Joulukuun jorinat

Keskustelun 'Laskettu aika toukokuussa 2012' aloitti Fianna, 1 joulu 2011.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Kenai Aloittelija

    Huomentapäivää!

    Täällä on taas esitetty jo melkoisen (nyt jo vähän aggressiivisiakin) kommentteja ja kysymyksiä koskien tätä esiinnostamaani ruoka-asiaa. Olen nyt kuitenkin päättänyt olla siihen enää menemättä koska oikeastaan se, mitä nämä kommentit ja kysymykset koskevat, olen jo toistanut kaksi kertaa aikaisemmissa "puheenvuoroissani" ja nyt kyllä valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei sitä asiaa sieltä haluta lukea edes oikeinpäin. Asian lukeminen oikein ei tarkoita milläänsäkään sitä että niistä pitäisi olla samaa mieltä. Kyllä minä kestän tähän asiaan liittyvän erimielisyyden ja samalla lailla kun kannatan kriittisyyttä neuvolan ei-aina-objektiivisia neuvoja kohtaan, suosittelen samaa myös muita asioita kohtaan, jopa omia mielipiteitäni kohtaan. Mutta sen tietää jokainen että jääräpäinen ohi-vänkääminen ja juupas-saapas-väittely sen mitä toinen on kirjoittanut, on ihan turhaa. Mutta ei tietenkään tavatonta ja on siihen toisinaan syyllistytty itsekin :-D

    Joka tapauksessa, on silti ollut virkistävää lukea erilaisia kantoja ja mielipiteitä, ja vaikka en kaikista asioista samaa mieltä olekaan esimerkiksi Fiannan tai Kevätpörriäisen kanssa, mielestäni on mielenkiintoista lukea mitä vaikka Kevätpörriäinen on saanut esiin lukemalla erilaisia tutkimuksia - vaikka oma asennoituminen niihin voikin olla kriittisempää. Mutta on hienoa jakaa tietoa koska ei viisaus asu kenessäkään yksin.

    Ihanaa kyllä että joulu on tulossa! Glögit ja piparit maistuisivat täälläkin! Oman piparitaikinan ajattelin kyllä jossakin välissä itse vääntääkin kunhan saan aikaiseksi. Jokos monella on täällä rakenneultra käsillä? Vai menevätkö valtaosa vasta tammikuussa? Joillakin muistaakseni oli jo joulupäivinäkin. Itsellä menee kyllä tammikuun puolelle reilusti kun viikkoja tuli täyteen tänään "vasta" 17...

    Kenai
  2. Fianna Peruskäyttäjä

    Sen verran pitää vielä vastata Kenaille, että olin kyllä pitkälti samaa mieltä sun kanssa, että joissakin asioissa mennään vähän hysteerian puolelle raskausajan suositusten noudattamisessa. Mutta että tuosta en voi olla samaa mieltä, että Suomessa suositeltaisiin edes raskaana oleville teollisesti valmistettua ruokaa. Tai sitten en ole itse vain tuommoiseen mielipiteeseen törmännyt. Ja tuosta natriumglutamaatista, aine on ihan sitä samaa mitä saa esim. kaalista sun muusta luonnollisesta ruuasta, joten ei se mitään myrkkyä ole. Mutta kysymys onkin annostuksesta -kaikki aineet ovat vaarallisia jos annos on liian suuri (esim. 8 l vettä putkeen juotuna on tappanut). Siksi ihmettelen, ettei lisäaineille ole annettu vuorokausiannossuosituksia.

