Kesäkuun kuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja mayday
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pakko sanoa et itse olin kanssa aika pettynyt näin jälkikäteen ku olen jutellut muiden kanssa synnytyksistä ja sen sellasista.. olin kuvitelmissa että synnytysvalmennuksessa harjoitellaan jotain ponnistusasentoja, hengitystä jne.. Mutta meillä oli tasan muutama kerta valmennuksia missä olin mieheni kanssa kaksin + neuvolatäti. Siellä katseltiin videoita ja jopa 1 käytännön harjoitus oli.. miten vauva kylvetetään. En kokenut oppineeni juurikaan uutta noilla kerroilla.

Tällä kertaa synnytys jännittää jollain tapaa enemmän, tai se sairaalan lähdön ajankohta ja miten synnytys alkaa. Viiime raskaudessa kun oli alkava raskausmyrkytys, niin olin sairaalassa vuodelevossa viikon verran jonka jälkeen synnytys käynnistettiin. Joten olin siellä jo valmiina ja saatoin luottaa että hoitajat ja muut tietävät miten edetään ja milloin edetään, ei tarvinnut stressata mistn. Tosin, niinhän sitä sanotaan että kyllä sen tietää kun on lähdön aika. :D

Synnytyksessä itselläni oli epiduraalipuudutus, minkä myös minä koin kyllä ihan taivaallisena. Se vei kivut jonnekkin teille tuntemattomille ja kerkesin saada sen uudestaankin  vielä kerran vai 2. (olikohan se nyt niin että kolmata kertaa ei puudutusta voi enää antaa, kyllä se minulle kerrottiin, mutta vaikea sanoa kun ei tosiaan niin kovin paljoa muista tosta päivästä. ) Myöskään itse en halua enää ilokaasua, tuli vielä sekavampi olo. Olen miettinyt että muistamattomuuteeni synnytyksestä voi vaikuttaa ehkä sekin että käynnistystä edeltävänä yönä en saanut nukkua yhtään kovien supistusten takia(kävelin sairaalan käytävillä ja juoksin vessassa sekä tulikuumassa suihkussa pitkin yötä..olin varma että poika syntyy sinä yönä, mutta ei! :D aamulla 6 aikaan supistukset loppui kuin seinään. ) sen lisäksi en saanut syödä päivänä jolloin käynnistettiin synnytys, joten olo oli jo valmiiksi aika heikko. Synnytys kesti 8h 24min. Ponnistusvaiheessa, kuin myös koko synnytyksen ajan, myös minä olin ihan hiljaa, ponnistamaan keskityin.. pojan synnyttyä muistan kun nimeäni toistettiin monta kertaa ja kehotettiin avaamaan silmät, olin ihan kuutamolla ja mietin vain että joko se on ohi, pääsenkö nukkumaan, kunnes tajusin vihdoin avata silmät. :D En tajunnut edes sitä että en saanut vauvaa heti syliini vaan sitä lähdettiin viemään jonnekkin.. (hänellä oli napanuora vartalon ympärillä jotenkin että oli sinertävä ja tarvitsi lämpöä.)
Koitin tunti pari synnytyksen jälkeen nousta ylös, mutta meinasin lentää naamalleni, HIEMAN huimasi. :D

Synnytyksen jälkeen olo oli tosiaan heikko ja
äitini sitten kysyi saisinko jotakin iltapalaa, niin hoitajat vaan sanoivat että aamupala on seuraava. Äitini olisi lähtenyt kaupasta hakemaan jotakin syötävää, mutta kello oli jo niin paljon ettei siihen aikaan enää kaupatkaan olisi ollut auki..  Lopulta pitikin hampain toivat muutaman tunnin päästä leivän ja mehua.. (jälkeenpäin olen kuullut että muille tuotu automaattisesti jotakin syötävää synnytyksen jälkeen? Onko näin..)

