Joulumassut, syyskuun höpinät

wessu

Oman äänensä löytänyt
Hei vaan taas!

Kirja kyselyitä huomasin olevan ja me lomaillessa käytiin suomalaisessa kirjakaupassa ja sieltä lähti mukaan kirjat: Uusi vauva huoltajan opas ja Vauva omistajan opas. Ensimmäiseen tekijä on Martin Baxendale suomentanut alivaltiosihteerin Jyrki Liikka ja tuohon toiseen tekijä on Karisto Oy, alkuteos on The baby Owner's Manual.

Molemmat kirjat ovat hieman huumoripitoisia. Innoissaan meijän tuleva isi niitä on lukenu.
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Heippistä hei!

Mä täällä taas leikin vauvan kanssa morsetusleikkejä. Saipa pieni jopa valita meidän päivällisen; kysyin, että tahtooko se pinaattilettuja vai pastasalaattia. Ei ensin vastannut, sitten kysyin, että tahtooko pinaattilettuja, ja tuli potkuja. Kysyin samaa vielä pastasalaatin suhteen, ja taas sateli muksauksia. Eli me syödään tässä nyt sitten molempia :)

Amppu ja Ailime, närästys tosiaan tuntuu inhottavana poltteluna, ja moni siitä ennen selvinnyt on sen vaivan koettuaan sanonut vihdoin ymmärtävänsä, mistä on kyse. Itsellä polttaa ihan koko matkan kurkusta vatsalaukkuun ja takaisin, tuntuupa säteilevän koko rintakehään. Selkäpuolella en ole tätä tuntenut, mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö sekin mahdollista olisi. Ailime, refluksitauti on useimmiten lapsilla ja vanhuksilla, joilla tuo salpaajalihas vaimikälie on löystynyt ja näin ollen vatsahapot pääsee möyryämään vatsasta ylöspäin. Kas, myös raskaanaollessa tuo (hitto, en nyt muista sen nimeä varmaksi) samainen sulkijasysteemi löystyy, eli vatsahapot nousee. Refluksitaudissa on myös usein ihan oksentamista, eli ei pelkästään happojen nousua ja närästystä. Mutta suosittelen ostamaan paketin rennietä tms., ja pitämään sitä mukana, niin siitä saa kohtuu nopean jeesin.

Isille vauvanhoito-opasta himoitsevat, niin suosittelen tutustumaan myös Akateemisen kirjakaupan valikoimaan. Etenkin Hgin keskustan Stockmannin vieressä olevassa Akateemisessa on ihan huisit valikoimat! Sieltä ajattelin myös käydä jotain tuolle omalle ukolleni poimimassa isänpäiväpakettiin :)

Imetyksestä vielä todettava, että meillä sitä suurimmilta osin oottelee juurikin tuo ukonköriläs. Sillä on joku fiksaatio siihen, että hänen täytyy päästä kanssa jaolle :D En tiedä, aikoooko enemmänkin, kuin vain maistiaisen kokeilun vuoksi nauttia, mutta kova on uho. Tänäänkin höpöteltiin jotain ruokalaskun kalleudesta, ja sanoin, että siihen tulee vielä sitten kaikki korvikkeet ja muut pian päälle... niin että toivokaamme, että imetys onnistuu ja sillä pääasiassa vauvan ruokinta hoidetaan. Mies silloinkin totesi, että hänellä on isomman etuajo-oikeus, että vauva saa sitten korviketta ;) Huumorillahan hän tämän, mutta ihan tosissaan kiiltosilmissä odottaa tuota! Mua itseäni aihe ei sinänsä hetkauta suuntaan eikä toiseen, toisaalta ihanaa, että saa itse ruokkia ja hoitaa vauvan, mutta jos ei imetys onnistu, niin tuskin mä mitään hepulia saan. Ne muut baby-bluesin aiheet sitten onkin toinen juttu... hrrh, värisyttää jo ajatella, kun nytkin hormonit sekaisin :)
 

terhituuli

Vauhtiin päässyt keskustelija
heipparallaa!!!
 
Kiitos kaikille myötäelämisestä mun kohtupattieni kanssa ja kiitos myös onnitteluista naimispäätöksen johdosta[:)]
 
Mä löysin tänään itsestäni myös sen piirteen, että romahdin ihan täysin kun avopuolisoni lähti kavereiden kanssa baariin kaljottelemaan ja nyrkkeilyä katsomaan. Ensin mä kiukuttelin ja olin olevani etäinen kun toinen teki lähtöä ja sitten kun hän lähti purskahdin itkuun. Olipa taas hömppää käytöstä...kyllähän hän yöllä takaisin tulee...
 