    Mutta tosiaan, samaa mieltä ei tarvitse olla ja aina on mielenkiintoista lukea toisten mielipiteitä. Itsekkin voi samalla oppia jotain :)

    Niin ja tosiaan, harmi että vauveli joutuu luopumaan koirastaan. Tuohan on noille pystykorville ominainen tapa tuo haukkuminen, että sen kanssa saa aina painia tuon rotuisten kanssa. Jos sinulla ei oikeasti tunnu olevan aikaa ja jaksamista haukkumisen poiskouluttamisen kanssa, niin varmaan oikea ratkaisu antaa koira jollekkin, jolla on enemmän aikaa sille. Varmasti ikävöit sitä, itse ainakin itkisin kuukauden putkeen jos joutuisin omista koiristani luopumaan. Ne on meille kuin perheenjäseniä :)
  3. JeRoSe Tuttu foorumilla

    Pakko viilata pilkkua vielä  - Fianna - ruuassahan se on luonnollisessa muodossa, mutta eineksissä se on lisäaineena ja teollisesti tuotettua eli ite näen suuren eron siinä. Kaalissa sitä ei mun tietääkseni ole, vaan on esmes mm. maitovalmisteissa, lihassa, sienissä ja tomaatissa. Mutta en ala enää halkomaan hiuksia tämän asian takia.

    Miten mie oppisin muuten juomaan tuota glögiä?! En oo siitä koskaan tykänny.
  4. Fianna Peruskäyttäjä

    Pakko munkin viilata pilkkua ;D Se lisäaineena on ihan samanlaisessa muodossa ja ihan sama kemiallinen rakenne kuin miten se luonnostakin saadaan. Eli molekyylinä sillä ei ole mitään eroa, jolloin sen vaikutuksessakaan ei voi olla eroa :) Ainoastaan eroa voi olla sillä, minkä kanssa sitä esiintyy, jotkin aineet saattavat lisätä sen imeytymistä ja jotkin blokata.
    Ja juu, sitä esiintyy aika monessa elintarvikkeessa, koska on yksi luonnon aminohapoista.
  5. vauveli Tuttu foorumilla

    JeRoSe: Ongelmana oli nimenomaan tuo haukkuminen. Muuten aivan ihana tapaus, mut niin haukkuherkkä että miehellä tuli mitta täyteen, enkä mä itekkään siitä tykkää et herättää neidin aina päiväunilta ku esim.postiauto ajaa pihaan. Omakotitalossa asutaan, et ei se naapureita oo häirinny, mut haukkuu niin herkästi kaikkia ääniä, ettei se o kovin kivaa.  Kiinnyin siihen vaan niin kovasti, et otti lujille. Nyt se on jo matkalla uuteen kotiin, jossa sitä odottaa 5v mittelipoikakaveri :D Omakotitalossa hekin asuvat, ei ole lapsia ja heitä ei haukkuminen haittaa, niin ehkä se oli parempi näin. Ois tarvinnu perehtyy paremmin luonteeseen ku valkattiin koiraa..

    Ehkä jossain vaiheessa otetaan vielä koira, mut sit varmaankin joku rauhallisempi luonne, kuten Cavalier Kingcharlesinspanieli tai vastaava. Toistaseksi koitetaan nauttia koirattamasta ajasta (kunhan alkujärkytyksestä ja ikävästä vähän päästään yli), ja keskittyä lapsiin.
  6. Kenai Aloittelija

    Nyt Kevätpörriäinen menet liian pitkälle. Eri asia on väitellä jostakin asiasta kuin ryhtyä suoraan leimaamaan toisia ihmisiä heidän tietojensa perusteella. Itse en sellaista tee mutta en myöskään jaksa tällaista kuulla jollakin äitiysfoorumilla. Tiedoksesi että olen tohtoriksi väitellyt tutkija. Minut on koulutettu lukemaan erilaisia tutkimuksia ja niistä myös melkoisen määrän tiedän - mihin ne pystyvät ja miten tärkeitä ne ovat kuten myös sen kuinka rajoittuneita ja yksisilmäisiä ne voivat olla. Voin suitsuttaa tervettä kriittisyyttä ihan oman ammattinimekkeen takaa, jos haluaisin, mutta joku mukavahenkinen äitiysfoorumi ei ole sen paikka, jonka pitäisi kuitenkin kontribuoida kaikkien jonkinlaiseen hyvinvointiin huolimatta väiteltävistä asioista. Konsultoin tällä hetkellä YK:n järjestöjä erinnäisistä monimutkaisista ilmiöistä ja prosesseista. Tästä huolimatta minulla ei ole minkäänlaisia haluja ryhtyä kenenkään totuudentorveksi saatikaan joka alan asiantuntijaksi - varsinkaan täällä. En pidä asiallisena sellaisten asenteiden omaksumista tällaisilla foorumeilla. Kuten jo olen useampaan kertaan sanonut, puhut täysin asiani ohi. Ole hyvä ja lue viestini kunnolla. Missään siellä ei väitetä etteikö toksmo voisi olla vaaraksi! Haastat riitaa pelkästä halustasi. Kuten jo edellä sanoin, pidä omat tietosi, ei kukaan niitä uhkaa, ja olet myös melko lailla käyttänyt palstatilaa niiden toitottamiseen täällä. Sitäkään ei kukaan estä, estradi on vapaa. Mutta anna jo olla toisten sanojen vääristelyn ja vänkäämisen!
  7. JeRoSe Tuttu foorumilla

