Kaiken maailman rajoitukset (ruuat/ kemikaalit/ meikit)

Tai sitten ei ala, mutta oma nenä tottuu siihen hienhajuun.. Haluaisin kyllä löytää hyvän alumiinittoman dödön, mutta ainakin omista tutuista alumiinittomia käyttävät tuoksahtaa sen verran usein hielle, etten luota niihin.
 
Luonnondödöissä on kuulemma ainakin se, että elimistöllä menee aikaa tottua kemikaalittomuuteen ja iho puskee ensin sen kaiken peeaskan pihalle ennenku luonnonaineet alkaa toimia. Tiedä sit mikä on totuus. En kyllä usko että omaan hienhajuun vois koskaan tottua? Kyllä se niin hirvee haju on :S Hiustenhoidossa on muuten sama juttu. Mä yritin joskus olla ilman shampoota että hiukset palais normaalitilaan eikä rasvottuis. Jätin kemikaalimömmöt pois ja otin palashampoon käyttöön ajatuksena että sais pesuvälejä pidennettyä, mutta mulla meni niin pahasti päänahka tukkoon ettei siitä tullu mitään. Kananmunalla ja soodalla vois vielä joskus koittaa. Pääsin kuitenkin siihen asti ettei tarvinnu hiuksia pestä ku max 2 kertaa viikos..
Pienillä vauvoilla ja lapsillahan ei hiukset rasvotu oikeastaan ollenkaan. Sitten vasta kun niitä aletaan pestä jollain shampoolla, niin alkaa rasvottua ja joutuu koko ajan pestä..
 
No en tiedä, mutta siihen tulokseen oon tullut, kun tyypit kehuu löytäneensä hyvän alumiinittoman dödön ja tuoksuu sitten kokoaja vähän hielle, että ne ei varmaan vaan ite enää haista sitä. :rolleyes:
 
Minä katoin joskus jonku dokumentin alumiinista. Siinä tutkittiin alumiinin yhteyttä rintasyöpään ottamalla naisten rinnoista näytteitä. Ne näytteet oli jotain nestettä mitä jokaisen naisen rinnoista erittyy, ja ne otettiin rintapumpun avulla. Niissä näytteissä oli alumiinia, joka oli peräisin dödöistä. Alumiinipartikkeli on kuulemma sellainen, että sen ympärille alkaa muodostua soluja ja joissain tapauksissa tämä kasvu johtaa syöpään. Näin sanoi dokumentti. En oo uskaltanu sen jälkee käyttää, ja sitä paitsi sitä ei tiiä miten paljon sitä alumiinia menee rintamaidon mukana vauvaan.
Kaikkea ei välttämättä tarvii uskoo, mutta oon ite aika varovainen näiden juttujen kanssa. Jokainen tottakai tyylillään. BTW Foreverin aloevera dödö on paras pitämään mihi ite oon törmänny. Mutta sekin saattaa riippua aivan omasta odöörista, että sopiiko se itelle :)
 
Pakko kommentoida kun teen töitä kosmetiikan kanssa...alko oikeesti vähän huvittaa :) toki kukakin tyylillään, mutta mä en ainakaan syytä ihonhoitotuotteita tai meikkejä jos lapsi ei ole "normaali" kyllä pitää tehdä elämästä hankala jos kaikkea pitää välttää. Kun mietit mitä missäkin on, niin mikä on sitten terveellistä ja hyvää? Ei millään pahalla kenellekään tarkoitettu.
 
Näistä voisi vääntää loputtomiin, mutta hyvä se on tehdä riskejä näkyväksi. Jokainen tekee sitten valintansa siitä miten toimii. :) Itse olen tiputtanut kosmetiikan ja hygieniatuotteet luonnonkosmetiikkaan, ja se tuntuu itsestä hyvältä. Dödönä toimii mulle Urtekramin aloe vera, mutta miehelle ei ole vielä löytynyt pitävää "luomua". Myös vesipullon vaihdoin raskauden alussa lasiseen kestopulloon, mihin olen tykästynyt. :) Olen jonkin verran lukenut kemikaalien vaikutuksesta ja mun mielestä on todella kiinnostavaa, että se mitä nyt odottaessa teen, vaikuttaa myös aina mahdollisiin lapsenlapsiini asti. Vaikutukset ei siis välttämättä näy vielä omissa lapsissa tai ole päällepäin näkyviä. Itse haluan ainakin ajatella tekeväni oman osuuteni tulevan lapsen puolesta, loppu onkin sitten niin monesta muusta asiasta kiinni.