Onneks mulla tuli yökylä hoitoon kaverin 1-vuotias poika. Ihana valoisa lapsi joka hymyilee lakkaamatta..mä tilaisin myös tuollaisen ihanuuden, mutta tytön muodossa [:D] Leikkkii tuossa keittiökipoilla kun mä roikun tässä koneella.
 
Kohta laitetaan iltapuurot ja kun poika menee nukkumaan niin minä lohdutan loukattua sieluani pizzalla ja cokiksella [;)].
 
Hyvää viikonloppua kaikille mahakkaille!!! Mulla muuten jo puristaa yhdet alkuaikoina hankkimani äitiyshousut...maha siis kasvaa..eli vauva kasvaa..
 
 

Marianna

Jostain jotain jo tietävä
Juu, mäkin haluan tuollaisen, kuin Terhituulin hoidokki :)
 
Isäkirjoista vähän erilainen ja jo aika vanha mutta mun mielestä ainakin tosi mielenkiintoinen on Juhani Seppäsen "Ensimmäinen sana on isä". Mainiota yhteiskuntakritiikkiä ja miehen/isän roolin pohtimista mutta aika rempseätä tekstiä myös, kaikkia ei varmaan miellytä edes. Mut siis ei mikään hoito-opas, ehkä pikemminkin erään isän kokemuksia ja pohdintoja ensimmäisen vuoden ajalta (taitaa olla 98-99 kirjoitettu). Mä menin ja luin sen jo ennen tätä meidän perheen tulevaa isukkia.
 
Ja voi piru. Yhdistetty tylsä hetki kotona + työpaineet + eräs henkilökohtainen ongelma ihmissuhteissa ja viikon täydellisesti onnistunut sokerittomuus repsahti ja söin pienen levyllisen verran suklaata. Hö, tuli heti paha mieli, kun tiedän ettei oo pojulle hyväks. No mut tein nyt sellasen päätöksen, että voin sitte vähän herkutella tänään muutenkin ja pidän sitte taas viikon tiukempaa kuria. Jos antaa itelleen kerran viikossa herkuttelutuokion, niin luulen et se on parempi ja varmempi keino välttää epäterveellistä syömistä ku väkisin hampaat irvessä kaiken vastustaminen ja sit kuitenkin vähemmän tai enemmän säännöllinen ratkeeminen tai napostelu. Vai mitä ootte mieltä? Ja onko teidän, joiden on neuvottu herkkuja välttää, vaikea niin tehdä? Mulla normaalisti ei, mut oon kyllä lohtusyöppö ja joskus on sen takia vaikea vastustaa kiusauksia.
 
Mukavaa perjantai-iltaa teille muut odottajat ja vaivatonta yötä!
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Iltaa vielä, en malta pysyä poissa :)

terhituuli, tollaset kiukkukohtaukset on ihan tuttuja täälläkin. Ja kun kiukuttelee toisen lähtiessä, niin siitä tulee oikeesti vielä pahempi mieli, ku että sais sanottua "kivaa iltaa". Mäkin huomenna odottelen tantrumeitani, kun miehelle oon "antanut luvan" lähteä koulukavereineen illanistujaisiin. Tiedän jo nyt, että itkukshan se menee, joten yritän keksiä itselleni jotain kivempaa tekemistä - kaikki kaverit vaan haluaa baariin, ja siellä alkais itteäki sit kiukuttaa. Hmph.

Marianna, "karkkipäivä" on vissiin ihan ravintoterapeuttienkin (ja hampilääkäreiden ;)) suosittelema keino. Mulla se ei tosin toimi, vaan mielummin nautin sen palan-pari suklaata päivässä joka päivä, kuin et vetäisin sitten puol levyä tai levyn suklaata kerran viikkoon. Vaan katsotaan nyt, mitä maanantaina lääkärit sokerirasituksessa sitten tuumaa, että onko tää mun salliva itsekurini sittenkään ookoo!

Vähän jo väsyttäis, työ+kouluviikon uuvuttama mies jo kuukahti petiin. Sinne kuorsaavaan kainaloon tästä itsekin kohta kömmin, mutta vielä vähän tulin lueskelemaan näitä koukuttavia juttuja! (ja ehkä selaan tota Ampun vinkkaamaa blogiakin!)
 

Pranametri

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Voi AMppu! Onneksi menit synnärille. Nyt alkoi mietityttämään omatkin olot, joita on tosiaan ollut reilusti. Minulla vuo vihlaisut ja muut on kyllä menneet ohitse kunhan hetken seisahtaa, mutta sinun tilanteesi takia otan kyllä nyt vakavammin nämäkin ja tiistaina puhun neuvolassa. Kävellessä saattaa sattua just oikealle vatsaan ihan kunnolla, mikä menee kyllä heti ohi, kun seisahdan hetkeksi. Kylläpä laitoit nyt miettimään...Mutta hyvä niin! Kiitos. Toivotaan että muksu malttaa pysyä sisällä ja tilanne tasaantuu nyt kun tiedät mistä on kyse. Paljon tsemppi teille molemmille!

