärkeintä on ettei kukaan painostaisi imettämään ja läheiset ymmärtää olla sekaantumatta liikaa. Minä olin myös aivan hilkulla lopettaa imetyksen, mutta kun sitten annoin rintojeni levätä ja välillä siis korviketta, tuo alkoi vauvan ollessa n 5vkoa sujumaan niin että korviketta annettiin enää kerran päivässä- Nyt ei tarvitse sitäkään! Mutta ymmärrän siis todella tuon turhautumisen ja itseään morkkaamisen, olin monta kertaa lopettamassa mutta muista että onnellinen äiti on parempi äiti. Tämä nyt toimi meidän kohdalla kuin ihmeen kaupalla, en tarkoita että kaikilla onnistuisi ja jos ei onnistu niin koittaisit olla potematta sitä syyllisyyttä -vauvan parastahan sinä vaan tahdot eli OLET HYVÄ ÄITI. Anteeksi tämä "yhteenpötköönkirjoittaminen", kiire... tsemppiä teille :)
 
Ajattelin itse, että ensin toivun flunssasta ja sitten vasta synnyttämään, mutta tyttömme oli eri mieltä ja syntyi eilen 23.7. klo 7.51. Strategiset mitat 3375 g ja 53 cm.

Heräsin yöllä 00.45 poksahdusääneen (luulin sitä potkuksi unenpöpperössä) ja supistukset alkoivat heti. Eli mulla meni lapsivedet, mitä en tajunnut, kun sitä tihkui vain pari pisaraa. Heti alkuun tuli 10 min välein, mutta tiheni tosi nopeaan. Lähdettiin sairaalaan siinä kolmen maissa oksennettuani ja matkalla tais väli olla enää kolmisen minsaa. Sairaalassa tutkittiin ja olin jo 6 cm auki. Ja reilun puoen tunnin päästä jo melkein 10 cm. Tuossa välissä hengittelin ilokaasua, ja sain pudendaalipuudutuksen, josta ei mitään apua ollut. Ilokaasumaskikin tuntui auttavan lähinnä hengittämiseen. Koska olin niin auki, sain sitten spinaalipuudutuksen, joka vei ihanasti kivut pois! Sitten hiukan paleli (kuume nousussa?) ja sain panadolin. Sain luvan alkaa ponnistella jos tuntuu siltä, kun olin niin hyvin auki. Odoteltiin lähinnä kohdunkäytävän lyhenemistä. Klo 7 jälkeen alkoikin kunnolla ponnistaminen ja lopulta 7.51 oli tyttö maailmassa. Välilihaa jouduttiin leikkaamaan ihan reilusti, mutta sen olin arvannut jo etukäteen, kun mulla on aina ollut "piukat paikat".

Tyttö oli kakannut lapsiveteen ja hörpännyt sitä reilusti, joten hän oli vain pikkiriikkisen hetken mun rinnalla ja vietiin keskolaan. On toipunut kuitenkin hyvää vauhtia. Koska sekä minä että mieheni olemme flunssassa pääsemme vain lasin läpi katsomaan lastamme. Omalla lapsellamme toki olisi vasta-aineet tähän flunssaan, mutta muilla keskolassa ei. Parin päivän päästä saadaan toivottavasti vauva vierihoitoon.

Ainoa hyvä puoli tässä flunssassa on se, että sain yhden hengen huoneen. Koittavat vissiin vähän varjella muita äitejä ja vauvoja tartunnalta.

Eilen ehdin tutustua jo 2 kertaa rintapumppuun, kun vauvaa en tosiaan rinnoille vielä saa muutamaan päivään. Pitää siis stimuloida, että maito lähtisi laskeutumaan. Ja sain kuin sainkin molemmilla kerroilla pari milliä maitoa, jotka vein heti tytölle keskolaan. Tuntui kivalta, että edes jotain kykeni tekemään "lasin takaa".

Sanoivat mulle, että jos joskus toista aiomme, niin sitten heti sairaalaan, kun nyt oli niin nopea ja raju alku synnytyksessä... Ja toisessa kun jää pois tuo kohdunkaulan lyheneminen, joka vei pisimpään.
 
Olipas nopeaa toimintaa, Kaiko! Onnea kovasti. Et tarvinnut yliaikaiskontrollia siis tällä kertaa ja hyvä niin.
Täällä odotus vaan jatkuu ja jatkuu. Huomenna lauantaina kontrolliaika ja sitten päätetään mitä tehdään. Puuduttavaa...! Täällä meitä odottajia ei taida kovin montaa enää notkua?
 