Kun vihdoin pääsin synnyttäneiden osastolle, niin voi että, siellä oli mitä ihanin yöhoitaja. :) Oli aivan älyttömän mukava ja sympaattisen oloinen. Itsekkin jotenkin piristyi hänen seurassaan! :) samainen hoitaja tuli josain vaiheessa kysymään, että haluaisinko nukkua pari tuntia, että hän voisi katsoa vauvaa ja toisi sen sitten syömään kun saisin levätä hetken.

Tulipas pitkä rustaus.. emoticon
 
Kamalalta kuulostaa minustakin tuo murto Eevin kotiin :Z Toivottavasti pääsette jossain vaiheessa pois tuolta alueelta.

Kiitos Xiina tuosta kivunlievitysjutustasi! :) Se rohkaisi kivasti. Oon itse ajatellut, että mennään synnytyksessä tilanteen mukaan, mutta olen kyllä valmis kestämään kivut niin pitkälle kuin mahdollista. Itseä houkuttaa etukäteen vain toi allas ja ilokaasu kivunlievityksenä, vaikka moni sanoo menneensäkin sekaisin tuosta kaasusta. Epiduraalia en välttämättä halua, jos se ei ole aivan pakollista. Katotaan ny. Eiköhän ne kätilöt osaa sitten neuvoja antaa. :)

Soitin tänään neuvolaan sokerirasitustestistä ja arvot oli kuulemma loistavat niiden arvojen suhteen, jes! Toisaalta mun hemoglobiini oli laskenut 121:sta 108:an, joten rautakuurille on ruvettava. Olo on ollut kyllä ihan hyvä, joten tuo lasku tuli pikkuisena yllärinä. Torstaina sitten neuvolalekurin tutkittavaksi. Ihan kiva tietää kohdunsuun tilanne, kun mulla on aika paljon tuota vuotoa. Kai se suurimmaksi osaksi on sitä valkovuotoa, mutta enpä tiiä, mitä kaikkea muuta eritettä siinä joukossa voi olla. Nyt helteellä oma takapuoli on muutenkin hiestä märkä. Supistuksista en tiedä mitään, ellen istu tai makaa niiden ilmaantuessa. Silloinkin ne on aika olemattomia.

Mentiin tässä ostamaan ihan oma kämppä täältä Turusta. \o/ Saatiin iso 4 h + k halpaan neliöhintaan, ja eipähän tarvitse perheen koon takia vaihtaa enää isompaan. Tuo on siis kerrostaloasunto. Muutetaan siihen elokuussa, ja sitä ennen pitäisi tehdä lattiaremppa. Saa nähdä, miten tämän muuttoon liittyvän ruljanssin kestää näin raskaana, muiden töiden ohessa. Toivottavasti ei ainakaan pukkaa hirveitä helteitä tuohon aikaan. Vaikka en ole hirveästi hikoillu, niin olin loppuviikosta aivan läkähtämisen partaalla, kun oli niin kuuma. Nyt on onneksi ihanan raikas ilma ukkosen jäljiltä. :) Me likey.
 
hengitystä ei mullekkaan ennen synnytystä opetettu missään.ilokaasun hengitykseen kun annettiin ohje niin se oli hyvä :DD muistaakseni suun kautta sisään ja nenän kautta ulos.siihen kun kokoajan keskitty niin oli hyvä :D
Mull ei tullu ilokaasusta hassua oloo :O sillon tuli semmonen vetelä olo jos oikee pitkälti yhden supistuksen kohdalla joutu sitä hengittään.
Senkin hengitykseen vinkki; täytyy osata alottaa sen hengitys hyvissä ajoin heti kun huomaa että supistus alkaa,muuten siitä ei oo mitään apua.

Mä hengailin synnärin puolella niin pitkään kun vaan kestin oloissani.siell kävin kuumassa suihkussa ja siitä oli pitkäänkin suuri apu :) suuntasin tulikuuman suihkun suoraan alaselkään jossa mulla supistuskipu tuntu.sit kun suihkusta ei enää ollu apua niin pyysin päästä saliin ja silloinhan tilanne olikin todella jo se että en olis mitään epiduraalia edes ehtinyt saamaan mikäli sitä oisin halunnu :D kätilö se vaan naureskeli että oli kuulemma harvinaista et enssynnyttäjä kesti noin pitkään ilman apuja :O jonku 2h40min mä hengasin siell synnärin puolella ennenkö vaadin päästä pitkälleni :D

Yöpala/aamupala/mikä tahansa pala :D
meille ainakin tuotiin saliin "aamupalaa" kun kaikki oli ohi :) miehelle myös.siin oli tarjolla jogurttia,leipää,teetä,kahvia,mehua ja hedelmää :) tayssissa synnytin.
 
