Kesäkuun keskustelut <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja satuvee
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä enää 4 päivää, niin ollaan täysiaikaisia :)

Vaavi oli illasta ihan aamuun asti "nukkumassa", joten ei tuntunu yhtään liikkeitä. Sitten siinä aamulla ennen kun nousin sängystä, ajattelin tehdä liikeseurantaa. Hieroin vähän masua, että vauva heräilisi. No ei siinä sitten mennykkään viittä minuuttia kauempaa kun vähintään 10 liikettä tuli :D

Eilen tuntui joku ihme naksahdus mahassa. Joku sanoi, että vauva leikkii ehkä lapsivesikalvolla? Tosi omituisen tuntuista oli kuitenkin :)

Neuvolalääkäri oli ja meni. Kohdunsuu kiinni, mutta valmistautumista tuntuu kuulemma. Vaavi pää alaspäin, mutta eilen kyllä yritti selkeästi kääntyä. Tunsin helposti, että vauva oli mennyt poikittan, tai ainakin osaksi poikittan. Lääkäri sanoi, että jos se vauva yrittää kääntyä, niin mun pitää jotenkin estää sitä :DDD No, siinä sitten yritin "tarrata" vaavista kiinni. Painoin pikkasen toista kylkeä, ettei mahtuisi kääntyilemään. Sitten vauva muljahtikin jonnekin ihan pohjalle, etten enää tuntenut puskemista. (Loukkaantu äitille? :))

Onnistuin sitten polttamaan eilen pikkasen ihoa. Vaikka en kauaa ollut ulkonakaan. Aina ollut herkkä auringolle tuo iho, mutta nyt tuntu olevan vielä herkempi kuin aiemmin. Voikohan se olla, että raskauden takia herkempi?
 

Ah, kun sitä olis itsekkin jo noin lähellä "häätövaihetta" Mä tahtoisin jo niin jakautua osiin. Mahan kans on jo niin haasteellista olla. Terkka viime neuvolassa puhuikin muutamista viikoista et mahdollisesti lähtö voi olla likämpänä kuin laskettuaika on.

Jonkin sortin alitajuinen valmistautuminen tässä on ilmeisesti käynnissä, eilen tuli ikkunat pestyä ja illasta huomasin jynssääväni vanhalla hammasharjalla pesuhuoneen kaakeleita ja niiden rakoja. Ukkokin tähän jo tuumaili et hirveen fiksua raskaana ollessa konttailla siellä lattianrajassa et kyl hänkin ton homman olis voinu tehä. No paljain säärin siellä kylmällä lattialla kontatessa voi arvata saattaa mikä yöllä edessä oli, suonenvetohan se oli. Onneksi vähemmässä määrin mitä pelkäsin.

Muutamana yönä tullut heräiltyä ilman syytä, vissiin alkaa tuo päänuppikin jo valmistautuu yöherätyksiin. Valvoinkin edellisenä yönä 2 tuntia ja nyt viime yönä tunnin.

No onhan tuo pitänyt vihdoin alkaa niitä pikkunuttusia pesemään ja hieman miettii minkälaiset vaatteet sille nyytille pukis kotiintulopäivänä :)

Nuista kakkajutuista, mä en kans tarvinut tyhjennyksiä kun oma kroppa hoiti sen jo hyvissä ajoin. Muutaman parin tunnin aikana juoksin vessassa sillä isommalla ainakin sen 4-5 kertaa...

 
Mullahan on ollut jo pidempään noita supistuksia sekä liitoskipuja. Tänään neuvolassa terkkari epäili, että mukelo saattaisi pukata maailmaan etuajassa. Mua on taas supistellut paljon viime päivinä ja koko viikon nukkuminen on ollut kehnoa (kuten edellistenkin viikkojen). Saan nukuttua ehkä tunnin pätkissä ja ihan pari hassua tuntia yössä. Kyljellään nukkuminen sattuu nivusiin ja alapäähän eikä selällään tietenkään pysty nukkumaan.

Terkkari sanoi, että h-hetken koittaessa synnärille pitäisi lähteä mieluummin hyvissä ajoin kuin jäädä seuraamaan tilannetta kotiin, koska supistukset ovat saattaneet jo pehmittää paikkoja. Kehotti lähtemään päivystykseen viikonloppuna, jos supistelu ei hellitä.

