Joulumassut, syyskuun höpinät
- Ketjun aloittaja Pranametri
- Aloituspäivämäärä
Marianna
Jostain jotain jo tietävä
Kiitos Diza, että välitit tuon meilin. Kyllähän se pistää ajattelemaan mutta olen itse sitä mieltä, että touhotus asian kanssa on lähtenyt jotenkin käsistä (kuten tuossa lainaamassasi meilissäkin todettiin) ja että parhaiten auttaa influenssan välttämisessä, kun ei anna stressin tällaisista asioista laskea omaa vastustuskykyä ja muistaa pestä kädet hyvin. Olen myös monta kertaa seurannut tuttavien/kaverien sairastumista influenssaan, jota vastaan haettiin syksyllä kovalla tohinalla rokotetta. Itse ainakin olen siinä käsityksessä, että influenssoja on niin monen tyyppisiä, että satavarmasti ei niiltä voi rokotteella suojautua. Toisaalta, jos rokotteen ottaminen helpottaa omaa oloa, niin miksei!
Toivottavasti kukaan ei myöskään loukkaannu asenteestani, tämä on kai oma tapani suhtautua sinänsä pelottavaan asiaan. Heh, muutenkin nousen aina vähän takajaloilleni, kun joku auktoriteetti sanoo, että jotain pitää tehdä EHDOTTOMASTI. Heti tulee mieleen, että mitkäs tämän ylilääkärin kytkökset on esim. rokotteita sairaalalle myyvään lääkefirmaan?
Aiheesta toiseen. Eilen mulla sitten tuli ensimmäinen kunnon kiukkuitkukohtaus koko raskauden aikana. Tai siis olenhan tietty kiukutellut välillä mutta tää oli niin selvästi hormoonivetoista, että itteeki rupes naurattamaan itkuntuherruksen keskellä. Nyt tämän laukas se, että käytiin ostarilla kattomassa kaikenlaisia syysvaatteita ja äitiystarjonta olikin huonompaa kun olin oottanu ja sitte iski hirvee tietosuus siitä, että normivaatteista ei ees xl:ät enää mahdu! Samalla ku mies löysi vaikka mitä kivaa itelleen. [:@] Ja sit tuli liian nälkä. Ja paksu olo. Ja kaikki oli NIIN epistä. Ja minä vaan epäseksikäs pallero. Joka ei jaksa ees enää kävellä reippaasti. Meni ihan itkun tuhertamiseks siinä ostarilounaan äärellä ja piti lähtee kotiin. Nukuin sitte tunnin pari (lieneekö ollut edellisen yön kahteen asti valvominen osatekijänä..) ja sain kakisteltua miehelle mistä kenkä puristi ja olo olikin loppuillan ihan mainio. Joko te muut ootte päässy tällasista vai vieläkö tulee vastaavia? Hassua, onkohan tää joku "todellisen tajuamisen vaihe" ku just ekaa kertaa tosiaan havaitsin myös kaipaavani baarissa istuskelua.. hmm.
Maarinen, aikamoinen urotyö tuo viikonlopun rehkiminen! Mä olen ite huomannut, että yksi tuollanen 15-tuntinen menee edelleen joten kuten mut olen sen jälkeen kyllä ihan rikki.
No mut nyt vielä vähän töitä ja sitten pois koneen äärestä, ettei ihan tähän asentoon jumitu lopullisesti. Voiku kiva ku tää palsta on niin aktiivinen, sen lukeminen päivän kohokohta! Otetaan rennosti, jookos!
Toivottavasti kukaan ei myöskään loukkaannu asenteestani, tämä on kai oma tapani suhtautua sinänsä pelottavaan asiaan. Heh, muutenkin nousen aina vähän takajaloilleni, kun joku auktoriteetti sanoo, että jotain pitää tehdä EHDOTTOMASTI. Heti tulee mieleen, että mitkäs tämän ylilääkärin kytkökset on esim. rokotteita sairaalalle myyvään lääkefirmaan?
Aiheesta toiseen. Eilen mulla sitten tuli ensimmäinen kunnon kiukkuitkukohtaus koko raskauden aikana. Tai siis olenhan tietty kiukutellut välillä mutta tää oli niin selvästi hormoonivetoista, että itteeki rupes naurattamaan itkuntuherruksen keskellä. Nyt tämän laukas se, että käytiin ostarilla kattomassa kaikenlaisia syysvaatteita ja äitiystarjonta olikin huonompaa kun olin oottanu ja sitte iski hirvee tietosuus siitä, että normivaatteista ei ees xl:ät enää mahdu! Samalla ku mies löysi vaikka mitä kivaa itelleen. [:@] Ja sit tuli liian nälkä. Ja paksu olo. Ja kaikki oli NIIN epistä. Ja minä vaan epäseksikäs pallero. Joka ei jaksa ees enää kävellä reippaasti. Meni ihan itkun tuhertamiseks siinä ostarilounaan äärellä ja piti lähtee kotiin. Nukuin sitte tunnin pari (lieneekö ollut edellisen yön kahteen asti valvominen osatekijänä..) ja sain kakisteltua miehelle mistä kenkä puristi ja olo olikin loppuillan ihan mainio. Joko te muut ootte päässy tällasista vai vieläkö tulee vastaavia? Hassua, onkohan tää joku "todellisen tajuamisen vaihe" ku just ekaa kertaa tosiaan havaitsin myös kaipaavani baarissa istuskelua.. hmm.
Maarinen, aikamoinen urotyö tuo viikonlopun rehkiminen! Mä olen ite huomannut, että yksi tuollanen 15-tuntinen menee edelleen joten kuten mut olen sen jälkeen kyllä ihan rikki.
No mut nyt vielä vähän töitä ja sitten pois koneen äärestä, ettei ihan tähän asentoon jumitu lopullisesti. Voiku kiva ku tää palsta on niin aktiivinen, sen lukeminen päivän kohokohta! Otetaan rennosti, jookos!
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Hello!
Sokerirasituksesta selvitty, mut oli se kyl aika perseestä! Illalla olin IHAN varma, että kuivun kokoon. Aamulla pyörrytti ja pää oli ihan tyhjä, junalle kävellessä nauratti, et se ensimmäinen syyssateinen aamu oli kyl niin sopivalla hetkellä. Junamatka ja kävely ta:lle (yhteensä joku 25min) oon ollu ihan jossain muissa maailmoissa, en "muista" siitä mitään, ku meinasin koko ajan pyörtyä. Sitten en enää ees tienny, et pitääkö mun ilmottautua vai vaan istua oottamaan... Onneks istuin, sieltähän mut tultiin sisään kutsumaan. Paastoarvo sillä pikatestillä oli 4.6, eli hommaa voitiin jatkaa. Kukaan ei kertonu mulle, et sitä litkua pitää juoda niin paljon! Mä sain ekan pikarillisen alas, irvistin ja ojensin mukia sille tädille, et se heittää sen pois, mut järkytyin, ku se kaatoki uuden mukillisen! YÖÖK! Kaikenlisäks sen tokan mukin loppu oli pahinta, kun siellä ne kaikki sokerit oli. Sain todella taistella, ettei tullu ylös! Istuminen ja oottaminen ei ollu niin paha rasti, vaikka vähän ahdisti istua siellä kaikkien niiden yskivien ja aivastelevien sairaiden keskellä, jotka venas labravuoroaan. Ei meillä mitään omaa odotustilaa ollu! Kolmas verenotto sattui niin paljon, että ulvahdin ja kyynelet nous silmiin, kun se tietty otettiin tosta samasta, mistä eka oli otettu ja suoni siis jo ihan kärsinyt ja sit se lävistettiin uusiks. Nyt näytän ihan joltain narkilta pisteltyine käsineni :( Noh, vauvan takia, vauvan takia... ja selvisin sieltä sitten äitin luokse valmiiseen aamupalapöytään, vähän niinku lohdukkeeksi :) Eli Sape83, ei rutiinilla, mutta taipeet mustelmilla täälläkin ;)
Ja koska kävin äitilläni, niin pakkohan se oli kysellä, et miten mä (ja sisarukset) ollaan synnytty suhteessa laskettuun. Äiti ei tarkkaan muistanut, mutta rupesi mun syntymäaikaa pohtimaan (oon syntynyt sunnuntaina 29.12.), ja totesi, että LA oli kai ollut jotakuinkin joulun päivinä. Hän jo aattona oli meinannu, et nytkö on lähtö, mutta supparit sit kuitenkin rauhottuneet. Oli sitten päättänyt, että oottelee tota viikonloppua, kun äitinsä tulisi kylään ja voisi hoitaa isoveljeäni, joten äiti ja isä voisivat lauantaina vielä olla kotona ja sunnuntaina olisi sitten hyvä päivä pukata mut maailmaan. Äiti oli varaillut mattotupaa ja muuta, jotta saisi synnytyksen käynnistymään - ilmeisesti oli auttanutkin, koska synnyin almost äidin suunnitelmien mukaan, vaikkakin jo ihan varhaisesta aamusta tuolloin sunnuntaina. Eli maarinen, ehkä se sun mieheski voi sen päivän päättää ;)
Äiti siinä sit innostu penkomaan jotain vanhoja papereita, ja löysi mun sairaskertomuksia laatikoistaan. Tän ajattelin kanssanne jakaa; tää tyttö ei oikein ollu innostunu tosta puhumisesta, ja sen takia mua sit tutkittiin vähän enempi. 2-vuotiaana olin äitin kanssa käyny jossain erikoissairaanhoitojutussa ja mun oli pyydetty tunnistamaan kuvista asioita: tyttöhän luetteli kiltisti nallet, kammat, koirat ja muut, mutta kun mulle on näytetty etanaa, niin olin vastannut "lepakko", jänis oli mulle "orava" ja päärynä "Omena". Et tasan ei oo vissiin menny nallekarkit ;) (lisäksi olin itsepäinen, enkä suostunut mm. heittämään tai potkimaan palloa, vaan itsepäisesti sen kävin ojentamassa)
Amppu, mä luulen kans, et vauvaa tulee kuvattua ihan kiitettävästi - katotaan, kuinka monta ulkosta kovalevyä saadaan täyteen ennen beiben 1v synttäreitä ;)
Hmm.... pisti myös täällä tuo Dizan meili pohdituttamaan. Kun mäkin olin päättänyt, että en sitä rokotetta ota! Perusteena oon pitäny just sitä, että sitä ei oo tutkittu raskaana oleviin (miten ois voitukaan saada näin lyhyessä ajassa luotettavia tuloksia?) ja koska ennenaikanen synnytys on ollut suurin riski mun näkökulmastani... ja viikkoja alkaa olemaan tossa rokotusvaiheessa jo sen verran, että vaikka vauva ennenaikaisena syntyiskin, niin tuskin sillä enää mitään hätää keskoshoidossa olis - ja kun vielä synnytän täällä etelässä, mistä hurauttaa lanssilla Naistenklinikalle sen 20min ja lapsi saa parasta mahdollista hoitoa (jos ei Jorvissa muka omat toimet riittäis), niin ei oikeastaan edes pelota.
Wessulle ihanaa äippälomaa, ikävä tapa se aloittaa, mutta nyt on sun ja vauvan olot tärkeimpiä - turha sitä töissä on raataa, ei se ole sen arvoista.