Onnea Kaikolle ja kylläpä se sitten tapahtui nopeasti! Paranemista kaikille!

Liikkeet on todella hiljentyneet siihen nähden mitä ne on ollet aikaisemmin, nyt kyllä pienestäkin liikkestä iloinen. Oireet mullakin vähentyneet, nyt vain pientä juilintaa silloin tällöin. Jännitän niin kauheasti ja ehkä stressaan tätä muuttoakin, että hartian menny ihan jumiin ja ehkä tää stressaaminen vaikuttaa siihen, että lapsikin päättää asustaa vielä masussa tosin LA vasta 29.7. joten ei vielä mitään paniikkia. Eilen kävin hierojalla hartioita hierotuttamassa ja se teki hyvää. Onko mulla muuten viimeisin LA heinäkuussa?

Hikeä ja kuumuus kohtauksia tulee välillä. Toisaalta toivon, että lapsi menisikin LA:n yli niin olisi muutto hoidettu ja pääsisi uuteen kotiin. Onneksi miehellä alkaa tänään loma, niin sitten on ainakin tässä lähellä jos tulee lähtö, nyt ollut reissussa päivisin pitkin Suomea, niin kyllä se vähän on jännittänyt josko yksin olen synnyttämässä ja muut tukihenkilötkin lomailemassa.

Kiva lukea noista parantumisista myös synnytyksen jälkeen, vaikka ne ovatkin yksilöllisiä.
 
Neuvola takana ja neuvolatäti meinas "seota" kun sanoin että olen käyny jo mukkan synnärillä. Alko pohtimaan että mihin väliin hän laittas minut ja vauvan että tulee kotikäynnille. [:D] Minä vähän häntä jouduin toppuuttelemaan että jos ei kuitenkaan sitä aikaa vielä siihen hommaan varailtas kun ei kerta edistystä tapahdu, täti sano että kyllä se nyt viikonlopun aikana syntyy! Ite en ole kyllä enää yhtään varma tästä.
Suppareita tosiaan oli eilisen ja viime yön sekä tämän aamun suht tasaseen sen 10min välein ja odottelin jo että alkaisivat siitä tihentymään, mutta pöh! Homma otti takapakkia ja nyt tuntuu taas että suppareita ei ole, tai ainakin ovat todella kivuttomia. [:@] No olen ainaki saanu nukkua nyt sitten.
Voi kun jotain taas alkais tapahtumaan, ei jaksais enää tätä odottamista kun kerta jo ollaan kerran käyty kääntymässä. Minun äiti oli jo eilen suurinpiirtein soittanu sukulaiset läpi että ens yönä se tapahtuu, näin punaista kun pari soitti että no, mites on joko se sitten syntyy. Tuumasin että äiti saa sanoa mitä vaan, minä olen ja pysyn kokonaisena kunnes toisin todistetaan. Ärsyttävää toimintaa!
Verenpaine oli koholla neuvolassa ja sain mittarin sitten kotiin lainaksi että kattelen mitä se täällä tekee. Lupasin että mies palauttaa sen maanantaina jos en ole itse kykeneväinen siinä vaiheessa enää, eli jos sattuisin olemaan synnärillä tai vastaavaa.
Huomenna on sitten se odotettu h-hetki, jos vaikka oltas tosi täsmällisiä ja synnyttäs sitten huomenna. Toivoa saattaa. [;)]
Minnis taitaa sitten olla laitoksella, onnea koitokseen!
Tuosta vauvan liikehdinnästä. Minä en ole kyllä havainnut minkäänlaista laantumista kaverin touhuilussa, liikkuu sen minkä ehtii ja välillä ihan toivoo että hellittäs hieman että sais ite levähtää kun tekee sen verta kipeää jo jotkut liikkeet. Tänään monotettiin jo neuvolatätiäkin kun on vissiin tullut jo tutuksi. [:D] Tuntuu siis lähinnä että meillä vaaveli jopa nauttii supistuksista, koska yleensä supistuksen päälle ollaan otettu pieni teluhetki ja sitten on jääty odottamaan seuraavaa. Tiiä sitten, ehkä  meillä on vähän "vinksahtanut" tapaus tämä kaveri. Tulee siis vanhempiinsa! [8D]
Lämmintä päivän jatkoa, minä taidan lähtä vaikka porrasrallille tai jotain jos se sais aikaseksi vähän äksöniä..
 