Mulla on vähän paniikki, kun muutamat jutut on vielä tekemättä eikä mitään sairaalakamojakaan oikein mietittynä. Nyt kun tätä supistelua on ollut, niin voin todeta tuosta kakkoshädästä, että aika kivasti tuntuu kyllä suoli tyhjenevän ihan itsekseenkin, joten siitä ei varmaan tarvitse sitten stressata. emoticon

Meillä on tiedossa nimiäiset sitten joskus, mutta en ole kauheasti vielä miettinyt käytännön järjestelyjä. Isoja bileitä ei varmasti ole tulossa, ellei sitten pyydetä kavereita samaan syssyyn kahville, koska kummallakaan ei ole mikään iso lähisuku ja osan kanssa ei olla edes tekemisissä.
 
mulla su:na 37 viikkoa täynnä.. nyt oonkin sitten osastolla synnytyksen  asti..verenpaineet niin korkealla etteivät tohdi kotiin pistää. ja ens vkolla viim käynnistellään.. 
 
Moikka!

Hirveen epäaktiivisesti oon tänne aiemmin raapustellu, aktiivisesti kuitenkin lukenut teidän kuulumisia :) Nyt on aikaa kirjoittellakin kun seuraavat pari viikkoa täytyy olla mahd. paljon levossa.

Täällä siis lääkärin määräyksestä ollaan lepohoidossa, kotona onneksi. Viime perjantaista tiistaihin asti olin sairaalassa osastolla tarkkailussa. Kaik lähti siitä kun viime perjantaina menin kontrolliultraan (mulla oli sellanen nestekertymä istukassa jonka vuoksi kontrolli). Ultrassa oli kaik ok, vauva kasvaa loistavasti ja voi hyvin, eikä tosta nestekertymästä ole mitn haittaa. Mutta sanoin sitten sille lääkärille, että mulla on jonkin aikaa, yleensä iltaisin ollut sellaista menkkamaista polttelua joka levossa kuitenkin mennyt ohi. Lääkäri päätti tarkistaa kohdunsuun tilanteen alakautta ultraamalla. Kohdunkaula oli lyhentynyt "hälyttävälle" tasolle (reilut 2cm) ja käski mut jäämän viikonlopuksi osastolle, jotta voidaaan seurata kehittyykö tilanne.. No sinne sit jäin. Aamuin ja illoin käyrillä (n.30-40 min kerrallaan). Supistuksia näky käyrillä joskus pari, joskus ei yhtään. Kuitenkaan nuita supistuksia en edes tuntenut. Sunnuntaina toinen lääkäri tsekkas taas tilanteen, kaulaa samanverran jäljellä, 1 cm auki (perjantaina ei kokeillut onko auki). Lepo jatkui osastolla. Tiistaina lääkäri (taas eri) ultras ja totes että voit hyvin mennä kotiin lepäämään. Ja täällä sitä nyt ollaan, viikko oltu jo toimettomana :P Mut täytyy kyl todeta että lepo on auttanut ja nuo iltapoltot on pysyneet poissa!

Lääkärit totes kaikki että kun pari viikkoa päästäs eteenpäin, viikolle 35 nii ois hyvä juttu. Sen jälkeen annetaan lapsen syntyä silloin kun se haluaa :) Eli täällä on riski synnyttää ennenaikaisesti, mutta siitäkää ei mitn varmuutta, voi olla että meneekin täysaikaseksi. Mutta olen kyllä jo valmistunut siihen että kyl tää baby tulee maailmaan ennen heinäkuun loppua :) Mutta saa vielä kyllä ainakin sen parisen viikkoa masussa rauhassa kasvaa <3 

Hirveesti jaksuja klikille sinne osastolle! Aatella että ens viikolla sulla siellä jo pieni vieressä , ihanaa :) 

Kaikille jaksamista näille viime viikoille. Kohta tää odotus palkitaan :)


 
Voi sua :(
tsemppiä, onneksi sulla on sairaalassa kone niin ei ole ihan niin tylsää siellä :/
Ja ihanaa että ensiviikolla käynnistetään :)
Toivotaan että kaikki menee nyt hyvin.

Meillä kans nyt taas verenpaineseuranta. Neuvolasta käskettiin lähteä sairaalaan jos ei ole huomiseen mennessä paineet pudonneet...
 

Kyllä iho reagoi eri tavalla raskausaikana ja juurikin palaa herkemmin auringossa. Mulle on tullu nyt noita ihania pigmenttiläiskiä ja kuulemma raskaus teettää niitä..... huoh...