Itselläni on ollut hyvä viikko. Kävellyt olen viitenä päivänä 6,5 km rauhallisesti aamutuimaan jolloin on vielä kevyt olo. Ja peittokin on heilunut mieheni peloista huolimatta. Seksipelot suuren vatsan kanssa ovat ilmeisen yleisiä tulevilla isillä. Nyuo kesäiset yrityshommat alkavat olla ohi tältä syksyltä. Vielä pikkurutistus edessä. Eilen mieheni hoito työt lähes kokonaan, etten minä rasita itseäni. Tulee niin usein valitettua olojaan, että pitää välillä muistaa kiitellä kaikesta mikä on hyvin, ja minulla kiittämistä riittää. On ihana mies joka huolehtii paisuvasta vaimostaan ja terveydestäni. Osallistuu ja suunnittelee. Tuumailee mitä meidän poika ehkä isona tekee ja mitä hän sen kanssa touhuaa ja leikkii<3 Ja se että meillä on ollut mahdollisuus odotella vauvaa yhdessä kiireettä, on ollut valtavan arvokas asia, etenkin kun alku oli niin stressaava ja onhan näitä oloja ollut koko ajan. Kuten joku muukin jo sanoi, niin minulla raskaus on sitten tällainen. Toisaalta kivut ja supistukset ovat antaneet rauhan odotukseen, kun ei tarvitse olla suorittamassa työelämässä.

Näin tällä kertaa. Luin juttunne, mutta Ampun tilanne vei nyt huomion muusta.
Hyvää vointia jokaiseen masuun<3
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Huomenta!

Täytyy kyllä myöntää, että pelot hiipivät omaankin selkäpiihini Ampun kuulumiset luettuani! Ihan kylmää vieläkin!
ONNEKSI menitte synnärille, vaikka lääkäri olisikin liioitellut, niin silti on varmasti pienelle paljon parempi vain nyt olla.
Miten kuvailisit kipuasi, asteikolla 4-10? Pahempaa kuin hampaan poraaminen, luun katkeaminen, nivelsiteiden repeäminen... vai mikä? Kuitenkin ihan superina paljon jaksamista sinne, nyt annat miehen passata ja oot loppuvuoden prinsessa! Jos vauva meinaa etuajassa punkea, niin laita tulppa, kukaan meistä ei saa nyt ennen marraskuuta ainakaan jakaantua, ettei tarvii raskasta teho-rumbaa vauvojen kanssa elää!

Itsehän en lääkärille tahdo mennä, en vaan osaa ottaa koskaan oireitani tarpeeksi vakavasti, koska yleensä mulle vaan todetaan, ettei mussa mitään sellaista vikaa ole, jolle voitaisiin lääketieteellisesti tehdä. Tää siis lähinnä kaikki kurkkukipuilut ja nielussa rauhasten turpoilut ja muut... ja miksi nyt siirryn nivusista kurkkukipuun, niin se on täällä päässä sellanen tän hetken tunne. Mulla on yks ystävä ollut kylässä tässä parin viikon aikana useasti, jolla on ollut kurkku todella kipeä ja nielussa rypälemäistä turvotusta - hällä tällanen on suht "normaalia", ja menikin parissa päivässä ohi. Nyt sit pari päivää sit mulla on alkanu kurkussa tuntua, ja eilen kurkkasin iltasella kurkkuuni, niin siellä oli pieniä ja vaaleita rypälemäisiä turpoiluja rauhasten kohdalla. Menin nukkumaan, kunnes neljältä heräsin siihen kipuun (ja vessahätään) ja siinä yöllisessä paniikissa sitten itkin hysteerisenä. Kello oli just sen verran, että soitin sille ystävällenikin (tiesin, et se on just baarista suuntaamassa jatkoille tai kotiinsa ;)), kaveri lohdutti, et hällä meni kyllä ohi, mutta siinä yltiöpäisessä humalatilassaan myös rupesi vaatimaan mua herättää miehen ja lähtee sairaalaan, koska mä oon niin harvoin kipee ja vauvankin kannalta on hyvä selvittää, että missä mennään.

Kuuden jälkeen nukahdin uudestaan, ja tossa joku aika sitten herättyäni oon nyt tunnustellut oloani. Ei ole kuumeinen olo (en ole viitsinyt edes mitata), kurkku kestää kyllä nielemistä ihan ookoo, rypälemäiset turpoilut edelleen tuolla on, mutta ehkä mä selviän. En nyt vielä säntää lääkäriin, josko tämä menisi ohi itsestään - vkl päivystyksessä jonottaessa kun saattaa tartuttaa itsensä vaikka mihin muuhun tautiin sitten!
 