Olipas Kaikolla nopea synnytys, tai alkuosa varsinkin! Ei se sitten kaikilla ensisynnyttäjillä kestäkään niin kauan kuin aina väittävät, kohtahan täällä alkaa jo jännittää...
Toivottavasti tosiaan Minnis on vihdoin sairaalassa. Hiukan olen yllättynyt että Neakka ei ole vielä sairaalassa; mutta jospa sieltä tulisi harvinaisuus, joka syntyy oikeasti laskettuun aikaan (sehän ei ollut kovin iso todennäköisyys, että niin käy?). Minä voisin nämä pari synnyttäjää vielä odotella, sitten voi alkaa pinna jo kiristyä, kun ei mitään tunnu tapahtuvan.
Masuasukas tuntuu voivan erinomaisesti ja viihtyvän liian hyvin, potkii taas lähes entiseen tahtiin. Eilen illalla varsinkin, kun mua olisi nukuttanut niin riehunta vain kiihtyi. Ei sitten tarvinnut alkaa laskemaan vauvan liikkeitä, jos nyt jotain positiivista yrittää keksiä.
En vain haluaisi enää mennä neuvolaan maanantaina, nyt jo ärsyttää pelkkä ajatuskin, menisin sairaalaan jo paljon mieluummin vaikka sairaalakammo ei ole yhtään parantunut.
 
Kiitokset maam80. Nyt jo parempi mieli ja jotenkin helpottunut kun itsekin jo "sallinut" tämän pulloruokinnan. Voisin vielä kokeilla imettämistä, mutta nyt ainakin tekee kipeää jo ajattelukin..

Väsymys on kova. Koko ajan nukuttaa, mutta oon huono nukkumaan päivisin.. Ei millään raaskisi kun olisi kaikkea muuta touhuamista.. Ja töllöstäkin tulisi ohjelmaa.. Nyt olen uskaltautunut useammin lähtemään yksikseen johkin.. Kaupassa ollaan käyty jne... Kyllä mieli lepää kun pääsee hetkeksi pois..
 
Odottelu ei kun jatkuu, ei tullu tästä muksusta yhtä täsmällistä kuin äitinsä ja isänsä, ollaan nimittäin molemmat synnytty sinä maagisena laskettuna aikana.. [;)] Olen koittanu kaverille selittää että me tykätään täsmällisyydestä, mutta vähät taitaa välittää meitin tykkäämisistä vielä muutamaan toviin. [:D]
Taisin juuri "pyydystää" sen paljon puhutun limatulpan, ainaki se näytti siltä, mutta ei siitä sen enempää.. Että ehkä se synnytys vihdoin alkaa jossakin välissä ihan oikeasti eikä vaan leikisti niinku nyt tässä pari päivää ollu. Suppareita on, kivuliaita ja kivuttomia, ja 10min välein edelleen. Olen hyvinkin sitä mieltä että vielä tänään on hyvä päivä syntyä. [8D] Tuskimpa nyt kuitenkaan.
Onnea muuten Kaikolle tytöntylleröisestä! Taisin viimeksi unohtaa koko onnittelun. [8|]
Tsemppiä kaikille! [:)]
 
Eilen saatin tyttö vierihoitoon keskolasta. Tänään tuli veriviljelyn tulokset jotka puhtaat, joten antibiootit lopetettiin nyt. Antibioottihoito aloitettiin siis heti, koska oli hengittänyt kakkaista lapsivettä. Imetys on jotenkin alkanut, vaikkei maito vielä ihan kunnolla noussut. Hyviä uutisia siis täältä! Toki väsymys painaa, en ole itse tainnut kymmentäkään tuntia nukkua 3 vrk:n aikana yhteensä. Jospa tyttönen nukkuisi ensi yönä paremmin, niin saisin itsekin nukuttua.

Tsemppiä kaikille odotuksen viime metreillä oleville!
 