Ristiäisiin me kutsutaan vain sisaruksemme, isovanhemmat ja kummit ja tästä porukasta tulee varmaan jo 30hlöö.. Sitten vielä kaverit illemmalla "rääppiäisiin" Kummeja tällä vauvalle tulee vain kaksi, siis yksi pariskunta koska muita varteenotettavia vaihtoehtoja ei kertakaikkiaan ole. Siis nää on hyvät kummit, en tarkottanu etteikö olis vaan siis että siihen ne hyvät sitte loppuuki :D Ja hyvällä tarkotan sitä että ollaan siis tekemisissä ja ystäviä/sukulaisia :)

Kävin tänään ultrassa ja painoarvioksi tuli nyt 2800g ja syntymäpaino olis sitten jotain 3700g... Huih..... Paikat oli kiinni ja kaulaa jäljellä 2,5cm eli ei tässä ihan justiin olla synnyttään lähdössä....höh!!! Mä oon ihan valmis jo lähteen. 36vkoo on nyt täynnä ja mä oon vaan ihan varma että menee parilla viikolla yli eli piiiiiitkät kuus viikkoo tulossa... 

Muistatteko muuten mitä ne mitat on mitä otetaan rakenneultrassakin, tai siis muistatteko niitä lyhenteitä ja mikä tarkottaa mitäkin?

 
klik, tsemppiä sairaalassaoloon ja toisaalta onnittelut siitä että oot niin lähellä maalia!!

tänään on tosi paha mieli: en voi tehä pojan kaa mitään, en uskalla, kun eilen taas oli viittä vaille sairaalaan lähtö supistelun takia, vaikka kävin vaan koiran kävelyttämässä ja loikoilin sohvalla. makuulla vaan vaimenee. näitä supistuspäiviä on nyt ollu lähes joka päivä, ja mies on illat töissä autolla, mä oon yksin pojan kaa pelkäämässä.

en pysty muuta ku laittaan pojalle lastenohjelmia pyörimään ja ruuat eteen. onneks on ees tehty pakkaseen sikana ruokaa joka tarttee vaan lämmittää. isi on nyt sen kanssa puistossa, mutta sekin pitää aina erikseen houkutella, tietty ku sil on niin rankkaa töiden ja koulun ja pojan hoidon kaa.. ois kiva kun napsu pääsis joka päivä niin pitkäks aikaa ulos ku haluu :,(

kylpyyn mä laitan sen joka päivä leikkimään, se on sen päivän kohokohta, kun on makkari ja kylppäri vastapäätä, niin voi kytätä sängystä. säälittävää :( tää on ihan p*rseestä.

joo ja iho tosiaan palaa herkemmin, voi myös tulla paljon uusia luomia, tai vanhat tummuu! ei kannata pelästyä, se on yleensä normaalia..
 
Mulla yks luomi kasvanu joo, mutta ei tummunu, vaan päinvastoin tullu vaaleenpunaseks! Oon siitä aika huolissaan, koska se on ollu pitkään haaveena poistattaa, kun on niin hankalassa paikassa (rinnan alla, just siinä kaarituen kohdassa). Mutta sitten sen aina on unohtanu, kun tosiaan on "piilossa" eikä siitä mitään haittaakaan ole ollut. Nyt se on alkanut pikkasen aristamaan....

Onko kellään tietoa, saako luomea poistattaa raskaana? Ja missä niitä ylipäätään tehdään? Apua, on niin aivoton olo, en taas tiiä mistään mitään :D

Tänään tuli rahaa, nyt tekee mieli ostaa kaikki kaikki kaikki mitä puuttuu kerralla. Mutta voih taas kun ei ole autoa, niin ei voi... plöh. No jotain on pakko käydä ostamassa.
 

Uppunen luomen voi poistattaa omassa terveyskeskuksessa ja varmasti voi raskaana ollessakin, sehän tehdään vaan puudutuksella :) 

Täälä tuupitaan taas ihan urakalla kylkiluihin ja istuminenkin tuntuu huonolta kun niin painaa.... Mulla on alkanu tuleen myös sellasta että yhtäkkiä puutuu esim koko jalka reidestä alas saakka..tai päässä tai vaikka kädessä alkaa tuntuun puutuneelta.... ???

