kertominen..

Foxwoods, meillä ainakin pitää myös HR kertoa.
Itse en sitä silloin tiennyt, luulin et pomo laittais niille tiedon eteenpäin kun kerto muillekin esim. meidän osaston johtajalle etc. Tuli sitten vasta viime viikolla sattumalta ilmi et mun pitäis niille kertoa, joten HR sai tiedon sit vasta kuukauden myöhemmin ja niille kuulemma olis pitäny heti ensimmäisten joukossa kertoa, hups!
 
Ehkä mä meilaan, varmuudeksi. Oon kuitenkin ajoissa. Hämmentävää kyllä se 3kk ennen. 2kk aikaa rekryä ja kouluttaa uusi. Mullakin suurin osa hommista tehdään kerran kuukaudessa :/
 
Meillä pitäis kertoa työnantajalle heti kun raskaus todetaan. En kylläkään kertonut vaan odotin rv 12 asti.. Mielellään olisin odottanut vielä pitempäänkin, mut nyt kyllä ihanaa ettei tarvi mahaa piilotella.
 
Ihan mielenkiinnosta, miks pitäis kertoo heti? Ymmärrän kyllä, jos tekee jotain työtä, jossa vaarana esim. kemikaalialtistus, mut ei kai muuten tarvii kertoa kuin se 3kk ennen?
 
Siis mä asun Saksassa, niin täällä se on sillä tavalla laissa määritelty.
 
Kerroin pomolleni! Ihanaa, ettei tartte enää salailla asiaa töissä. Jänskätti kyllä kertoa, vaikka tiesinkin, että pomo ottaa sen tiedon ilolla vastaan.
 
Mäkin oon ilmottanu pomolle ja juteltiin äitiyslomasuunnitelmista ja muusta, ei oikein enää salailu onnistu ku on masu jo niin näkyvissä :D työkavereille oon kertonu sit ku on kysytty mutta en enää ees yritä salailla, kiva huomata kuka uskaltaa tulla kysymään ja kuka vielä epävarmailee että onks toi vauvamahaa vai kesäkiloja :D mulla halvat huvit ! :D
 
Mä kerroin tänään töissä kahdelle lähimmälle työkaverille. Jestas että jännitti, mun sydän tykytti ihan hulluna ja tuntui että tärisin. Tosi iloisiahan ne oli ja kyllä siinä meillä kaikilla silmät kostui.

Näitten kahden kanssa on kuitenkin 8 vuotta tehty töitä ja paljonhan siinä toisten elämistä on perillä. Tästä raskauden yrittämisestä en ole kuitenkaan kellekään töissä puhunut. Nyt helpottaa kun ainakin he tietävät.

Pikkuhiljaa kerron muillekin, sitä ennen pitäis kuitenkin vastaavalle kertoa ja sekös jännittää. Jos huomenna on mahdollisuutta niin kerron. Kääks!:eek: Viimeistään ensviikolla, ennen kuin hän jää lomalle.
 
Mulla meni tuo kertominen vähän pipariksi. Oma äitini arvasi itse (ihan vaan siitä että söin yöllä :)) ja tää oli n. viikolla 7. Miehen vanhemmille ja sisaruksille oli pakko kertoa siinä samoihin aikoihin, kun oli vuotoja ja lähdettiin aiemmin kotiin vierailulta. Noh meinasin sitten korvata tän kertomalla sukupuolesta. Oon nyt kovasti miettinyt mitä sitä keksisi. Olen miettinyt muffinseja joiden sisällä punaista/sinistä "töhnää". Tai marjapiirakkaa (mustikkaa pojasta ja vadelmaa tytöstä). On tässä vielä reilu 4 viikkoa aikaa, pitää varmaan testata eri vaihtoehtoja. Mites muilla, jotka suunnittelivat selvittävänsä (tai tietävät jo) sukupuolen, onko suunnitteilla tehdä jotain sukupuolenpaljastusta?
 
