Kesäkuun korinat

Maidon tulo lakkaa kyllä aika nopeasti jos ei olleenkaan/tosi vähän imettää. Mutta siinä kannattaa varoa ettei maito pakkaannu ja tule rintatulehdusta eli hieman pitää rintoja tyhjentää joko imettämällä tai pumppaamalla.
 
Paratiisi: mulla myös tubulaariset. Niissä on rintakudosta niin vähän ... en kyllä osaa sanoa maitorauhasten määrään mitään mutta malli on sellanen että imuote vaikea.... maidon nousuun vaikuttaa kyllä. ..

Unituuli: ei päätöksessäsi ole mitään väärää ja ajatus voi olla toinen kun vauva on sylissä. Näät ku hamuaa rinnalle puol väkisin. Ja Voithan tyhjätä rintoja tuttelin tms. Sekaan.

Toiset haluaa vaikka väkisin vaikka eivät pystyisi ja toiset ei halua imettää vaikka maitoa tulisi suihkuamalla.
Itse olen sillä kannalla että pienikin tippa ainakin alussa jonkun aikaa rintamaitoa ehkäisee vauvan vatsa ongelmia ja allergioita. Tuo vastustuskykyä sairauksiin (flunssa ym.) Ja tuo turvaa vauvalle.
 
Lucky87, muistaakseni noita tubulaarisia oli eri "luokkia"? Onko sun tilanne kuinka paha?
Mä itse olen huomannut, että raskausaikana rinnat kyllä muuttunut "normaalimmiksi". Mies väittää ettei se ole ikinä huomannut mun tisseissä mitään outoa. Mulla siis iso b-kuppi, mutta kyllähän noi sellaset teini-tissit on.. Toivotaan parasta, että maito nousisi normaalisti ja imetys onnistuisi :)
 
Mä en pysty enää miettimään mitään muuta kuin synnytystä!
Jännittää ihan älyttömästi ja se pyörii koko ajan mielessä :)
Tavallaan odotan mielenkiinnolla, tavallaan mietin etten todellakaan halua sinne ja tulee oikein ahdistus kun se on väistämättä edessä,
Esikoisen synnytys kesti 22h kun omat supistukset eivät riittäneet ja sain oksitosiinia enemmän kuin tarpeeksi.
Ponnistusvaiheessa kesti 1h28minsaa ja poika syntyi sen uurastuksen jälkeen ilman imukuppia tms.
Jospa nyt kaikki menis edes vähän nopeammin?

Miten muiden ajatukset?
 
Mulla kans mielessä synnytys! Ja vaikka viikkoja on vasta 35+0 niin silti sitä miettii että jos tulee yhtäkkiä lähtö. Mies reissuhommissa viikot ( onneksi enää pari vk ja sit loma sillä). Sillan kans ootan synnytystä mutta toisaalta jännittää, mulla kans ponnistus kesti vähä yli tunnin, muutama pieni repeämä tuli vaan vaikka iso poika synty ☺ ei malttaisi enää oottaa että saa pienen syliin!
 
Mä en pysty enää miettimään mitään muuta kuin synnytystä!
Jännittää ihan älyttömästi ja se pyörii koko ajan mielessä :)
Tavallaan odotan mielenkiinnolla, tavallaan mietin etten todellakaan halua sinne ja tulee oikein ahdistus kun se on väistämättä edessä,
Esikoisen synnytys kesti 22h kun omat supistukset eivät riittäneet ja sain oksitosiinia enemmän kuin tarpeeksi.
Ponnistusvaiheessa kesti 1h28minsaa ja poika syntyi sen uurastuksen jälkeen ilman imukuppia tms.
Jospa nyt kaikki menis edes vähän nopeammin?

Miten muiden ajatukset?