 
Mulla on kanssa kolme luomea suurentunut valtavasti tässä raskausaikana! Kaikki ovat masun yläosassa, joten en "uskalla" niitä lähteä poistattamaan ennenkuin synnytys on ohi. Eihän siitä varmasti mitään haittaa vauvalle olisi, mutta jotenkin pelottaa ajatella että joku piikittää ja leikkelee masua kun pikkuinenkin on siellä. :D

Ja vielä noista puutumisista, mulla on nyt viikon verran ollut oikean käden kyynärpäässä ilmeisestikin hermo puristuksissa, kun käsi (kyynärpäästä sormiin) menee välillä ihan tunnottomaksi, varsinkin öisin. Neuvolatäti sanoi kyllä että on ihan normaalia ja hyvin suurella todennäiköisyydellä se häviää heti synnytyksen jälkeen.

Iloista sunnuntaipäivää kaikille! :)
 
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Täällä lastenhuoneen parissa ahkeroitu ja pikkuhiljaa alkaa olla valmista. Tänään haetaan vielä ihana valkoinen keinutuoli, josta olen haaveillut jo pidemmän aikaa. Vielä olisi hankintoja jäljellä enemmän ja vähemmän "tärkeitä". Vaunut me myöskin haemme tällä viikolla kotiin:) Vauva vain puuttuu:)
Kuinka moni on pakannut jo sairaalakassin? Täällä synnytys pyörinyt enemmän mielessä ja kovasti olen pohtinut mitä sitten pakkaan matkaan. Mikä teille muille on ihan ehdoton asia, mikä kassissa tulee olla mukana?
iines täällä myös vaivana puutuminen. Yhtäkkiä saattaa sormet alkaa puutumaan ja eilen oikea käsi olkavarresta asti. Jalat puutuvat herkästi huonossa asennossa. Lisäksi iho painuu herkemmin esim. yön aikana.
Täällä nukkumisvaikeudet ovat alkaneet. Selällään nukkuminen tapahtuu tyynyillä hieman kohotettuna, kylkiasentoa vierastan vielä. Olen siis mahallaan nukkuja ja nyt kun ei mahallaan pysty nukkumaan, niin hyvästi levolliset yöunet. Kesken unen kun herää, niin unta ei uudestaan enää saa.
Klik miten jakselet ja miten voit?


 
Sairaalakassiin oon pakannu jo vauvan vaatteet ja jotain omiakin, sitten isoon meikkilaukkuun jotain pieniä pesuaine purkkeja ja liivisuojuoksia taisin pakata. Meikit ja muut hygienia tuotteet varmaan heitän sitten kun lähtö tulee, niitä kun tarttee päivittäin kuitenkin. Tärkeimmät oli varmaan ne vauvan vaatteet, kun luulen että mies olis ollu ihan hukassa niiden kanssa :D Omia nyt voin sitte pyytää tuomaan tarvittessa, ne mies ehkä osaa ettiä.

Kameraa oon kanssa säilyttäny siellä ja laturin pakkasin kanssa ja oon molemmat oon heti takasin laittanu jos tarvinnu käyttää. Niitä ei missään nimessä pidä unohtaa. :)

Jonkun kirjan heitän varmaan kanssa kassiin viellä ja sitte jotain pikku eväitä itelle ja miehelle ennen lähtöä. Miehelle erityisesti kun mies ei saa mitään sairaalasta ainakaa yöaikaan.

Täälläki synnytys alkanu pyörimään mielessä ja eilen illalla tuli kivuttomia supistuksia ehkä vartin välein useamman tunnin ajan, nyt aamustaki on tullu jokunen ja nää tulee siis ihan levossa, toki myös sillonki tulee ku liikkuu. Aikaisemmin vaan ei ole levossa tullu ollenkaan ja saattavat kestää jopa minuutin verran. No tänään olis virallisesti se täysiaikaisuus saavutettu joten johan tuo vauva joutais tulla ;) Vauvan koon puolesta mentäisiin jo 38+2

Huomenna neuvola, toivoisin että vauva olis vihdoin kiinnittyny kun ollu tosi alhaalla jo pitkään muttei ihan täysin kiinni kuitenkaan. Eilen tuntu sen verran kovaa painetta ja pistävää kipua alakerrassa ja käveleminenki oli ihan tuskaa joten voisin kuvitella että oltais asetuttu jo lähtökuoppiin. :)

Muutenkin alkanu tulla kaikkea pientä vihlontaa ja kolotusta mitkä vois vaikka viitata siihen että synnytys alkaa olemaan lähellä, hurjaa. Malttamattomana oottelen :D ihan ihme juttu, kun menkkakivutki oli välillä ihan hirveitä niin mitähän ne synnytyskivut sitten mahtaa ollakkaan.Mutta ei vielä pelota tai jännitä.
 