Muok. Ja rupesin nyt tuota dödöä vielä tutkailemaan, niin olipa siinäkin lisäaineet näppärästi erikseen ja siellä ilmeisesti alumiini yhtenä. Ei siis pelkkä luomulla mainostaminen vielä riitä takaamaan myrkyttömyyttä (vaikka pieniä määriä onkin). Pitänee etsiä uusi tuote.
 
Muokattu viimeksi:
Hei, onpas teillä jännät keskustelut, oli pakko tulla huutelee tuolta marraskuisten puolelta. Itsellä on kans kemikaalit aika minimissä raskauden aikana, varsinkin ftalaatit ja muut muovinpehmentimet joilla voi olla vaikutusta sikiön hedelmällisyyteen (eli vaikuttaapa siihen, että saako ylipäätään lapsenlapsia, haha). En värjää hiuksia ja meikkaan aika harvoin, kosteusvoiteena oon käyttäny nyt puhdasta kookosrasvaa, jota kokeilin tänään dödönäkin! Mulla toimii ainakin tällaisina päivinä kun en hikoile ihmeemmin (en normaalistikaan hikoile paljoa). Sekaan vois sit laittaa jotain eteeristä öljyä jos kaipaa jotain tuoksua. Mies ei käytä ollenkaan deodoranttia, kun mä en tykkää. :D Pesee vaan kainalot ja laittaa käsidesiä perään, eikä haise hielle.

Mua taas ihmetyttää ja kummastuttaa ihmiset, jotka vaarantaa oman lapsensa terveyden/tulevaisuuden pelkän turhamaisuuden tähden.
 
Itse meikkaan tosi harvoin ja hiuksia en ole värjännyt pariin vuoteen. Muuten aika rennosti suhtaudun rasvoihin jne. Ja sillon harvoin kun meikkaan, ei ota omantunnon päälle. Uskon että saisin itselleni kauhean stressin ja ahdistuksen aikaiseksi jos alkaisin liikaa miettiä mitä saan ja mitä en saa tehdä. Ja eipä sekään vauvalle hyväksi olisi. Jokainen tekee valintansa ja itse en ainakaan ketään ala syyllistää... :)
 
Muokattu viimeksi:
Mä teen töitä labrassa noiden kemikaalien kanssa ja musta se huoli on aito. Kukin tyylillään, mutta kun on niinkin pinnallinen asia kuin kosmetiikka niin ei sen kovin vaikeaa luulis olevan vähän katsoa mitä itseensä laittaa.
Se on tietysti eri asia jos ei halua tutkimuksia uskoa ja pitää niitä huuhaana.
Tanskan valtiokin on antanut raskaana oleville ohjeistuksen välttää kosmetiikkaa. Kyllä senkin pitäis jotain kertoa..
 
Pakko vielä sanoa! Mun mielestä tää keskustelu on kääntynyt tosi negatiivissävyiseksi... Hyvä jakaa omaa tietämystä jne, mutta täytyykö se oikeasti tehdä niin että syyllistetään, haukutaan pinnalliseksi ja tyyliin huonoksi äidiksi, joka pilaa lapsensa tulevaisuuden jos käyttää tavan kosmetiikkaa... Eikö voitais antaa vinkkejä silleen kivaan sävyyn..? :) Kaikilla ei esim ole tietämystä näistä kaikenmaailman kosmetiikkamyrkyistä...
 
Tää anonyymi keskustelu on vähän sellainen juttu, että koskaan et voi tietää miten toinen tekstisi lukee. Joku ottaa sen henkilökohtaisesti ja loukkaantuu, toinen ei edes läydä samasta tekstistä mitään negatiivista. Tekstiin ei saa sitä äänensävyä ja ilmeitä ja eleitä mukaan. Harmitonkin kommentti voi tuntua toisesta pahalta.
Mulla ei oo henkilökohtaisesti ainakaan ollut tarkoitus ketään syyllistää, mutta en tykkää siitäkään että toisen aitoa huolta vähätellään.
 
Kyllähän tämä alkaa tuntua aikamoiselta syyllistämiseltä. Itse en edelleenkään aio muuttaa kosmetiikka"käyttäytymistäni". Eikä kyse ole ettenkö välitä. Ihan tarpeeksi montaa muuta asiaa saa stressata ilman että alan nyt jokaista kodin purkkia ja purnukkaa tutkimaan ja laittamaan satoja euroja "parempiin" tuotteisiin, on tässä rahanmenoa ilmankin. Työn puolesta on pakko olla siisti ulkonäkö, enkä nyt meinaa että tarviis kilotolkulla meikkiä vaan ihan perus siisti naama, siisti tukka enkä haise pahalle.
Minulle tärkeintä on etten myrkytä lastani alkoholilla ja tupakalla. Ja yritän syödä mahdollisimman terveellisesti. Tämä riittää minulle.
 
