Kesäkuun kuumotukset

Olen ollut innoissani loman alkamisesta, että saan levättyä. Huh, todellakin olen levännyt. Joka päivä tunnin tai parin päiväunet, enkä ole saanut mitään aikaiseksi. Olo on raskas ja iso, eikä tee mieli tavata kavereita tai tuttuja. Vaikka olinkin ajatelllut että tämä loppuaika on erittäin hyvää aikaa nähdä perhettä ja ystäviä.

Eilen ollessani suihkussa, minulta irtosi limatulppa. Se säikäytti, että onkohan tässä piakkoin odotettavissa synnytyksen käynnistyminen. Minulla on vasta rv34, joten vielä ei pitäisi syntyä. Vaikka olisihan se ihanaa jo päästä viettämään aikaa oman vaavin kanssa. Olen ajatellut että tämä raskaus aika on mennyt niin hyvin, että todennäköisesti yliajalle mennään. Kuitenkin eilen aloin pakkaamaan tuota sairaalakassia kaiken varalta.
 
Elennah, toivotaan että vauva malttaa silti vielä muutaman viikon masussa kasvaa, vaikka limatulppa irtosikin. :)

Mä oon tänään touhunnu kaikenlaista siivoamisesta nurmikon leikkuuseen ja olo on jotenki tosi hyvä, jos ei närästystä lasketa. Siihenkin tosin auttaa Rennie, niin tällä hetkellä päivät on melkeen jopa mukavia. Olo on iso, mutta jotenkin siihenki on tottunu. Vähä laiskasti tosin minäkään saan mitään hommia normaalisti tehtyä, se on tää loputon aika. Jos aikaa ois vain töitten jälkeen muutama tunti, niin sen osais käyttää paljo tehokkaammin. Ja päiväunet täytyy kyllä joka päivä nukkua. :) Nyt kuitenkin on ihanaa, kun ei tartte ennenaikasen synnytyksen pelossa enää jarrutella, vaan luvan kanssa saa puuhastella sen verran ku hyvältä tuntuu supistuksista huolimatta.
 
Pippinen, olen huomannut saman, että jos aikaa on rajallisesti niin sen käyttää tehokkaammin. Ja ehkä sitten onkin iloinen kun saa tehtyäkin.

Mitä juttuja aiotte tehdä vielä ennen vauvan syntymää?
 
Pestä ne ikkunat :) Mitä mä olen siis suunnitellut kohta jo 3 viikkoa. Eilen sain ostettua lastan ja etikan. Kyl tää tästä.
 
Katoin Greyn anatomian vimpan jakson, sain poraus- ja ahistuskohtauksen, otin lastan esiin ja päätin alkaa pesemään ikkunoita. Mä en sais kattoa enään mitään sarjoja kun mulla menee noista vati IHAN jumiin. Pettämistä, kuolemia, räjähdyksiä ja keisarinleikkauksia vähän liian paljon tähän aamuun. Piti mitata verenpaineetkin kun alko kuupassa jomottamaan :excited001 Ehkä se johtuu tosta kelistä :)
 
Täällä ois kans vielä tuvan ikkunat sisäpuolelta pestävänä..plääh..Eipä kyllä yhtään kiinnostais. Enkä varmaan tänään pesekään, on polla sen verran sekasi ku 6,5 tunnin aikana piti nousta kolme kertaa vessaan..Ei kauheen pitkää yhtäjaksosta unta saanu.. :sleep011
 
Jos eilen oli hyvä päivä niin tänään on sit taas jotain ihan muuta. Olin kyl aamusel ihan virkee - nyt on kauhee väsy, ku en oo saanu mitää pysyy sisäl.. Mulla siis tota pahoinvointii on ollu lähes koko raskausajan mutt hetkeen en oo oksentanu. Kauhee ois nälkä mutt en tiiä viittinks syödä, ei toi ykääminen kuitenkaa oo mitää meikäläisen lempparipuuhaa. :cwm Lisäks ärsyttää tuleva isimies aivan :smiley-angry019 tällä hetkellä, paha mieli ku pitäis siivota ennen ku lähtee juhannuksen viettoo mutt en vaan jaksais, kyllähän näit valittamisen aiheita löytyis hahah. Jos lähtis vaikka käymää jossain täs välis, ehkä se piristäis.

Onneks neidin myllertämisen seuraaminen saa aina mielen kohenemaan ainaki hetkellisesti. Toinen on nyt majottunu niin, että peppu työntää masuun hervottoman ulokkeen, masu on siis ihan epämuodostuneen näkönen. :grin Täällä muuten on selvästi liikkeet rauhottunu nyt kun tyty tuolla aika alhaalla on. Tai ehkä liikerata vaan on pienempi.
 