Tuiks

Satasella mukana keskusteluissa
Kiitokset onnitteluista!

Huhhuh. Ei osteta taloa! Helpottipas kummasti vaikka oliski ollu ihana saaha oma talo :) Ei ehkä tähä enää sitä talohässäkkää tarviaiskaa. Ja taitaa vielä tulla hautajaisetki. Saas nähdä. voihan tätä elämistä.
Olkaamme onnellisia että pikkusilla on kaikki hyvi tuolla masussa! <3

Ja ekaa kertaa pikkusella oli hikka toissailtana, olipa hassua. Ihmettelin että mite tökkii tasasin väliajoin siellä mut sit tajusin ko kesti tarpeeks kaua että hikkaha sen on oltava

Ja kylläpä rupes Ampun juttu vähä itteä herättelee omaa tilanteesee.
Kohdunkaula oli lyhentyny itellä viimeks siellä lääkärissä jne. Vähä yli viikon päästä ois se kontrolli. Jospa sitä itekkin mainitsis sille lääkärille tuosta ku miulla on nivusissa melkee jatkuvaa se kipu. Ei oo nii että ku se kipu tulee ni hetken päästä helpottaa. Joskoha sekii vois olla sitte heijastuskipua tuolta. Jokaisella tietyst yksilöllistä kaikki mutta pakko varmaa kysyä että voisko kipu tulla sieltä sitte. huoh. Välillä kyl pienen itkun päästäny ku sattuu niin ja tuntuu ettei voi ees kävellä vessaa, saati sit sohvalla vaihtaa asentoo [&:]
Ja vielä ko on luonne että ei iha hevillä osaa vaa maata ja olla tekemättä mitää kotihommia. plöh.
Närästystäkii on ruvennu tulee, onneks vasta tässä vaiheessa ettei jo aikasemmi. Ja vaan korkeintaan kerran päivässä lievänä.

Isyyspakkausta suunnittelin itekkin tuolle ukkololleni ja ku noita kirjoja mietitte niin törmäsimpä netissä semmoseen kirjaan ku "Isyyspakkaus", kirj.:Janne Huttunen, vaikutti ihan kivalta. Pitää käyä kysäsemässä jostain kirjakaupasta jos vaikka semmosen hankkis.
Rinkku
ifolor:sta saa vaikka kuvallisen mukin isi-tekstillä tilattua! muistaakseni hintaa oli kyllä n. 10 € mutta jos hinta sopii omalle pussille niin sieltä vaikka :)

Olipa jotai muutakii mielessä mutta kaikki katos ku tajusin ettei perunat kiehu vaa pelkkä tyhjä pannu käristyny 15min ajan ko väärän levyn laittanu päälle [:@]
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Hei taas!

Amppu, tuskin sä paniikkia sait meihin lietsotuksi, mutta varmasti meille jokaiselle varsin terve hetki pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa. Täytyy myöntää, et oon kuvitellut mun kivut koviksi, mutta ei ne sentään ihan puukoniskuja vielä ole olleet! Mulla enempikin se, että ne on kestäneet koko raskauden ajan, niin saa vähän jänskäilemään ja suurentelemaan kipua... mutta viimeksi lääkärissä oli kohdunkaula ihan ookoo ja muutkin asiat kohdillaan.

Täällä totesin, että ei tää mun kurkkukipu mitään vaarallista ole. Ei ole kuume noussut, pientä lämpöä vain... Ja sitäki on paha arvioida, kun ennen raskautta mun normi ruumiinlämpö ollu n. 34.5c, niin nyt ollaan kyllä varmaan asteella noustu normaalista. Siinä mielessä en sitten tiedä, että mitä ajatella, kun mittari tänään näyttänyt 36.4c, että onko se vaan lievää (asteen) nousua vai jo semikuumetta. Pitäis muistaa joku päivä mitata, ku olo ois ihan normi, ni tietäis sitte :) Hassua, kuinka sitä suurentelee mielessään jokaista asiaa!

Mies lähti äsken illanviettoon koulukavereidensa kanssa, vähän jänskää, että koskahan se kotiin asti selviää. Ollaan pariin kertaan tapeltu tästä aiheesta, kun itse ei voi(saa?) enää samalla tavalla käydä ulkona, niin ei haluis, et toinenkaan örveltää jossain - se kun ei oikein hallitse tota viinankäyttöä ja AINA menee yli kun ottaa. Noh, nyt yritän ottaa illan rauhassa, nautiskella jätskiä kurkkukipuun ja varmaan aika aikasin käyn unillekin.