    vauveli: Suuresti tsemppiä ja jaksamista ikävään <3 Aika on se, joka varmasti auttaa. Onko sulla mahollisuutta olla vielä yhteydessä koiran uusiin omistajiin halutessasi? Tuli just mieleen oma, jo edesmennyt, collieni ja ikävä iskee joskus vieläkin. Muistot ovat ihania ja niitä siis vaalikaamme.
  8. Rei Aloittelija

    Zoe: Kiitos Glamourmom vinkistä. Muutama toppi ja yksi pitkähihainen imetyspaita laitettu juuri tilaukseen veljelleni jenkkeihin. Näiden rahteeraminen Suomeen ei onneksi tuo edes kauheasti lisäpainoa hänen matkalaukkuun.
  9. Kevätpörriäinen Aloittelija

    Tarkoitukseni ei ollut haastaa riitaa. Toivoin tarkennusta tiettyihin asioihin. Mielestäni ei ole myöskään tarpeen päteä omalla koulutuksellaan tai asettua toisten yläpuolelle sen perusteella. En oikein tiedä, miten nuo viestisi olisi pitänyt lukea, mutta minä kyllä käsitin niiden perusteella, että mielestäsi suomalaiset rajoitukset ovat hysteerisiä ja turhia. Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa.

    Ps. Poistin asiaan liittyvät kirjoitukseni, jotta ne eivät loukkaisi ketään enempää.
  10. inna90 Peruskäyttäjä

    KoNttu kyseli aiemmin neuvolatädeistä. Mun terkka on kyllä aivan ihana, vähän vanhempi nainen, varmaan ikänsä tehnyt tuota työtä ja sen huomaa kyllä-positiivisella tavalla. Pelkäsin ensin että nuoren ikäni takia voisi vähä katsoa kieroon tulevaa yksinhuoltajuutta mutta oli heti tosi kannustava ja aivan ihana :)

    Kenai Olisi tosi mielenkiintoista kuulla miten siellä päin maailmaa hoidetaan neuvolakäynnit, ultraukset ym. sellaiset :) Kun eri maissa noissa tuntuu olevan niin eri käytäntöjä :)

    vauveli Hurjasti jaksamisia koiran takia <3 Kyllä koirasta luopuminen vaan on kova paikka, itse itkin vaikka kuinka kauan kun oma koirani kuoli. Mutta onneksi teidän koira pääsi hyvään kotiin missä saa haukkua ja onhan siellä myös sitten kaveri tälle ! :)

    Tänne ei ihmeempää, yskäkin alkaa vähän jo helpottamaan. Töitä piisaa, onneksi vielä on virtaa tehdä hommia. Haluan kyllä tehdä mahdollisimman paljon töitä vielä kun voi, jos vaikka saisi säästöön pikkuisen :)

    Oon pari päivää ollu kyllä ihan superherkkä. Mulla taitaa tää raskaus oireilla tällä tavoin, muuten kun mitään ei pahemmin oo ollu niin pillitän sit joka asialle. :D

    Tänään täytyy kyllä mennä vähän joululahjaostoksille ennen iltavuoroa, muutamat lahjat vielä puuttuis..
  11. Fianna Peruskäyttäjä

    Munkin neuvolatäti on vanhempi nainen ja todella mukava henkilö! Tullut välillä ajauduttua ihan muihin kuin raskauskeskusteluihin, kun hänen kanssaan juttu luistaa niin hyvin :) Ei myöskään ole mikään nipo, vaan ihan omalla järjellään ajattelee.