Joskus maailmassa ennen kunnon tutkimuksia ja seurauksia se tupakka ja alkoholikin on jakanut ihmisten mielipiteet. Toiset on ollut sitä mieltä, ettei niistä ole haittaa (on ikävä kyllä vielä nykyäänkin) ja toiset on välttäneet. Onneksi löytyy ihmisiä, jotka on valmiita kyseenalaistamaan uskomuksia ja vanhoja tapoja ja tutkimaan asioita. Ilman heitä ei olisi tupakankaan vaarat niin hyvin selvillä.
Ei tässä itsekään ole kerrasta voinut kaikkea vaihtaa, eikä se olisi fiksuakaan. Ainoat mitkä heitin suoraan roskikseen oli tuotteet joissa on parabeeneja. Parabeenit toimii naisen elimistössä hormonihäiritsijöinä ja voi plokata mm. estrogeenin toimintaa. Kaikki muut käytän hissukseen loppuun ja ostan sitten tilalle jonkun luonnollisemman..
 
Heille jotka haluaa lisätietoa niin suosittelen Anja Nystenin Kemikaalikimara lapsille-kirjaa. Siinä on kattava opus aiheesta..
 
Olen myös sitä mieltä, että tässä keskutelussa pitäisi olla tiedon lisäämisestä ei syyllistämisestä puolin ja toisin. Ihmiskunta on kautta aikojen kehitellyt nautintoaineita, kauneustuotteita, arjen "välttämätyömyyksiä" yms. helpottamaan ja nopeuttamaan prosesseja. Monissa ihmiset itse ovat toimineet koekaniineina ja vuosien altistumisen jälkeen on todettu useita aineita ihmiselle ja ympäristölle vaarallisiksi. Ja jatkossakin tullaan toimimaan koekaniineina; esim missä määrin tietotekniikan lähettämä säteily vaikuttaa solutasolla (tätäkin kirjoittaessa älypuhelimeni nojaa rintaani ollessaan netissä wlanin välityksellä). Ja niinkuin Marsi laittoikin esim tupakka on yksi tällainen tuote; alunalkaen lääkkeenä (lapsillekin) markkinoitu, mutta nykyään edes tupakoitsijat itse eivät hyväksyisi tupakkaa pienen lapsen suuhun. Ja myös monissa tupakoitsijoissa herätti katkeruutta se, että tiedon lisääntyessä tupakan haittoja pyrittiin ensin piilottelemaan. Se pienikin valinnan mahdollisuus oli viety heiltä pois. Ja, kyllä olen itsekin tupakoinut tietäen vaarat...

Itse käytin muoviastoita hyvinkin huoletta esikoista odottaessa, koska minulla ei ollut muuta tietoa asiasta. Ja toisaalta kaikki keskittyminen meni sallittujen / ei sallittujen ruokien pohtimiseen. Loppuraskaudesta vasta luin muovin haitoista. Ja olenkin pyrkinyt sen jälkeen asiaa paremmin huomioimaan. Muovitonta elämää en pyrikään saavuttamaan, mutta en kierrätä enää elintarviteteollisuuden muovipalkauksia omaan käyttöön. Niissä olevan muovin koostumus ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen ja toistuvaan käyttöön. En lämmitä enkä jäähdytä ruokiani muoviastioissa. Esikoiselle toivoin vain puuleluja, mutta se osoittautui mahdottumuudeksi.

Käytän ihan normi marketti-rasvaa kasvoihini ja dödössä on alumiinia. Meikkikin on "suuren" firman tavaraa, mutta meikkaankin ylipäätään ehkä kerran kuussa. Esikoista odottaessa oksennellessani juuri ennen töihin lähtöä meikit levis samalla kyynelehtiessäni, niin oli vaan kätevämpi jättää meikkaamatta. Hiuksia värjäsin varhaisteinistä aikuisuuteen. 15 vuoteen en nähnyt omaa hiusteni väriä. Tiesin kyllä myös hiusväreihin liittyvästä virtsarakonsyöpä riskistä, mutta värjääminen loppui kun alkoi tulla uutisia kuolemaan johtaneista vakavista allergiakohtauksista ihmisillä, jotka nimenomaan olivat altistuneet hiusväreille vuosikausia. Ja juuri ne "pahimmat" ainesosat kielletty mm Ranskassa, mutta Suomessa ei...

Lopuksi: en siis itsekään ole ns riittävän tarkka näissä kemikaalikuorma-asioissa, mutta mielenkiinnolla luen asiaan liittyvää tietoa. Vain tällaista keskustelua käymällä voimme lisätä omaa valinnanvapauttamme. Ei voi luottaa pelkästään siihen, että kyllä hyvinvointivaltiossamme valtiovalta huolehtii vaaralliset aineet pois markkinoilta.
 
