Hyvää ystävänpäivää vähän myöhässä!
Meillä on valvottu ja sairasteltu, joulukuisen mies käytti päivystyksessä kun ei enää saatu kuumetta laskemaan, ei juonut tyttö mitään ja ei pissinyt. Korvatulehdus löytyi, ei sen kummempaa ja ab-kuuri siihen. Viime yönä sitten yski niin, ettei henkeä meinannut saada kun limaa tuli, piti tukea melkein istuma-asentoon nukkumaan. Ite oon pienimmän kanssa ”nukkunut” istuen sohvalla, muuttunut sairastaessa täysin tissipossuksi ja ainut keino ollut saada edes hetki unta. Pari viikkoa tossa menikin allergiajuttujen kanssa taas valvoessa, niin alkaa kyllä melkonen olo olemaan nyt :bag:
Mun mielestä myös iso perhe on ihana
Mulla se oli joko tai, eli ei lapsia tai sit vähintään kolme-neljä. Eihän tämä elämä ihan putkeen ole mennyt, mutta tämmöinen pikkuperhe kuitenkin saatu. Tällä hetkellä ei resurssit riittäisi raskauteen ja takarajana mulla oli 30v., mutta eipä sitä sit tiedä muuttuuko mieli tulevaisuudessa. Nyt mulla olis tässä aikaa suorittaa avoimen yliopiston opintoja ja sehän vähentäisi sitten taakkaa tulevaisuudessa opiskeluista :) Mulla kun ei lukiotaustaa ole, niin pitäis jotain alkaa tekemään koulutusta ajatellen, ravitsemustiede kun kiinnostaisi, tai sitten ihan Jyväskylän yliopistossa joku liikunnan linja. Saapahan nähdä, tässä sairastelujen sumussa sitä kummasti alkaa miettimään, että mitähän muuta sisältöä elämässä voisi olla :D