Tässäpä tämän hetkiset, nälkävuoden pituinen tästäkin viestistä taas lipsahti, sorge. :)
Sokerirasituksesta selvitty, mut oli se kyl aika perseestä! Illalla olin IHAN varma, että kuivun kokoon. Aamulla pyörrytti ja pää oli ihan tyhjä, junalle kävellessä nauratti, et se ensimmäinen syyssateinen aamu oli kyl niin sopivalla hetkellä. Junamatka ja kävely ta:lle (yhteensä joku 25min) oon ollu ihan jossain muissa maailmoissa, en "muista" siitä mitään, ku meinasin koko ajan pyörtyä. Sitten en enää ees tienny, et pitääkö mun ilmottautua vai vaan istua oottamaan... Onneks istuin, sieltähän mut tultiin sisään kutsumaan. Paastoarvo sillä pikatestillä oli 4.6, eli hommaa voitiin jatkaa. Kukaan ei kertonu mulle, et sitä litkua pitää juoda niin paljon! Mä sain ekan pikarillisen alas, irvistin ja ojensin mukia sille tädille, et se heittää sen pois, mut järkytyin, ku se kaatoki uuden mukillisen! YÖÖK! Kaikenlisäks sen tokan mukin loppu oli pahinta, kun siellä ne kaikki sokerit oli. Sain todella taistella, ettei tullu ylös! Istuminen ja oottaminen ei ollu niin paha rasti, vaikka vähän ahdisti istua siellä kaikkien niiden yskivien ja aivastelevien sairaiden keskellä, jotka venas labravuoroaan. Ei meillä mitään omaa odotustilaa ollu! Kolmas verenotto sattui niin paljon, että ulvahdin ja kyynelet nous silmiin, kun se tietty otettiin tosta samasta, mistä eka oli otettu ja suoni siis jo ihan kärsinyt ja sit se lävistettiin uusiks. Nyt näytän ihan joltain narkilta pisteltyine käsineni :( Noh, vauvan takia, vauvan takia... ja selvisin sieltä sitten äitin luokse valmiiseen aamupalapöytään, vähän niinku lohdukkeeksi :) Eli Sape83, ei rutiinilla, mutta taipeet mustelmilla täälläkin ;)
Ja koska kävin äitilläni, niin pakkohan se oli kysellä, et miten mä (ja sisarukset) ollaan synnytty suhteessa laskettuun. Äiti ei tarkkaan muistanut, mutta rupesi mun syntymäaikaa pohtimaan (oon syntynyt sunnuntaina 29.12.), ja totesi, että LA oli kai ollut jotakuinkin joulun päivinä. Hän jo aattona oli meinannu, et nytkö on lähtö, mutta supparit sit kuitenkin rauhottuneet. Oli sitten päättänyt, että oottelee tota viikonloppua, kun äitinsä tulisi kylään ja voisi hoitaa isoveljeäni, joten äiti ja isä voisivat lauantaina vielä olla kotona ja sunnuntaina olisi sitten hyvä päivä pukata mut maailmaan. Äiti oli varaillut mattotupaa ja muuta, jotta saisi synnytyksen käynnistymään - ilmeisesti oli auttanutkin, koska synnyin almost äidin suunnitelmien mukaan, vaikkakin jo ihan varhaisesta aamusta tuolloin sunnuntaina. Eli maarinen, ehkä se sun mieheski voi sen päivän päättää ;)
Äiti siinä sit innostu penkomaan jotain vanhoja papereita, ja löysi mun sairaskertomuksia laatikoistaan. Tän ajattelin kanssanne jakaa; tää tyttö ei oikein ollu innostunu tosta puhumisesta, ja sen takia mua sit tutkittiin vähän enempi. 2-vuotiaana olin äitin kanssa käyny jossain erikoissairaanhoitojutussa ja mun oli pyydetty tunnistamaan kuvista asioita: tyttöhän luetteli kiltisti nallet, kammat, koirat ja muut, mutta kun mulle on näytetty etanaa, niin olin vastannut "lepakko", jänis oli mulle "orava" ja päärynä "Omena". Et tasan ei oo vissiin menny nallekarkit ;) (lisäksi olin itsepäinen, enkä suostunut mm. heittämään tai potkimaan palloa, vaan itsepäisesti sen kävin ojentamassa)
Amppu, mä luulen kans, et vauvaa tulee kuvattua ihan kiitettävästi - katotaan, kuinka monta ulkosta kovalevyä saadaan täyteen ennen beiben 1v synttäreitä ;)
Hmm.... pisti myös täällä tuo Dizan meili pohdituttamaan. Kun mäkin olin päättänyt, että en sitä rokotetta ota! Perusteena oon pitäny just sitä, että sitä ei oo tutkittu raskaana oleviin (miten ois voitukaan saada näin lyhyessä ajassa luotettavia tuloksia?) ja koska ennenaikanen synnytys on ollut suurin riski mun näkökulmastani... ja viikkoja alkaa olemaan tossa rokotusvaiheessa jo sen verran, että vaikka vauva ennenaikaisena syntyiskin, niin tuskin sillä enää mitään hätää keskoshoidossa olis - ja kun vielä synnytän täällä etelässä, mistä hurauttaa lanssilla Naistenklinikalle sen 20min ja lapsi saa parasta mahdollista hoitoa (jos ei Jorvissa muka omat toimet riittäis), niin ei oikeastaan edes pelota.
Wessulle ihanaa äippälomaa, ikävä tapa se aloittaa, mutta nyt on sun ja vauvan olot tärkeimpiä - turha sitä töissä on raataa, ei se ole sen arvoista.
Tässäpä tämän hetkiset, nälkävuoden pituinen tästäkin viestistä taas lipsahti, sorge. :)
hennas
Puuhakas puhuja
Vielä tuosta rokotteesta, kun se tuli taas käsittelyyn. [:)] SannaKoo käsittääkseni tuon sikayskän kohdalla ollaankin huolissaan meistä äideistä. Tämän aamun aamuteeveessä mainittiin, että ensimmäinen rokote-erä on Suomessa lokakuun toka viimeisellä tai viimeisellä viikolla. Lisäksi mainittiin, että erityisesti ne äidit, joilla LA on lähellä, rokotettaisiin - ei heti kaikkia raskaana olevia. Syynä tähän juuri tuossa Dizan jutussakin mainittu asia, eli meidän keuhkojen kapasiteetti ei ole enää "normaali", kun vauvakin vie jo oman tilansa. Itse olen huomannut, että hengästyttää helpommin ja esimerkiksi istuessa tuntuu välillä, että keuhkoihin ei tule tarpeeksi ilmaa. Jos tähän isketään vielä keuhkokuume, niin voin todellakin kuvitella olon olevan tuskainen. [:'(]
Minäkin jo kertaalleen päätin, että en ota rokotetta, mutta nyt piti laittaa mietintämyssy takaisin päähän. Tietysti yritän selvitä järkikeinoin sairastumatta , mutta mutta... Lisäksi, kun me itse kategorioidaan itsemme johonkin tiettyyn ihmisryhmään kuuluvaksi, niin pitää muistaa, että nyt raskaana ollessa ei kuulutakaan vastustuskykymme puolesta enää nuoriin ja vastustuskykyisiin, vaan ollaan lähinnä ikääntyneiden tasoa. [;)]
Syysraikasta tiistain alkua mammoille!
Minäkin jo kertaalleen päätin, että en ota rokotetta, mutta nyt piti laittaa mietintämyssy takaisin päähän. Tietysti yritän selvitä järkikeinoin sairastumatta , mutta mutta... Lisäksi, kun me itse kategorioidaan itsemme johonkin tiettyyn ihmisryhmään kuuluvaksi, niin pitää muistaa, että nyt raskaana ollessa ei kuulutakaan vastustuskykymme puolesta enää nuoriin ja vastustuskykyisiin, vaan ollaan lähinnä ikääntyneiden tasoa. [;)]
Syysraikasta tiistain alkua mammoille!
Diza
Satasella mukana keskusteluissa
hennas: just meinasin vastata oikeistaan just sun sanoilla [:)]
Eli näin sanallisesti yhdyn hennasiin [:D]
omasta lasketusta ajasta sen verran et minä oon myöhästyny 6min.
25.9 oli laskettu aika ja synnyin 26.9 klo 00.06.
Ja tämähän oli legendaarinen hetki kun samaan aikaan Keke Ruusperi voitti F1-mestaruuden [:)]
Nii ja itkupotkuista piti vielä eilen jo kirjottaa...
Viime perjantaina sain ihan käsittämättömän kohtauksen ku mies ei laittanu mun kokislaittiin tarpeeksi jäitä ja
omat kaljat sillä oli pakkasessa.... Alko ihan sairas itku ja huuto. Jotenki purkautu koko viikon väsy ja stressi ja vielä
ku mies veti kaljaa ku itellä teki sikana mieli valkkaria ja fizzin omenasiideriä [&o]
itkin sitten suoraa huutoa yli 2 h...
Mä oon ihan hirveesti kaivannu viime aikoina valkoviiniä ja miehen kanssa yhteisiä maistelu-iltoja viikonloppusin.
Olis ihana mennä pubiin juomaan pari sidua kynttilän loisteessa....
Ja sit ku ei mistään Oulusta saa sitä mun lemppari alkoholitonta stowford pressiä!! [&o]
Noh, tätä tää on...
Niin ja sit ku viime lauantaina syötiin ulkona ravintolassa ni siellä joku pitkällä raskaana oleva eukko veti
pari lasia punkkua! Voi jumalauta että otti aivoon se AKKA!! Olin kokoajan nousemassa ylös ja menossa valittamaan
et tajuaako se miltä tuo näyttää ja mitä tekee vauvalle.... PRKL!!!
Nivuskivut sitten alko eilen illalla. En meinannu päästä sängystä ylös ku sattu nii pirusti!
Ja sama jatkuu aamusta heti. Onneksi on tänää neuvolalekuri, oisin muuten varmaan soittanu aikaa...
huolestuttaa vaan ku se mun neuvolalekuri on semmonen epävarman olonen n.30v nainen.
Onkohan sillä tarpeeksi kokemusta?
Onneksi mulla on hyvä sairasvakuutus et voin mennä yksityiselle jos pahenee kivut.
Eniten huolestuttaa ku säteilee noi kivut pimppaluuhun, en tiä sitten onko vakavaa...
Eli näin sanallisesti yhdyn hennasiin [:D]
omasta lasketusta ajasta sen verran et minä oon myöhästyny 6min.
25.9 oli laskettu aika ja synnyin 26.9 klo 00.06.
Ja tämähän oli legendaarinen hetki kun samaan aikaan Keke Ruusperi voitti F1-mestaruuden [:)]
Nii ja itkupotkuista piti vielä eilen jo kirjottaa...
Viime perjantaina sain ihan käsittämättömän kohtauksen ku mies ei laittanu mun kokislaittiin tarpeeksi jäitä ja
omat kaljat sillä oli pakkasessa.... Alko ihan sairas itku ja huuto. Jotenki purkautu koko viikon väsy ja stressi ja vielä
ku mies veti kaljaa ku itellä teki sikana mieli valkkaria ja fizzin omenasiideriä [&o]
itkin sitten suoraa huutoa yli 2 h...
Mä oon ihan hirveesti kaivannu viime aikoina valkoviiniä ja miehen kanssa yhteisiä maistelu-iltoja viikonloppusin.
Olis ihana mennä pubiin juomaan pari sidua kynttilän loisteessa....
Ja sit ku ei mistään Oulusta saa sitä mun lemppari alkoholitonta stowford pressiä!! [&o]
Noh, tätä tää on...
Niin ja sit ku viime lauantaina syötiin ulkona ravintolassa ni siellä joku pitkällä raskaana oleva eukko veti
pari lasia punkkua! Voi jumalauta että otti aivoon se AKKA!! Olin kokoajan nousemassa ylös ja menossa valittamaan
et tajuaako se miltä tuo näyttää ja mitä tekee vauvalle.... PRKL!!!
Nivuskivut sitten alko eilen illalla. En meinannu päästä sängystä ylös ku sattu nii pirusti!
Ja sama jatkuu aamusta heti. Onneksi on tänää neuvolalekuri, oisin muuten varmaan soittanu aikaa...
huolestuttaa vaan ku se mun neuvolalekuri on semmonen epävarman olonen n.30v nainen.
Onkohan sillä tarpeeksi kokemusta?
Onneksi mulla on hyvä sairasvakuutus et voin mennä yksityiselle jos pahenee kivut.
Eniten huolestuttaa ku säteilee noi kivut pimppaluuhun, en tiä sitten onko vakavaa...
hennas
Puuhakas puhuja
Pakko oli tulla kurkkaamaan, kun kuulin mainittavan Stowford pressin. Sen siideri on ihan parasta!!! [:D] Onko sitä Diza siis saatavana alkoholittomanakin?! Arvaa onko täälläkin kärvistelty, kun ei voi ottaa EDES yhtä punkkulasillista. Muutenkin koko raskautumista edeltäneen ajan join tosi vähän alkoholia, vain lasillisen HYVÄÄ viiniä harvoin tai yhden kunnollisen siiderin - että mistään addiktin pakosta ei ole kyse. [:D] Nyt kun reilun puolen vuoden jälkeen tekisi mieli "yhtä"... Yhyyy!!! [X(] Olen kokeillut varmaan kaikki alkoholittomat oluet ja siiderit. Kauheaa kuraa!!! [:'(] Olen sitten tyytynyt limuihin ja maustettuihin vesiin. Lasillinen hyvää ja laadukasta siideriä, olutta tai viiniä on todellakin NAUTINTO. [:)] Sitä odotellessa...