    Tuli tuosta Innan herkkyysjutusta mieleen, että mulla edelleen kanssa jatkuu nää tunteiden heittelyt. Itsenäisyyspäivänä kun kuuntelin Finlandia-hymnin niin aloin itkemään ja muutenkin alan tosi herkästi itkemään. Ja sitten ääripäänä se, että suutun todella herkästi. Voi mies parkaa :D
    Oon myös huomannu, että musta on tullut tyhmempi, ihan oikeasti. Että äo on laskenut ihan selkeästi :D Yleensä oon hyvä tunnistamaan sarkasmia sekä muita sen tyylisiä letkautuksia, mutta nyt en enää ymmärrä. Opiskelukin tuntuu tosi hankalalta, tenttipaperille on vaikeaa saada kaivettua pääkopasta jotain kirjoitettavaa. Ja tää mun ulosantikin on tosi tökeröä. Toivottavasti mun viisaudenrippeet palaa sitten raskauden loputtua :D Mun ei siis kannata kahmia kursseja nyt kun ei vaan älykkyys riitä, vaikka se olis fiksua tehdä nyt mahdollisimman paljon opintoja pois alta.

    Mulla olis vielä parit joululahjat keksimättä, esimerkiksi miehelle en oo keksiny vielä mitään :/ Noo aina sitä on jotain keksitty, eiköhän nytkin :)
  12. inna90 Peruskäyttäjä

    Mulla ei vielä oo onneksi esiintynyt tuota hermojen menetystä, saa nähdä iskeekö se sitten jossain vaiheessa :D Hyvä puoli tässä yksin odotuksessa on se ettei kenenkään tarvitse joutua kattelemaan mun tunteenpurkauksia ;D

    Fianna oon monelta kuullut että synnytyksen jälkeen vasta tuntuukin siltä että loputkin järjen rippeistä olisi kadonnut. :D Ja että sitten kuulemma unohtelee asioita ihan huolella. A-pua. :D

    On mulla ollu kyllä hauskaakin tänään. Kävin kaupassa ihan tavallisissa farkuissa ja tuulitakissa, pipokin oli päässä. Kävelin parin n. 17-18 vuotiaan pojan ohi, ne sitten vihelsi mun perään ja käännyin katsomaan. Toinen katsoi mua ja totesi että "vau mikä perä". Ei kertakaikkiaan pitänyt pokka ja rupesin nauramaan, poika meni noloksi kun huomasi etten nyt oikein lämmennyt sen yritykselle. :D
  13. cinder Aloittelija

    Mä oon miettiny myös tuota tyhmyyden lisääntymistä ja toisin sanoen järjen kadottamista. Musta on tuntunu että ei osaa ajatella enään millään fiksusti. :) Kaupassa käynti on menemistä paikasta toiseen kun ei osaa päättää ja unohtelee.. Tää osittain johtuu myös hajamielisyydestä ja mulla on koko ajan nyt ollut vatsassa kipuilua ja välillä oikein koviakin että pitää pysähtyä niin pitää kyllä ajatukset aika tiivisti pikku murussa. Töissä olen myös ollut vähän kummallinen. Meillä on joka työvuoroon nimetty vastaava sh joka huolehtii lääkkeistä yms. On meillä siis esimieskin paikalla mutta yks sh ottaa aina vastuun kenttätöistä. Nyt mulla on niiden lääkkeiden kanssa tullut tosi paljon tänka på -tilanteita.. Huh! Täytyy toivoa, että ei satu mitään vakavaa. Oon myös pyytänyt että saisin mahdollisimman vähän noita vuoroja, mutta esim. illoissa kun on yks sairaanhoitaja ja muut lähihoitajia niin silloin on pakko olla vaikka voisin mielellään antaa vastuun myös jollekkin lähihoitajalle, jolla olisi vähän vakaampi mieli tällä hetkellä kun mulla :)

