Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hoitajiahan on joka lähtöön, ihmisiä toki kaikki, mutta ammattinsa voi valita uusiks jos ei meno maistu! (Ei oo Timbe sulle suunnattu mitenkään tämä!) Vituttaa oikeesti, jos ite saa käydä kaikki lippulappuset kyselemässä, kaks päivää istut kovalla tuolilla/sängyllä itkien ku sattuu niin helvetisti, särkylääkettä et saa ja sit kotiutumispäivänä kerrotaan kuin ois ollu renkaita minkä päällä istua... Taju meinas lähtee ekan synnytyksen jälkeen ja ei kävelystä meinannu mtn tulla ni akka vaan tiuskii, että mikäs nyt, kyllä täällä muutkin synnyttäneet kävelee ite osastolle! Mun kohdalle sattui kahdessa vuorossa tommosta kohtelua, että kyllä se vitutti ja itketti kun muutaman tunnin vuorokaudessa koet olevasi ihminen.. Vaikka laput ovissa, et vaan isä ja sisarukset saa tulla huoneeseen vierailuaikana niin aivan perkeleen mukava ku siellä annetaan ravata ties ketä ja hoitajat ei sano mtn vaikka ite huoneessa paikalla. Tokan kohdalla oli selvää, et mä en sinne jää, ellei ole pakko. Sillon kyllä henkilökunta oli mukavaa ja ei valittamista muuta kun sängyn kapeudesta, eihän siihen vauva meinaa mahtua viereen nukkumaan/imetettäväks vaan ite sai ihan reunassa keikkua kylellään... Ei kai sieltä kukaan ole kotiin lähdössäkään jos oli joku lääketieteellinen syy jäädä, moni nuitenkin paranee ja saa levättyä kotonaan paljon paremmin kun sairaalassa.
 
Minun kyllä nyt pakko sanoa että jorvissa 3 kertaa käyneenä niin minulle osunut kohdalle aivan ihana henkilö kunta, tosi avuliaita ja mukavia naisia! Synnytykset tapahtui mukavasti jutustellen ja vitsaillen ja osastolla uskalsi pyytää apua ja sitä sai ilman mutinoita :)

Ruoka nyt oli mitä oli ja aamukahvi oli aina loppu kun itse olisin sitä päässyt juomaan.

Kyllä meinasin itsekin poistua sairaalasta mahd. Nopeasti!
Ekan kanssa olin sairaalassa 4 päivää kun sen alku oli mitä oli ja muiden kanssa yön yli vaan pitivät, kun toi meidän Radi vaavi syntyi niin sen sokereissa ollut onneksi mitään mutta kun kävin sitten kotoutumisen jälkeen osastolla lapsen painonnousua näyttämässä niin oli lähtenyt kellastumaan, onneksi saatiin perustettua kotisairaala ja päästiin kotiin valopöydän kanssa:) saa nähdä miten tän kanssa päästään pois kun taas tää Radi, mutta jos ei vauvalla ole sokeri ongelmia niin varmasti otetaan ja lähdetään äkisti kotiin joulun viettoon:)
 
Onpa kurja, että noin monella on tullu huonoja sairaalakokemuksia :( Toivottavasti nyt sujuu kaikki paremmin!

Meille onneksi sattui esikoisen kohdalla ihania kätilöitä ja hoitajia (oltiin Oysissa). Kärräsivät pyörätuolilla osastolle kun silmissä lenteli synnytyksen jälkeen vaan valopisteitä, ruoan sain sillon huoneeseen ja särkylääkkeittäkin sai tarpeen mukaan. Oltiin koko pikku perhe perhehuoneessa, mikä oli kyllä ehdottoman ihanaa! Siitä huolimatta haki yökätilö vauvan ekana yönä muutamaksi tunniksi kansliaan, että saatiin nukkua kun minäki olin menny pari vuorokautta muutaman tunnin unilla. Oulussa oli päivähuoneessa jääkaappi, josta sai käydä vetämässä välipalaa vaikka keskellä yötä, se oli kyllä iso plussa :)
 
Jos avoliitossa, ni tosiaan tulee sossulta lappu kotiin, jossa aika valmiina. Siellä menee n 5 min, jos on selvää, kuka isä on. Eli ootte asunu yhdessä, kun vauva on saanu alkunsa.