Marianna
Jostain jotain jo tietävä
Hennas ja Diza: Lohduttavaa kuulla, ettei ole yksin alkoholinkaipuineen ja itkupotkukohtauksineen :) Tai en kyllä usko, että tässä yhteydessä niinkään se itse aine on merkityksellinen, vaan just se tietty tunnelma, minkä esimerkiks viinilasillinen kynttilänvalossa oman kullan kanssa sohvalla saa aikaseks. Juu, teehetkikin on kiva mut on siinä vaan joku ero, kun on kerran viiniä joskus oppinut juomaan. Mä muuten tykkään Nikolain alkoholittomasta oluesta mut meiltä ei saa mitään alkoholittomia alkoholijuomia, paitti drinkkisokeripommeja.
On tietty hyvä, että meistä odottajista pidetään huolta mutta vieläkin mietityttää tuo sikaflunssa ja pakko vähän jatkaa jänkkäämistä. Mikä on todennäköisyys, että 1. sen influenssan saa, 2. sairastuu vielä jälkitautiin ja 3. että se jälkitauti on keuhkokuume? Onko todella riski noussut verrattuna normaaliin influenssasyksyyn? No mutta niinku sanottu, en halua vähätellä rokotuksen merkitystä, ehkä pikemminkin vaan antaa vähän toista näkökulmaa asiassa, joka musta on julkisuudessa paisuteltu jotenkin liian dramaattiseks. Ei ihme, että meitä tulevia äiti-parkoja pelottaa..
Mun mies kerto nähneensä oudon unen. Meidän poika oli jo syntynyt, se oli sellasessa elmukelmun tapaisessa kääreessä oleva pötkylä, jolle mies ei sitten oikein tiennyt miten vaihtaa vaippaa. Kun oli avannut kelmun, oli lapsi tosiaan ollut vain outo ja kämmenelle mahtuva pötkylä mutta sitten kääreestä oli tulleet esiin sen kasvot, jotka oli kuulemma olleet ihanat! [:)] Jotenkin herttainen uni. Itekin oon muuten alkanut nyt muistaa hämärästi näkemiäni unia, olen jo kolmena yönä nähnyt samantapaista unta, josta tosin en oikein saa kiinni. Jos muistan tarkemmin joku päivä, niin tulen ja kerron täälläkin (eh, ette varmaan malta odottaa [:D] ).
Sannakoo, olipa sulla raju kokemus sokerirasituksessa! Mulla meni odottamaani paljon helpommin ja täällä litku oli melkeinpä hyvää! Siinä oli niin paljon sitruunaa, että peitti lähes täysin sen makeuden. Ainut epämiellyttävä tunne tuli kokeen jälkeen kun voimat katos yhtäkkiä ja melkein nukahdin istaaltani lounasravintolaan, johon tietty olin heti sairaalasta rynnännyt.
Jahas, nyt taas töihin - leppoisaa odotusta!
On tietty hyvä, että meistä odottajista pidetään huolta mutta vieläkin mietityttää tuo sikaflunssa ja pakko vähän jatkaa jänkkäämistä. Mikä on todennäköisyys, että 1. sen influenssan saa, 2. sairastuu vielä jälkitautiin ja 3. että se jälkitauti on keuhkokuume? Onko todella riski noussut verrattuna normaaliin influenssasyksyyn? No mutta niinku sanottu, en halua vähätellä rokotuksen merkitystä, ehkä pikemminkin vaan antaa vähän toista näkökulmaa asiassa, joka musta on julkisuudessa paisuteltu jotenkin liian dramaattiseks. Ei ihme, että meitä tulevia äiti-parkoja pelottaa..
Mun mies kerto nähneensä oudon unen. Meidän poika oli jo syntynyt, se oli sellasessa elmukelmun tapaisessa kääreessä oleva pötkylä, jolle mies ei sitten oikein tiennyt miten vaihtaa vaippaa. Kun oli avannut kelmun, oli lapsi tosiaan ollut vain outo ja kämmenelle mahtuva pötkylä mutta sitten kääreestä oli tulleet esiin sen kasvot, jotka oli kuulemma olleet ihanat! [:)] Jotenkin herttainen uni. Itekin oon muuten alkanut nyt muistaa hämärästi näkemiäni unia, olen jo kolmena yönä nähnyt samantapaista unta, josta tosin en oikein saa kiinni. Jos muistan tarkemmin joku päivä, niin tulen ja kerron täälläkin (eh, ette varmaan malta odottaa [:D] ).
Sannakoo, olipa sulla raju kokemus sokerirasituksessa! Mulla meni odottamaani paljon helpommin ja täällä litku oli melkeinpä hyvää! Siinä oli niin paljon sitruunaa, että peitti lähes täysin sen makeuden. Ainut epämiellyttävä tunne tuli kokeen jälkeen kun voimat katos yhtäkkiä ja melkein nukahdin istaaltani lounasravintolaan, johon tietty olin heti sairaalasta rynnännyt.
Jahas, nyt taas töihin - leppoisaa odotusta!
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Moi!
Niin, tietysti ollaan ton sikainfluenssan kohdalla huolissaan meistä äideistä, mutta kun mä nimenomaan olen huolissani tästä pienestä syntymättömästä lapsestani! Ehkä joo, jos se ei sisällä mitään "elävää", ja kun ei tosiaan noita rakennevammojakaan näillä viikoilla pitäisi tulla, niin ehkä se sitten voisi olla turvallista... mutta SILTI epäilyttää, koska en tahdo lapseeni kohdistuvan mitään ylimääräistä. Ja ITSEÄNI ajatellen, minä kun en siedä edes pientä määrää käsikauppatavara SÄRKYLÄÄKKEITÄ, vaan uuvahdan ja nukahdan totaalisesti, ja joskus yläasteella muistan rokotuksen jälkeen olleeni pari päivää ihan uupunut... Haluanko siis tässä vaiheessa vielä ottaa sen riskin, että kaiken tämän muun rasituksen jälkeen törkkisin vielä piikkiä itseeni, josta mahdollisesti tulisin entistä kipeämmäksi? (eikös nuo normi flunssarokotteetkin ole monia altistanut herkemmin, että sitten pitää olla joka vuosi ottamassa sitä rokotetta, kun oma elimistö ei enää toimi)... Että niin, hankalaa. Melkein mielummin otan riskin, että jostain sen pahanlaatuisen sikainfluenssan sitten keuhkoihini saisin... Onkohan jo saatavilla tilastoja SUOMESSA sairastaneista, että kuinka monella ollut kuinka pahana ja kuinka se erityisesti heikolla vastustuskyvyllä kamppailevilla on vaikuttanut? Ennen riskeeraan itseni, kuin pienen vauvani.
(ja silti olen ihan päättämätön, enkä tiedä, että ottaako vaiko ei!?)
Tsemppiä Dizalle noiden nivuskipujen kanssa! Ei oo herkkua ei! Eilen illalla maate mennessä mietin, että oon pari yötä selvinny oikeastaan aika vähällä. Niin eiköhän nyt sitten viime yö ollut ihan perseestä :S Mulla kans säteilee häntäluuhun (ja hetkittäin jotenkin jonnekin kankkujen "sisälle"?!) ja häpyluuhun... en vaan lääkärille osaa valittaa, kun ei nää vielä oo saanu mua sänkyyn kokonaan kaadettua.
Lasillisesta viiniä mun on sanottava, että mä kuulun siihen koulukuntaan, joiden mielestä myös raskausaikana voi ottaa yhden annoksen silloin tällöin. Erityisestihän punaviiniä kai on joskus suositeltukin? (en tiedä, mihin perustuu) Ja erityisesti sitten tuolla loppuvaiheessa, kun se rentouttaa ja kai jotenkin auttaa synnytystä käynnistämäänkin... Plus, että ravintolassa viiniä nauttiva saattaa juoda alkoholitonta; mua itseäni on monesti ahdistanut, kun mua on katsottu pitkään, jos oon juonu ihan vaan karpalomehua! Huomaa kyllä, mitä ihmiset ajattelee ja ei paljon naurata... miksei mulla olisi oikeutta käydä siellä ravintolassa juomassa (alkoholittomia) tuotteita, vaikka oonkin raskaana! Eikä oo ollu ees mikään yö-aika, vaan ihan alkuilta ja ystävien kanssa piipahtanut yhdellä.
Mutta siis annos (viinilasillinen, olut, siideri, lonkero) kerran-pari raskausaikana ei pitäisi olla haitallista. Se ei kuitenkaan koskaan kulkeudu suoraan istukan mukana vauvalle, vaan kyllä sun oma keho sitä käsittääkseni ensin hieman työstää :) (tosin itse en oo ottanut sitä annostakaan, että en osaa omakohtaisesti sanoa, että olisiko se tuntunut esim. vauvan erilaisina liikkeinä tms.)
Niin, tietysti ollaan ton sikainfluenssan kohdalla huolissaan meistä äideistä, mutta kun mä nimenomaan olen huolissani tästä pienestä syntymättömästä lapsestani! Ehkä joo, jos se ei sisällä mitään "elävää", ja kun ei tosiaan noita rakennevammojakaan näillä viikoilla pitäisi tulla, niin ehkä se sitten voisi olla turvallista... mutta SILTI epäilyttää, koska en tahdo lapseeni kohdistuvan mitään ylimääräistä. Ja ITSEÄNI ajatellen, minä kun en siedä edes pientä määrää käsikauppatavara SÄRKYLÄÄKKEITÄ, vaan uuvahdan ja nukahdan totaalisesti, ja joskus yläasteella muistan rokotuksen jälkeen olleeni pari päivää ihan uupunut... Haluanko siis tässä vaiheessa vielä ottaa sen riskin, että kaiken tämän muun rasituksen jälkeen törkkisin vielä piikkiä itseeni, josta mahdollisesti tulisin entistä kipeämmäksi? (eikös nuo normi flunssarokotteetkin ole monia altistanut herkemmin, että sitten pitää olla joka vuosi ottamassa sitä rokotetta, kun oma elimistö ei enää toimi)... Että niin, hankalaa. Melkein mielummin otan riskin, että jostain sen pahanlaatuisen sikainfluenssan sitten keuhkoihini saisin... Onkohan jo saatavilla tilastoja SUOMESSA sairastaneista, että kuinka monella ollut kuinka pahana ja kuinka se erityisesti heikolla vastustuskyvyllä kamppailevilla on vaikuttanut? Ennen riskeeraan itseni, kuin pienen vauvani.
(ja silti olen ihan päättämätön, enkä tiedä, että ottaako vaiko ei!?)
Tsemppiä Dizalle noiden nivuskipujen kanssa! Ei oo herkkua ei! Eilen illalla maate mennessä mietin, että oon pari yötä selvinny oikeastaan aika vähällä. Niin eiköhän nyt sitten viime yö ollut ihan perseestä :S Mulla kans säteilee häntäluuhun (ja hetkittäin jotenkin jonnekin kankkujen "sisälle"?!) ja häpyluuhun... en vaan lääkärille osaa valittaa, kun ei nää vielä oo saanu mua sänkyyn kokonaan kaadettua.
Lasillisesta viiniä mun on sanottava, että mä kuulun siihen koulukuntaan, joiden mielestä myös raskausaikana voi ottaa yhden annoksen silloin tällöin. Erityisestihän punaviiniä kai on joskus suositeltukin? (en tiedä, mihin perustuu) Ja erityisesti sitten tuolla loppuvaiheessa, kun se rentouttaa ja kai jotenkin auttaa synnytystä käynnistämäänkin... Plus, että ravintolassa viiniä nauttiva saattaa juoda alkoholitonta; mua itseäni on monesti ahdistanut, kun mua on katsottu pitkään, jos oon juonu ihan vaan karpalomehua! Huomaa kyllä, mitä ihmiset ajattelee ja ei paljon naurata... miksei mulla olisi oikeutta käydä siellä ravintolassa juomassa (alkoholittomia) tuotteita, vaikka oonkin raskaana! Eikä oo ollu ees mikään yö-aika, vaan ihan alkuilta ja ystävien kanssa piipahtanut yhdellä.