    Myös tuo tunneherkkyys välillä kummastuttaa. Itken myös jokaisesta asiasta ja saan aivan silmittömiä raivokohtauksia. Ennen suuttuessani olin todella pitkävihainen, saatoin mököttää jopa 3pvää ihan typerästä mutta nyt raivoan täyttä kurkkua sen 30sek ja sen jälkeen pyydän itkusilmässä kaikilta anteeks jotka paikalla on ollut. Outoa. Toivotaan että pian tasautuis tämä, alkuun verrattuna olen nyt jo oikea herranterttu :)

    Neuvolatädeistä vielä. Mulla on tosi mukava neuvolan terveydenhoitaja. Nuori ja varmaan valmistunu tässä 2v sisään, mutta tuntuu että on todella ammattitaitoinen ja aidosti tilanteissa läsnä. Hänelle on todella helppo sanoa miltä oikeasti itestä tuntuu, peloista yms. Osaa olla todella rohkaiseva. Just viime viikolla kun puhuin neuvolassa että aina pelottaa että murulle on sattunut jotain ja sykettä ei löydy yms. Todella ystävällisesti sanoi että jos siltä joskus kovasti tuntuu niin soittaa vaan hänelle suoraan että minuutissahan me sydänäänet kuunnellaan. Sekin helpotti jo todella paljon että voi tarvittaessa mennä eikä aina tarvi sitä montaa viikkoa odotella ja jännittää. Olen siis kyllä tiennyt että voin ottaa yhteyttä neuvolaan jos siltä tuntuu, mutta jotenkin tuntui paljon henkilökohtaisemmalta kuitenkin kuulla se vielä kerran. Kätilöopiston ultraajasta jäi vielä vähän hassu kuva.. Sanoin miehellenikin että en oikein osaa sanoa tykkäsinkö siitä vaiko en. En tiedä miksi!?

    Aamulla kävin ostoksilla ja olisin niin halunnut mennä jo ostamaan vaunut murulle. Olen siitä lähtien säästänyt rahaa (syyskuusta) kun tiesin olevani raskaana ja nyt olis sen verran rahaa kasassa että voisin ostaa melkein mitkä vaan. Onkos teillä muuten jotain tiettyä merkkiä mistä hyviä kokemuksia tai suosituksia? Itselläni ei ole hajuakaan kannattaako ostaa emmaljungat, briot vai jotkut ei niin tunnetut mutta laadukkaat. Ajattelin varata aikaa niiden etsimiselle että voi rauhassa kokeilla miltä tuntuu työntää ja muutenkin käsitellä. Saa laittaa ehdotuksia jos teillä on joku suosikki. Kuitenkin ajattelin odottaa vielä pitkälle kevääseen. Nyt kuitenkin rv 18 vasta menossa. :) ei vielä kiire, harmi! :DD

     
  14. pomppis86 Aloittelija

    Moikka kaikille!

    Meillä on nyt rakenneultra takana ja voi kuinka ihana hetki oli jälleen nähdä pikkuinen!!! <3 Kätilö oli aivan mahtava ja vaikutti kyllä niin osaavalta, selitti koko ajan mitä tekee, mitä kohtaa mittaa ja mikä on tulos jne. Katsottiin mm. sydäntä, munuaisia, aivoja... Ja sitten kysyi, onko jotakin kysyttävää, niin kysyttiin, että mahtaakohan näkyä kumpi siellä oikein on, niin saatiin selkeä vastaus, että
    TYTTÖ! Ja sitten, kun zoomattiin lähemmäs ja kätilö selitti, että tuosta sen näkee, kun menee kolme viirua.. :D emoticon . Pituutta oli reilut 20 cm ja paino 309 grammaa. Kysyinpä myös siitä hematoomasta, joka vaivasi minua silloin 13. ja 14. raskausviikoilla, niin siitä ei nyt enää näkynyt jälkeäkään, oli kuivunut pois. emoticon
  15. JeRoSe Tuttu foorumilla