Selkeesti taas puran turhautumistani ja tekemisen puutetta teihin! Tällä kertaa en sentään virittänyt läppäriä kanssani sohvalle, vaan päätin, että istun koneella jos jaksan, ja muuten en nettielämää tälle iltaa harrasta :D
 

Marianna

Jostain jotain jo tietävä
Täältä ulkomailtakin sympatiat Ampulle! Tosiaan positiivisesti vaan varmaan täytyy koittaa ajatella, että onneksi huomasivat nyt ja siinä mielessä kaikki on hyvin, että nyt asiaa seurataan ja sille voidaan tehdä jotain. Kovasti vaan jaksamista paikallaoloon, se ei varmasti ole kovin helppoa... Ja kiitokset myös minulta, että kerroit, kyllä saa ottamaan todellisemmin nuo väsymisen ja paineen tunteet vatsassa, joita mullakin kävellessä usein on.
 
Vähän keveämmästä asiasta, kun täällä oli puhetta joskus siitä mitä kaipaa niin mulla ehkä kaiken edelle ykköseks nousee vatsallaan nukkuminen! Nukun nimittäin AINA tavallisissa oloissa vatsallani. Kakkoseksi on alkanut nousta illan istuminen baarissa olutlasi kädessä ystävien kanssa, tai vaikka pari lasillista viiniä viikonloppuna jo iltapäivästä, shoppailun lomassa, ah :) Tähän asti olen ollut jopa yllättynyt siitä, miten en ole yhtään näitä "elämään ennen raskautta" kuuluvia huvituksia kaivannut mutta nyt yhtäkkiä on parina viikonloppuna tullut sellainen olo, että oispa ihanaa ku vois..
 
Ja vielä muille viimehetken vauvan tuloon valmistautujille - onpa kiva kuulla, ettei olla ainoita! Tänään lähdetään taas vähän täydentämään varastoja, vuorossa ainakin vauvan amme ja ehkä pari ihan alkuvaiheen bodya tms.
 
Voimia kovasti kaikille, muistakaa levätä ja kuulostella kroppaa MUTTA myös nauttia raskaudesta! Etukäteen liika murehtiminen kun ei mahdollisissa tulevissa ongelmissa tai vaikeuksissa auta sitten yhtään - se pilaa vain senkin hetken, kun kaikki on hyvin.
 

Pranametri

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Tosiaan, jaksamista vain myös Hoopolille sinne neljön seinän sisälle!
Kerroin eilen miehellenikin teidän tilanteestanne Amppu ja Hoopoli ja hän säikähti myös, huolehtivainen kun on. Tänään ei sitten lähdetty lenkille vaan hän viskoi lautoja autotallista navetan vintille, sai ajatukset rauhoittumaan. Nyt hän vahtii olemisiani hellyyttävän huolehtivana ja onhan se hyvä muistaa, että tässä nyt on jo 31. viikko menossa ja tahtia sopiikin hiljennellä. Vaikka eipä tässä parane hysteeriseksi olojensa kuuntelijaksi ruveta. Normaalisti kun voi liikkua omien tuntemustensa mukaan vaikka loppun asti. Jääpähän ehkä turha suorittaminen pois itseltäkin. Kuten Amppu sanoitkin, huonoa säkää, ja oli kiva kuulla että joku vuodelepoon joutunut oli saanut odotella hyvinkin yli lasketun ajan vielä!
Pakko muuten myöntää, että eilen kun tuli istuskeltua enemmän aamulenkin lisäksi, meillä kävi tuttu jonka kanssa vain seurusteltiin sohvalla, niin ei ollut ollenkaan samalla tavalla jännityksiä mahassa. Toisaalta, nekin vaihtelee päivästä toiseen.
Odotelkaamme iloisina, ei tämä enää kauaa kestä [:)] Pesin tänään äitiyspakkauksen vaatteita ja alan kasaamaan kassia valmiiksi synnytystä varten. Alettava pikkuhiljaa valmistautua siihenkin koitokseen ettei nämä jutut jää sitten viimetippaan.
Lokoisaa sunnuntain jatkoa!
 

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Iltaa!

Huuuui, Pranametri kasailee jo sairaalakassia! Tosin teillä vissiin tota matkaa on vähän enempi, et jos tulee kiirus lähtö, niin ei oo kiva miehen ravata eestakasin :)