Mutta siis annos (viinilasillinen, olut, siideri, lonkero) kerran-pari raskausaikana ei pitäisi olla haitallista. Se ei kuitenkaan koskaan kulkeudu suoraan istukan mukana vauvalle, vaan kyllä sun oma keho sitä käsittääkseni ensin hieman työstää :) (tosin itse en oo ottanut sitä annostakaan, että en osaa omakohtaisesti sanoa, että olisiko se tuntunut esim. vauvan erilaisina liikkeinä tms.)
Diza
Satasella mukana keskusteluissa
hennas: pikavastaus ennen neuvolaa!
Siis ainakin Oulusta stowfordia saa alkosta melkeen kaikista paikoista.
Kannattaa kysyä alkosta. Se on samanlainen pullo ku alkuperäinen mut siinä on iso valkoinen LA merkki. (low alcohol)
Nojoo, onhan siinä 0.5% mut oon sillon tällön ottanu pullollisen.
Tuttu neuvolatäti sano että ihan hyvin voi parikin pulloa juoda, ei oo ongelmaa.
Useimmissa lasten alkoholittomissa on tuo 0.5% alkoa.
On vaan ihan sikahyvää jäiden kanssa!! [8D]
sannakoo ehti jo kirjottaa välissä joten edit...
Mulla on hieman eri tietoa. Ainakin brittidokkarin + parin kirjan mukaan alkoholi kulkeutuu suoraan "vauvan läpi".
Eli äidin elimistö ei käsittele sitä mitenkään ennenku menee vauvan elimistöön.
Dokkarissa myös ultrattiin ku äiti joi punkkua ja vauva sai semmosia "sätkyjä".
Mut jokainen tekee päätökset itse.
Tästä kyseisestä ravintolasta ei saanu mitään alkoholitonta viiniä tai siideriä, kysyin sitä tilauksen yhteydessä...
mut nyt viipottamaan motarille!
Siis ainakin Oulusta stowfordia saa alkosta melkeen kaikista paikoista.
Kannattaa kysyä alkosta. Se on samanlainen pullo ku alkuperäinen mut siinä on iso valkoinen LA merkki. (low alcohol)
Nojoo, onhan siinä 0.5% mut oon sillon tällön ottanu pullollisen.
Tuttu neuvolatäti sano että ihan hyvin voi parikin pulloa juoda, ei oo ongelmaa.
Useimmissa lasten alkoholittomissa on tuo 0.5% alkoa.
On vaan ihan sikahyvää jäiden kanssa!! [8D]
sannakoo ehti jo kirjottaa välissä joten edit...
Mulla on hieman eri tietoa. Ainakin brittidokkarin + parin kirjan mukaan alkoholi kulkeutuu suoraan "vauvan läpi".
Eli äidin elimistö ei käsittele sitä mitenkään ennenku menee vauvan elimistöön.
Dokkarissa myös ultrattiin ku äiti joi punkkua ja vauva sai semmosia "sätkyjä".
Mut jokainen tekee päätökset itse.
Tästä kyseisestä ravintolasta ei saanu mitään alkoholitonta viiniä tai siideriä, kysyin sitä tilauksen yhteydessä...
mut nyt viipottamaan motarille!
Rinkku
Vauhtiin päässyt keskustelija
SannaKoo: minkälaista litkua sulle on sokerirasituksessa oikeen juotettu? Omani maistui ihan kokikselta ja mulla oli silloin niin kamala janokin, että ihan mielelläni join sen juoman naamariini. Myös siskoni sanoi aikoinaan saaneensa jotain kamalaa makeeta litkua...??
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Moi!
Alkoholista vielä. Mulle neuvolantäti sanoi, että annos silloin tällöin raskausaikana ei haittaa, ja et loppuvaiheessa voi punaviiniä nauttia ihan jo käynnistyksen takia! Eli siis en uskalla alleviivailla väitettäni, että äidin elimistö sitä jotenkin käsittelisi ensin...
ALKOn sivuillahan on paljon hyvää alkoholitietoa, johon itsekin olen monesti turvautunut opintoihin liittyvää tietoa etsiessä. Tästä asiasta sanotaan näin: "Yhden - kahden viikoittaisen alkoholiannoksen ei ole todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia raskauden kulkuun, äidin omaan tai sikiön terveyteen--" Mun mielestä tuokin määrä kuulostaa jo aika paljolta, enkä kyllä kellekään suosittelis. Mutta ei tuolla silti ollut tietoa, että käsitteleekö äidin ruumis sitä ensin... verenkiertohan on äidillä ja sikiöllä yhteinen, mutta eikö alkoholi päädy äidin verenkiertoon kuitenkin katalysoituna? Tyhmä keskustelu, olen iloinen, että täällä on fiksuja naisia, jotka ajattelevat lastaan, eivätkä lähde päihteillä leikkimään :)
Mutta siitä laitan pääni pölkylle, ettei se KOFF sitä kapakkatunnelmaa takaa, vaan ne ihmiset ;) Eli jos kestää ne ihmettelevät katseet "MITÄ?! RASKAANAOLEVA BAARISSA!!", niin sinne vaan nauttimaan holittomia (jos saatavilla, täällä etelässä kun tottuu aina siihen, että kaikkialta saa kaikkea) tai mehuja :) Itsellä ainakin tulee ihan kiva fiilis, kun voi käydä ees alkuillasta parilla - yöjuoksuille en enää jaksaisikaan.
Marianna ja Rinkku, luulenpa, että se sokerilitku nimenomaan oli sokerilitkua. Väittäisin, että siinä oli ihan pirusti sokeria ja vettä vain liuottimena; sitruunaa tai muuta ei todellakaan.
Tervetuloa joukkoon ihanaan PaulaMaija! Vielähän tässä on matkaa taitettavana, ja poksumisten jälkeen sitä asiaa varmasti vasta onkin! :)
Amppu, ihanaa, että susta huolehditaan :) Vaikka se ärsyttäiski välillä, niin silti kivempi noin, ku et sut ois täysin nyt hyljätty sinne neljän seinän sisälle!
Alkoholista vielä. Mulle neuvolantäti sanoi, että annos silloin tällöin raskausaikana ei haittaa, ja et loppuvaiheessa voi punaviiniä nauttia ihan jo käynnistyksen takia! Eli siis en uskalla alleviivailla väitettäni, että äidin elimistö sitä jotenkin käsittelisi ensin...
ALKOn sivuillahan on paljon hyvää alkoholitietoa, johon itsekin olen monesti turvautunut opintoihin liittyvää tietoa etsiessä. Tästä asiasta sanotaan näin: "Yhden - kahden viikoittaisen alkoholiannoksen ei ole todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia raskauden kulkuun, äidin omaan tai sikiön terveyteen--" Mun mielestä tuokin määrä kuulostaa jo aika paljolta, enkä kyllä kellekään suosittelis. Mutta ei tuolla silti ollut tietoa, että käsitteleekö äidin ruumis sitä ensin... verenkiertohan on äidillä ja sikiöllä yhteinen, mutta eikö alkoholi päädy äidin verenkiertoon kuitenkin katalysoituna? Tyhmä keskustelu, olen iloinen, että täällä on fiksuja naisia, jotka ajattelevat lastaan, eivätkä lähde päihteillä leikkimään :)
Mutta siitä laitan pääni pölkylle, ettei se KOFF sitä kapakkatunnelmaa takaa, vaan ne ihmiset ;) Eli jos kestää ne ihmettelevät katseet "MITÄ?! RASKAANAOLEVA BAARISSA!!", niin sinne vaan nauttimaan holittomia (jos saatavilla, täällä etelässä kun tottuu aina siihen, että kaikkialta saa kaikkea) tai mehuja :) Itsellä ainakin tulee ihan kiva fiilis, kun voi käydä ees alkuillasta parilla - yöjuoksuille en enää jaksaisikaan.
Marianna ja Rinkku, luulenpa, että se sokerilitku nimenomaan oli sokerilitkua. Väittäisin, että siinä oli ihan pirusti sokeria ja vettä vain liuottimena; sitruunaa tai muuta ei todellakaan.
Tervetuloa joukkoon ihanaan PaulaMaija! Vielähän tässä on matkaa taitettavana, ja poksumisten jälkeen sitä asiaa varmasti vasta onkin! :)
Amppu, ihanaa, että susta huolehditaan :) Vaikka se ärsyttäiski välillä, niin silti kivempi noin, ku et sut ois täysin nyt hyljätty sinne neljän seinän sisälle!
PAULAMAIJA: Tervetuloa joukkoon! Sulla on sama LA kun mulla! Mukavaa kun on joku joka menee täysin samoilla viikoilla kun ite. Joskus oon huomannu kun joku puhuu jostain mm. kivuista niin oon ihan ulkona että ei mulla vaan mutta sitten kun on menny pari viikkoa eteenpäin niin huomaan että jaa tästä siis oli kyse. Koko aika sellanen perästä tulija olo! :) Monessa asiassa se on menny juuri näin..hassua!
Siitä sikarokotteesta olin kauheen negatiivisella kannalla, mutta sitte juttelin asiasta neuvolassa ja kallistuin jonkun verran sen rokotteen kannalle jos sitä jossain vaiheessa tarjotaan. Neuvolatäti sano että rokote on aina parempi vaihtoehto kun itse sairaus varsinkin loppuraskaudessa kun vauva on melkein täysin kehittynyt ja vaara on juuri äidillä kun keuhkoja ahdistaa..mutta en vielä 100% varma mitä teen. Tämä siis vain mun aikeeni, jokanen varmasti tekee itselleen sopivan ratkasun.
Jos jollain on siiderin/viinin himoja niin mulla kahvin! Tiedän että sitä voi juoda kohtuudella, mutta mä vetäisin varmaan 10l päivässä jos sais. Ihan outoa kun muista raskauksista mua on öklöttäny jo pelkkä kahvin hajukin, mutta nyt mulla on oikein himo siihen. Täytyy oikein vetää rajat ittelle ettei mee ihan överiksi. Juon aamulla mukin ja töissä korkeintaan kaksi. Illalla yritän välttää kokonaan..vaikeeta tekee! :)
Alkoholia meidän perheessä ei juoda ollenkaan, koska mieheni (niinku oon varmaan jo kertonukkin) on raitis alkoholisti. oon sitte ittekki ottanu ihan nolla linjan eikä tee yhtään tiukkaa. Oon kattellu viinalla lutraamista ihan lapsesta asti ja kärsiny kauheesti joten en edes kohtuukäyttöä kaipaa. En tuomitse toisten ottamista todellakaan. Se on ihan ok jos homma on kerta hanskassa..alkoholistit asia erikseen. Ja oon sitä mieltä että raskaanakin voi ottaa yhden sillon tällön, mutta parempi varmaankin tietty olla ihan ilman. :)
SANNAKOO: Meillä se "sokerilitku" oli kokiksen väristä ja maistu täysin mun mielestä light-kolalle. Ei ollu edes makeaa..Join sen tosi mielelläni kun kamala nälkä ja jano oli sillon. Muistasin että silloin ku odotin ekaa lastamme niin rasituksessa sai just sellasta kirkasta litkua jota oli tosi vaikee niellä. Luulin että ne on muuttunu ihan kokonaan uudenlaisiksi. Se oli vielä sellanen lasipullo jossa se juoma oli ja siinä oli hiukan happoakin. Hassua että niin eri toimintatavat siellä..ymmärrän kyllä pahan olosi.
Toivottelen vielä hyvät yöt kaikille ja painun saunaan muun perheen kanssa! :)
Siitä sikarokotteesta olin kauheen negatiivisella kannalla, mutta sitte juttelin asiasta neuvolassa ja kallistuin jonkun verran sen rokotteen kannalle jos sitä jossain vaiheessa tarjotaan. Neuvolatäti sano että rokote on aina parempi vaihtoehto kun itse sairaus varsinkin loppuraskaudessa kun vauva on melkein täysin kehittynyt ja vaara on juuri äidillä kun keuhkoja ahdistaa..mutta en vielä 100% varma mitä teen. Tämä siis vain mun aikeeni, jokanen varmasti tekee itselleen sopivan ratkasun.