Täällä kanssa synnytys mielessä aivan joka käänteessä ja iltaisin jännittää mennä nukkumaan kun aina ajattelen 'jos nyt tänä yönä?!' :facepalm::joyful: Vielä kun noita supistuksia tulee niin usein ja alkaa vähän näyttää siltä että voisi lähteä synnytys jo käyntiin :rolleyes: mulla kesti synnytys kanssa 22h esikon kanssa ja vähän jännittää nyt että mitenkä tämän toisen kanssa tulee menemään...pelottaa että synnytys on yhtä tuskainen/pitkä kuin edellinen mutta toisaalta odotan jo innolla että pääsisi sinne synnärille jo lähtemään :grin kun lähtö tässä tulee niin ensimmäinen ajatus on varmasti että jes nyt sitä mennään!! Sitten tuleekin ne kaikki kauhistuttavat ajatukset ja alan jännittää miten synnytys tulee etenemään...tsemppiä Mari84 ja toivotaan että nämä kakkoset tulisivat maailmaan edes hieman helpommin kun edeltäjänsä..! :angel7
 
Täällä kanssa synnytys mielessä aivan joka käänteessä ja iltaisin jännittää mennä nukkumaan kun aina ajattelen 'jos nyt tänä yönä?!' :facepalm::joyful: Vielä kun noita supistuksia tulee niin usein ja alkaa vähän näyttää siltä että voisi lähteä synnytys jo käyntiin :rolleyes: mulla kesti synnytys kanssa 22h esikon kanssa ja vähän jännittää nyt että mitenkä tämän toisen kanssa tulee menemään...pelottaa että synnytys on yhtä tuskainen/pitkä kuin edellinen mutta toisaalta odotan jo innolla että pääsisi sinne synnärille jo lähtemään :grin kun lähtö tässä tulee niin ensimmäinen ajatus on varmasti että jes nyt sitä mennään!! Sitten tuleekin ne kaikki kauhistuttavat ajatukset ja alan jännittää miten synnytys tulee etenemään...tsemppiä Mari84 ja toivotaan että nämä kakkoset tulisivat maailmaan edes hieman helpommin kun edeltäjänsä..! :angel7


Kiitos ja tsemppiä sullekin! :)
Pidetään tosiaan peukkuja, että nyt synnytys etenisi nopeammin kummallakin kun viimeksi :D

Jotenkin jännittää sekin kun kuulemma toisesta lapsesta ei saa enää niin helpolla esimerkiksi epiduraalia?
Kai ne sit jotakin muuta puudutetta antaa :D
 
Kiitos ja tsemppiä sullekin! :)
Pidetään tosiaan peukkuja, että nyt synnytys etenisi nopeammin kummallakin kun viimeksi :D

Jotenkin jännittää sekin kun kuulemma toisesta lapsesta ei saa enää niin helpolla esimerkiksi epiduraalia?
Kai ne sit jotakin muuta puudutetta antaa :D

Öö, en oo kuullutkaan tuollaisesta epiduraalin säännöstelystä toisen kohdalla! Miksi näin ja onko kaikkialla tämä käytäntö?
 
Olen pari kertaa lueskellut nyt uusareista jotka saaneet ja pärjänneet pelkällä spinaalilla ja on myös vienyt ponnistuskivun! Siksi nyt spinaalia olen miettinyt ykkösvaihtoehdoksi lääkkeellisenä keinona :) ponnistamisvaihe on itselleni se mitä jännitän eniten, vaikka lopulta se oli ehkä kuitenkin synnytyksen helpoin osio

Mulla myös synnytys alituiseen mielessä ja kun epäilyttäviä oireitakin hieman ollut , en tiedä onko sitten pitkälle vain kuvitelmaa ja omaa toivetta, niin tahtoisi kyllä tosi paljon jo tositoimiin. Toisaalta jännitää ja hieman pelottaakin :P
 