LauraElina: no mähän pakkailisin jo kamoja, jos asunnon saisin muualta. Oon hakenut kaupungilta asuntoa 2v9kk, samoin vv:olta rauhallisesta paikasta jo ööm no sen 2v9kk ja taas laitoin uutta hakemusta niille tiettyyn asuntoon mikä vapautuis nyt, mutta tuskinpa tärppää taaskaan :/ Nyt laitoin myös vantaalle hakemuksen reilu kk sit, mut sieltä ainaskaa mitään ole vielä kuulunut. Huoh ärsyttävää.. :/ kyl mua pelottaa et sinne tullaa uudestaan. Meilläki on kaks vahtikoiraa kotona puoliks seefferi ja puoliks rotikka ja sit ihan puhdas rotikka. Mutta ne oli mukana meil landella. Onneks tää epäilty on nyt vaihtunut ihan 100% varmaks syylliseks, nimittäin meiän elokuvat löyty cash storesta, jonne se oli ne käynyt myymässä, tosin ei kaikkia, mut tolla tavalla se nyt jäi kiinni. Poliisit tosin ei ole sitä vielä hakeneet, mutta toivottavasti kävis nopee ratsaa sen asunnon ja laittas kaltereiden taakse (ehdonalanen silä on jo ennestään siis päällä, että nyt häkki heilahtaa)
 
Eevi^Inhottavaa tollaset murtautumiset :/ Toivottavasti kohta löytyy uusi ihana koti, rauhalliselta alueelta :)
Meilläkin on rotikka ja äidillä on sakemanni :) Ihania hauvoja ovat :D

Viikonloppuna seisoskelin ja tein hommia koko viikonlopun ja nyt on sitten jalat turvonnu! Aivan kamalat pökkelöt. Nyt oon yrittäny pitää jalkoja koholla... Saa nähdä auttaako. Toivotaan nyt parasta :)

Nyt on 4D:ssä käyty <3 Aivan upea kokemus oli! Meinas tippa tulla linssiin :)
 
Pidän kovasti peukkuja Eeville! toivottavasti saatte sellasen asunnon jossa pystyy asumaan rauhassa!
 
Iltaa!

On se kyllä kumma jos ei ala asuntoa löytyyn rauhallisemmalta alueelta. Silloin aikoinaan kun itse muutti kotoa pois ja kysyttiin kaupungilta asuntoa, ei tahtonu millään löytyä vapaita asuntoja. Sitten kun miehen sisko sattui tuntemaan kaupungin vuokra-asuntojen "johtajan" ja kysyi siltä niin kas kummaa, heti saatii käydä kolmea eri asuntoa katsomassa. Tällästa se vaan on nykypäivänä.  Varkaissa kun on vielä sekin kurja puoli kun eivät välttämättä tule tyhjin käsin.
Eevi, oot varmaan jo ilmottanu sinne et on tulossa vauva, luulis sen jo tehoavan kun kerta murtaudutaanki asuntoon.

Me ollaan täällä alotettu talon maalaushommia, onneksi ei oo iso urakka kun talo on suurimmaks osaksi tiiltä. Mulle jäi sitten se tarkin homma tehtäväksi kun ikkunan listat maalaan läpi =)

Mua ei kyllä se synnytys juuri pelota ja kipujen lievitykseen otan kyl kaiken vastaan mitä tarjotaan, en kyllä myönnä että olisin jotenkin kipuherkkä. Pakkohan se on ulos sieltä saada ja koskaan en oo kuullu et sisään ois jääny ;) Mulla on ilmeisesti nyt ollut niitä "liitoskipuja", viime yönä heräsin joka kerta kun suoristin jalkoja tai käännyin, tänään ollut jo vähän helpompi päivä. Tuolta nivusista se alkaa kiristään mutta sämpylä on kyllä ollut siitä huolimatta toimelias, pitäähän se omaa yksiötään vähän laajentaa kun alkaa ahtaaksi käymään.