Mieli pahoittuu niin herkästi ja monesta asiasta, mutta onneksi vauvan ajattelu saa ne yleensä unohtumaan.
 
Mä en aio tehdä mitään ihmeitä enää ennen vauvan syntymää. Ikkunat sain pestyä pari viikkoa sitten ja muutamat muut pikkuhommat täällä kotona viimeisten parin viikon aikana. Tällä hetkellä kaikki aika ja energia menee siihen, että jaksan touhuta poikien kanssa sen aikaa kun mies on töissä. Yritän jaksaa kerran päivässä vaappua puistoon, että pojat saavat vähän maisemanvaihtelua (tai sitten käydään kirjastossa, shoppailemassa tai jotain muuta) ja sitten toinen ulkoilu (eli aamupäivä tai iltapäivä) menee ihan vaan omalla pihalla, jolloin mä saan istuskella rauhassa ja lukea lehtiä. Kunnon lepohetkiä ei päivään mahdu, kun nuo eivät nuku enää päiväunia, mutta onneksi aina voi kellahtaa kolmestaan sohvalle ja lukea kirjoja, jos tuntuu että itse pitää päästä vaakatasoon. Mun inhokki tässä kotona olemisessa on jatkuva ruuanlaitto, kun lämmin ruoka pitää saada pöytään kaksi kertaa päivässä. Tiistai teki kyllä tiukkaa, kun miehellä oli työpäivän jälkeen vielä (töihin liittyvä) iltameno ja olin koko 13h päivän poikien kanssa yksin. Illalla tuntui ettei koko kropassa ole enää mitään paikkaa, jota ei jomottaisi. Eilinen oli kyllä sitten melkein pahempi, kun olin tiistain jäljiltä niin puhki, että aamusta saakka oli tukala olla.Illalla sain sentäs omaa aikaa ja kävin kampaajalla (kuontalo kuntoon ennen synnytystä :)) ja kahvilla ihan yksin. Tänään on taas hyvä olo. Mutta mies taisi onneksi tajuta myös, että vähän liian rankaksi menee mulla, jos joudun aamusta iltaan juoksemaan yksin noiden sankareiden perässä. Ihania poikia ovat, mutta kyllähän niillä vauhtia riittää, aamusta iltaan. Onneksi ovat toisilleen kavereina, eli mun ei varsinaisesti tarvitse juurikaan leikkiä mitään, kunhan seurailen etteivät ihan rupea tappelemaan.
 
Mä yritän sulattaa pakastimen vielä ennen vauvan syntymää. Täytyyhän sieltä syödä loputkin pois ettei sula sillä aikaa, joten sillä se kestää/on kestäny. Saa sitten ostettua mansikoita talven varalle :happy093
 
Hirveästi on ehtinyt täällä tapahtua suuntaan jos toiseen, kun olen viikon verran ollut "sivussa" nauttimassa miehen kotona olosta :) Tuhannesti onnea kaikille jo jakautuneille, ja tsemppiä kaikille tuntemuksien kanssa painiville ja niitä odottaville! :)

Mies on tosiaan nyt viikon verran ollut kotona, ja mulla ollut ensimmäinen vko äitiyslomalla tässä samalla.. Kerrassaan ihanaa kyllä, kun nyt on taas iltaisin seuraa ja saa käydä toisen viereen nukkumaan, ja saa sitä kaipaamaansa hellyyttä jne:) Tämä lomailu sen sijaan ei sovi mulle kyllä yhtään, et sen puolesta saisi pikkuinen tulla mahdollisimman pian. Nukun jo niin "huonosti", et herään yön aikana vessaan aikalailla tasatunnein, ja melko usein herään jo menkkamaisiin kipuihin ja siihen, että masu on aivan pinkeänä useamman minuutin kerrallaan, ja sitten jo 6 aikaan olen ihan pirteänä ylhäällä ja päivä sen ansiosta suuuper pitkä.. Päivät on sikapitkiä, vaikka mitä tekemistä yrittää keksiä.. Ehdin miehen poissa ollessa pesemään beben kaikki vaatteet, siivoamaan ja kuuraamaan asunnon jne, et sellaistakaan tekemistä täällä ei ole, matotkin on pesty :D Eilen siivosin siivouskaappia myöden kaikki kaapit ja järjestelin pikkuisen vaipoille jne hoitotarvikkeille tilaa, et vähissä on touhuilun mahikset! No ehkä tuossa sitten kun mieskin aloittaa lomansa, niin on itselläkin tekemistä kun on jatkuvasti seuraa!