En oikein osaa sanoa et haluisko jo synnyttää vai ei. Näillä viikoilla (huomenna rv35+0) se ei vielä ole se paras vaihtoehto... Toisaalta etureppu jo kyllästyttää, ison vatsan kanssa on ketterä kuin merinorsu. Parin viikon päästä tosin olis kissanäytsi, johon olen muutaman katin jo ilmoittanut... ja sinne aijon mennä riekkumaan, toivottavasti yhtenä palasena. Jos ne pari näyttelypäivää sitten käynnistävät synnytyksen niin aina vaan parempi. :)

Tavallaan synnytys pyörii mielessä, mutta ei pahasti. Kuvittelen kovasti että beibi pysyy yksiössään laskettuun aikaan, ja että synnytys menee samoja ratoja kuin ensimmäinenkin, paitsi että nopeammin ja toivottavasti ilman epiduraalia. Nyt on jo vähän optimistisempi olo raskauden keston kanssa; muutaman päivän on ollut vähän korkeammalla verenpaineet, ja niiden nousu voisi liittyä raskausmyrkytykseen ja sitä kautta antaa aiheen käynnistykselle. Tänään mittasinkin jo paremmat arvot: 121/88, ja on kyllä helpottunut olo. Sitä myöten mahdollisuudet synnyttää luonnollisesti (lue. ilman käynnistystä) lähempänä laskettua paranevat. :)
 
Mä olenkin monta kertaa tunnustanut olevani näitä "pakosta"pullottajia! :) Kaikki kolme ovat olleet pullolla syystä tai toisesta maidon riittämättömyyden vuoksi!

Itse yritän toki taas imettää ja Niinkuin monella muulla, motiivini on myös "täysin väärä"!! :) Ruuat aina mukana ja on se edullisempaakin!! :) Mutta aika näyttää kuin käy... On mulla jo korvikkeet ja pullot valmiina ja tosiasia on et kyl se on ihan kiva kun joku muukin voi välillä sen vauvan syöttää.... :wink
 
Joo aijon imettää jos se vaan onnistuu. Itelle oli yllätyksenä esikoisen kohdalla se että aina vaan kysytään aijotko imettää? Ja minähän aijon. No tyttö synty 37+5 ja paino 2800 eikä vaan osannut imeä. Sanovat että se on näillä pienillä tyypillistä että ei vaan jaksa imeä. Pikkusen oli semmonen puulla päähän lyöty olo että eihän sen on pitäny mennä että minunhan piti imettää. Ja sittenku kaikki kysy aina ekana joko imetät. No en imetä ei vauva huoli. No Anna vaan sitä tissiä niin kyllä se siitä sitten! No joo kyllähän se siitä sitten kahden viikon pelleilyn jälkeen alko sujumaan neuvolan yllätykseks. Että ei se oo aina niin sanottua ja äidistä vaan kiinni.

Synnytyksestä niin miehän oon siis "tilannu" synnytyksen sunnuntaiks. :-D no joo ei tuu tapahtumaan varmaankaan. Ei oo yhtään supistusta ja liekkö edes vieläkään laskeutunu koko vauva. Mutta enemmänkin on fiilikset että entäs jos se ei synnykkään ennakkoon niinku oon ajatellu. Täällä siis kovasti jo odotellaan pääsyä synnärille.

Ja puudutuksesta niin monesti ajatellaan että uudelleen synnyttäjillä on sen verran nopeempi synnytys että ei sen takia sitä. Itellä on ollu aina kohdunkaulan puudute ja sillä varmaan nyttenkin jos sen kerkee vaan saada. Synnyttäjät Ku ei oo ihan ykkös prioroteetilla niillä lääkäreillä jotka niitä laittaa niin viimeksikin jouduin odottamaan varmaan tunnin siitä Ku sanoin että nyt kiitos puudutusta ja nopeesti. Kätilöt soitti jo salista perään että alkaakohan puudutusta tulla vai unohdetaanko koko juttu.
 