Jos jollain on siiderin/viinin himoja niin mulla kahvin! Tiedän että sitä voi juoda kohtuudella, mutta mä vetäisin varmaan 10l päivässä jos sais. Ihan outoa kun muista raskauksista mua on öklöttäny jo pelkkä kahvin hajukin, mutta nyt mulla on oikein himo siihen. Täytyy oikein vetää rajat ittelle ettei mee ihan överiksi. Juon aamulla mukin ja töissä korkeintaan kaksi. Illalla yritän välttää kokonaan..vaikeeta tekee! :)
Alkoholia meidän perheessä ei juoda ollenkaan, koska mieheni (niinku oon varmaan jo kertonukkin) on raitis alkoholisti. oon sitte ittekki ottanu ihan nolla linjan eikä tee yhtään tiukkaa. Oon kattellu viinalla lutraamista ihan lapsesta asti ja kärsiny kauheesti joten en edes kohtuukäyttöä kaipaa. En tuomitse toisten ottamista todellakaan. Se on ihan ok jos homma on kerta hanskassa..alkoholistit asia erikseen. Ja oon sitä mieltä että raskaanakin voi ottaa yhden sillon tällön, mutta parempi varmaankin tietty olla ihan ilman. :)
SANNAKOO: Meillä se "sokerilitku" oli kokiksen väristä ja maistu täysin mun mielestä light-kolalle. Ei ollu edes makeaa..Join sen tosi mielelläni kun kamala nälkä ja jano oli sillon. Muistasin että silloin ku odotin ekaa lastamme niin rasituksessa sai just sellasta kirkasta litkua jota oli tosi vaikee niellä. Luulin että ne on muuttunu ihan kokonaan uudenlaisiksi. Se oli vielä sellanen lasipullo jossa se juoma oli ja siinä oli hiukan happoakin. Hassua että niin eri toimintatavat siellä..ymmärrän kyllä pahan olosi.
Toivottelen vielä hyvät yöt kaikille ja painun saunaan muun perheen kanssa! :)
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Sape, siis sä oot saanu litkua valmiissa pullossa?
Tuolla se labratäti otti sen pikakokeen verestä, ja kun paastoarvot oli ok, niin sitten se poistui sinne takahuoneeseen valmistamaan sen litkun. Sellaiseen "kemistimaljaan" se sen teki, kyljessä luki "glukoosi", eli siihen ne varmaan sen aina sekottaa. Ja oikeesti edelleen uskon, et se on ollut pelkkää sokeria, joka on vaan liuotettu veteen.
Ja minähän täysin unohdin soittaa sinne tänään ja kysyä niitä tuloksia. Äh. No, oonpahan saanu leivottua sämpylöitä ja nyt uunissa odottelee omena-kaurapaistos ilman kauraa, koska mä unohdin sen kauran sieltä... Niin että mikä raskausdementia :D (tosin voi tostakin tulla ihan hyvää, tollasta murutaikinaa ja uuniomenaahan tuo sit varmaan tulee olemaan)
Tuolla se labratäti otti sen pikakokeen verestä, ja kun paastoarvot oli ok, niin sitten se poistui sinne takahuoneeseen valmistamaan sen litkun. Sellaiseen "kemistimaljaan" se sen teki, kyljessä luki "glukoosi", eli siihen ne varmaan sen aina sekottaa. Ja oikeesti edelleen uskon, et se on ollut pelkkää sokeria, joka on vaan liuotettu veteen.
Ja minähän täysin unohdin soittaa sinne tänään ja kysyä niitä tuloksia. Äh. No, oonpahan saanu leivottua sämpylöitä ja nyt uunissa odottelee omena-kaurapaistos ilman kauraa, koska mä unohdin sen kauran sieltä... Niin että mikä raskausdementia :D (tosin voi tostakin tulla ihan hyvää, tollasta murutaikinaa ja uuniomenaahan tuo sit varmaan tulee olemaan)
maarinen
Sukkela juttelija
Hvää iltaa! (päässä rupesi spomaan sävel tiernapojista.... ko. sanoilla)
Paljon hyvää ja tärkeää asiaa tänään.
Aluksi tervetuloa turisevaan joukkoomme PaulaMaija! Minä olen sieltä marras-joulukuun vaihteesta tänne kotiutunut. La oli ekas 7.12 ja sitte 28.11 jotenka tässä ollaan! Ja sitäpaitsi kun tuolla marraskuun palstalla tapahtuu niin vähän, niin en kehtaa siellä yksin huudella!
Viinakset!!!! Oih! Just niin, kaipaan minäkin niitä lepattavia kynttilänvarjoja seinällä. Hitaita keskusteluita ja raukeita katseita pöydän yli miehen kanssa! Tuhtia, sammaleista, tammista punaviiniä paksujalkaisessa lasissa pirttimme pitkällä pöydällä. Ulkona metsän upottava pimeys ja huokaava hiljaisuus.... Taikka sateenropina peltikatolla ja tuulen puuskutus talon nurkissa. Taikka tähtitaivas pihan yllä ja pitkä huurteinen ja liukas lasi täynnä pirskahtelevaa AIKUISTEN siideriä saunan jälkeen. Jääpalojen kierrähtely juomalasin pohjalla..... Ja se pikuinen hiprakka, kun maailman murheet muuttuvat utuisiksi! NYT tosiaan limukaljaa ja hormoonihiprakkaa! Pinkeitä supistuksia kylpytakin alla kimpeän navan ympärillä. Turvonneet jalat saipuasta liukkaalla kaakelilattialla. Mutta, en tätä pois antaisi!
SOKERILITKUT! kYLLÄ KYLLÄ. Kemistin maljasta Koskelan sairaalassa tarjottiin puhdasta sokeri liuosta! Kysäisin, kun pisti irvistyttää! Edellisllä kerralla olen imutellut sitä pullotettua sitruunanmakuista ainetta ja sitä edellisellä kerralla ruskeaa siirappi-sitruuna vettä! NIIN. JA TÄNÄÄN ANNOIN TAAS PAASTONÄYTTEEN!
Täytyy huomena muistaa soittaa tulokset. Muistutus myös SannaKoolle! ( sinä oot kuitenki aamulla koneen ääressä ennen muita, ja ehdit lukea tän :D )
Mutta mutta! Hirmu hyvä mieli jäi neuvola reissusta! Ruokavalio, jota siis pidin juuri tuon sokeriarvon vuoksi, oli tehonnut! Paino ei ollut noussut, vaan laskenut YHDEN KILON!!!! Ui juiiiii! Tämä tyttö olisi pommppinut neuvolan portaat alas, jos olisi kyennyt. Juossut päälle pari korttelia liput hulmuten ja ostanut lisää pirkkaporkkanoita! Sen sijaan menin hissunkissun sienimetsään kurahousut jalassa ja keittelin viis litraa sokeritonta omenasosetta juhlan kunniaksi. Pakastin suppilovahveroita ja hyrisin hiljaa itsekseni. Lisärautaa käski ottaa. Mies lupasi kehitellä rautaisia punajuurireseptejä....
SIKAROKOTE. Meillä oli neuvolassa sijainen. Kunnon oikeaoppinen kätilön konkari, pohjosesta kotoisin. Pisti mutreella tottuuksia tästä rokotteesta. Eli samat mitä täällä on jo useaan kertaan läpi koluttu. Lisäksi vielä sellanen juttu, että ainakaan HElsingissä ketään ei tulla niinhin rokotuksiin erikseen kutsumaan. Tuo keuhkojen tilanahtaus kyllä pistää mietityttää. Nytten on yöksi otettava tupalatyynyt, että saa henkeä. Laulaminen vie hengastymisen partaalle, samoin kiihkeä puhe. Pittääpä miettiä uuvestaan, jos tähän vielä räkää pakataan päälle korisemaan.
No niin. Mies on viritellyt vaivihkaa tulet takkaan. Ihana lämmönhenki ja koivupuuntuoksu hiipii tupaan. Taitaapa saunakin alkaa olla kylpykunnossa. ( yksi kylmä non alkohol sideri jääkaapissa....) Otan tuon mieheni tuolta keittöstä kulhojen äärestä laudekaveriksi ja selän pesuun. Ps. tällä kertaa tämä kotoinen kokkini umpioi oliiveja.... ja keittelee mammalle terveellistä ja maistuvaa kasvisosoekeittoa iltapalaksi. Nam. On mulla hyvät oltavat! NYt sieltä kuulu tiskaamisen ääniä.... harja kopsuu altaan reunaan ja luutusta rutistuu pirskeitä pöydälle.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.! (hee, kirjoitin ekas tunneliin....riemastuttava lukihäiriö!)
Paljon hyvää ja tärkeää asiaa tänään.
Aluksi tervetuloa turisevaan joukkoomme PaulaMaija! Minä olen sieltä marras-joulukuun vaihteesta tänne kotiutunut. La oli ekas 7.12 ja sitte 28.11 jotenka tässä ollaan! Ja sitäpaitsi kun tuolla marraskuun palstalla tapahtuu niin vähän, niin en kehtaa siellä yksin huudella!
Viinakset!!!! Oih! Just niin, kaipaan minäkin niitä lepattavia kynttilänvarjoja seinällä. Hitaita keskusteluita ja raukeita katseita pöydän yli miehen kanssa! Tuhtia, sammaleista, tammista punaviiniä paksujalkaisessa lasissa pirttimme pitkällä pöydällä. Ulkona metsän upottava pimeys ja huokaava hiljaisuus.... Taikka sateenropina peltikatolla ja tuulen puuskutus talon nurkissa. Taikka tähtitaivas pihan yllä ja pitkä huurteinen ja liukas lasi täynnä pirskahtelevaa AIKUISTEN siideriä saunan jälkeen. Jääpalojen kierrähtely juomalasin pohjalla..... Ja se pikuinen hiprakka, kun maailman murheet muuttuvat utuisiksi! NYT tosiaan limukaljaa ja hormoonihiprakkaa! Pinkeitä supistuksia kylpytakin alla kimpeän navan ympärillä. Turvonneet jalat saipuasta liukkaalla kaakelilattialla. Mutta, en tätä pois antaisi!
SOKERILITKUT! kYLLÄ KYLLÄ. Kemistin maljasta Koskelan sairaalassa tarjottiin puhdasta sokeri liuosta! Kysäisin, kun pisti irvistyttää! Edellisllä kerralla olen imutellut sitä pullotettua sitruunanmakuista ainetta ja sitä edellisellä kerralla ruskeaa siirappi-sitruuna vettä! NIIN. JA TÄNÄÄN ANNOIN TAAS PAASTONÄYTTEEN!
Täytyy huomena muistaa soittaa tulokset. Muistutus myös SannaKoolle! ( sinä oot kuitenki aamulla koneen ääressä ennen muita, ja ehdit lukea tän :D )
Mutta mutta! Hirmu hyvä mieli jäi neuvola reissusta! Ruokavalio, jota siis pidin juuri tuon sokeriarvon vuoksi, oli tehonnut! Paino ei ollut noussut, vaan laskenut YHDEN KILON!!!! Ui juiiiii! Tämä tyttö olisi pommppinut neuvolan portaat alas, jos olisi kyennyt. Juossut päälle pari korttelia liput hulmuten ja ostanut lisää pirkkaporkkanoita! Sen sijaan menin hissunkissun sienimetsään kurahousut jalassa ja keittelin viis litraa sokeritonta omenasosetta juhlan kunniaksi. Pakastin suppilovahveroita ja hyrisin hiljaa itsekseni. Lisärautaa käski ottaa. Mies lupasi kehitellä rautaisia punajuurireseptejä....
SIKAROKOTE. Meillä oli neuvolassa sijainen. Kunnon oikeaoppinen kätilön konkari, pohjosesta kotoisin. Pisti mutreella tottuuksia tästä rokotteesta. Eli samat mitä täällä on jo useaan kertaan läpi koluttu. Lisäksi vielä sellanen juttu, että ainakaan HElsingissä ketään ei tulla niinhin rokotuksiin erikseen kutsumaan. Tuo keuhkojen tilanahtaus kyllä pistää mietityttää. Nytten on yöksi otettava tupalatyynyt, että saa henkeä. Laulaminen vie hengastymisen partaalle, samoin kiihkeä puhe. Pittääpä miettiä uuvestaan, jos tähän vielä räkää pakataan päälle korisemaan.
No niin. Mies on viritellyt vaivihkaa tulet takkaan. Ihana lämmönhenki ja koivupuuntuoksu hiipii tupaan. Taitaapa saunakin alkaa olla kylpykunnossa. ( yksi kylmä non alkohol sideri jääkaapissa....) Otan tuon mieheni tuolta keittöstä kulhojen äärestä laudekaveriksi ja selän pesuun. Ps. tällä kertaa tämä kotoinen kokkini umpioi oliiveja.... ja keittelee mammalle terveellistä ja maistuvaa kasvisosoekeittoa iltapalaksi. Nam. On mulla hyvät oltavat! NYt sieltä kuulu tiskaamisen ääniä.... harja kopsuu altaan reunaan ja luutusta rutistuu pirskeitä pöydälle.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.! (hee, kirjoitin ekas tunneliin....riemastuttava lukihäiriö!)