Jos joku haluaa siitä alumiinista lisätietoa, niin tuossa on siitä dokkarista tosi pieni juttu. Jos jostain saatte tuon käsiinne, niin kannattaa katsoa. Siinä oli myös noista ruoka-aineallergioista ja alumiinin vaikutuksesta niihin. Harmi kun esitysaika yleareenassa on loppunut. Tämä ihan vaan tiedoksi, jos jotakuta kiinnostaa.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/11/ongelmana-alumiini
 
  • Tykkään
Reaktiot: mai
Tota.... Miten te ajattelitte käyttäytymistänne kun lapsi on syntynyt? Eli jatkatteko edelleen kemikaalittomalla, muovittomalla ja alumiinittomalla elämäntyylillä?
Entä jos juurikin näillä varo-varo-varotoimenpiteillä saatattekin lapsenne enemmän alttiiksi allergioille yms. Esim. Hajusteallergiat ovat lisääntyneet myös, ei tietääkseni ylikäytöstä vaan siitä ettei hajusteille altistuta?Siitepölyallergiaakin hoidetaan siedätyshoidoilla!
Minä uskon siihen, että lasten allergiat ovat myös hirveästi lisääntyneet kun vanhemmat ovat muuttuneet jopa hysteerisen hygienikoiksi.

Ja eikös tehdä niin, että annetaan mielipiteiden riidellä keskenään ja mikäli ei ole olemassa kokonaisvaltaista totuutta, niin ei syyllistettäisi muita mammoja?!

Jokainen meistä haluaa lapsensa kuitenkin olevan terve!
 
Jos puhutaan kemikaaleista jotka aiheuttaa laboratorioloissa rottien poikasille sellaisia kehityshäiriöitä, ettei niistä tunnista kumpaa sukupuolta ne on, niin puhutaan vähän eri asiasta kuin allergiat.
Se että karsii omasta päivittäisestä elämästä niistä mistä pystyy on loppujen lopuksi aika pientä. Me saadaan altistusta koko ajan ja joka paikasta. Sellaisista mihin ei voi itse mitenkään vaikuttaa. Haluan osaltani vaikuttaa siihen mihin pystyn.
Hiusväriallergiakin kehittyy pikkuhiljaa tuotteita käyttämällä, samoin hajusteallergiakin joissain tapauksissa. Keho kestää kyseisiä aineita tiettyyn pisteeseen asti, kunnes katto tulee vastaan, sitten alkaa oireet. Mulla on ollut siitepöly- ja eläinallergia pienestä asti, hajusteyliherkkyys ja se etten enää kestä normaaleja hiusvärejä on tullut vasta vuosien käytön jälkeen aikuisiällä.
On kaksi ihan eri asiaa jos jättää haitallisia kemikaaleja pois mistä pystyy tai elää ylihygieenistä elämää.
 
Mä käytän entuudestaan oikeastaan vain ostettua ja tehtyä luonnonkosmetiikkaa ihonhoidossa ja silmämeikeissä. Mutta sitten kyllä värjään hiuksiani ja lakkaan kynsiä. Nyt alkaa olla mieli sen verran maassa, ja itseäni en peilistä tunne, että aion värjätä hiukseni vaikka raskaana olenkin. Jotenkin ajattelen, että myös oma fiilis on tärkeä myös lapsen kannalta. (ja eihän sitä tartte koko ajan tehdä). Sen lisäksi on myös paljon ammatteja, joissa joutuu olemaan tekemissä erilaisten kemikaalien kanssa, joten aina ei voi kaikkea välttää. Mun mielestä se itselle sopiva tie tulee jokaisen löytää. Sinänsä on hyvä, että monet havahtuvat ajattelemaan raskauden aikana näitä asioita, mutta itselleen ei pidä olla liian tiukka. Itse täällä kipuloin enempi noitten syömisten kanssa, ja inkivääri-limsaan on tullutkin muutaman kerran sorruttua tuon pahoinvoinnin vuoksi. Myös villivihannekset ja niiden käyttörajoitukset on laittanut selailemaan kirjallisuutta. Mutta samoja asioita vältän kuin normistikin, ja poikkeustapauksia sitten mietin tapauskohtaisesti esim. lääkkeiden tai maalien osalta.
 
Niin ja mun käsittääkseni on hyvin yleistä, että siirtyessä luonnonkosmetiikkaan, iho puskee kaikkea läpi aikansa. Tosin mulla näytää leuka nyt muutoinkin pahemmalta kuin teini-iässä, kiitos hormonit.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top