    Onnittelut Pomppis ihanista ru-kuulumisista 

    Ja kukas se mainittikaan vaunujen ostosta -  mulla kokemusta Emmaljungista, joista tykkäsin todella paljon sekä kokemusta on myös halpavaunuista eli Carenoista ja nekin olivat vallan pätevät. Emmaljungia kannattaa käyä testaamassa, ko niitä saa erilaisilla runkoilla sekä renkailla ja sekin vaikuttaa millaseen käyttöön ne tulevat. Me kun asutaan maalla, nii meillä oli Emmaljungat leveillä ilmakumirenkailla ja se oli meillä se melko ratkaseva tekijä. Ite en ehkä kuitenkaan maksais vaunuista uutena apaut 800 euroa, ko käytettyinäkin saa todella hyviä, mutta sehän on jokaisen oma asia 

    Kyllä täälläkin välistä kiihytään nollasta sataan nanosekunneissa sekä vastaavasti saattaa itku iskeä, se on vaan näitä ihania hormoonihöyryjä ja niitä tulee varsinkin synnytyksen jälkeen. Mulla viimeksi synnärillä iski aivan tajuton koti-ikävä, ko kuulin lasten äänet luurissa tai ko he tulivat synnärillä käymään. Mutta tää on nii tätä ja aivot on mullaki jääny narikkaan 
  16. ttintte Aloittelija

    Hui, mua jännittää ihan hirveesti kun ylihuomenna on rakenneultra <3 Kävin eilen kattelemassa ja sovittelemassa mamma vaatteita. Siellä sovituskopissa ku törötin ja itteeni pällistelin tajusin että herraneaika miähän oon raskaana :D Mutta ei sitä kyllä meinais uskoa vieläkään :)
    Kannattaako ostaa tällä hetkellä just täydellisesti sopivat mammahousut vai vähän isommat?

    Mulla tuo hajamielisyys ja herkkyys on jo luonnostaan, nyt vaan toivotaan ettei tästä enää pahene tai muuten sulkeevat mut vielä johonkin dementia osastolle ton hajamielisyyden takia ;) Ja sit elokuvat jotka ei ihan oikeesti oo ees surullisia niin itkettää.. Katoin tuossa jokunen aika sitten pikkuveljieni kanssa Risto Räppääjä ja polkupyörävarasta niin itkuhan se siinäki pääs :D

    Kuinka moni teistä jo höpöttelee omalle mahalleen? Miä höpöttelen pikkuselle aina sillon kun liikettä tuntuu ja tietysti kun ketään ei oo kuulemassa, vaikka välillä tuleekin ihan hölmö olo että puhunko mä tässä nyt ihan oikeesti omalle mahalleni :)
  17. Pippurinen Aloittelija

    Mulla on torstaina rakenneultra ja jännittää kumpi siellä on! Ei millään malttaisi odottaa.

    Keskiviikolle sain siirrettyä neuvola-ajan perjantaista. Nyt taitaa olla hemoglobiinit jossain maton alla, sillä eilen meinasi lähteä taju aamulla. Pyörrytti hirveästi ennen kuin ehdin syödä mitään. Piti istua pöydän viereen ja tukea päätä käsiin. Olin tosin valvonut puolet yöstä yhden koiran synnytyksen kanssa (5 tuli ja ihailin emän eleettöntä työntämistä).

    Lauantaina jo huomasin, että jään naapurin 73-vuotiaasta mummosta jälkeen kymmeniä metrejä, kun talutettiin hevosia talliin sisään (n. 300 m). Ei vaan ollut voimia pistää jalkaa toisen eteen ripeämmin. Yksi aika reipas 600 kiloinen suomenhevonen oli symppis, kun käveli hiiren hiljaa mun vieressä. Yleensä se riepoo menemään ja sitä saa kovistaa kunnolla, että pysyy käsissä. Ehkä se sääli mun taapertamista :-)