Onneksi ilmat vähän viileni, vaikkakin ehdin jo käydä aurinkotuolit ostaan pihalle. Aikahan siellä yksin makoillessa kävi pitkäksi ja nyt jaksaa taas tehdä päivisinki jotain kun ei pelkkä hengittäminen tuo hikeä otsalle.
Hyviä vointeja mammat!
 
Eevi toivotaan että tilanne tasaantuu ja saisitte uuden asunnon pian! Ikäviä yllätyksiä tuollaiset.

Raskausihottuma on hellittänyt ja töihin palataan keskiviikkona hetkeksi, oikea kesäloma onkin sitten tasan kk:n päästä ja mammalomalle jään suoraan:) Eli voi sanoa jo että loppusuoralla töiden suhteen, eipä tässä enää kauan ole syksyynkään, eli raskaudenkin suhteen! Vaikka tästä nautinkin kovin-pyöreä massuni :)

Oltiin keskiviikosta asti mökillä, oli ihanaa vain olla ja köllötellä auringossa-taisi poikakin tykätä kun niin laittoi masussa koreesti :) Pitkästä aikaa veneiltiin ja syödäkseen sai tuoretta kalaa-mitä olen himoinnut, jams! Jalat turpoaa aikalailla ja teki hyvää lillutella niitä järvessä, uimaan en uskaltunut kun tikkejä mutta nyt voi sitäkin harkita kun tikit poistettiin tänään. Harmi vaan kun ilmat kylmeni, vaikka tekee hyvää tämä sadekin!

Päivä siivottu ja tehty tilaa remppa miehille jotka tulee heti aamusta kukon lauluun aikaan, laitetaan uudet ikkunat joka huoneeseen. Syksyisin ja talvisin vetää niin kovin, juuri hyvään aikaan tulee kun syksyllä saapuu uusi asukas. Saa pitää poikaa hyvillä mielin lattiallakin kun ei vedä.

Ikkunat kun on asennettu niin päästään kunnolla sisustamaan asukkaalle omaa soppia! Hoitopöytä ja sänky löytyy makkarista jo valmiiksi koottua-ei maltettu odottaa :)
Tulisi vaan se äippäpakkaus, sitä odotetaan! Niin tietäis että mitä kaikkea vielä pitää ostella.

Jaksamisia meille mammoille

 
heipparallaa!

4 päivää töitä ja sitten se on  L_O_M_A
 

tuntuu että kaikilla on täällä jonkilaisia kipuja tms harkkasuppareita tms.
itelläni olo on ollut yhä mitä mainioin, ja toivottavasti pysyykin tälläisenä. Hajoankohan  mä ihan täysin sinne synnytykseen kun ei ole ollut mitään "esioireita" ;)

lähetin kelan laput 1.6.
tänää oli kelan sivuille ilmestynyt tieto että mun hakemus on vastaanotettu 3.6..mutta mitään päätöstä siellä ei vieläkään näy, höh. haluisin jo pikkusia vaatteita kotiin <3

onnellista odotusta kaikille!

peruna 25+4
 
en ole kirjoitellu tai lukenu täällä pitkään aikaan. mutta nyt aattelin kirjoitella.
kylläpäs eilen yöllä säikäytti! meni yöllä ylävatsa aivan sietämättömän kipeäksi. ensimmäisenä siinä ajatteli että onko vauvalla kaikki hyvin. onneksi oli kaikki hyvin kun sairaalaan pääsin. mutta eivätpä oikein osanneet sanoa mistä kipu johtuu. maksa-arvot olivat vähän koholla. mutta ei onneksi ollut raskausmyrkytys. huomenna meen sitten kontrolli käynnille että onko arvot laskeneet kohilleen. toivottavasti.
itse epäilen että oisko ollu jotain sappivaivoja, ainakin oirees olivat samat. ylävatsakipua joka tuosta kylkiluitten alta oikealta puolelta meni sitten selkään asti, maksa-arvot koholla jne. mutta täällä tuo sairaala yhenlainen arvauskeskus. toivottavasti ei tulis enään mitään. oli se kipu niin kamalaa :/
 
Toivottavasti paulade tuo ei ole mitään vakavaa. Toivotaan parasta!