Ninoska
Satasella mukana keskusteluissa
Huomenta!
Minulla on ollut vaikeuksia sisäänkirjautumisen kanssa...ja sormet on syyhynneet päästä kirjoittamaan...
Itse asiassa viime viikon loppupuolella kirjoitin pitkää stooria,mutta tallennus epäonnistui ja minä hermostuin ja se siitä sitten...enpä jaksanut uudelleen aloittaa...
Minua huolestuttaa lievästi sanottuna nuo keuhkohommelit tässä nyt,kun viime torstain tienoilla minulla alkoi pikkuhiljaa mukava yskä ja köhä...ja tunsin jo silloin, että keuhkoissa jonkinmoista limaa on...
Kävin lääkärissä (lähinnä hakemassa saikkua supistusten vuoksi---> viimeinen viikko saikkua ennen loman alkua ja tästä se uusi elämä nyt sitten alkaa...), ja tämä lääkäri ei kuunnellut keuhkoja eikä muutenkaan ottanut juuri kantaa tuohon yskään (alkavaan) kun tästä mainitsin.
Kysyin yskänlääkkeistä ja höyryhengityksistä...lääkettä ei mielellään kannata käyttää (jotta olisi sitten pahempaan sairasteluun mahdollista käyttää tarvittaessa..) joo o....
Nyt viikonloppuna yskä paheni niin, että limaa todella on ja etenkin aamuisin ja makuuasennossa hankalaa, ja kurkku tosi kipeä kaikesta tuosta yskimisestä...ei ole kiva köhiä jatkuvalla syötöllä ja kamalia limaklönttejä irtoilee keuhkoista...
Minua ei tämäkään alkuun huolettanut kun ei ole kuumetta tai mitään sellaista, mutta sitten tuli nuo keuhkokuumejutut, ja
sehän voi olle vaikka kuumeeton. On mulla keuhkot kipeät kaikesta tästä rasituksesta...mitä jos ja mitä jos..apuva.
Enpä oikein tiedä mitä tekis...jos tämä nyt menisi vaan levolla, mutta loppuviikosta on kai jo hakeuduttava uudelleen lääkäriin jos ei ala helpottamaan.
Millä ne tutkii keuhkokuumetta, kuuleekohan ne stetoskoopilla? Vai pitääkö mennä röntgeniin, en haluaisi millään....
Voi elämä näitä huolia...ja tästä se alkaa kaikenmailman huolehtiminen joka vain kasvaa vuosi vuodelta.
Nyt mulla on sitten neuvola parin tunnin päästä...jos ei niin paljon yskittäisi (tuo irtoileva lima sen tekeepi)...
Ja huomenna hammaslääkäriin...että sekin vielä (kun ei millään viitsi perua, oli niin hankalan tuntuista saada tuotakaan aikaa...mutta saa nähdä miten onnistun makaamaan suu auki ilman että alkais yskittämään...[8|] )
Muuten vaan lepoa ja löhöilyä ja sitä höyryhengitystä ja kurkkupastilleja sekä teetä...
Minulla ei putoa tuo kahvi (ei yleensäkkään jos on flunssaa tai jotain, mutta nyt vielä vähempi) ja olen kyllä ollut ihan reipas juomaan kahvia...tällä hetkellä tee maistuu paremmin.
Himotuksen kohteena on nyt ollut vispipuuro (punaherukkaa ja puolukkaa)...onneksi on nopea tehdä [:)]
Tosin voisi vähentää...
Muuten olo on pyöreä ja painava. Mullakin noita liitoskipuja/nivuskipuja sekä kävellessä että makuuasennossa...vaikea kääntyä sängyssä. Unet on kuitenkin olleet hyvät.
Poitsu potkiskelee säännöllisesti ja hyvin on kyllä kasvanut ihan nyt viikon sisällä, kun pää ja jalat tuntuvat kohdun ylä- ja alapäässä kun kaveri potkuttaa, ja oikeastaan nuo mukavat hentoiset potkut ovat kaunis muisto vain.
Nykyään voi puhua "jysäreistä ja muljahduksista"...tuntuu aika ilkeältäkin kun toinen koittaa tunkea kylkiluun väliin, ja nuo hermot vatsanpeitteellä ovat aika koetuksella.
Toisaalta olen erityisen onnellinen pikkuisen aktiivisuudesta, ja etenkin nyt kun mamma on vähän heikommassa kunnossa, niin eipä tuo ainakaan pikkukaveriin vaikuta mikä on tosi hyvä juttu [:)]
Nyt toivotellaan mukavaa syyspäivää kaikille ja rentoudutaan vielä tovi ennen lähtöä teekupposen äärellä...
Minulla on ollut vaikeuksia sisäänkirjautumisen kanssa...ja sormet on syyhynneet päästä kirjoittamaan...
Itse asiassa viime viikon loppupuolella kirjoitin pitkää stooria,mutta tallennus epäonnistui ja minä hermostuin ja se siitä sitten...enpä jaksanut uudelleen aloittaa...
Minua huolestuttaa lievästi sanottuna nuo keuhkohommelit tässä nyt,kun viime torstain tienoilla minulla alkoi pikkuhiljaa mukava yskä ja köhä...ja tunsin jo silloin, että keuhkoissa jonkinmoista limaa on...
Kävin lääkärissä (lähinnä hakemassa saikkua supistusten vuoksi---> viimeinen viikko saikkua ennen loman alkua ja tästä se uusi elämä nyt sitten alkaa...), ja tämä lääkäri ei kuunnellut keuhkoja eikä muutenkaan ottanut juuri kantaa tuohon yskään (alkavaan) kun tästä mainitsin.
Kysyin yskänlääkkeistä ja höyryhengityksistä...lääkettä ei mielellään kannata käyttää (jotta olisi sitten pahempaan sairasteluun mahdollista käyttää tarvittaessa..) joo o....
Nyt viikonloppuna yskä paheni niin, että limaa todella on ja etenkin aamuisin ja makuuasennossa hankalaa, ja kurkku tosi kipeä kaikesta tuosta yskimisestä...ei ole kiva köhiä jatkuvalla syötöllä ja kamalia limaklönttejä irtoilee keuhkoista...
Minua ei tämäkään alkuun huolettanut kun ei ole kuumetta tai mitään sellaista, mutta sitten tuli nuo keuhkokuumejutut, ja
sehän voi olle vaikka kuumeeton. On mulla keuhkot kipeät kaikesta tästä rasituksesta...mitä jos ja mitä jos..apuva.
Enpä oikein tiedä mitä tekis...jos tämä nyt menisi vaan levolla, mutta loppuviikosta on kai jo hakeuduttava uudelleen lääkäriin jos ei ala helpottamaan.
Millä ne tutkii keuhkokuumetta, kuuleekohan ne stetoskoopilla? Vai pitääkö mennä röntgeniin, en haluaisi millään....
Voi elämä näitä huolia...ja tästä se alkaa kaikenmailman huolehtiminen joka vain kasvaa vuosi vuodelta.
Nyt mulla on sitten neuvola parin tunnin päästä...jos ei niin paljon yskittäisi (tuo irtoileva lima sen tekeepi)...
Ja huomenna hammaslääkäriin...että sekin vielä (kun ei millään viitsi perua, oli niin hankalan tuntuista saada tuotakaan aikaa...mutta saa nähdä miten onnistun makaamaan suu auki ilman että alkais yskittämään...[8|] )
Muuten vaan lepoa ja löhöilyä ja sitä höyryhengitystä ja kurkkupastilleja sekä teetä...
Minulla ei putoa tuo kahvi (ei yleensäkkään jos on flunssaa tai jotain, mutta nyt vielä vähempi) ja olen kyllä ollut ihan reipas juomaan kahvia...tällä hetkellä tee maistuu paremmin.
Himotuksen kohteena on nyt ollut vispipuuro (punaherukkaa ja puolukkaa)...onneksi on nopea tehdä [:)]
Tosin voisi vähentää...
Muuten olo on pyöreä ja painava. Mullakin noita liitoskipuja/nivuskipuja sekä kävellessä että makuuasennossa...vaikea kääntyä sängyssä. Unet on kuitenkin olleet hyvät.
Poitsu potkiskelee säännöllisesti ja hyvin on kyllä kasvanut ihan nyt viikon sisällä, kun pää ja jalat tuntuvat kohdun ylä- ja alapäässä kun kaveri potkuttaa, ja oikeastaan nuo mukavat hentoiset potkut ovat kaunis muisto vain.
Nykyään voi puhua "jysäreistä ja muljahduksista"...tuntuu aika ilkeältäkin kun toinen koittaa tunkea kylkiluun väliin, ja nuo hermot vatsanpeitteellä ovat aika koetuksella.
Toisaalta olen erityisen onnellinen pikkuisen aktiivisuudesta, ja etenkin nyt kun mamma on vähän heikommassa kunnossa, niin eipä tuo ainakaan pikkukaveriin vaikuta mikä on tosi hyvä juttu [:)]
Nyt toivotellaan mukavaa syyspäivää kaikille ja rentoudutaan vielä tovi ennen lähtöä teekupposen äärellä...
Rinkku
Vauhtiin päässyt keskustelija
Jysäreitä ja muljahduksia tosiaan tääläkin ja paljon[:D].
Siitä sokerilitkusta vielä, että tosiaan ihan ruskeasta lasipullosta hapokasta kolan makusta juomaa sain ja ihan sihahti, kun korkin aukas ihan ku kaljapullosta... sen joi tosiaan ihan mielellään janoonsa ja pahaa oloa yms siitä ei tullut. Toivottavasti muuallakin alettas käyttään sitä samaa, siskollanikin koko testi oli mennyt pilaan sen vaalean litkun takia, kun sillä oli tulut oksennus, sillä olikin tosin koko raskauden ajan sitä pahaa oloa muutenkin...
Siitä sokerilitkusta vielä, että tosiaan ihan ruskeasta lasipullosta hapokasta kolan makusta juomaa sain ja ihan sihahti, kun korkin aukas ihan ku kaljapullosta... sen joi tosiaan ihan mielellään janoonsa ja pahaa oloa yms siitä ei tullut. Toivottavasti muuallakin alettas käyttään sitä samaa, siskollanikin koko testi oli mennyt pilaan sen vaalean litkun takia, kun sillä oli tulut oksennus, sillä olikin tosin koko raskauden ajan sitä pahaa oloa muutenkin...
Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Huomenta väki!
Juttua vaan riittää tällä palstalla, hyvä hyvä [:)]
SannaKoo varmaan ilmoittelee sokeritulokset kunhan muistaa kysellä [;)]
Täällä jo hymyiltiin minun synnytyskassipakkaamiselleni. Minulta kun kaikkeen tuntuu menevän nykyään aikaa, niin parempi aloittaa ajoissa. Eli mitään ei ole vielä kassiin asti päässyt! Noin pari kuukautta laskettuun aikaan ja vauva kun voi syntyä ennen aikojaankin, niin itseäni helpottaa ajatus, ettei siinä rytäkässä enää tarvitse haalia kamoja ja miettiä mitä tarvitsee mukaan, kun kuitenkaan ei muista.
Synnytys vain tulee mieleen koko ajan tiuhemmin. Koko raskauden ajan on tietenkin ollut herkempi olo kuin koskaan, mutta tässä jossain välissä itkuherkkyys vähän lieveni, kunnes nyt olen taas ollut tosi kyynelherkkä. Etenkin synnytyksen ajatteleminen ja siitä lukeminen saa liikutuksen kyyneleet silmiin. Hassua. Kai sitä on niin ikävä jo omaa poikaansa ja syntymä on suuri juttu. Miehenikin on jo sanonut monesti että poikaa on jo ihan ikävä.