Täällä alotellaan tosi toimia, vihdoin![:D] Ei kyllä naurata kovinkaan mahottomia, mutta supparit tulee 3-8min välein, vaihdellen siinä välillä millon mitenkin. Välillä tiheämpään ja välillä sitten hieman harvakseltaan mutta kuitenkin tuon välin sisällä mennään. Nyt on ollu sitä 3-4min väliä jonku vartin (vasta), kipeetä tekee mutta ei passaa valittaa kun tietää että se ei tästä ainakaan kivuttomammaksi enää mene. Täytyy varautua pahempiin kipuihin niin voi tulla jopa yllätyksiä vielä eteen.[;)]
Hienoa että Kaiko vihdoin saanut vaavelin vierihoitoon.[:)]
Me jäädään tänne ihmettelemään tätä syntymätoimitusta ja ehkäpä sitä seuraavan kerran täällä kirjottelee sitten kun on nyytti maailmassa!
 
Tsemppiä neakalle tulevaan ihanaan koitokseen..[:)]

Täällä sähköpumppu hurisee kovaan tahtiin.. Ja rinnat sen mukaisesti turvonneet.. Täytynee mennä liiviostoksille alkuviikosta.. Univelka vaan kasvaa.. Pitäisi nyt viimeinkin malttaa mennä nukkumaan päivisinkin. Vielä kun mies on kotona. Jostain on luovuttava jotta jaksaisi.. Kotityöt saavat nyt jäädä hetkeksi aikaa.. Huooh.. jospa ottaisi muutaman tunnin torkut ennen yösyöttöjä.. Ja pumppaamisia.. HUOOH...
 
Onnea uusille äideille! Vauvoja vauvoja vauvoja. [:)]
 
Meillä aletaan olla pikkuhiljaa toipuneita viikon kuumeesta, ja maitokin alkaa vähitellen palata. Me punnittiin vauva sairaalassa, ja sen paino oli noussut kuudessa päivässä vain 40g kun äidin maito oli niin vähissä. [:o] Mä olin niin kipeä etten tajunnut asiaa, mutta kun mies kertoi mulle nyt jälkeenpäin että vaipat oli silloin pysyneet lähes tyhjinä, niin ihmettelen vaan että miksi ihmeessä me ei annettu lapselle vastiketta tai pakkasesta mun omaa maitoa, jota oli siellä muutama tilkka?? Voi lapsiparkaa [:(][:(]. Huomenna on neuvola, joten kiinnostavaa nähdä mikä paino on nyt. Iltaisin on nyt annettu vastiketta.
 
Opettelen taas imettämään ilman rintakumeja, ja nännit on tosi kipeät. Pohdin aina sitä oikeaa imuotetta: musta tuntuu että vaikka ote näyttäisi samalta, niin jos suu on ihan kunnolla auki imeminen sattuu paljon vähemmän kuin silloin kun se pääsee luiskahtamaan vähän pienemmäksi. 
 
Synnytyksestä toipuminen oli minulla aika nopeaa, vaikka tikit sain minäkin sekä leikkaushaavaan että pieneen repeämään. Suihkuttelin niitä samoin kuin komeita pukamia, ja pystyin istumaan sohvalla jo varmaan heti kotiin tultua. Kovalla tuolilla istuminen otti vähän enemmän aikaa, varmaankin toista viikkoa...
 
Me ei vaavelin kanssa saatu aikaseksi oikeaa imemisotetta. Ja nyt sitten sen verran kauan ollut imemättä ja saanut pullosta, että tuskin siinä onnistutaankaan.. Olen jo tottunut ajatukseen, että täällä syyään vaan pullosta. Toki olisi yksinkertaisempaa imettää, mutta koen tämän kuitenkin helpommaksi, kun omat hermot pysyvät aisoissa. Voi sitä itkun määrää kun imetys teki niin kipeää. Nyt jaksaa itsekin paremmin. Pumppaaminen on toki raskasta, mutta sekin helpottuu jatkuvasti. Meillä vaaveli saa kumpaakin. Äidinmaitoa ja korviketta. Selvästi huomaan, että korvikkeen määrä on laskussa kun maitoakin alkanut sähköpumpulla tulla reippaammin.. josko siitä pääsisi nyt kokonaan pois...
 
Hei kaikille ja paljon onnea kaikille nyytin jo saaneille!!
 
Meidän prinsessa syntyi 13.7  eli päivän lasketun ajan jälkeen! Tytön paino oli 3610g ja pituus 50cm. Lisäksi hiuksia valtavasti [:D] Synnytys kesti yhteensä 26 tuntia, josta tunti ponnistusta. Aikamoinen urakka se kyllä oli mutta vaiva palkittiin ruhtinaallisesti [:)]  Mulla oli myös synnytystä edellisenä yönä supistuksia niin, että melkein lähdettiin sairaalaan. Loppuivat kuitenkin aamulla. Ei siinä muuta, mutta meni siis kaksi yötä lähes täysin ilman unta ja se teki ehkä synnytyksen varmaan vähän rankemmaksi.
 