35+2 on tänään, eli nyt ollaan jo sellaisilla viikoilla, että eivät sitten enää pidättelekään ilmeisesti, vaikka bebe lähtisikin jo tulemaan.. Omaa synnytystä en ole ehtinyt yhtään ajatella/jännitellä kun parhaan ystäväni raskaus venyi yliajalle 42+2 ja vasta tänä aamuna sain ihanan viestin, että prinsessa on vihdoin käynnistysten jälkeen saatu maailmaan :) Saas nyt sitten nähdä montako viikkoa meidän pikkuisille todellisuudessa ikäeroa tuleekaan, maksimissaan se on kuitenkin sen vähän alle 7 vkoa nyt sitten, vaikka tämä meidänkin päättäisi lasketunajan jälkeen maailmaan tulla.


Kävin eilen hankkimassa ensimmäiset imetysliivit Bebesistä, ja siinä sitten kassalla myyjä kysyi, että onko laskettuaika ollut jo? :D Totesin hänelle sitten vaan, että ei ole, et vielä reilu 4 vkoa on laskettuun aikaan, Kertoo kaiketi jotain tästä vatsan koosta :D Vatsa on selkeästi laskeutunut jo alas, ja olihan se poitsukin viime neuvolakäynnillä jo selkeästi laskeutunut kuoppaan, ei kylläkään kiinnittynyt. Mulla on kyllä ollut ihan hyvä olla nyt viimeiset viikot, vaikka masu painaakin jo ihan hulluna ja nukkuminen on ankeeta. Harkkasuppareitakin on jo melkoisen usein ja aika pitkiä kerrallaan, ja aina niihin liittyy "kuumat aallot" ja menkkajomotus.

Ensi viikolla on synnytyssairaalaan tutustuminen, viimeinen neuvolalääkäri, Rock- festaria, ystävien häät ja paljon kaikkea muuta "ei vauvaan liittyvää" touhua ja menoa, joten tuo ensi viikko mennee nopeasti, ja ollaan taas hiukan lähempänä beben maailmaan tuloa!:)

Ihanaa ja rauhallista Juhannusta kaikille! Malttakaahan vielä nauttia viimeisistä päivistä ja viikoista masujenne kanssa, eipä aikaakaan, niin näitä heinäkuisia alkaa putkahdella maailmaan vielä tiheämmällä tahdilla <3 Kaikille tasapuolisesti, Lycka till!:)
 
Jos iteki pitkäst aikaa rustailis kuulumisia :) Täällä tuntuu olevan useimmilla jo kova kiire saada vauva maailmaan, ihan ymmärrettävää kyllä... Mä en tajuu mikä mua vaivaa kun yhtäkkiä mulla ei ois mitään hoppua synnytyksen kanssa :happy118 Nyt ollaan jo ihan turvallisilla viikoilla ja onhan noita supistuksia ja tuntemuksia ollu jo monta viikkoa mutta nytkun kaikki on laitettu valmiiks ja vauva vois tulla niin fiilikset on kääntyny ihan päälaelleen... Tosi outoa! Toisaalta kaipaan tosi paljon sitä et sais oman kropan itelleen ja loppuis tää vaivasuus, v*tuttaa suorastaan kun on niin vetämätön olo koko ajan ettei jaksa tehä mitään ja pojan kanssa otetaan joka päivä yhteen kun en jaksais herraa viihdyttää joka hetki ja ja.. Tulihan sitä mussutustakin sieltä :smiley-angry003 Sit suorastaan kypsyttää tää Juhannus tässä vielä, ollaan kaupungissa kun ei mihinkään kauemmas uskalla lähteä enää, ei voi ees pienempää reissua tehä kun ollaan autottomia, sit kaikki tutut on jossain mökki-idyllissä ja me ei päästä ees saunomaan! Yhyyy!! :sad001 Eipä näytä toi ilmakaan mitenkään hirveen houkuttelevalta... No, mä jään tänne märehtimään, oikein hyviä jusseja kaikille valituksesta huolimatta :)
 
skallo täällä kans yks autoton perhe kaupungissa juhannusta viettämässä :) kiva "kuulla" että on muitakin...meillä tosin onneksi on se sauna vaikka ei toki sama asia kun tuo mökki-idylli <3
 
Skallo: täällä vietetään myös kaupunkijuhannusta, vaikka auto onkin. Ei vaan enää uskalla lähteä minnekään kauemmas... Ja mulla on vähän samoja fiiliksiä synnytyksen suhteen: toisaalta haluaisi kroppansa takaisin, mutta toisaalta ei olis mikään kiire synnyttämään.
 
Täällä vietellään myös jussia kotosalla. Hieman eri tietysti kuin kaupunkijuhannus kun täällä "maalla" asustaa ja kotona ollessa on koko ajan "vähän mökillä". Nurtsit pitäisi ajaa ja ollaan tässä puita pihapiiristä kaadeltu ajan kuluksi. :D Häihin olisi tosiaan kutsuttu tuonne 350km päähän, mutta ei puhettakaan että olisi uskallettu. Edelleen siis jokayö supistelee ja illat menee "poltoissa". Tänään 38 vkoa täynnä :love017 että ihan realististahan se olisi, että neiti voisi jo tupsahtaa. <3 Ei onneksi samaa synttäripäivää tullut kuin esikoisella, vähän sitäkin jänskäsin. :)

Mutta saa nähdä käykö jollain jussinvietto laitoksella? Ja mistä sitä tietää, ehkä meikäläisillä. :excited001

Hyvää juhannusta kaikille!!
 
