Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jes pääsen kotiin! Oon kyl ihan valmis täältä pois. Pissi kuullemma puhas. Neurologin kuhtuvat tutkimaan mun päänsärkyä. Ihan turhaan! Taas tämmönen olo tuli noiden hoitajien käytöksestä että "anteeks ku tulin tarkastuttaa itteni"... Olisivat vaan suoraan kotiuttaneet. Hoitaja kävi tuossa just haukkumassa mut pystyyn. "kyllä sä täällä nyt vähän turhaan olit tarkkailussa ja lääkäriki sitä mieltä, että kottiin joudat" "katoin just että et oo edes eilen saanu päänsärkyyn lääkettä, että ei sulla varmaan edes ole pää oikeesti kipee"
"katotaan tuleeko se neurologi tänne sua edes kattoo vai meetkö jonnekki toiselle osastolle tutkimuksiin"

Tänään oli taas joku uusi natsihoitaja. Ne kaikki kivat ei just tässä vuorossa ollu.. Heti aletaan epäillä hulluks tms...
 
Wild hienoa että pääset kotiin! Mun mielestä ei ole turhia tarkkailuita... Inhottaa kyllä miten ne sua siellä kohtele:(
 
Mä olen Tytsy juonut aina kahvia sen mukaan kun on tehny mieli, aamukahvit ja päivällä (että pysyy hereillä...) ei ole koskaan mitään vieroitusoireita vauvoilla ollut.
Synnytys täälläkin jatkuvasti mielessä... Niin toivon, että mies pääsisi tälläkertaa mukaan ja sit toivonmukaan ehdin siellä pelkopolilla käydä juttelemassa. Se vaan on niin oudon myöhään rv35+5... Jotenkin pelkään, ettei ne ota mun pelkoa tosissaan kun mulla tosiaan jo 4synnytystä takana... Toi "kun synnytys pelottaa" kirja on ollut hyvä. Mulla tosiaan suurimmat pelot liittyy siihen, etten ehdi ajoissa sairaalaan ja sitten se ponnistusvaihe... :( Oon lukenut, että epiduraali ja spinaalipuudutus auttais siihen kipuun, mutta en halua olla kokonaan tunnoton. Mulla ei se pudendaalipuudutus ole vaikuttanut mitenkään, mutta se on kuulemma vaikea saada onnistuneesti laitettua. Ja en oo koskaan ehtinyt muita puudutuksia edes miettiä kun kaikki on mennyt niin nopeasti. Ja toi mun ponnistusasentokaan ei ole optimaalinen, mutta en tiedä mitä sille vois tehdä kun oon aina niin kipeä, etten voi muutakuin olla sängyssä. Ei vois kuvitellakaan nousevansa johonkin jakkaralle. Ja kun se vaihe kesti viimeksikin 4min, niin eipä siinä paljon mitään kikkailla... Sori TAAS tää vuodatus.. Eipä ole ketään jolle näitä jutella, miehelle olen kertonut, mutta ei se taida ihan ymmärtää.

Mutta siis varmaan olis hyvä laittaa kaikki askarruttavat /pelottavat asiat paperille, niin muistaa puhua niistä lääkärille/kätilölle. Voi kun toivon myös, että saisin ihanan ja läsnäolevan kätilön... Se toisi niin paljon turvallisuuden tunnetta!

Aamulla tuli taas limatulppaa (eilen harrastettiin seksiä, joten olisko se provosoinut). Mulla muuten käynnisty esikoisen synnytys ihan yllättäin 39+2 puoli tuntia seksin jälkeen. Ennen sitä aiis ei mitään oireita, paitsi meidän koira oli outo, se läähätti ja pyöri mun ympärillä koko päivän ja nuoli mun käsiä ja jalkoja aina ohi mennessä. Selkeesti aisti lähestyvän synnytyksen :)
 
Kiva kuulla wildside että pääset kotiin! Mutta järkyttävää kyllä,mitä käytöstä olet joutunut kestämään! Valitusta eteenpäin!

