Ajattelin itse, että ensin toivun flunssasta ja sitten vasta synnyttämään, mutta tyttömme oli eri mieltä ja syntyi eilen 23.7. klo 7.51. Strategiset mitat 3375 g ja 53 cm.
Heräsin yöllä 00.45 poksahdusääneen (luulin sitä potkuksi unenpöpperössä) ja supistukset alkoivat heti. Eli mulla meni lapsivedet, mitä en tajunnut, kun sitä tihkui vain pari pisaraa. Heti alkuun tuli 10 min välein, mutta tiheni tosi nopeaan. Lähdettiin sairaalaan siinä kolmen maissa oksennettuani ja matkalla tais väli olla enää kolmisen minsaa. Sairaalassa tutkittiin ja olin jo 6 cm auki. Ja reilun puoen tunnin päästä jo melkein 10 cm. Tuossa välissä hengittelin ilokaasua, ja sain pudendaalipuudutuksen, josta ei mitään apua ollut. Ilokaasumaskikin tuntui auttavan lähinnä hengittämiseen. Koska olin niin auki, sain sitten spinaalipuudutuksen, joka vei ihanasti kivut pois! Sitten hiukan paleli (kuume nousussa?) ja sain panadolin. Sain luvan alkaa ponnistella jos tuntuu siltä, kun olin niin hyvin auki. Odoteltiin lähinnä kohdunkäytävän lyhenemistä. Klo 7 jälkeen alkoikin kunnolla ponnistaminen ja lopulta 7.51 oli tyttö maailmassa. Välilihaa jouduttiin leikkaamaan ihan reilusti, mutta sen olin arvannut jo etukäteen, kun mulla on aina ollut "piukat paikat".
Tyttö oli kakannut lapsiveteen ja hörpännyt sitä reilusti, joten hän oli vain pikkiriikkisen hetken mun rinnalla ja vietiin keskolaan. On toipunut kuitenkin hyvää vauhtia. Koska sekä minä että mieheni olemme flunssassa pääsemme vain lasin läpi katsomaan lastamme. Omalla lapsellamme toki olisi vasta-aineet tähän flunssaan, mutta muilla keskolassa ei. Parin päivän päästä saadaan toivottavasti vauva vierihoitoon.
Ainoa hyvä puoli tässä flunssassa on se, että sain yhden hengen huoneen. Koittavat vissiin vähän varjella muita äitejä ja vauvoja tartunnalta.
Eilen ehdin tutustua jo 2 kertaa rintapumppuun, kun vauvaa en tosiaan rinnoille vielä saa muutamaan päivään. Pitää siis stimuloida, että maito lähtisi laskeutumaan. Ja sain kuin sainkin molemmilla kerroilla pari milliä maitoa, jotka vein heti tytölle keskolaan. Tuntui kivalta, että edes jotain kykeni tekemään "lasin takaa".
Sanoivat mulle, että jos joskus toista aiomme, niin sitten heti sairaalaan, kun nyt oli niin nopea ja raju alku synnytyksessä... Ja toisessa kun jää pois tuo kohdunkaulan lyheneminen, joka vei pisimpään.