Tänään kasassa viikkoja 38. Äiti eilen mökillä sanoi, että näytät vielä niin hyvältä, että ei vauva vielä oo syntymässä. :D Ja minä jo ajattelin, että vauva saisi pikku hiljaa tulla. Eilinen mökillä touhuilu ja istuminen kävi sen verran selän päälle, että alkoi kyllä odottelemaan, että josko tämä kohta loppuis. Olo on niin iso ja kömpelö, eikä sitä itteänsä kyllä enää kovin hehkeäksi tunne. laughing7 Mutta olipahan mukavaa silti käydä eilen mökillä, joka onneksi on lähellä ja vähän merellä veneilemässäkin.

Mietin eilen, että en taia tietää yhtään omasta lähipiiristäni, jolla vauva olisi syntynyt ennen viikkoa 40. Silti tuntuu, että niitä vauvoja syntyy useinkin viikoilla 38 ja 39. Ehkä sitä vähän toivois ite olevansa yks niistä, vaikka iltasin onki alkanu miettimään, että ehkä sitä ei vielä kuitenkaan ole synnytykseen valmis. Sen verran se kuitenkin jännittää. :) En tosin tiiä oonko yhtään valmiimpi vielä kahden tai kolmenkaan viikon päästä.
 
Ihanaa Juhannusta kaikille! Täälläkin vietetään juhannusta poikkeuksellisesti kotona. Normaalisti ollaan aina mökillä, mutta nyt en halunnun kolmen tunnin ajomatkan päähän sairaalasta kun kuitenkin tänään alkoi jo rv 39. Voihan tässä vielä mennä neljäkin viikkoa, mutta toisaalta lähtö voi olla vaikka tänään! On tämä niin kummallista aikaa kun h-hetki alkaa lähestyä; tuntuu että ylitarkkailee vain jokaista oirettaan ja odottaa, odottaa.... Vaikka toisaalta jännittää jo jollain tavalla lähestyvä synnytys. Ja näin ensikertalaisena jännittää juuri se, miltä se sitten tuntuu kun synnytys oikeasti käynnistyy. Masun kanssa alkaa olla jo tosi raskas olo ja nukkuminen on vaikeaa kun herään supistuksiin yöllä ja viime yönäkin kävin varmaan 6 kertaa vessassa. Onneksi sitten päivällä ehtii ottaa päikkärit. Seisominen on myös ollu pari viime päivää tosi rankkaa, sellaista vihlovaa kipua alavatsassa seistessä/kävellessä.. Oliskohan pikkuinen laskeutunut alemmas? JÄNSKÄÄ AIKAA!!!! Saa nähdä kuka meistä saa pikkuisensa maailmaan seuraavaksi :) :)
 
Täällä myöskin kotijuhannusta vietetään. Meilläkin mökki on yli 300km:n päässä, siellä ollaan yleensä juhannukset, mutta tällä kertaa näin. Yritetään nyt keskittää kaikki aika ja huomio poikiin, kun on enää reilu puolitoista viikkoa kun saavat meidän jakamattoman huomion. Eli yhdessäoloa, joka päivälle vähän eri grillaussysteemit ja muuten sään mukaan touhuamista. Eilen oli niin mahtava sää, että vietettiin iltapäivä uimarannalla ja illallakin vielä laitettiin pojille uima-allas, nyt ajateltiin yllättää pojat lähtemällä ruuan jälkeen SeaLifeen, kun on vähän sateisempaa. Tykkäävät käydä siellä, etenkin esikoinen, jota kiinnostaa kaikki ötökät, kalat, matelijat yms. Huomenna toivottavasti pääsee taas rannalle. Ihan mukava juhannus näinkin.

Muuten tuntuu että vauva pyörii mielessä koko ajan. Aamuöisin etenkin huomaan miettiväni, että millaistahan elämä on parin viikon päästä kolmen lapsen kanssa. Ja että miltähän meidän tyttö näyttää, en osaa jotenkin ollenkaan kuvitella, kun pojat on olleet niin pojan näköisiä heti syntymästä. Että näyttääkö tyttö sitten heti tytöltä? Esikoinen on ollut vauvasta saakka ihan isänsä näköinen ja kakkonen taas mun veljen näköinen, joten saapa nähdä kummasta suvusta tytsy nappaa piirteensä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top