Hei muutes,jos pissin pH on koholla,niin pitääkö siitä ilmoittaa äitipolille tai neuvolaan?
Miulla on tosiaan noita sticksejä kotona,mutta ihan kun ne äitipolilla olisivat sanoneet,että jos protskut nousee,niin heti soitto.. Mutta mites tuo pH? :/
 
Hyvä wildside että pääset kotiin :) itse just soittelin sln neuvolaan mutta eihän sielä kukaan tälleen soittotunnilla vastaa.. Kun töissä yönä oli se pääsärky + supistukset ja viime yönä pääsärky + vatsakipu.. :( ja seuraava neuvola ois vasta 30.11. niin en taida uskaltaa oottaa sinne asti
 
Mukkis; minulla on myös kolme todella vauhdikasta synnytystä takana ja yksi paikalleen jymähtänyt.
Kolmas syntyi niin, että sairaalassa alkoi tulla hiukka harjoitussupistuksia kovempia supistuksia jollon kätilö tarkisti kohdunsuun olevan auki 5cm ja samalla meni vedet.
Nousin pystyyn jossa tuli yksi supistus ja valtava ponnistustarve.
Jälleen kätilö katsoi tilanteen jolloin oli auki 10cm ja yhdellä työnnöllä tyttö syntyi.
Olin aivan järkyttynyt tilanteesta!
Se raskaus oli muutenkin jääny mieleen, kun jouduin vuodelepoon jo viikolla 28. Kohdunkaula oli lähes hävinnyt ja kohdunsuu auki 3cm. 34 viikolla rauhoittelivat vielä lääkkeillä jatkuvasti tulevia supisteluja jonka jälkeen sain ruveta elämään suht normaalisti.
Tyttö syntyi sit kaikesta huolimatta rv 41+4 kovalla rytinällä.
Meillä neuvola haluaa seurata kohdunsuuntilannetta loppu raskaudessa tiiviisti jotta osaan varautua synnytyshetken kiireellisyyteen.
Synnäri oli myös ottanut tilanteen huomioon jo edellisessä raskaudessa jossa lääkäri odotti salissa tuloa jotta kerkiää antaa mahdolliset kivunlievitykset synnytykseen.
Se synnytys ei sit ollutkaan nopea vaan pysähtyi täysin kaikista oksitonitipoista huolimatta.
Pienellä pelolla kuitenkin ajattelen tulevaa koitosta vaikka synnäri on ollut tosi hyvänä tukena asian kanssa.
 
Mukkis meille saa huolistaan kertoa, täälläkin kun yrittää miehelle puhua synnytyksestä tms niin se vaan kommentoi että "en mä tiiä"... No eihän se oikeesti tiiäkkään kun sivusta katsojana on ollut ja sille vaikeaa katsoa vierestä kun sattuu ja se ei voi tehdä mitään:/
Toivottavasti pikkuinen vielä tovin jaksaisi kyydissä olla:) tsemppiä sulle!

Muakin jännittää synnytyksessä se että kuinka nopeasti tulee, onko mies mukana ja se kipu kun senkin jo unohtanut... Luottavaisin mielin vaan etiäpäin:)
 
Voi vitsi Wildis mitä kohtelua oot taas saanu!! Mulla oli vähän sama juttu pe päivystyksessä.. Myös mulle väläyteltiin neurologin tutkimuksia ku päätä särkee...

Nyt oon täällä Kättärillä kokoarviossa, mut tässä ny tutkittu muutakin. Tyyppi oli kääntynyt ite oikein päin!!!!! Jes! Ja ihan alhaalla oli jo "lähtökuopissaan". Painoarvio edelleen 2,5kg, keskikäyrällä eli ei senkään puolesta huolta. Verenpaine ensin 135/98 ja sitten 128/85 ja pissa taas puhas. Nyt ootan lääkäriä ku ei Burana tehoo päänsärkyyn ja hän väläytteli osastohoidon mahollisuutta.. Apua.. No katsotaan mitä sanoo... Mielummi oisin kyllä kotona..

Lääkäri muuten ihmetteli et miks mulle ei päivystyksessä oltu tehty ultraa tai sisätutkimusta.... Niinpä niin.....
 
Suvituulia mulle ainakin neuvolassa sanottu että PH ja glut arvoja ei tarvii seurata vaan prot...

Hirni toivottavasti pääset käymään tarkastuksessa, että ei olis mitään! Voimia särkyyn<3

Catherine toivottavasti pääset kotiin ottamaan rennosti!

Täällä katsellaan tyttöjen kanssa joulupiirrettyjä, napapiirin pikajunaa, ihanaa kun kohta joulu!
Vielä kun sais ton vauvan syliin ja satais lunta:)
 
Wildis sinuna ottaisin yhteyttä potilasasiamieheen. On se nyt hemmetti, että joku työhönsä kyllästynyt hoitaja voi tollasia laukoa suustaan. Nimi ylös ja kunnon palaute suoraan ylemmäs vaan
 
Suvituulia, mulle on sanottu, että pissan pH vaihtelee ihan senkin mukaan kuinka kauan on edellisestä vessakäynnistä, eli siitä ei tarvii huolestua.
 