Eilen oli neuvola ja meikämammalla on alkanut painoa tulla kunnon tahtiin: yli 850g/viikko. Ei kuulemma haittaa, jos ei ihan samaan tahtiin koko loppuaikaa kerry [:D] Arvot oli kohdallaan ja SF-mitta oli 27,5 cm eli ihan keskikäyrällä. Nyt terbeydenhoitaja jo kokeili miten päin vauvan on ja ihan oikein olin itsekin tuumaillut. Peppu on itsestäni katsoen oikealla ylhäällä ja pää vasemmalla alhaalla. Ihan on jo alkanut kääntyä pää alaspain. Merkintä äitiyskortissa oli VT eli olisko se sitten välitarjonta tai vino tarjonta? Kun ei ole vielä kokonaan ylösalaisin [8|]
Rokote on kuulemma tulossa tännekin päin parin viikon päästä ja en nyt osaa ottaa kantaa siihen oikein. Sittenpähän mietitään kun tarjotaan. Jotenkin en nyt osaa enää kamalasti pelätä sitä influenssaa, mutta juttelen neuvolassa kun tulee puheeksi. Meillä onkin seuraava aika jo ensi viikon perjantaina. Käyntiajat vain tihenee, nyt jo parin viikon välein!
Hei, mitäs meinaatte tehdä synnytysnauhan katselemisen suhteen? Jotkut ovat sanoneet, että ei kannata katsoa etukäteen ja toiset että kannattaa. Meidän neuvolassa ei ole kuin vhs:iä, joten sen näkis vain synnytysvalmennuksessa (joka meillä on vain pari tuntia) johon sisältyy käynti synnytysosastolla.
Kysyin myös neuvolassa tästä puutuvasta jalastani ja kuuluu asiaan. Vatsa painaa hermoon. Ja vauvan rytmi kuulemma pysyy syntymän jälkeen samana kuin nyt vatsassa ollessa loppuraskauden aikana.
Vatsajännitykset ovat helpottaneet huomattavasti, kun olen kävellyt vähemmän, eli pitää vain muistaa millä viikoilla on menossa ja ei tässä tarvi mitään näyttöjä antaa. Omien voimien mukaan vaan.
Alkoholikeskusteluun voin osallistua juuri saman verran kuin Amppu. Meillä kun ei käytetä ollenkaan. Minulla on se käsitys, että koska turvallista määrää on vaikea arvioida, lienee henkilökohtaista sekin osittain, niin en itse uskaltaisi käyttää ollenkaan. Me olemme odottaneet himoiten tuoretta leipää uunista ja sitähän mähkittiin mahat täyteen, kun ensimmäinen satsi ulos saatiin.
Yksi niistä asioista, joita odotan syntymän jälkeen, on se, että pääsen jossain vaiheessa ihan juoksulenkille ja nukkumaan mahallaan. Sitähän täällä on jo moni kaivannutkin. Nukkuminen alkaa olemaan sellaista heräilyä, joka kerta kun kylkeä käännän. Pätkittäistä. Hiukan on auttanut tyynyn pitäminen osittain vatsan alla tukemassa. Kyllä tässä vaan loppua kohti mennään.
Ilouutinen tuli veljeni perheeltä, heillekin on tulossa vauva! Aivan, juuri se perhe, joka just jakoi meille vaikka mitä vauvakamaa. Mutta heidän pikkuisensa syntyy huhti-toukokuulla, joten pienimmät vaatteet ja muut saa sitten jo roudata takaisin heille. Serkusten ikäero tulee olemaan sitten vain puolisen vuotta ja jos vain ollaan tekemisissä, niin heistä voi tulla hyvät kaverit vielä.
Ninoska parempaa vointia sinne! Itse olen hiukan niiskuttanut muutaman päivän. Voin vain kuvitella miten tukkoiseksi olo voi heittäytyä, kun hengittäminen on jo työläämpää muutenkin.
Eipä tänään kummempia. Koneella istuminen alkaa käydä työstä, kuten olette huomanneet itsekin. Iloista päivää ja sitä rataa
Juttua vaan riittää tällä palstalla, hyvä hyvä [:)]
SannaKoo varmaan ilmoittelee sokeritulokset kunhan muistaa kysellä [;)]
Täällä jo hymyiltiin minun synnytyskassipakkaamiselleni. Minulta kun kaikkeen tuntuu menevän nykyään aikaa, niin parempi aloittaa ajoissa. Eli mitään ei ole vielä kassiin asti päässyt! Noin pari kuukautta laskettuun aikaan ja vauva kun voi syntyä ennen aikojaankin, niin itseäni helpottaa ajatus, ettei siinä rytäkässä enää tarvitse haalia kamoja ja miettiä mitä tarvitsee mukaan, kun kuitenkaan ei muista.
Synnytys vain tulee mieleen koko ajan tiuhemmin. Koko raskauden ajan on tietenkin ollut herkempi olo kuin koskaan, mutta tässä jossain välissä itkuherkkyys vähän lieveni, kunnes nyt olen taas ollut tosi kyynelherkkä. Etenkin synnytyksen ajatteleminen ja siitä lukeminen saa liikutuksen kyyneleet silmiin. Hassua. Kai sitä on niin ikävä jo omaa poikaansa ja syntymä on suuri juttu. Miehenikin on jo sanonut monesti että poikaa on jo ihan ikävä.
Eilen oli neuvola ja meikämammalla on alkanut painoa tulla kunnon tahtiin: yli 850g/viikko. Ei kuulemma haittaa, jos ei ihan samaan tahtiin koko loppuaikaa kerry [:D] Arvot oli kohdallaan ja SF-mitta oli 27,5 cm eli ihan keskikäyrällä. Nyt terbeydenhoitaja jo kokeili miten päin vauvan on ja ihan oikein olin itsekin tuumaillut. Peppu on itsestäni katsoen oikealla ylhäällä ja pää vasemmalla alhaalla. Ihan on jo alkanut kääntyä pää alaspain. Merkintä äitiyskortissa oli VT eli olisko se sitten välitarjonta tai vino tarjonta? Kun ei ole vielä kokonaan ylösalaisin [8|]
Rokote on kuulemma tulossa tännekin päin parin viikon päästä ja en nyt osaa ottaa kantaa siihen oikein. Sittenpähän mietitään kun tarjotaan. Jotenkin en nyt osaa enää kamalasti pelätä sitä influenssaa, mutta juttelen neuvolassa kun tulee puheeksi. Meillä onkin seuraava aika jo ensi viikon perjantaina. Käyntiajat vain tihenee, nyt jo parin viikon välein!
Hei, mitäs meinaatte tehdä synnytysnauhan katselemisen suhteen? Jotkut ovat sanoneet, että ei kannata katsoa etukäteen ja toiset että kannattaa. Meidän neuvolassa ei ole kuin vhs:iä, joten sen näkis vain synnytysvalmennuksessa (joka meillä on vain pari tuntia) johon sisältyy käynti synnytysosastolla.
Kysyin myös neuvolassa tästä puutuvasta jalastani ja kuuluu asiaan. Vatsa painaa hermoon. Ja vauvan rytmi kuulemma pysyy syntymän jälkeen samana kuin nyt vatsassa ollessa loppuraskauden aikana.
Vatsajännitykset ovat helpottaneet huomattavasti, kun olen kävellyt vähemmän, eli pitää vain muistaa millä viikoilla on menossa ja ei tässä tarvi mitään näyttöjä antaa. Omien voimien mukaan vaan.
Alkoholikeskusteluun voin osallistua juuri saman verran kuin Amppu. Meillä kun ei käytetä ollenkaan. Minulla on se käsitys, että koska turvallista määrää on vaikea arvioida, lienee henkilökohtaista sekin osittain, niin en itse uskaltaisi käyttää ollenkaan. Me olemme odottaneet himoiten tuoretta leipää uunista ja sitähän mähkittiin mahat täyteen, kun ensimmäinen satsi ulos saatiin.
Yksi niistä asioista, joita odotan syntymän jälkeen, on se, että pääsen jossain vaiheessa ihan juoksulenkille ja nukkumaan mahallaan. Sitähän täällä on jo moni kaivannutkin. Nukkuminen alkaa olemaan sellaista heräilyä, joka kerta kun kylkeä käännän. Pätkittäistä. Hiukan on auttanut tyynyn pitäminen osittain vatsan alla tukemassa. Kyllä tässä vaan loppua kohti mennään.
Ilouutinen tuli veljeni perheeltä, heillekin on tulossa vauva! Aivan, juuri se perhe, joka just jakoi meille vaikka mitä vauvakamaa. Mutta heidän pikkuisensa syntyy huhti-toukokuulla, joten pienimmät vaatteet ja muut saa sitten jo roudata takaisin heille. Serkusten ikäero tulee olemaan sitten vain puolisen vuotta ja jos vain ollaan tekemisissä, niin heistä voi tulla hyvät kaverit vielä.
Ninoska parempaa vointia sinne! Itse olen hiukan niiskuttanut muutaman päivän. Voin vain kuvitella miten tukkoiseksi olo voi heittäytyä, kun hengittäminen on jo työläämpää muutenkin.
Eipä tänään kummempia. Koneella istuminen alkaa käydä työstä, kuten olette huomanneet itsekin. Iloista päivää ja sitä rataa
hennas
Puuhakas puhuja
Maarinen mulla soi eilen illalla myös joku joululaulu päässä - en nyt vaan muista mikä oli. Kun yöt on pimeitä ja kylmiä ja päivälläkin selkeät syksyn merkit, niin heti tulee jouluinen olo... [:D]
PaulaMaija tervetuloa joukkoon hurjaan. [:)]
Amppu mulla on hirvittävä himo homejuustoa kohtaan! Ja juustoja yleensä. Olen noudattanut niiden suhteen sitten neuvolan ohjeita ja nauttinut vain pastöroidusta maidosta valmistettuja. Vaikka eihän ne korvaa niitä ihania ranskalaisia... [&o] Ja Ninoskan tavoin vispipuuro on ihan must!!! Kokeilepa vielä karpalosta, jos vain on saatavilla.
Ninoska todennäköisesti sulla on keuhkoputkentulehdus, jos pitää lämpöä ja yskä jatkuu yli viikon. Röörit kipeytyy muutenkin yskimisestä. Tulehdus todetaan tulehdusarvoista, jotka mitataan sormenpäästä otetulla verikokeella. Jos arvot koholla, niin menee antibiootilla ohi ja jos ei, niin pitäisi mennä ohi itsekseen levolla yms. Mutta ihan keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla kertoo jo paljon. Että ei mitään sen pelottavampia kokeita. Nimimerkki "keuhkopuhtkentulehduksia sairastanut" [;)]
Rinkku täälläkin satelee jo kunnon iskuja! Tosi "kivaa" istua luennolla, kun tyyppi potkii niin kovasti, että välillä pitää pidätellä kiljahduksia ja tyytyä vaan irvistelemään tuskasta. Luennoitsija on jo pari kertaa katsonut siihen malliin, että luulee varmaan, että irvistelen hänelle. [:D]
Pranametri minäkin mietin noita merkintöjä vauvan asennosta. Meillä oli viimeksi rt. Mitä se sitten tarkoittaakaan, koska vaavi oli pää alaspäin... [8|] Ja minä sain viimeksi neuvolasta "kotiläksyksi" synnytysvideon, jossa on ~20 min luentoa ja yksi synnytys. En ole uskaltanut vielä katsoa. Ilmeisesti pari valmennuskertaa olisi meilläkin tarjolla - luento ja sairaalavierailu. Mies eilen jo kysyikin, että "onko meillä ollenkaan sellaisia amerikkalaistyylisiä synnytysvalmennuksia". Tuntuu olevan jo "melko" kauhuissaan synnytyksestä, kun melkein joka päivä siitä mainitsee. [:D]
Täällä pyörähti käyntiin 29. viikko. Voi pyhä jyssäys!
PaulaMaija tervetuloa joukkoon hurjaan. [:)]
Amppu mulla on hirvittävä himo homejuustoa kohtaan! Ja juustoja yleensä. Olen noudattanut niiden suhteen sitten neuvolan ohjeita ja nauttinut vain pastöroidusta maidosta valmistettuja. Vaikka eihän ne korvaa niitä ihania ranskalaisia... [&o] Ja Ninoskan tavoin vispipuuro on ihan must!!! Kokeilepa vielä karpalosta, jos vain on saatavilla.