Meilläkin sairaalakassin valmiina ja kaikki samat mitä mascillakin :)
Tosin jouduin viimeyönä kaivamaan kassista liivinsuojukset...heräsin yöllä aikamoisesta lammikosta :D nyt ne tissit alkoi sitten vuotamaan, ja ihan kunnolla vuotivatkin :D

...Täällä ollaan kiinnitytty jo, ja kipeitä supistuksiakin tullut säännöllisen epäsäännöllisesti, eli päivittäin pari tuntia ja öisin parituntia ja välit usein n.5min, mutta sit kun alan katsoo kelloa, että nyt varmaan vois lähtee näytille, kun parituntia on kestänyt, niin ne loppuu kun seinään !! 

Täytyy sanoa että odottavan aika on pitkä... varsinkin kun vähän väliä laskee suppareita, että joko nyt lähdettäisiin :)

Niin ja täällä myös pohdiskelin että kuinka klik jakselee? 
 

Täälläkin on alkanut tulla ajoittain kivuttomien supistusten lisäksi sellaisia jotka jo tuntuu hiukkasen epämukavilta. Musta se on hyvä että ennakoivia supistuksia tulee niin ehtii siitten vähän totutella sellaiseen vaikka varmasti ne oikeet sitten tuntuu paljon enemmän, mutta kumminkin. Myös alavatsalla on tuntunut kipuilua ja toivon että se viittaisi siihen että vauvan pää olis siellä painamassa. Kaks viikkoo sitten oli vielä poikittain, huomenna taas selviää neuvolassa tarjonta.

Minkälaiseen vauvansänkyyn muuten meinaatte laittaa vastasyntyneen? Me ajateltiin ostaa ihan tavallinen pinnasänky mutta nyt molempien äidit on alkanu sanoon että pikkuvauva pitäs laittaa pienempään sänkyyn jotta se ei tunne oloonsa turvattomaks valtavankokoisessa pinnasängyssä. Et pitäskö sit alkuun olla joku pienempi sänky? Mut eihän esim se äitiyspakkauksen laatikkokaan mikään kovin pieni ole jos sinne alkuun vauvan laittaa..

Synnytys kyllä alkanu pyöriin hirveesti mielessä. Mua ei oikeestaan tällä hetkellä pelota niinkään se synnytys ja ne kivut vaan ennemminkin se et miten siitä synnytyksestä sitten toipuu. Mua ahdistaa ihan hirveesti se synnytysvuodeosastolla oleminen. Karseeta olla jossai ahtaissa hälyisissä tiloissa sit jonku kauheitten repeämien tai leikkaushaavan kanssa. Ja jos henkilökunnallakaan ei oo aikaa edes jutella niin kiva maata sielä ihan epätietoisena et miten täs ny pitäs olla.. Sairaalan nettisivuilla vaan jankataan et "äitejä kannustetaan omatoimisuuteen", mut mites oot omatoiminen jos et edes pääse sängystä ylös sektiohaavan kanssa? Myöskin ekat päivät kotona aihauttaa murehtimista mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin toi sairaalassa olo. Kunhan mies vaan jaksaa olla kärsivällinen ja ymmärtää et tarvin sen apua, riippuen tietysti kunnosta et miten paljon.

 
eevi, mä oon samaa mieltä, että se on hyvä et saa kokee niitä "oikeitakin" supistuksia, ja mulla ainakin ne voimistu pikkuhiljaa, sen kestää sit jotenki paremmin..meillä on brion pinnasänky jonka maalaan mattamustaks muuton jälkeen. ja laitan reunasuojukset, ettei tunnu niin häkkimäiseltä ja avoimelta. ja pinnasänky aluks ihan oman sängyn viereen. mutta vauva saa nukkua myös mun vieressä parisängyssä. ei kai se vauva niin välitä missä nukkuu, kunhan pääsee syliin aina kun haluaa :) synnäristä: ooksä ajatellu pyytää perhehuonetta, siellä saa olla ihan rauhassa ja mies nukkua siellä kanssa, kyllä siitä lystistä maksaa tuplahinnan! musta se oli viimeks ihan mahtavaa, aion kysyä nytkin, jos en pääse suoraan salista kotiin. en pystyny yhtään nukkuun synnytyksen jälkeen hormoonien takia, ni kiva jos ois pitäny vielä olla parin muunkin vauvan heräteltävänä..!

mä alottelin kanssa sairaalakassia yhtenä pahojen supistusten päivänä, mutta täytyy muuton jälkeen päivittää ajatuksen kanssa. kunhan on se kamera.

ei jaksais enää odottaaaaaa..miks te ootte jo viikolla 37 ja mä vasta 35 :)???
 