Mä haluisin alkaa laitteleen jo joulua, mutta on kai liian aikasta viä... Kävely tekee taas niin kipiää, että kiukuttaa! Mies lähti parin päivän työreissulle ja heti on turvaton olo... Mitenköhän sitten loppukuusta kun se on vajaa 2 viikkoa poissa...? No eilen juttelin isän vaimon kanssa ja sanoi vaan, että soita heti jos tilanne alkaa käydä vaikeaksi, pystyvät sitten vrk:n sisällä lähteä tänne apuun. Hieman helpotti, mutta sieltä on kuitenkin reilu 600km matkaa, niin ei ihan akuuttiin hätään auta. Tietty mieskin on Oulussa, ja kyllä se sieltä vajaassa 3tunnissa tänne pääsee.

Niin Solavi, kyllä toi nopea synnytys voi olla aika traumaattinen... Ja kun näitä ei etukäteen voi yhtään tietää. Voi kun osais olla vaan luottavaisin mielin.. :(
 
Muakin on yhtäkkiä alkanu jännittään synnytys ja vauva-arki. Miten siitä selviää, kun ei oo mitään kokemusta :O Ja miten varmistaa, että suhde säilyy hyvänä ja intohimoisena, kun nyt tuo toinen on vähän hiljaisempaa täälläkin, kun miestä pelottaa et sattuu tai tekee jotain vahinkoo ja itsellä hankalaa ja kai pelkää vähän itsekin, et sattuu.

Ihme nipistyksiä mahassa, mitähän se meinaa? Vähän niinku pissahädän ja menkkakivun välimuoto, mut ei jatkuvaa. Ehkä vauva vetää mua nyrkillä rakkoon?

Tsemppiä kaikille sairaalakeikoille joutuneille tasapuolisesti, ei ehdi kauheasti jokaiselle kommentoimaan.
 
Mä jo mietin et menisin yksin synnyttää ja sanoinki miehelle et jos sattus niin hassusti et jouluaaton läheisyydessä lähtis syntyy, ni meen yksin... saa viettää lasten kans joulua kumminki... ja muutenki oon vähän sitä miettiny, ku tuntuu et kenet saa hoitaa noita... tai sit niitä joutuu ripottelee vaikka mihin hoitoon... Mulla on kauhee huoli tuosta meidän 3 veestä ku sillä tuli lauantain jälkeen ihottumaa poskiin ja korviin et johtuuko se mistä... sen normaaliin olotilaan ei kyl oo vaikutusta, et söikö se jotain väärää sillo, vai ku käytii saunassa ni isäntä pesi sen vahingossa tolla omalla axella suihkusaippualla... ku muutenki herkkäihoinen laps kyseessä ni ottiko siitä ärsykkeen? Pittää melkeen loppuviikosta käyttää lääkäris näytillä jos jatkuu vaan... pelottaa et se onki allerginen tolle koiralle... vaik onhan se ollu jo reilun 5 viikkoo meillä.... vaan johtuuko tosta flunssasta ja ku sillä on noit molluskoita jotka nyt alkaa kuivua pois, ollu ihan mahoton rasvaaminen sillä koko sen ajan...isoveikka sai päiväkodista ja siltä varmaanki tarttui nuorimmalle... neitillä ei oo molluskoita ollu ollenkaan...
 
Siinä ei pää kerkiä mukaan.
Kannattaa jutella neuvollassa tilanteesta. Minulla on ainakin helpottanut oloa, kun ovat luvanneet seurata tilannetta ja saikku on luvannut tarvittaessa ottamaan vaikka sisälle lähellä synnytystä.
Siihen en itse tosin halua, kun asutaan 2km päässä sairaalasta.
Jännittäviä aikoja alkaa olla, kun 36 tulee täyteen. Edellinen syntyi rv38...
 
Solavi mä luulen ja että mulla esikoisen kanssa kun synnytys olikin niin yhtäkkinen ja nopea, ettei oma pää ja ajatus ehtinyt oikein mukaan. Nyt varmaan panikoin enemmänkin ajatusta että mitä jos vauva ei kasvakaan ja joudutaan käynnistämään noin kahden viikon päästä niin apua. Synnytys konkretisoituu vaikka taas kun eilen pötkötin niillä käyrillä sairaalassa niin kätilö tokas että onpa sulla vähän viikkoja. Mies siihen sanoikin että onhan niitä jo 33+ ottaen huomioon miten esikoisen kanssa meni. No tää on tätä hormonien aiheuttamaa herkkähipiäisyyttä.. Mutta vaikeaa silti tajuta että hei oikeesti, kohta pötkylä on sylissä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top