Synnytys on ajatuksissa jo päivittäin, vaikka la on vasta 31.7. Samoin mietin ehdinkö saada kaiken valmiiksi pientä varten. Melkein kaikki tarpeellinen on jo hankittu, mutta siivoilut ja asunnon järjestely mieleiseksi on kesken. Onneksi tämä loppusuora on sujunut tähän asti hyvin ja tämä on selkeästi tässä raskaudessa paras osio. :thumleft Alku- ja keskivaihe oli likipitäen helvettiä. Nyt pääsee ja pystyy liikkumaan, kivut ja supistukset ovat helpottaneet ja olo on yllättävän energinen. Eilen kävelin monta kilometriä ja olen siitä niin onnellinen. Tuli niin hyvä olo! Tänään onkin sit pitänyt ottaa vähän rauhallisemmin ja päivä on mennyt siivoillessa.

Mahtavaa, että synnytys lähestyy! Aiemmat synnytykset ovat kestäneet 20h ja 10h. Toivottavasti tämänkin saisi synnyttää ihan rauhassa. Eniten ehkä pelottaisi sektio ja vielä enemmän syöksysynnytys. Sitä on yrittänyt kuitenkin asennoitua niin, että jokainen synnytys on erilainen ja hetkessä on mentävä. Kun ei odota mitään tietynlaista tai ei ole tarkkoja suunnitelmia, niin ei ehkä niin herkästi pety tai koe synnytystä ikävällä tavalla. Sektiostakin olen lukenut ihan sen vuoksi, että pelot hälvenisi ja tapahtuma olisi jollakin tavalla tuttu. Uskon, että meditoiminen ja läsnäoloharjoitukset helpottavat synnytystä siinä mielessä, että kykenee olla hetkessä ja vastaanottaa kaiken mitä tapahtuu. Aiemmissa synnytyksissä olen ikäänkuin itsellään siirtynyt täysin omaan enegiaani ja sellaiseen erityiseen voimakenttään. Koko ulkoinen maailma on lakannut olemasta. Olo on ollut todella turvallinen, läsnäoleva ja tietoinen. Synnytykset ovat sujuneet hyvin.

Täällä kun oli imetyksestä puhetta niin aion kyllä imettää. Esikoista imetin 10kk, jonka jälkeen lapsi ei enää huolinut. Koskaan ei ollut pullolla, ei kelvannut, niinkuin ei tuttikaan. Toista täysimetin 3kk, jonka jälkeen sai myös pullosta teollista maitoa (korviketta). Nyt toivon, että voisin imettää puolesta vuodesta vuoteen. Henkilökohtaisesti en ymmärrä niitä äitejä, jotka itsekkäistä syistä eivät halua imettää. Luulisi, että nykytiedon valossa nimenomaan haluaisi antaa vauvalle rintamaitoa ja olisi valmis astumaan myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mikäli imetys ei itsestä "tunnu hyvälle ajatukselle". Rintamaidosta lapsi saa kuitenkin tärkeän suojan itselleen, rintamaito soveltuu automaattisesti lapsen elimistölle ja mm. suolistolle. Hyötyjä on paljon, enemmän kuin jaksan tähän nyt kirjoittaa. Teollisen maidon pitäisi mielestäni olla aina se vihoviimeinen vaihtoehto. Jos tämä on nyt sitä nuivaa suhtautumista niin se saa sitten olla sitä. :shy: En tällä kannanotolla kuitenkaan tarkoita sitä, että äitiyttä mitattaisiin sillä imettääkö vai käyttääkö korvikkeita. Jokainen on varmasti paras äiti omalle vauvalleen! :Heartpink:dummy1::dummy::Heartblue
 
Mulla on kans kaks pitkää synnytystä takana.kovasti mietityttää onko tämäkin yhtä pitkä vai tuleeko helpommin.