Esikoisella me laitettiin pinnasänkyyn tyynyjä ja peittoa pienentämään reunoja alkuun. Alakerrassa nukutin myös äitiyspakkauslaatikossa samalla lailla vuorattuna. Nukkui poika ihan hyvin, mutta oli muutenkin hyvä nukkuja. Kapaloahan voi kokeilla myös. Kysyy vaikka sairaalassa jos voisivat neuvoa sen kapaloinnin.

Synnytysvuodeosastosta kannattaa ottaa varmaan kaikki irti minkä saa. Mä huomasin viimeksi arastelevani avun pyytämistä ja pesin sitten vauvan pyllyä melkein pyörtymispisteessä, vaikka mua oli aiemmin päivällä vielä autettu vessaan. Nyt ajattelin siis reippaasti aina painaa hoitaja nappia. Täytyy vaan toivoa, että on mukavia hoitajia osastolla. Eihän se sairaala-aika kuitenkaan toivottavasti kovin kauaa kestä ja saahan mies, jos sellainen on, siellä olla päivät ja voihan sitä kysyä perhehuonetta, jos sellainen on mahdollista. Tietysti, jos on yksin niin eri asia. Vaikka en sairaalassa olemisesta viimeksi pitänyt, niin olihan se kotiin menokin järkytys, mutta se tasaantui muutamassa päivässä. Kaikki tunteet on kuitenkin yksilöllisiä eikä niistä hormooneista ikinä tiedä, joten turha varmaan pelätä etukäteen, kaikki voi mennä tosi hyvinkin. Esikoisen kanssa sairaalassa oli synnyttäneitä, jotka oli ihan fiiliksissä, eikä mikään tuntunut vaivaavan ja itse aloin aina itkeä kun mies lähti kotiin yöksi.

Mua ei niinkään oo enää kai pelottanut synnytys ym. mutta tää arki tuntuu tosi raskaalta ja alan ihan pienimmästäkin itkemään. Toivon vaan, että raskauden fyysinen rasitus vaikuttaa henkiseen olotilaan ja olo paranisi, kun vauva syntyy. Ahdistaa, jos jatkuu, että mitenkä sitten kotona yksin kahden kanssa pärjään. Mies ei tunnu ymmärtävän, että oon nyt oikeasti ihan poikki, vaan saattaa istua vaan tietokoneella, vaikka oon just pyytänyt vaikka vaihtamaan esikoisen vaipan. On myös paljon poissa kotoa kavereiden kanssa. Kun mä en oo jaksanut tehdä mitään kotitöitä, niin ei niitä kukaan mukaan ole tehnyt... ja tää kaaoskin alkaa sitten ahdistaa. Täytyy varmaan ottaa tämän viikon neuvolassa henkisetkin asiat puheeksi... vaikka mitäpä tälle kukaan voi... anteeksi synkistely.

Toivottavasti kaikki voi kuitenkin suht hyvin ainakin, eikä liikaa ala pelottaa tai ahdistaa ja klikille voimia myös!

 
Pisti silmään tossa satuveen kirjotuksessa kohta "jos en pääse suoraan salista kotiin." Siis voiko sieltä päästä suoraa kotiin, ilman että tarvii olla yhtään yötä/päivää osastolla?! Enpäs ole moista kuullutkaan..

Itellä ainakin jäi aivan hyvä mieli synnytysvuodeosastolta esikoisen kanssa. Jotenki siellä oli niin "turvallista" ja apu lähellä kun olihan sitä aluksi hieman epävarma vauvan hoidosta kun kuitenkin esikoinen oli kyseessä. Mulle kyllä sattu ihan huiput huonetoverit, että sekin varmasti jätti positiivisen mielikuvan sieltä osastolta. Ja kaik hoitajatkin oli kyllä ihan jees! Ei valittamista :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top