Tänään sain sit kerrottua pomolle. Onnelinen oli, veet silmis onnitteli :) toiv ei vaan näytelly :wink meillä muutenki om jatkuvasti työntekijävaihdoksia ni ny joutuvat viel ettii uuden vastaavan sh.n tonne :)
 
Mäkin sain viime viikolla kerrottua pomolle. Oli pakko, kun tällä viikolla tulee taas poissaoloa neuvolalääkärin takia. Jännitti kyl ihan sikana. Onneksi otti uutiset hyvin. Tippa sille tuli linssiin (mies esimies), en sit tiedä oliko liikutusta vai vitutusta siitä, että joutuu alkaa miettiin mulle sijaista. :grin
 
Sain eilen kerrottua pomolle. Laitoin sille viestiä että pakko jäädä huomenna lepään kun on kurkkukipua, jatkuvaa päänsärkyä ym. Laitoin siihen että panadolia oon joka pv ottanut mut ei se mitään auta ja buranaa ym en voi syödä kun oon raskaana. Kerrankin pomolta tuli ystävällinen vaataus saikku ilmoitukseen ja onnittelikin vielä sydämen kera :D
 
Mie kerroin miehen vanhemmille pari viikkoa sitten ja oli ainakin positiivisempi vastaanotto ku viimeks, sillon miehen isä ei ees sanonu MITÄÄN, tuijotti vaan telkkaria. Nyt sentään hymyili ja kommentoivat anopin kanssa et sehän kiva. :) ehkä se eka lapsi oli niin järkytys niille et eivät osanneet sanoa mitään. Sit kerrottiin (tai minähän nämä kertomiset oon nyt hoitanut ku mies ei vaan rupee) miehen veljelle ja sen avovaimolle, isotädille ja kummisedälle ja -tädille ku oltiin porukalla siellä miehen isotädin luona. Miehen veli ja kummitäti olivat kuulemma epäilleet jo useita viikkoja mut eivät olleet mitään sanoneet. :D töissä kerroin parille läheisimmälle työkaverille joiden kanssa pääasiassa teen töitä. Muut saavat huomata kun huomaavat. En oo kyllä enää yrittänyt peitellä vaan oon kulkenut tyköistuvissa vaatteissa, joidenkin oon huomannu kattovan mut eivät oo mitään kyselleet :D pomolle en oo vielä kertonut, pidän vielä salassa ku sitä niin harvoin tuolla meidän yksikössä ees näkee ku fyysisesti työskennellään ihan eri puolilla taloa.
 
Sain eilen vihdoin kerrottua lähimmille työkavereille raskaudesta. Meillä oli tiimipalaveri, joten sen parempaa hetkeä ei oikein olis ollut. Ihan hyvä vastaanotto tuli ja onnitteluhalauksia. Mun sijaiseni varmaankin kyllä miettivät jo kauhulla, että miten mun poissaollessani kuviot menevät... :rolleyes:

Muille töissä en kyl ajatellutkaan kertoa mitenkään erikseen. Huomatkoon, kun huomaavat. Jännä seurata, että kuka kehtaa ensimmäisenä kysyä odotanko vauvaa vai oonko vaan lihonnu. :grin
 
Mulla yks ainoo työkaveri joka tietää niin alkoi kovaan ääneen kahvihuoneessa kyselee multa raskausajan ruokavaliosta. Nielas kyllä puolet lauseesta kun tajus että ympärille laskeutui hiljaisuus. No eipä tarvii sen enempiä tiedottaa :)
 
Miehen kaverit ei vielä tiijä, mies ku ei "kehtaa" kavereilleen puhua tämmösistä asioista :) mut jos sattuvat minut näkeen ni varmaan arvaavat, sen verta maha pullottaa jo.
 
Me kerrottii muutamalle miehen kaverille viime perjantaina ja ne ei meinannu uskoa koko asiaa :D ja asiaa ei tietenkää helpottanu ku repesin nauraa niitten reaktiolle :D mut kyl ne onneks illan mittaan sit sulatti tiedon ja sit lähtiki asiasta jo hirveetä läppää :D
 
Heh :P mä sanoinki miehelle et pakko kertoo kohta ettei ne vaan aattele et ompa vaimoke hiukka lihonnu :D
 
Takaisin
Top