Kesäkuun kuulmiset

Uskallan kai vihdoin ilmoittautua joukkoon :) toista lapsosta odotellaan, esikoinen tällä hetkellä 2v6kk.
LA on neuvolan mukaan 11.1. Mutta veikkaan, että ainakin viikolla siirtyy eteenpäin. Tällä hetkellä siis 7+3
(Varhaisultrassa käyty viikko sitten, siellä se pieni sydän sykki :Heartred )
Taustalla oon jo teidän juttuja lueskellut mutta mukaan tosiaan uskaltauduin vasta nyt :) jotenkin ei oikeen ole vieläkään sisäistänyt sitä että raskaana tosiaan olen :)
 
Ou nou.
Joudunkohan perjantaina pitään pientä kulissia yllä ettei kukaan ala epäileen mitään. Olis tarkotus käydä paikallisessa kassomassa paria bändiä. Enhän mä muutenkaa alkoholia vejä, mut saatan juua kyl yhden kaljan illan aikana jos johkai menee. Nooo, toivottavasti ei kukaa kiinnitä huomiota. Toivottavasti kukaan ei ala tarjoomaan :D

Sano, et sulla on aamulla joku tapaaminen tai töitä tms. Niin kukaan ei ala turhia kyseleen =)
 
Täytynee yrittää miettiä mikä olis hyvä.
Se vaan kun kotona kiinni oleva äiti pääsee kerrankin oman miehen kanssa yhdessä johkai niin kyllä muut luulee et haluan irrotella. Tästä kuulinkin jo tänään.

Meidän tyttö menee elämänsä aikana toisen kerran yökylään! Eka yökyläily oli yli vuosi sitten kun mentiin naimisiin, ikää silloin reilu 1.5v ja nyt meille ehdotettiin asiaa.
Pakkohan se on käyttää tilaisuus hyväksi, harvinaista kun on.
Osaanko olla miehen kanssa kaksin? :wink
 
Täytyy vaivihkaa huijata et join jo muutaman ja se riittää. Että jaksaa seuraavan päivän olla kaksin lapsen kanssa. :D

Huijui ku hankala kuvitella että lapsi menee oikeasti yökylään!
Apua. :D
 
Meillähän poika meni ekan kerran yksikseen yökylään ollessaan 5kk iässä :D Oli 3 yötä mummolassa ja myö paineltiin miehen kaa Tallinnaan.. :D ELi meillä ei pahemmin ole ollu ongelmaa tämän "luopumisen" kanssa :D Nyt pojalla ikää 1v7kk ja hänet voi antaa yökylään millon vaan :)
 
Meillä sama, poju ollut syntymästä asti siellä sun täällä :D ja menee joka kuukausi mun äitin luo yökylään kun asuvat 30 km päässä nii ei niin usein nää ku miehen vanhemmat asuu samas pihas :)
 
Meillä ongelmana ollu aina ettei ole ketään kellä olis voinu olla yökylässä.
Tai edes ketään kuka tulisi tänne unta vahtimaan jos haluttaisiin vaan selvinpäin bändiä mennä kassomaan. Me ei olla siis kaksin paljon kuljeskeltu miehen kanssa yli 2 ja puoleen vuoteen.
Enkä mä epäile etteikö lapsi pärjäis, mutta itsellä varmaan tuntuu et täältä kotoa puuttuu nyt kyllä jotain :D
 
Mielellänihän antaisin lapsen olla yökylässä. Siitä tuskin haittaakaan on, hyvä vaan jos välillä olis muidenkin kanssa ilman omia vanhempia.
 
On mullaki jokakerta sama et heräilen yöllä et huusiko poika jotaki tms :D mut sillä on hauskaa mummolassa nii onhan se kivaa sillekin :) päivät on kyl yleensä tyhjiä ilman pojua kun ei meinaa löytyy tekemistä, ollaan jo unohdettu mitä tehtiin sillon kun ei ollu lasta :D
 
Olen ollut 1yön poissa kotoa poikani syntymän jälkeen ja silloinkin laivalla. Sieltä kun ei minnekkään karata :)
Kyllä pitäis varmaan opettaa nyt jo olemaan yökylässä vaikeaa se tulee varmasti olemaan.
 