Mulla ois huomenna aamulla sitten The Sokerirasituskoe. Jänskättää, vaikkei sieltä nyt kai mitään ylläreitä pitäis tipahtaa! Ihan hirveetä, ettei saa ees vettä juoda, ku mulla on nykyään menny jo puol litraa yön aikana... Ikävää, et eka pakottamalla pakottaa ja totuttaa ittsensä juomaan sen pari-kolme litraa vettä päivässä, ja nyt sit yhtäkkiä pitäis aiheuttaa kropalle tällanen kauhee shokki ja kuivuus. Jos ei huomenna illalla turvota, ni on ihme! Nii, ja toi paastokin salettii aiheuttaa taas sen oksennuksen, et onnittelen itseäni, jos saan sen litkun pidettyä alhaalla... (unohdin kai mainita, viimeksi oksensin tossa pe-aamuna, kun to-iltana en ehtinyt syömään iltapalaa. Huomenna aamulla ei ehkä pestä hampaita hammastahnalla, niin minimoidaan kuvotus)

Mut nyt mä yritän kömpiä peiton alle, josko unikin sieltä tulis! Nukahdin taas vaan tänään päikkäreille, mut en tietääkseni oo nukkunu ku tunnin.

Kauniita unia kaikki!
 

Saparo82

Vauhtiin päässyt keskustelija
Tsemppiä SannaKoo![:D] Hyvin se sujuu, ei ollu paha kokemus ja sinne kannattaa ottaa jotain syömistä mukaan niin voi kokeen jälkeen haukata!
 

hennas

Puuhakas puhuja
Amppu jaksamista ja kannustushali! Onneksi kävit lääkärissä tarkistuttamassa tilanteen. Luulen, monen muun tavoin, että asia esitettiin sinulle niin "voimallisesti", että vaikutus olisi mahdollisimman tehokas.

Itsekin olen alkanut tarkkailla olotilaani ja tuntemuksiani ehkä tarkemmin kuin aiemmin. Selkä on alkanut nyt vaivaamaan öisin ja unetkin on katkonaisia. Viime ja toissa yönä heräsin kahden maissa ja tuntui, että en saa unta sitten millään! Ja nyt kun lantiossa on enemmän painoa, niin rangan asento on erilainen selällään nukkuessa. Välillä on selkä niiiiiiin jumissa! [:@] Viime viikolla oli parina päivänä sellainen kipeä kohta navan vieressä oikealla puolella, kun koko päivän oli istunut töissä. Ajattelin jo, että soitan neuvolaan, jos ei mene ohi. Jänskättää vaan, kun ensi viikolla on kaksi päivää kestävä koulutus ja matkat mentävä lentäen. Kysyin kyllä lääkäriltä mielipidettä ja pyysin häneltä todistuksenkin lentoyhtiötä varten. Hänen mukaansa lentämisestä ei ole haittaa, kun lentoaikakin on vain tunnin. [8|]

Jaksamista kaikille! Täälläkin on huomenna 28. viikko finaalissa, joten sitä maagista kolmenkympin rajaa lähestytään. [:)] Toivotaan, että meidän vaavit viihtyisivät kohtukodoissaan mahdollisimman pitkälle.

Hyvää alkavaa viikkoa jokaiseen vauvahautomoon!
 

Diza

Satasella mukana keskusteluissa
Hyvää uutta viikkoa naiset ihanaiset!
 
Viikonlopun taas luin teidän juttuja kännyllä mutta en jaksanu koneelle asti raahautua [:)]
Olipas kiva viikonloppu! Käytiin lauantaina mieheni kanssa leffassa (suosittelen muuten lämpimästi kunniattomia paskiaisia)
ja syömässä synttäreiden kunniaksi. Enää 3v kolmekymppisiin, pientä kriisiä pukkaa!![:o]
Eilen en ottanu kertaakaan yöpaitaa päältä pois, oli ihana päivä! <3
 
Hoopoli ja Amppu: täällä oli paljon kommentoitu jo teidän tilannetta ja ettei mee ihan toistamiseksi niin
sanon vaan että yhdyn edellisiin. Lähetän toooosi paljon voimahaleja kummallekkin ja toivotaan että kaikki menee hyvin!
Juteltiin eilen miehen kans teijän tilanteista ja se oli ihan kauhuissaan, hiero koko illan niskaa ja jalkoja [:D]
ei vaan, nää ei ole naurun asioita, pitää ottaa vakavasti...
Hoopolille vielä että vaikka kuin on lapsellinen peli niin me pelataan usein afrikan tähteä kahestaan, se vaan on niiin hyvä [:)]
 
Voihan pranametri ja sairaalakassi [:)] vähä sää oot ihanan tohkeissaan!
Eilen sanoin miehelle et siellä sairaalakasseja jo pakkaillaan ja mä en oo vielä pessy vaatteen vaatetta vauvalle ni
se vaan tokas et tulis hulluksi jos mä nytten jo pakkailisin tai pesisin vaatteita [:D]
Jokainen taaplaa tyylillään, musta vaan ihanaa ku oot noin innoissas!!
 
hennas: tuosta navan viereisestä kivusta ollu puhetta täällä ennenki.
Mä kyselin sitä alkuraskaudesta lekurilta ja se sano et navan vieressä menee kuulemma jotain hermoja ja jos vauva
potkii siihen niin se kohta kipeytyy. Itelläki eilen aika railakkaasti sattu navan vasemmalle puolelle mut ei hätää, vauva siellä vaan koettelee [;)]
 
viime yönä heräiltiin taas pariin otteeseen kun olin kyljellään vauvan reviirillä... on se toi vaativa tapaus jo masussa [:D]
 
Huomenna ois neuvolalekuri. Jännitän hirveesti painonnousua ja sokeriarvoja....
saapa nähä miten tytölle käy.
 