Meillä la vuodenvaihteessa, joten toivon, et ehittäis isyys tunnustamaan tammikuussa neuvolassa.
 
Täällä myös huonosti nukuttuja öitä useampi takana. Melkein joka yö herään 03-05 välissä ja oon tunnista kahteen hereillä ja nukahdan uudestaan aamusta. Ei oo onneksi aikaisia herätyksiä ollut, että aamusta saanut vielä muutaman tunnin nukuttua. Muakin meinannut vaivata pahoinvointi, jos on ruokavälit liikaa venähtänyt :hungover:

Meillekin on tullut nyt kyselyjä sukulaisilta, että koska meette naimisiin. Se tulevaisuuden juttuja vasta, kun mä haluan kirkkohäät ja tän hetkiset säästötoimet suunnataan tulevaan lapseen :happy: Isyyden tunnistus tietty tehdään, mut naimisiin keritään kyllä myöhemminkin :)

Hyvä, että pääsit kotio WopWop! Selviskö kipujen syyt? (Sori, jos multa on mennyt jo aiempi vastaus ohi)
 
Mäki toivon, et päästäisiin heti kotiin. Tyksistä kyllä hyviä kokemuksia, myös ruoasta ja varsinkin henkilökunnasta, mutta 2kk keskolaa ja jatkuvaa sairaalassa ramppaamista täytti mun sairaalakiintiön.

Tyksissä ekan synnyttäneet joutuu olee ainakin 2-3 vrk. Nauravat, jos aiemmin ees yrittää päästä pois :)
 
Mulla ei oo oikein mitään kokemuksia sairaaloista kun en ole niissä muistini mukaan koskaan yötä edes ollut muutakuin lapsena korvien putkituksen takia. Mutta ihan kamalia noi teidän kokemukset! :o tänään 26+0 :)
 
Ja laitan kyl esitietolomakkeeseen, et minkään turhasta inisevän äidin kanssa en samaan huoneeseen mene. Kun on oman lapsen menettänyt, niin en todella jaksa kuunnella, jos joku vollottaa sitä, et oma muksu joutuu vähän valohoitoon.
 
Miullakin toiveena perhehuone koska sairaalaanhan on se 100km niin ois kiva jos mies sais jäädä rauhassa sinne ja saisin omaa rauhaa ja tutustua siihen omaan uuteen vauvaan kaikessa rauhassa :)
 
Ikävä kuulla, että monella on noin huonoja kokemuksia sairaalasta. Vastapainoksi voisin kertoa, että Lohjan sairaalassa, jossa esikoisen synnytin (enkä muuten ole sairaalassa hoidettavana ollutkaan), oli tosi mukavaa henkilökuntaa ja ruokakin oikein kelvollista. Tietysti henkilökunnasta osan kanssa synkkasi paremmin kuin toisten, mutta kaikki olivat vähintäänkin asiallisia ja ystävällisiä. Meillä oli vielä perhehuonekin, joten ei tarvinnut häiriintyä muista äideistäkään. Me oltiin sairaalassa kolme yötä, kun maito nousi vähän hitaanlaisesti ja pojan verensokerit oli alhaalla. Tällä kertaa selvitään toivottavasti yhdellä yöllä. Tai luulisin, että ois kuitenkin kiva levätä yksi yö ennen kotiinpaluuta. Paitsi jos ei oo perhehuonetta, en tiedä mitä siitä levostakaan tulee.

Mulla maidon nousu nosti muuten kovan kuumeen. Ehdin jo visioida kohtutulehduksen ja muut vaivat, mutta kuume laski seuraavaan päivään mennessä. Mutta jestas miten kireät ja kuumottavat ne jalkapallot oli!
 