Meillä ainakin jonna saatiin "synttärikahvit", kun vauva saatiin maailmaan. Tatu kyllä syntyikin aamulla puoli 8:lta, että muutenkin varmaan olisi ollut aamupalan aika. Saatiin leipää, mehua, keksejä, jukurttia, hedelmiä...
Aluksi oli puhe, että kävisin pikaisesti suihkussa ennen syömistä. Kätilö kysyi olenko herkkä pyörtymään ja kehuin sitten, että en ole herkkä, en ole koskaan pyörtynyt. Kätilö sanoi, että tämä taluttaa minut suihkuun ja käski heti sanoa, jos alkaa tuntua heikolta, silmissä pimenee tai korvat alkavat piipaamaan ja pyysi vielä mieheni varuulta lähistölle. Joo joo.
Pääsin muutaman askeleen ja sanoin, että nyt tuntuu vähän heikolta ja kätilö käski pakittaa takaisin petille. Seuraavaksi kaikki oli pimeää ja kuulin naisäänen sanovan: "Niina, Niina! Kuuleksää mun äänen? Sää pyörryit. Onneksi sun mies oli tuosa lähellä, muuten rötköttäisit lattialla".
Niin niin, en ole herkkä pyörtymään, kyllä sitten vähän hävetti...
Joten syötiinkin sitten synttärikahvit ensin ja kävin suihkussa sitten illalla...
 
Heh. :D minäkin tosiaan synnytin illalla kahdeksan jälkeen ja seuraavana aamuna vasta saatto harkita minkäänlaista suihkua. Jokseenkin huvitti kun pääsin synnyttäneiden osastolle niin parisen tuntia jälkeeni tuli samaan huoneeseen myös joku juuri synnyttänyt vauvansa kanssa, reippaasti kävellen.. minut kun kärrättiin vuoteessa osastolle. :D

Eeville tosiaan, luulisi tuon vaikuttavan että lapsi tulossa niin pääsisi helpommin muuttamaan/saisi uuden asunnon? Ja taisit mainita että saton vuokrakodissa nyt olette.. Eikö yleensä saman vuokranantajan kautta saattaisi päästä "helpommin" muuttamaan, jos heillä olisi toisella alueella myös noita asuntoja? :) Meillä ainakin kävi tosi näppärästi muutto kun soitin vuokranantajalle ja kyselin olisiko isompaa asuntoa jos pääsisi jonottamaan, sattui olemaan samantien ja tässä nyt asustellaan.. :)

Kai sitä pitäisi mennä nukkumaan jotta jaksaa taas touhuilla huomenna, ja josko sieltä vihdoin tulis luukusta lappu että äitiyspaketin vois noutaa! :D Tällä viikolla menny se pari viikkoa kun laittovat ilmotuksen että ovat lähettäneet sen etiäpäin, että luulis pian tulevan. :)

Makoisia unia teille! emoticon
 
Mimde: Nii on, ketuttaa iha sikana toi murtautuminen.Aijjaa tielki rotikka, ja äipälläs saku. Mä oon ihan hulluina noihi rotikoihin :)

Romina: Kiitos :) tässä nyt tosiaan tarvitaan peukkuja.

Annukas: Joo asuntohakemuksessa on ilmoitettu että meille on lapsi tulossa, ja emme uskalla asua tällä alueella, sillä meille on murtauduttu jo yhden kerran asuntoon

Masu87:. toivotaan parasta!