 

Sape83

Jostain jotain jo tietävä
Hei!

AMPPU: Kovasti voimia sulle että jaksat kärsivällisesti lepäillä ja olla liikaa huolehtimatta. Toivotaan ettei tarvii kuitekaan vuodelepoon osastolle mennä ja että vauva pysyy masussa mahdollisimman pitkään.

Mulla oli lauantaina tunnin verran kauheita supistuksia työviikon/ressin aiheuttamana ja aattelin jo et täytyiskö lähteä sairaalaan, mutta ne meni onneksi ohi. Tänään oli neuvola ja sokerirasitus. Sokerirasituksen tulokset saan huomenna. Neuvolasta sanottiin että kaikki ylimääränen rasitus pois ja varattiin sitte aika lääkärineuvolaan joka on kyllä vasta ens kuun lopulla. Jos tulee vielä yhtään kipeitä supistuksia niin täälläkin ollaan sitte kotisohvalla sairaslomalla. [:(]
Nyt sitte yritän relata kahden vintiön ja ylisiistin miehen kanssa. Töitä ei onneksi ole kun neljänä päivänä tällä viikolla. Mut meen kyllä hakeen saikkua jos yhtään kipeetä enää ottaa..

SANNAKOOLLAKO oli sokerirasitus tänään? Mitenkäs sulla meni? Tai no eihän niitä tulokisa vielä tiedä, mutta muuten. Meillä meni jo jotenki ihan rutiinilla. Kauheasta nälästä selvittiin taipeet mustelmilla! [:)]

Anteeksi nyt huno muistini, mutta oliko se Tuik joka oli menossa naimisiin? Onnittelut päätöksestä, se on tosi hienoa! Itse pidän avioliittoa tosi suuressa arvossa ja toivon teille kaikkea hyvää!

Kauhean paljon oli tullu kirjoituksia. Luin kyllä kaikki mutta en nyt muista mitä kaikkea piti kommentoida, joten toivottelen vaan hyvää odotukden jatkoa ja positiivista mieltä! [:)]
 

maarinen

Sukkela juttelija
Jaahah, terveiset täältäkin!

Juttuja lukiessa tuli sellainen olo, että pitää sanoa : pitkästä aikaa! Oikein kelailin noita kirjoitus päivämäriä ja yritin asetella niitä: pe, la, su. Mikä päivä nyt on? Mies sanoi, että maanantai. Meni päivä unille ja kuorsaus vavisuttaa taloa! Meen kohta perässä tyynylle kuolamaan. Menen, vaikka ulkona olisi mainio aurinkoinen suppilovahvero sää. JOS tuonne metsään on mitään jäänyt. Täällä nää penteleen sienestäjät luulee, että toisten kotipiha kuuluu JOKAMIEHEN OIKEUKSIIN. Siinä niitä aamulla pyöri kokonainen kvartetti ämpäreineen tuossa meidän pihapolulla kun mies oli kylpytakissa aamutuopakilla. (kirosanan paikka)

Viikonloppun häätyökeikka onnistuneesti takana!HUH! Ihanaa ja kamalaa! Kaikki meni enemmän kuin nappiin. Jaksoin tämän mahani kanssa huhkia 16 tuntia yhteen menoon kahtena päivänä. Nyt onkin sitten totaalinen täysivartalo turrutus päällä. Mies huuhteli väsymyksensä pahvilaatikko punkulla viimeyönä alas ja minä uikutuksella lakanoiden välissä. Kaipa mulla on sitten kuitenkin hyvä kunto,kun ei mitään kummempia komplikaatioita tullut. Ja asenne kuin jalkaväen kenraalilla! Tällä mahavarustuksella saa OIKEASTI paljon apujoukkoja. En nyt ala vielä liputtamaan, kun voihan se olla, että kostautuu... (lukaisin teidän juttujen suppari/kipu/avautumis/vuodelepomääräykset hitaasti pintahengityksellä...)