Ai niin, tuli mylle yksi ikäväkin sairaalaan liittyvä muisto mieleen. Mulla kun oli supistuksia 5 vrk:n ajan ennen kuin synnytys varsinaisesti käynnistyi, päivisin 10-30 min välein ja öisin 5-10 min välein. Siinä alkoi jo vähän väsyttää, kun ei saanut nukuttua moneen päivään. Kun jossain vaiheessa soitin sairaalaan, että on aika väsynyt olo, vastaus oli tyyliä "jos supistaa 10 min välein ja supistus kestää reilun minuutin, siinähän on 8 minuuttia hyvää aikaa nukkua." Meinasin laittaa luurin kiinni. Ja kyllä vieläkin tulee paha mieli, kun tuota muistelen.

Onneksi seuraavana päivänä, kun taas soitin samalla asialla, sain ihan erilaisen vastaanoton ja olisin saanut mennä osastolle nukkuman unilääkkeen voimin. Päätin kuitenkin näytillä käynnin jälkeen lähteä kotiin ja taisi siinä vielä yli vuorokauden kärvistely kotona olla edessä.
 
Mulla jäi Taysista ihan hyvät kokemukset ekasta synnytyksestä. Toki siellä oli kova kiire (mun jälkeen tulleet lähetettiin Hämeenlinnaan vissiin) mutta ihan perusystävällisiä oli kaikki hoitajat ja kätilöt. Aika paljon olin salissa yksin, mut mikäpä siinä oli ollessa kun kaikki oli ihan hyvin. Samassa huoneessa oli toisella äidillä kipupumppu ja inasen ketutti etten saanut sitten mieheni kanssa puhua rauhassa puhelimessa, kun hän ei ollut sillon vielä Suomessa. Ja muutenkin kun vauvan kanssa sujui hyvin niin olisin pelannut jotain candy crushia tms :D Selkä kipeytyi tosi pahasti sängystä ja sen kuntoon saamisessa meni useampi kuukausi. Ruoka muistaakseni tuotiin nenän eteen, aamupalasta ainakin sai esittää toiveita ja lisäks koko ajan oli saatavilla hedelmiä ja luumumehua. Tällä kertaa haluaisin kuitenkin nopeemmin kotiin koska ei se sairaalassa olo mitään herkkua oo vaikkei oliskaan ihmeempää valittamista.
 
Esikoisen kohdalla oltiin synnärillä 5 vuorokautta lapsen oltua teholla ja imetyksen haasteiden takia kun sydänvikainen lapsi ei jaksanut syödä rinnalta, päästiin kolmeksi vuorokaudeksi perhehuoneeseen joka oli tosi mukava asia niin lapsen isäkin pääsi olemaan enempi läsnä vauvan ensipäivissä :) Ollaan varauduttu siihen ettei tällä kertaa perhehuone onnistu kun synnäri eri ja miehen työtilanne mahdollinen este mutta eipä siinä mitään jos jakaa huoneen muiden mammojen kanssa, anoppinikin sai elinikäisen ystävättären 24 vuotta sitten synnärillä saman huoneen jakavasta äidistä :)
 
Hienoa että sinun tilanne helpottumassa:) eikös pikkunen vielä kerkiä pyöriä vielä ympäri ja vaikka ei pyörähtäisikään niin henk.koht kokemukseni perätila synnytyksestä verrattaen raivotarjonta synnytykseen että perätilassa oleva oli helpompi synnyttää :)
 
Hieno homma nepsu! :)
Meidän kirpparin antimia ( muumi dvd on mulle :D )
816578b976d1d1e936b7b3e45ef9a085
 
Äh oikeesti mul on puolen tunnin välein kauhea nälkä! Oon töihin ottanu kaikenlaista hedelmää,jugurttia, välipaloja että jaksaisin. Mutta siis jäätävä nälkä koko ajan!!!! Mitä mä teeeen...
 
Takaisin
Top