Huomasin just äsken etä varas oli vienyt myös meidän passit. saatana.. :/

Tänään lähin päivystykseen, yhtäkkisen runsaan verenvuodon takia, mut ei ne osanneet sanoa yhtää msitä se johtu ja kaikki oli tytöllä hyvin :) 

 
eevi-huijjui ku siell on taas peloteltu! onneks oli masussa kaikki hyvin! <3

-
mä menin synnytyksen jälkeen suihkuun,tosin mua siinä tikattiinki se reilu tunti + kaikkee muuta niin ehti sillee ehkä vähän fyysisesti kuntoutuun jo,tosin sillai selvisin suihkusta vaan että nojasin lavuaariin ja annoin suihkun vaan suihkuttaa :DD et en kyll sen isompia pesuja siinä alkanu viel toimittaan.illalla sit kävin kunnon pesulla :) ja poika siis tuli maailmaan 02:08 :)
Minä itte kävelin pois salista ,vietiin eka poika vto:lle ja siitä sit viell minä synnyttäneiden osastolle toiseen päähän sairaalaa.sillon oli oikeestaan viell ihan ok kävellä.seuraavana päivänä alko ne mustelmat ja haava sit vaivaan jo pahemmin.
 
Jemina kun synty niin just sinä iltana oli päksissä niin kova ruuhka, että meidät siirrettiin oikeestaan heti osastolle. Toki ne kysy, että onko ok jos meette jo osastolle ja mä sanoin et se on ihan ok. Meidän onneks koko 3 hengen huone oli ihan tyhjä ja saatiin sitte olla koko ilta ihan kolmistaan. Isi sai ensihetkensä Jeminan kanssa kaksin kun mä painelin suihkuun. Jemina synty 18.33 ja oli ensimmäinen siitä rytäkästä. Sen jälkeen tunnin sisällä synty vielä 5 vauvaa :D Olin siitäkin onnekas kun sain vauvan ensimmäisenä niin sain pitää kätilöni ihan kokonaan omanani. Kätilöitä ei meinaan riittäny joka synnyttäjälle omaa ja joku äiti oli joutunu synnyttää kammarissa!

jeii, kohta täytyis alkaa herättelee likkaa ja ukkoa kun olis sinne lääkäriin lähdettävä :)) saas nähdä minkä tuomion mä sieltä oikeen saankaan!

Kyllä Eevi suakin näköjään koetellaan nyt koko ajan! Noi verenvuodot on jotain aivan hirveetä.. Mä kun odotin Jeminaa niin yks aamu kun unenpöpperössä menin vessaan ja aloin sitten pyyhkimään niin huomasin et koko pönttö on ihanku teurastuksen jäljiltä, aivan yltäpäältä veressä. Menin ihan shokkiin ja pyyhin ja nousin vaan ylös soittaa miehelle töihin et nyt on lähdettävä lääkäriin. Vasta sit kun Jarkko tuli kotiin hakemaan mua niin aloin itkemään. Olin jo ihan varma et vauva on kuollu.. Kaikki oli sitten kuitenkin kunnossa ja ultrassa Jemina meille ilosesti heilutteli. Verenvuoto oli loppumaan päin kun se oli alkanu muuttumaan ihan kirkkaan punaisesta vähän rusehtavaksi eikä sille koko vuodolle keksitty mitään selitystä. No mulle oli pääasia, että Jeminalla oli kaikki hyvin ja tuolla se kohta 1-v tuhisee omassa sängyssään vielä yöunilla :) ♥

Nyt keittään vähän teetä ja sit herätteleen noita unikekoja! Tulen sit kertomaan niitä lääkäri kuulumisia heti kun koneelle joudan :)
 
