Joulukuun jutustelut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hannan
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Taas tuntuu tää raskaana oleminen himpun verran todellisemmalta.

Käytiin eilen miehen kanssa ravintolassa syömässä (tuli 8 vuotta yhteiseloa täyteen, huhhhuh….) ja jouduin oikein tihrustamaan, että mitä ihmettä näistä alkupaloista saan syödä. Lopulta olinkin sitten hankala asiakas, kun pyysin korvaamaan jokiraputartarin jollain, mikä ei ole raakaa ja alkoholittoman oluen (minkä olemassaolo piti käydä tarkistamassa jostain). Saatuani ruoan nenäni eteen huomasin, että "loimusavulohi" ei myöskään tarkoita kypsennettyä. Sitten vaan pieni turhanpäiväinen itkun tihrustus ja uutta annosta kehiin. Kiusallista.


Tänään kävin myös synttäreideni kunniaksi ostamassa itselleni lääkinnälliset hoitosukat. Sain aiemmin syksyllä ihan kirjallisen suosituksen niihin, kun päästiin opetuksessa laskimokirurgian polilla leikkimään ultralla ja oli aika reipas takaisinvirtaus… 23 vuotta tuli täyteen, vanhuus ei selvästikään tule yksin :P Mutta on ne kyllä ihan päheet mustat stay-upit ^^
 
Piti sitten mennä töissä liukastumaan. Meillä oli joku hölmö esiintymisvalmennus missä piti säntäillä sukkasillaan pitkin lakattua lautalattiaa. Tuli tungos ja yhtäkkiä löysin itseni selältään lattialta.

Mihinkään ei sattunut, ainoastaan pyllyssä tuntui hieman. Mutta säikähdin kun eihän sitä tiedä mitä tuollainen yhtäkkinen tipahdus mahan sisällä aiheuttaa. Ei ole kyllä tullut mitään tuntemuksia, tosin nyt kun istuin taas ton tunnin työmatkani autossa niin alkoi supistella. Tota supistelua nyt on ollut muutenkin eikä se nytkään sattunut mutta kyllä tässä sellainen olo tekis mieli hakata päätä seinään. Tiedän että oon kauhee kömpelys, miksei voinu olla varovaisempi?!?

Kuuntelin äsken sydänäänet ja siellä tuntui menoa ja meininkiä riittävän eli uskon että kaikki on kunnossa.
 
Olis kyllä tosi hyvä jos toi isyyden tunnustminen muuttuis jotenkin mukavampaan suuntaan. Meillä on esikko käyty tunnustamassa ja se jos mikä oli asioiden urkkimista :) Mieheltä kyseltiin moneen kertaan eri sanan kääntein onko nyt ihan varma, ettei lapsi voi olla kenenkään muun. Samoin multa kyseltiin, että olisko muita ehdokkaita. DNA-testejäkin ehdoteltiin ja yhelle tuttavalle niitä oli jopa suositeltu/tyrkytetty "ihan varmuuden" vuoksi. Jotenkin todella loukkaavaa, kun vapaaehtoisesti isä menee lapsensa tunnustamaan ja sitten aletaan kyseenalaistamaan kaikki ja kyselemään, että "Oletko nyt ihan varma?"

Nipsumuki:Onneksi kuitenkin rymähdit selällesi, etkä suoraan mahan päälle. Selkäpuolella on kuitenkin noi luiset rakenteetkin ottamassa iskua vastaan. Rentoudut ja lepäilet niin toivottavasti noi supistuksetkin rauhottuu. Ite liukastuin jäätiköllä rv32 ja lensin niin persuuksilleni kuin vain voi. Ainoastaan ylpeys ja takapuoli koki kolauksen vauvalla oli kaikki hyvin.
 
Apua! Jos meiltä tentataan isyydestä, muhun menee varmasti joku kiusanhenki ja ryhdyn siinä ääneen pohtimaan, että jaa-a, viime elokuu, kenenköhän kaikkien kanssa silloin tuli oltua...
 
Meillä mies ryhtyi vitsikkääksi isyyden tunnustamisessa... Se naikkonen kysyi jotenkin että miten nyt olet tänne päätynyt? Mies vastasi että näki lehdessä ilmoituksen että miestä haetaan syntyneelle lapselle isäksi ja tässä sitä nyt ollaan... :) se nainen ei oikein ymmärtänyt vitsiä ja loppu käynti menikin sitten vähän jäykäksi. Hitto piti muistaa milloin ollaan muutettu yhteen yms. Huh! Ihan typerää touhua!!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Niin ja sokerirasituskokeessa tulokset loistavat, paasto 4,7, 1h 5,6 ja 2h 4,0. Ihmekös tuo huono olo kun ei edes noussut juuri tuo sokeri... Ja koko päivän särkenyt päätä sen kunniaksi!