Tytöllä oli hieman keltaisuutta, joten yhden yön hän vietti valokaapissa. Muutoin kaikki on mennyt hienosti! Olen todella iloinen siitä, että imetys on meillä lähtenyt hyvin käyntiin.
 
Nyt täällä opetellaan yhteistä elämää kotona. Pikku hiljaa opitaan toistemme tavoille... [;)]
 
Tsemppiä kaikille haikaraa vielä odottaville!!
 
Viimeinen äitiysneuvolakäynti tehty, ei niin mitään muutosta aikaisempaan olotilaan. Loppuviikolle pitäisi varata aika äitiyspoliklinikalle kontrollikäynnille (tai mikähän se olikaan nimeltään...). Hirveän vaikeasti tehty HUSin sivut, kaikkien tietojen etsimiseen menee valtavasti aikaa eikä yhtään auta asiaa että sivut jumittavat vähän väliä [:@]. Pahenevaa kyllästymistä näköpiirissä...

Maajussille onnittelut tyttövauvasta, olipa harvinaisen täsmällinen lapsi!
Minnis ja Neakka eivät ole vielä mitään uutisia tainneet kertoa? Toivottavasti hiljaisuus tarkoittaa, että ovat molemmat jo vauvan hoitoa harjoittelemassa!
Pakko varmaan oman lapsen kohdalla todeta, että on sitkeä kuin isänsä ja syntyy vähintään pari viikkoa lasketun ajan jälkeen -ja sittenkin pitää varmaan sairaalan puolesta järjestää häätö [:D]. Takaisin odottelemaan, eipä tässä kiireellisempääkään tekemistä ole!
 
Täällä on hiljennytty.. Semmoinen kiire valmaan jokaisella, ettei oikeen ehdi tänne mitään raapustelemaan..[:)] Tänään pitäisi mennä etsimään juhlavaatteita ristiäisiin ja häihin.. HUUOOOOOH.. Vihaan muutenkin kaupoissa ravaamista.. Sitten pitää mennä etsimään jotain juhlavaatteita.. Blaah...
 
Heipä hei!

Täällä ollaan kotiuduttu pikkusen nyytin kanssa. Tyttö sieltä sitten maailmaan putkahti, vaikka olin melkein satavarma että poika se on. Synnytyssalissa meni tovi ennen kuin edes tajuttiin kysyä, saatika että kätilö tajusi kertoa, että kumpiko se tulokas nyt olikaan. [:)] Strategiset mitat on 2930g ja 49cm, eli oikea kirppu. [:D]

Tosiaan, synnytyshän käynnisty laskettuna päivänä 25.7. siinä 17-18 välillä, kätilö oli merkinnyt että klo17 ollaan alotettu kun en osannut sanoa ihan tarkkaan kelloa. Kokonaisuudessaan homma kesti 8-9tuntia ja laitokselle kun mentiin klo23:15 niin rimpsessa oli maailmassa 26.7 klo2.55 eli kolmella tunnilla heitettiin lasketusta. Apgar-pisteet 9/10 ja kylläpä hän onkin maailman vallottavin ihmisen alku! Kotona kärvistelin suht tehokkaasti ja kiukun kanssa, mutta sitten oli pakko vaan lähteä toimitukseen. Epiduraalin sain jotain tunti sen jälkeen kun olin laitokselle päässyt ja sitten nukuin siihen asti kunnes ilmeisesti osittain puudutus hälveni ja olin auki 9cm. Kätilö puhkaisi kalvot ja kohta sainki jo ponnistaa, tai oli pakko ponnistaa, siinä ei enää kyselty kätilöltä että saako kun ei enää vaan voinut muutakaan. Ponnistusta kesti 5min, vaikka luulen olleeni siinä tilassa jonkin tovin, ja meidän pieni ihme oli maailmassa. Vauhdikasta toimintaa siis, jälkeiset synty vajaa 10min. myöhemmin.

Nyt sitten ihmetellään kotosalla jo, vajaa 3pvää myöhemmin. [:D] Rinnat on arkana imetyksestä, mutta koitan ahkerasti koittaa kestää, ehkä se siitä sitten.

Nyt pesulle että vaavi pääsee syönnille..
 
Takaisin
Top