Kiitti noista teidän synnytyskokemuksista!
kyllä mä uskon, että onnistun tsemppaamaan itseni ja kestän kivut. toivon, että olisi sitten kiva kätilö koko synnytyksen ajan, joka osais sitten kertoa mikä kivunlievitys olisi hyvä. Muutenkin toivoisin, että olisi sitten kätilöllä aikaa olla ja tukea ja selittää ja neuvoa. eikä olisi kamala kiire kaikilla.
täällä jyväskylässä ei kuulema ole enää ilokaasu mahdollista, tosin en tiedä haittaako se edes mua, kun oon hirveen paljon kuullu muilta, että siitä tulee vaan paha olo.
ja se olisi tosiaan kiva kun pystyisi kokeilemaan sitten eri ponnistusasentoja, niin löytäisi sen oikean. nyt kun kuvittelen, niin tuntuisi, että pystyasennossa olisi helpompaa, mutta voikin olla, että puoli-istuvassa onkin sitten oikeasti parempi. :) ja luinkin, että jakkaralla jos ponnistaa niin mikään välilihan leikkaus ei ole mahdollista. haluisin kuitenkin, että leikataan ennemmin, kuin että repeilen todella pahasti.

odotan kyllä jo kovasti synnytystä. että en niin paljon pelkää kuitenkaan. ainoastaan ehkä juuri sitä, että koen menettäväni tilanteenhallinnan ja kivut ottaa täysin vallan. täytyy vaan etsiä itselleen sopivia keinoja selättää supistus kerrallaan.
toivottavasti myös saan pitää lapsen rinnalla jonkun aikaa eikä heti viedä punnittavaks ja mitattavaks ja pestäväks..

meillä oli tosi hyvä perhevalmennus kyllä. sen piti ammattikorkean opiskelijat, siellä oli kätilöopiskelijoita ja sitten fysioterapian opiskelijoita. käytiin läpi synnytystä ja isän roolia siinä. kokeiltiin ihan käytännössä avautumisvaiheen asentoja ja ponnistusvaiheenasentoja. siinä ainakin tuntui todella oudolta se kyljeltään ponnistaminen..
fysioterapeutit sitten ainakin kahtena kertana oli ja käytiin läpi kaikkia voimistelu ja venytysliikkeitä mitkä auttaa esim. selkäkipuihin. 
ja sit käytiin läpi ihan käytännössä vauvan kylvettäminen, vaipanvaihto, pukeminen, ja kokeiltiin myös erilaisia imetysasentoja.
ja oli meillä rentoutusharjoituksiakin ja käytiin läpi hengittämistä. nenän kautta syvään sisään ja suun kautta pitkään hitaasti ulos. sitä kyllä varmaan kannattaa harjoitella ennen synnytystäkin niin voi olla helpompi sitten keskittyä hengitykseen... kunhan edes itsekin muistaa ylipäänsä hengittää!
sääli, ettei sitten joka paikassa ole yhtä hyvää perhevalmennusta, itse ainakin ja myös mieheni koki sen todella hyväksi.
 
Kävin juomassa sen sokerilitkun tänään. Hyi että oli pahaa. Torstaina kuulen vastaukset, mutta ainakin se pikatesti paastoarvolle näytti ihan hyvää. Se oli 4,5. En meinaa millään osata ottaa rauhassa kun tuleva vaavin huone on saatu vihdoin irtoroinasta tyhjäksi. Huomenna sitä saa vähän purkaa että pääsee rakentamaan ja maalaamaan sen kuntoon.
 