Hyvä Lucy että auttoi se lääke. Ehkä mäkin sit uskallan vielä ottaa jos oikein paha kohtaus iskee... Ihan syvältä nää migreenit!!!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mun teki kanssa kovasti mieli heittää jotakin VPK:sta tai jääkiekkojoukkueista siellä "tunnustelutilaisuudessa", mutta katsoin parhaaks jättää väliin. Ei oikeen sekään täti vaikuttanu siltä, että olis ottanu vitsillä :p Ilmeisesti tilanne ärsytti myös miestä, koska eliminoi tarpeen mennä uudestaan tekemisiään tunnustamaan viemällä mut vihille...
 
Meidän ensitietolomakkeessa ei kyselty mitään nimiä pienelle hätäkastetta varten.. Sukunimestä ei olla puhuttu mitään ja etunimistä ollaan keskusteltu, mutta lopulliseen päätökseen ei kyllä olla päästy. :)

Niin ja totesin et mun talvitakki ei mee mahan kohdalta enää kiinni. Eli tervemenoa talvitakki ostoksille torstaina. :)
 
Joko olet Tuhinamurmeli saanut esitietolomakkeen sairaalaa varten? Sen jossa kysellään ainakin lääkeaineallergiat, toiveet tulevasta synnytyksestä ja miten edelliset on menneet? Kyseltiinköhän siinä edes noita? No kuitenkin, siinä meillä on ollu ne nimiehdotukset myös. Ja ihan paperisena on sitä täytetty, jossakin sekin on varmaan jo sähköisessä muodossa :)
 
Joku ensitietolomake synnytyssairaalaa varten piti täyttää ekalla neuvolakäynnillä, mutta eipä siinä oikeestaan mitään tommosia (muistaakseni) kysytty. Meil oli vaan et piti täyttää omat ja lapsen isän/kumppanin/yhteyshenkilön/lähiomaisen yhteystiedot. Voi olla toki että tota täytellään sit myöhemmin..
 
Mä kans täytin netissä sen esitietokaavakkeen ja saan sinne mennä myöhemminkin lisäileen asioita,jos siltä tuntuu, esim. niitä synnytykseen liittyviä toiveita en osannut vielä kirjata, miten sellasia vielä osaa ajatella... :)
 
Joo mieki jätin sen synnytystoiveet auki. Ja mitä siihen ylipäätänsä voi toivoa? :D
 
Mulla on kyllä moniakin juttuja ajateltuna tuohon synnytystoiveisiin! Paljonkaan en oo etukäteen mitään suunnitellu muuten, mut jostain syystä synnytyksen suhteen on jo vaikka mitä ajatuksia... Mutta tietysti tiedän että siinä hetkessä voi olla et kaikki meneekin ihan erilailla, kiva silti etukäteen toivoa tiettyjä juttuja :)

Mun toiveissa on esim. jos vaan vapaana niin perhehuone käyttöön(kaikki kai sitä haluaa), haluan ehdottomasti synnyttää muulla tavoin kun makaamalla selälläni sängyssä, eli käytössä vois olla jotain jumppapalloa esim tai sit et saan nojailla sänkyyn tai vaikka ponnistaa jollain tuolilla (mitä vaan mut kauhistuttaa olla selällään sängyssä!) :D

Ja haluan kaikki mahdolliset kivunlievityskeinot paitsi aqua-rakkulat.
 
Joo, ne vesirakkulat on kuulemma aika turha? Ainaki anoppi kehoitti olla ottamatta sitä, et se koskee vaa entistä enemmän, et ei auta synnytyskipuihin..
 
Ei meillä mitään synnytystoivekaavakkeita ole! Ehkä meillä täällä Espoossa ei kuunnella odottajan toiveita :p
 
Ei meilläkään erikseen oo synnytystoive kaavaketta.. Se on meillä vaan yksi kohta tossa sähköisessä esitietolomakkeessa.
 
Nimestä; Oon nyt eilisestä asti vähän nimiasiaa miettinyt, ja tosi vaikea löytää sellaista mikä miellyttäisi meitä molempia.
Mulla on se, että en haluais nimen olevan top 5 tämän hetkisissä lasten nimissä. Sit sitä on päiväkotiryhmässä missä on 3 muuta samannimistä.... Ei oikein innosta. Päiväkodissa kun on ollu töissä niin siel on ollu Onnit, Otot ja Emmit yms niin yleisiä että....
Jos vaan antais nimen mitä ei varmasti oo enään kellään lapsella esim. Pirkko ja Pentti :D
Sit taas nämä liian erikoiset nimet, niin ei oikein käy myöskään kun ei halua että toista kiusataan nimen takia ( lehdessähän just oli näistä, mm. pääsky ja raparperi jäi mieleen).

No, kai tässä vielä jonkun keksii mikä miellyttää molempia.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top