Hee: mies katseli mun tissejä viimeyönä haltioitunut kiilto silmissään: " Sun tissit alkaa kohta imettämään..."
No joo! Että täällä sama vouhkaaminen kuin SannaKoolla! Edellisissä imetykssä olen ollut ns. runsaan tuottava, joten lohdutin, että kyllä näistä riittä koko porukalle! En minä kyllä ymmärrä, kun eihän se tissimaito nyt mitään HELEVETIN herkkua ole. Pohjaanpalanneen eilen keitetyn maitokiisselin makuista, ei edes vaniljan häivähdystä. Pakastetun tissimaidon tuoksu suorastaa yököttää. Mutta kait se on niin alkukantaisen seksikästä. Tiedä häntä!

Nytten puutuu takapuoli, reidet ja ristiselkä. Ei jaksa koneella istua. Vaakataso kutsuu.
Haaveilen saunasta. Jospa rakkaani jaksaisi vähän koivuhalkoja sisään kantaa...

Ainiin ja viikot hupenee. 32 päällä!  Jälellä kaheksan ja risat. Mies on laittanut kännykkä kalenteriinsa salaisen  mahdollisen synnytyspäivän. Ei suostu sitä kertomaan minulle! Hän on niin suunnitelut kaiken, että minun tarvitsee mennä vain paikalle ja synnyttää!!! Helppo nakki, vai mitä? Meillä aletaan odottaa jo aivan tosissaan!
 

maarinen

Sukkela juttelija
PS.
Kiitos Pranametri taannoisista herkkuvinkeistä. Kohmeiset, pakastimesta pöytääntyneet puolukat on himohimohimo herrrrkkuja! JA smoothie AMERIIKKAN HERKKUA. Talkkunajauho-mustikkarahka ja ne PIERETTÄVÄT rapsakat hapankorput. ( ja lauantaina nipistelemällä syöty suklaalevynpuolikas)

Ja huomis aamuna täälläkin SO-KE-RI-KONT-ROL-LI!
 

Diza

Satasella mukana keskusteluissa
Aijoo, piti vielä palata...
 
Mun sukulaisnainen odottaa kans esikoistaan ja hän on töissä sairaalan neuvontapuhelimessa, on siis joku
erikoissairaanhoitaja tms...
Mutta hän lupas kummiski että saan lainata hänen mailia tähän palstalle, tässä siis "sisäpiirin"-tietoa sikaflunssasta:
 
Meillä kävi tänään Lapin keskussairaalan johtava infektiolääkäri puhumassa sikainfluenssasta pari tuntia ja sain kattavan uusimman tämänhetkisen tietopaketin.
Kyselin tietysyti kuumasta aiheesta eli rokotteesta ja meille raskaana oleville erityisesti, hyödyt/haitat, ja ajattelin sinuakin infota, koska varmasti mietit, mitä teet.

Hänen mukaansa EHDOTTOMASTI minun pitää rokote ottaa. Rokotteessa ei ole eläviä organismeja eli ei vahingoita sikiötä ja rokote yleensäkin imeytyy eri tavalla kuin lääkkeet, ei ole siis vaikutusta sikiöön. Toinen asia on se, että meidän vauvat ovat jo kehittyneet, ei voi siis epämuodostumia aiheuttaa.
Miksi se pitää ottaa, on se, että kuolleisuus on huomattava meillä raskaana olevilla possutautisilla ja kuolinsyy on ollut keuhkokuume. Tässä lyhyt selitys, miten se voi pahimmillaan mennä: Vatsa/vauva painaa jo valmiiksi keuhkoja, joiden tilavuus pienenee. Jos sinne vielä infektio tulee eli keuhkokuume, keuhkojen tilavuus pienenee entisestään ja keuhkot voivat lamaantua täysin, vaikka olisikin nuori ja verevä mamma muuten.

Kauhealta kuulostaa, mutta on vaan ns. kylmää faktaa ja pahin skenaario, mitä voi sattua. Itse olin vielä tähän päivään mennessä sitä mieltä, että en rokotetta ota, mutta nyt aloin ajatella toisin. Ehkä otankin, mietin vielä, mutta tässä sullekin tietopakettia, jos asiaa aprikoit. Elämä on täynnä riskejä, pitää nyt vaan valita oikea riski....

 
Sen sanon, että älä turhaan pelkää, mediassa oikeasti liioitellaan todella törkeästi koko asiaa, 80% voi suodattaa pois. Nyt on jo nähtävissä, että asiaa on pahemman kerran suurenneltu. Vuosittain ihmisiä kuolee tuhansittain kausi-influenssaan, joka alkaa aina vuoden vaihteessa, eikä siitä vaahdota sen kummemmin, eikä kuolintilastoja näe koskaan.

Ja se vielä et viikolla 44 alkaa rokotukset ja imeytymisaika 2vk...."
 
Pisti ainaki itellä ihan mietintämyssyn uusiksi.
Mitä ootte mieltä?
 

 
 
 
 
Top