    Hevosen selässä en ole nyt käynyt kahteen viikkoon, mutta meinaan jatkaa vielä hetken rauhallisesti. Kun maha estää alastulon, pitää pysyä maan tasalla tai tehdä joku "laskeutumisteline". Muutenkin pian saa tallihommat jäädä, kun maha tulee tielle. Siitä tulee vaikeaa, kun on tottunut tekemään kokoajan kaikenlaista ja olemaan naapurin vanhan rouvan apuna nostamassa yhtä ja toista rehusäkkiä. Kumpa itse säästyisin 73-vuotiaaksi yhtä hyväkuntoisena ja selkeäjärkisenä! Juuri nyt on järki(kin) hukassa.
  18. Tiimari77 Aloittelija

    vauveli - todella ikävä kuulla ja samoja kysymyksiä heräsi myös minulla kuin JeRoSella. Mutta toki, päätökset ovat aina kunkin ihmisen omia eikä minusta kenelläkään muulla ole niitä oikeutta kyseenalaistaa. Vaikka olen kyllä siitä "järkkymätön", että jos koira otetaan niin se on asia, mikä tulee pohtia aina loppuun asti, se ei ole esine vaan siitä pitää pystyä huolehtimaan loppuun saakka. Toki on tilanteita, missä yksinkertaisesti koiran on parempi muuttaa pois.
    Itse tiedän kyllä, että oma koiralauma aiheuttaa varmasti harmaita hiuksia uuden tulokkaan saavuttua mutta uskon myös siihen, että koirat tuovat lisäarvoa myös lapsen elämään. Oppivat kunnioittamaan eläimiä ja elämää eri tavalla kun niitä elää, kasvaa, syntyy ja kuolee omassa kotona. Meillä on tosiaan lauma ( 9 kaikkiaan ) ja joukkoon mahtuu yksi todellinen vahtikoira, joka ilmoittaa poikkeavasta aina hakkumalla ja se saattaa aiheuttaa pieniä herätyksiä lapselle alkuun mutta toisaalta luulen, että lapsi myös oppii sietämään hälyä ja häiriötä helpommin. Ja ei, en usko, että lapsesta tulee yhtään sen hermoheikkoisempi kuin hiljaisessa ympäristössä kasvavasta
    Uskon myös, että koirat tuovat aktiviteetteja lapselle, meillä on näyttelykoiria, agilitykoiria ja metsästyskoiria. Eli valinnanvaraa riittää, mikäli lapsi sitten kun on tarpeeksi vanha niin itse haluaa. Mitään en inhoa enemmän kuin näitä "pakotettuja" lapsiharrastajia, joidne takana useimmiten äidit seisovat ja väkisin ilmoittavat lapsiaan eri karkeloihin.
    No meni vähän ohi kait aiheen mutta jorinaa kuitenkin

    Rakenneultraa täälläkin odotellaan kovasti jo. Se on se viimeinen pelon aihe, ainakin näin paperilla katsottuna. Ei voi kuin toivoa, että kaikki on kunnossa ja lapsi on terve. Vaikka eihän mitään pystytä 110% sanomaan, aina voi tulla mitä tahansa mutta että ainakin siinä kohtaa olisi kaikki kunnossa.

    Joulu on aivan liian pian taas kerran emoticon Tuhat ja sata asiaa tekemättä ja aikaa ei tunnu olevan. Mutta onneksi nyt on "vain" työviikot ja viikonloppuna ei ole yhtikäs mitään, jos vaikka saisi siivottua ja mietittyä vähän leipomisiakin. Mihin se aika aina hukkuu.... ?
  19. vauveli Tuttu foorumilla

    Kirjotin pitkän viestin ja sit meni nettiyhteys.. mun tuuria, et teksti hävis jonnekin taivaan ruuliin.. Eikä ollu tosiaankaan eka kerta tän syksyn aikana.

    Pomppikselle onnittelut tytöstä :D Hienoo et myös se hematooma oli hävinnyt. Nyt voi sitten hyvin mielin keskittyä jäljellä olevaan raskausaikaan.