Maanantaina on 36. Vkon lääkäri. Saas nähdä minkä kokoista arvelee masus olevan. Esikoinen oli 3150g ja toka 4010g. Kovasti on ainakin liikkeet voimistunut että kasvettu on.

Sairaalakassi laitamatta ja huone järjestelemättä. Ammetta vaille alkaa olla muuten tavarat kasalla. Mutta eikö täs ehdi ..

Imetyksen toivon kans onnistuvan. Ekaa imetin 9kk ja toista 1v 2kk. Kakkonen ei huolinu pulloa eikä tuttia.ja vaikka kiinteät aloitettii niin olis rintamaidolla vaan kasvanut. Huono ruokaa oli syömään. Oma pieni hetki oli ratsastus ja sieltä tulles useimmiten aina raivoitku päällä vauvalla oli. Kaikki maailman tutit ostin ja kokeilin. Eeehei..ei mitää huolinu. No näin jälkeenpäin aika tuntuu lyhyelle mutta silloin ehkä ajoittain toivoi muuta.

Mukavaa juhannusta kaikille! Nautitaa hyvistä ruuista ja sen sellaisista..

Terkuin rv 35+1
 
Meillä kans mahdollisesti vielä muutto tulossa ennen la 22.7. tai aika pian sen jälkeen.. Vieläkään ei varmaks tiedä :sad001

Onko muutto selvinnyt? Mulla niin sama tilanne nimittäin: l.a. 23.7. ja todennäköiseti(?) pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle elokuussa. Ensimmäistä lasta odotetaan ja olisihan siinä jo ollut jännitysmomenttia riittämiin :confused004 mutta tässä on tosiaan tämä mahdollinen ja tällä hetkellä todennäköinen muuttokin vielä. Jippii! :smiley-bounce012
 
Mulla kans la 12.7 ja muutto on 15.7!! Ei niinku huonompaan saumaan olis voinu tulla! Ensimmäistä pungertamassa ni tavallaa toivon et menis yli ni sais vähä laitettuu ees jotai valmiiks :) mut toisaalta olisin iha valmis pullauttaa samantien ku on nii hankala olla jo!
 
Onko muutto selvinnyt? Mulla niin sama tilanne nimittäin: l.a. 23.7. ja todennäköiseti(?) pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle elokuussa. Ensimmäistä lasta odotetaan ja olisihan siinä jo ollut jännitysmomenttia riittämiin :confused004 mutta tässä on tosiaan tämä mahdollinen ja tällä hetkellä todennäköinen muuttokin vielä. Jippii! :smiley-bounce012

Ei oo vielä selvinnyt, todennäköisesti ei nyt kuitenkaan sit tulekaan ennen la.
 
Me ollaan oltu tytön kanssa tämä viikko mun vanhempien luona, 400km päässä kotoa. Mies tuli tänne kans juhannukseksi ja meidän oli tarkoitus lähteä hänen mukanaan tänään kotiin mutta jäädäänkin tänne vielä muutamaksi päiväksi. Nyt menossa 36+5 eikä ainakaan vielä mitään tuntemuksia alkavasta synnytyksestä ole. Tässä toki lähellä isohko synnytyssairaala, joten sikäli ihan turvallisin mielin. Tosin miehen pitäisi siinä tapauksessa ajella aika paljon edes takaisin jos synnytys täällä käynnistyisi.
Kotona olisin tosi paljon kaksin ton uhmiksen kanssa koska mies tekee tosi pitkää päivää eikä yrittäjänä lomaa voi pitää, joten täällä saan lapsenhoitoapua ja saan itse levättyä ja kerättyä voimia tulevaa koitosta varten.
 
Saatiinko yhtään juhannusvauvoja tähän ryhmään? Syntyneisiin ei ainakaan ole kukaan vielä päivittänyt, mutta vaikea uskoa, ettei näitä vielä olisi tupsahdellut lisää. :) Itellä ei mitään merkkejä synnytyksestä... 37+3.
 
Takaisin
Top