Noniin, nyt on sitten se kovin odotettu neuvolalääkäri takana ja pakko sanoa että olen TOSI pettynyt. Melkeinpä itku silmässä sieltä lähdin takas kotiin.. Terkka joka mut eka otti vastaan (ei ollu oma) ja katto painot, verenpaineet yms. niin oli tosi ihana. Sit mentiin odottaa lääkäriä. Jarkko ja Jeminakin oli mukana. Lääkäri ei vaivautunut tervehtimään ollenkaan. Sano vaan, että ota housut pois ja hyppää tohon. Teki sisätutkimuksen ja sattu muuten niin ettei oo eläissäni sisätutkimus sattunut noin paljoa vaikka Jeminaa odottaessa loppuraskaudessa tehtiin olevinaan vähän ronskimpi sisätutkimus, että lähtis synnytys käyntiin. Se ei ollut mitään tähän verrattuna. Yritin siinä samalla sitten kysyä, että onks vauva kuinka alhaalla kun on tuntunu sellasta inhottavaa painetta tuolla alakerrassa ja se vaan tokas, että ei sitä pysty kattomaan. Sit se hätäseen kuunteli sydänäänet. Hyvät on sykkeet ja käski pukea päälle. Mä olin ihan ihmeissäni et eikö ultratakkaan ollenkaan vaikka se ultra vehje koko ajan höris päällä siinä vieressä. Sillä aikaa kun mä sit puin takas housuja jalkaan niin se kysy Jarkolta, että "ootteko te kumpikaan edes missään töissä?" Sit se sano että oho kun Jarkko kerto ettei ookkaan työtön eikä edes missään paskaduunissa! Jarkkokin oli ihan äimänkäkenä ton kysymyksen jälkeen.. Sen jälkeen se iskikin mulle neuvolakortin takas käteen ja toivotti hyvää kesää ja osotti ovea. That was it!
Hetken aikaa kun olin sitten kotona rauhottunu niin päätin soittaa omalle terkalle ja jutella sen kanssa tosta lääkäristä. Onneks soitin kun mulla oli koko käynnistä niin paha mieli et vähän väliä tirahti itku. Se terkka oli ihan kauhuissaan ja pyys ehdottomasti tekemään siitä lääkäristä ihan kirjallisen palautteen. Oli kuulemma joku sijaislääkäri ihan jostain toisesta puljusta kun neuvolan oma lääkäri oli sairaslomalla. Terkka sit tarjos mulle uutta lääkäriaikaa, mut sanoin ettei tarvitse kun ajattelin että niillä riittää kiirettä ilman mitään ylimääräsiäkin käyntejä. Terkka sit lupas, että seuraaval neuvolakäynnillä se ultraa niin pääsee vähän edes kattomaan vaikkei se mitään painoarviota osaakkaan tehdä. Pääsepä ainakin vähän kattomaan miltä masussa taas näyttää :) Tuli heti paljon parempi mieli.
Äsken tossa sitten katoin neuvolakorttia kun ajattelin tänne kirjotella noi neuvolakuulumiset niin huomasin, että kohdunkaulan pituudeks tää lääkäri oli merkannu 4cm vaikka 4 viikkoa sitten Koskinen siellä 4D-ultrassa totes sen jo olleen lyhentyny 3 senttiin (tätä ei ole merkattu korttiin). Lisäksi vielä sf mitan kohdalla lukee 22 ja kaks viikkoa sitten neuvolassa sekä oman terkan että terkkaopiskelijan mittaamana se oli 24.. että tällästä! Tuli jotenkin sellanen olo et näinköhän se osas oikeesti edes tutkia tota kohdunsuuta oikein ja mitäs jos se onkin pehmenny, mut tää ei vaan osannu sitäkään kattoa... :/
Nyt on sitten ilmeisesti ton sisätutkumiksen takia tuhruttanu koko päivän verta ja taas moneen päivään supistanu koko ajan tosi ikävästi :(

Tällästä siis taas tänään! Ehkä huomenna on parempi päivä ja lohduttaudun sillä ajauksella, että mun ei tarvitse tota lääkäriä nähdä enää ikinä! Anteeks valivali ja omanapaisuus!
 
Ohhoh, onpa ollu lääkärireissu emoticon
Uskomatonta että tommosia voi ees olla. Ei voi olla ku kiitollinen ettei oo omalle kohalle tommosta osunu....
 
Tosi järkky käynti sulla LauraElina. Toivottavasti tuhrutus loppuu ja itse tokenet siitä. Yritä ajatella positiivisesti, että se oli tosi typerä poikkeus neuvolalääkäreistä! Tommosista jää ikävä olo pitkäksi aikaa. Kantsii puhua oman terkan kanssa uudelleenkin jos tuntuu että asia painaa. Ja jos jaksat niin tee se kirjallinen valitus! Toivottavasti se ei eksy tänne perämettään meitin neuvolalääkärin kesäloman ajaksi. Mä kun joudun hyppimään siellä parin viikon välein.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top