Ninoska todennäköisesti sulla on keuhkoputkentulehdus, jos pitää lämpöä ja yskä jatkuu yli viikon. Röörit kipeytyy muutenkin yskimisestä. Tulehdus todetaan tulehdusarvoista, jotka mitataan sormenpäästä otetulla verikokeella. Jos arvot koholla, niin menee antibiootilla ohi ja jos ei, niin pitäisi mennä ohi itsekseen levolla yms. Mutta ihan keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla kertoo jo paljon. Että ei mitään sen pelottavampia kokeita. Nimimerkki "keuhkopuhtkentulehduksia sairastanut" [;)]
Rinkku täälläkin satelee jo kunnon iskuja! Tosi "kivaa" istua luennolla, kun tyyppi potkii niin kovasti, että välillä pitää pidätellä kiljahduksia ja tyytyä vaan irvistelemään tuskasta. Luennoitsija on jo pari kertaa katsonut siihen malliin, että luulee varmaan, että irvistelen hänelle. [:D]
Pranametri minäkin mietin noita merkintöjä vauvan asennosta. Meillä oli viimeksi rt. Mitä se sitten tarkoittaakaan, koska vaavi oli pää alaspäin... [8|] Ja minä sain viimeksi neuvolasta "kotiläksyksi" synnytysvideon, jossa on ~20 min luentoa ja yksi synnytys. En ole uskaltanut vielä katsoa. Ilmeisesti pari valmennuskertaa olisi meilläkin tarjolla - luento ja sairaalavierailu. Mies eilen jo kysyikin, että "onko meillä ollenkaan sellaisia amerikkalaistyylisiä synnytysvalmennuksia". Tuntuu olevan jo "melko" kauhuissaan synnytyksestä, kun melkein joka päivä siitä mainitsee. [:D]
Täällä pyörähti käyntiin 29. viikko. Voi pyhä jyssäys!
Pikakuulumiset: Kotiuduin juuri neuvolalääkäristä ja kaikki oli hyvin. Sf-mitta ihan tasan keskikäyrällä missä on mennytkin koko ajan ja hemoglobiini noussut paremmalle tasolle kuin ennen raskautta. Rautakuuri siis on tepsinyt. Ainoa mikä hieman huolestutti oli se, että kohdunkaula on lyhentynyt suppareiden takia kahteen senttiin. Tosin se on vielä ihan kiinteä eikä yhtään avautunut ja se lääkäri sanoi, että ihan normaali ei huolta. Supistuksia on tosiaan tullut päivittäin, mutta ne on olleet kivuttomia enkä ole osannut niistä huolestua. Kerran tuli kaksi kipeämpää, mutta ei nekään kuin hieman kiristäneet. Näköjään jotain tehoa niillä kuitenkin on ollut.
Tänään vika työpäivä ja huomenna työkkäriin. Saa nähdä yrittääkö ne mulle änkeä täksi kuukaudeksi jotain töitä vai antaako olla rauhassa kotona ennen äitiysloman alkua. Toivottavasti. Mutta tosiaan hieman aktiivisemmin ehkä jaksan nyt kirjoitella kun kotosalla hegailen. Mukava on ollut lukea teidän juttuja, mutta ei oikeen ole jaksanut/kerinnyt runoilemaan.
Hennas: rt on raivotarjonta, eli tosiaan pää alaspäin mukelo siellä köllii. Itselle ei ole merkitty mitään neuvolakorttiin vaikka lääkäri hieman painelikin, mutta uskoisin sen olevan vielä perätarjonnassa, kun suurin osa potkuista tulee alavatsaan ja ihan kuin pään tuntisin toisinaan tuossa kylkiluiden alapuolella tunkemassa.
Itse en ole ajatellut ottaa sikainfluenssarokotusta, mutta saa nähdä sitten mikä on tilanne kun sen otto tulee mahdolliseksi. Jos epidemia tosiaankin jyllää siloin ja Suomessakin on tullut kuolonuhreja niin pitää miettiä uudestaan.
Alkoholia en ole ottanut yhtään, maistanut hieman miehen lasista ja saanut saman tien inhon väristykset. Eli ei kyllä ole tehnyt mielikään. Olen himoinnut sushia koko raskauden ja nyt viime viikkoina musta on tullut ihan karkkihiiri. Hirveä sokerinhimo koko ajan. Aika hyvin on pysynyt hallinnassa esim. 2 dacapoa päivässä on musta ihan kohtuullinen määrä kuitenkin.
Nyt syömään, sairas nälkä!! Voikaa hyvin!
Tänään vika työpäivä ja huomenna työkkäriin. Saa nähdä yrittääkö ne mulle änkeä täksi kuukaudeksi jotain töitä vai antaako olla rauhassa kotona ennen äitiysloman alkua. Toivottavasti. Mutta tosiaan hieman aktiivisemmin ehkä jaksan nyt kirjoitella kun kotosalla hegailen. Mukava on ollut lukea teidän juttuja, mutta ei oikeen ole jaksanut/kerinnyt runoilemaan.
Hennas: rt on raivotarjonta, eli tosiaan pää alaspäin mukelo siellä köllii. Itselle ei ole merkitty mitään neuvolakorttiin vaikka lääkäri hieman painelikin, mutta uskoisin sen olevan vielä perätarjonnassa, kun suurin osa potkuista tulee alavatsaan ja ihan kuin pään tuntisin toisinaan tuossa kylkiluiden alapuolella tunkemassa.
Itse en ole ajatellut ottaa sikainfluenssarokotusta, mutta saa nähdä sitten mikä on tilanne kun sen otto tulee mahdolliseksi. Jos epidemia tosiaankin jyllää siloin ja Suomessakin on tullut kuolonuhreja niin pitää miettiä uudestaan.
Alkoholia en ole ottanut yhtään, maistanut hieman miehen lasista ja saanut saman tien inhon väristykset. Eli ei kyllä ole tehnyt mielikään. Olen himoinnut sushia koko raskauden ja nyt viime viikkoina musta on tullut ihan karkkihiiri. Hirveä sokerinhimo koko ajan. Aika hyvin on pysynyt hallinnassa esim. 2 dacapoa päivässä on musta ihan kohtuullinen määrä kuitenkin.
Nyt syömään, sairas nälkä!! Voikaa hyvin!
Ninoska
Satasella mukana keskusteluissa
Terveisiä neuvolasta! [:D]
Heti on parempi mieli eikä huoleta...kovia yskiä on nyt liikkeellä...lepoa vaan kehiin...jos se tästä sillä...
Olipas mukava lueskella noita Pranametrin juttuja kun itsellä ihan samat meiningit...
Minäkin olen pessyt ja silittänyt kaikki äippäpakkauksen ym.vaatteet kaappiin valmiiksi.
Pakkaillut jo synnytyskassia ja miettinyt pikkuisen ensimmäisiä vaatteita, jotka puetaan sitten kotiin lähtiessä...ja ihan samoilla ajatuksilla, että koskaan ei tiedä milloin lähtö tulee, niin voi olla rauhassa kun siltä osin on jo hommat kunnossa...eipä tarvitse sitten enää miettiä. Nyt vielä jaksaa touhuta [:D]
Synnytys kieltämättä on jo kovasti mielessä ja jokainen päivä tuo sitä lähemmäs...on jo kova ikävä pikkuista täälläkin.
Kun tuota laskuria tai kiekkoa katselee, niin vähiin käy viikot...sanoin juuri miehelle, että ei tässä enää montaa viikonloppua tai Maanantaipäivää olla tällä tavalla...kohta vauva on menossa mukana ja se on ihanaa [:)]
Tuo rt luki minunkin kortissani tämän reissun jälkeen (=raivotarjonta) ja kokenut neuvolatäti paineli ja haki vauvan asennon...itse en ole ollut yhtään varma onko kova möykky vasemmalla ylhäällä ollut pää vai peppu, ja nyt tuli selväksi, että peppuhan se siellä...tämäkin poika tykkää olla vielä hiukan vinossa kun mahtuu olemaan ja kääntyilemään...
Siitä pikkuinen ei kylläkään tykännyt, kun tämä neuvolatäti otti ronskisti pientä pepusta kiinni!
Eikä se kyllä tästä äidistäkään kovin kivalta tuntunut..rajua meininkiä...
Sf-mitta oli samoissa Pranametrin kanssa eli minulla 28.
Painonnousu on ollut tasaista ja nyt hiljentynyt hiukan (+434/vko)
Arvot muuten ok. mutta rautaa pitää syödä ja oikeastaan ottaa nyt 3krt/vko, kun muutaman viikon olen ottanut 2 krt/vko.
Raskausajan Multitabs - monivitamiinia olen syönyt raskauden alusta saakka ja aamu alkaa aina vitamiinilla.
Toki lähinnä kalsiumin tarvetta on kun en juo maitoa (käytän kyllä muuten kahvissa ja vetelen muita maitotuotteita...)
Nyt puhuttiin D-vitamiinin lisääntyneestä tarpeesta, kun on tullut pimeät ajat..mutta minulla se tulee tuosta multitabsista sekin...
Ja mulle tuli H&M:ltä paketti...useammalla oli se ihana huppariasuste sieltä ja itse tilasin nyt samanlaisen...ja ah tätä ihanuutta...kertakaikkiaan todella mukavan tuntuinen päällä..ei purista eikä kiristä. Hyvä olo tulee pienestä [:D]
Jaahas...tässäpä nämä tärkeimmät tältä erää. Nyt tämä mamma taitaa lähteä nukkumaan kun on herännyt jo 4:30 [;)]
Heti on parempi mieli eikä huoleta...kovia yskiä on nyt liikkeellä...lepoa vaan kehiin...jos se tästä sillä...
Olipas mukava lueskella noita Pranametrin juttuja kun itsellä ihan samat meiningit...
Minäkin olen pessyt ja silittänyt kaikki äippäpakkauksen ym.vaatteet kaappiin valmiiksi.
Pakkaillut jo synnytyskassia ja miettinyt pikkuisen ensimmäisiä vaatteita, jotka puetaan sitten kotiin lähtiessä...ja ihan samoilla ajatuksilla, että koskaan ei tiedä milloin lähtö tulee, niin voi olla rauhassa kun siltä osin on jo hommat kunnossa...eipä tarvitse sitten enää miettiä. Nyt vielä jaksaa touhuta [:D]
Synnytys kieltämättä on jo kovasti mielessä ja jokainen päivä tuo sitä lähemmäs...on jo kova ikävä pikkuista täälläkin.
Kun tuota laskuria tai kiekkoa katselee, niin vähiin käy viikot...sanoin juuri miehelle, että ei tässä enää montaa viikonloppua tai Maanantaipäivää olla tällä tavalla...kohta vauva on menossa mukana ja se on ihanaa [:)]
Tuo rt luki minunkin kortissani tämän reissun jälkeen (=raivotarjonta) ja kokenut neuvolatäti paineli ja haki vauvan asennon...itse en ole ollut yhtään varma onko kova möykky vasemmalla ylhäällä ollut pää vai peppu, ja nyt tuli selväksi, että peppuhan se siellä...tämäkin poika tykkää olla vielä hiukan vinossa kun mahtuu olemaan ja kääntyilemään...
Siitä pikkuinen ei kylläkään tykännyt, kun tämä neuvolatäti otti ronskisti pientä pepusta kiinni!
Eikä se kyllä tästä äidistäkään kovin kivalta tuntunut..rajua meininkiä...
Sf-mitta oli samoissa Pranametrin kanssa eli minulla 28.
Painonnousu on ollut tasaista ja nyt hiljentynyt hiukan (+434/vko)
Arvot muuten ok. mutta rautaa pitää syödä ja oikeastaan ottaa nyt 3krt/vko, kun muutaman viikon olen ottanut 2 krt/vko.
Raskausajan Multitabs - monivitamiinia olen syönyt raskauden alusta saakka ja aamu alkaa aina vitamiinilla.
Toki lähinnä kalsiumin tarvetta on kun en juo maitoa (käytän kyllä muuten kahvissa ja vetelen muita maitotuotteita...)
Nyt puhuttiin D-vitamiinin lisääntyneestä tarpeesta, kun on tullut pimeät ajat..mutta minulla se tulee tuosta multitabsista sekin...
Ja mulle tuli H&M:ltä paketti...useammalla oli se ihana huppariasuste sieltä ja itse tilasin nyt samanlaisen...ja ah tätä ihanuutta...kertakaikkiaan todella mukavan tuntuinen päällä..ei purista eikä kiristä. Hyvä olo tulee pienestä [:D]
Jaahas...tässäpä nämä tärkeimmät tältä erää. Nyt tämä mamma taitaa lähteä nukkumaan kun on herännyt jo 4:30 [;)]