mun on ollut kans alusta asti esikoisen kans pakko opetella antamaan hänet yökylään,koska en ole esikoisen isän kanssa yhdessä. poju on ollut 6kk:n ikäisestä asti ensiksi 1vkon lopun kuukaudessa, ja myöhemmässä iässä joka toinen vloppu isänsä luona, ja myös mummilla, ja mun porukoilla. kyllä se tekee myös lapselle hyvää saada lomaa omista vanhemmistaan ja päästä papan ja mummon luo hemmotuksiin, tai muutenkin. kun äiti pääsee tuulettamaan aivoja välillä, lapsikin voi paremmin :) tulevan vauvan iskän kanssa meillä on siis uusioperhe kuvio, ja ainakaan hetkeen en vauvaa anna yöhoitoon minnekkään. ehkä sitten kun ei enää imetä tmv :)
 
Esikoinen oli kaksi yötä hoidossa muutaman kk:n iässä kun mentiin miehen kanssa naimisiin, mutta lähinnä siis vaan uniajan oli muualla. Sen jälkeen ei ole kumpikaan ollut yökylässä missään ja esikoinen on reilu 3v. Kuopuksen kanssa olisin varmasti sitä unta kaivannut mutta ei vaan ollut mahdollista kun oli pahat allergiat ja heräili sen miljoona kertaa yössä eikä mikään muu kelvannut kuin tissi. Kuopus siis ei ole koskaan käyttänyt tuttia tai maitoaltistuksen jälkeen juonut tuttipullosta (joskin sitä ennenkin meni tositosi huonosti). En halunnut muiden joutuvan sitten kärsimään noista heräilyistä sun muista. Nyt on esikoinen alkanut puhua että haluis mummolle ja papalle yökylään että katsotaan :)
 
Meidän esikoinen ei ole ollut vielä kertaakaan yökylässä. Päivisin on muutaman kerran ollut mummulassa hoidossa, muttei muuta. Ei ole ollut tarvetta itsellä olla erossa öitä. Neiti on alusta asti nukkunut hyvin yönsä (1kk iässä nukkui ensimmäisen täyden yön!), joten en ole ollut väsynyt oikeastaan missään vaiheessa. Pelottavan helpolla ollaan siis päästy, nyt vähän hirvittää, että tulee kuitenkin koliikki-lapsi joka huutaa sitten tytönkin edestä. :)
 
Mä olin kanssa ekan kanssa varautunut siihen, että tulee koliikkivauva, mutta ilokseni täydet unet alkoi 6 viikon iässä. Olis ehkä alkanut aiemminkin jos olisin tajunnut pysyä pois pinnasängyn vierestä heti kun sieltä kuuluu pienikin inahdus :smiley-ashamed008 Minähän lähdin umpparileikkaukseen ja olin sairaalassa viikon kun tyttö oli 6 viikkoa, niin sillä välin nukkuivat isänsä kanssa kunnon unet :D Ja nyt oon taas aika varma ettei voi käydä näin hyvää tuuria toistamiseen :D
 
Voi kuulostaa aika utopiselta mutta tänään tuli VAHVA TUNNE että poika on tulossa... :hello
 
Tervetuloa Inem!

Itsellä tuo kahvinjuonti tai oikeammin sen loppuminen on varmaan laittanut anopilla kellot soimaan, kun hän ei tiedä, että olen teetä juonut esim. töissä vallan. Olen yrittänyt keksiä kaikkea " en näin myöhään, kun en saa sitten nukuttua" ja " tuli päivällä juotua jo niin paljon" jne., mutta mulla on sellainen olo, että anoppi on tietävinään. Alkoholista en ole jäänyt kiinni, kun en muutoinkaan ole paljoa juonut ja yleensä on voinut perustella sillä että olen kuski kun isäntä juo tai että on ollut migreeniä ja se pahenee jos otan tms.

Tänään tuli työpaikalla yksi työkaveri onnittelemaan. Sanoi, että hän on vähän seuraillut mua ja mummuna hän tietää nämä. Mitäs siinä sitten sanot, kuin kiitos ja että toivon ettei hän puhu eteenpäin, kun ei koskaan tiedä miten käy. Jäin sitten oikein miettimään, että mistä hemputista se sen keksi. Välipaloja olen keväisen laihdutudoperaation takia syönyt muutenkin. Vessassa olen toki ravannut enemmän, tissit on kasvaneet noin kuppikoon verran ja alavatsa on hieman eri mallinen ja koskettaessa kovempi, mutta mielestäni vatsa ei kyllä erotu mitenkään erikoisesti... Yritä tässä sitten pitää asiaa salassa ainakin heinäkuulle asti...
 
Mies meni tänään möläyttään yhdelle työkaverille, vaikka sovittiin ettei sanota vielä. Mut oli kuulemma se työkaveri huomannut et mies oli vähä muissa maailmoissa ku se mietti neuvolaa jne nii se sit sano et ei kuvitella et jotaki on sattunut
 
Takaisin
Top