    Cinder: Meillä oli nyt viimeks tai siis paraikaa Emmaljungan Edge Duot ja tykkään kovasti. Eli aluks kova vauvakoppa ja sit puolen vuoden hujakoilla vaihdettiin ratasosaan. En olis varmaan niin kalliita raaskinu muuten hankkia, mut kun appivanhemmat halusivat välttämättä ostaa, eikä käytettyjä suostuneet edes harkitsemaan. Yhdessä kierreltiin kaupoissa ja sit he päättivät antaa tonnin rattaisiin et saadaan niin hienot pelit ku halutaan. No, riitti rahat sit viel kaukaloonkin. :DD
    Edelleen ovat siis kovassa käytössä ja niihin varmaankin hankitaan se Emmaljungan oma sisarusistuin, ku oli vaan sen 89€ lastentarvikeliikkeessä. Lisäks meil on käytössä nyt noi, onks ne nyt sit merkiltään Carenan Hello Kitty matkarattaat kaupunkikäytössä. Niillä ei missään lumisilla teillä kuljeta, mut näppärän pienet kaunpungilla ja yleensä aina valmiina takaluukussa..

    Sisarusrattaat ois kyl ajankohtaset lisät, ku neiti on vielä niin pieni. Käytettynä sellaset varmaankin hankin. Ekaks ihastuin Gracon perättäin istuttaviin, mut nyt oon miettiny sitä, ku niis on niin pienet renkaat - vähän niin ku meen Carenoissakin, et ei ne sit kyl talvikäytössä hyvät oo, ku vielä maalla asustellaan. Tollasii oon ny sit miettiny ja niihin se kova koppa lisukkeena vauvan puolelle. Noilla renkailla luulis menevän keleissä ku keleissä.  http://www.huuto.net/kohteet/-double-swing--tuplat-2011-ilmakumit-jalkapeitot-olive/202010086

    ttintelle ja pippuriselle onnee huomiseen ultraan.

    Pippurinen: Onnea koirapentueesta. Ne on niin ihanan pikkusia. Kasvaa vaan niin nopsaan. Ikävä alkaa pikkuhiljaa omaa mitteliä kohtaan asettumaan.. Eilen sain mukavan sähköpostin uudelta omistajalta, jossa oli kuvia koirasta jo matkalla kotiin päin ja sit perillä otettuja kuvia. No, itkuhan siinä pääs, mut tuntu hyvältä et se uus omistaja oli niin mukava ja ymmärsi ettei tunteet heti mihinkään katoo..
    Kerto mukavia kuulumisia miten koiran kaa kaikki oli menny hyvin ja olivat ottaneet viereensä nukkumaankin ekaks yöks. ( Meillä nukku lattialla sänkymme vieressä. :D ) Oli heti leikannu kynnet ja harjannu koiran et tottuu uuteen käsittelijään. Hyvä mieli jäi siis ainakin siitä, että siellä oli elämä koiramme kaalähteny hyvin käyntiin. Ehkäpä tää ikävä tästä aikanas helpottaa..

    Masussa on tuntunu outoja vihlasuja ny kolmena päivänä ja jokunen supistuskin tullu. Vähän ihmetyttää että jo tässä vaiheessa tollai oireilee. Googlasin illalla netistä sektion jälkeisen raskauden oireista, enkä meinannu unenpäästä kiinni saada, ku alko niin paljon pelottaa ne kauhujutut, miten jollain oli jo kasvuvaiheessa, kun oli iso maha tullu, ni revenny sektioarpi ja kohtu ja sitä rataa.. Joillekin oli vasta synnytyksessä parin ponnistuksen jälkee revenny ja sit kiireesti hätäsektioon. Joku oli saanu siks sairaan lapsen, mut oli siel sit niitäkin tarinoita et kaikki menny hyvin. Mä  niin olisin halunut tän synnyttää normisti alakautta, mut saapi nähä kui käy. Synnytystapa-arvio on viikolla 36 ja sit katotaan miltä näyttää. Onko arpi minkä näkönen - et kestäiskö synnytyksen alateitse vai mennääkö suosiolla leikkaukseen. Onks teillä kellään kokemuksia tästä???
  20. KoNttu Aloittelija

    Moikka!

    Uskon että voi olla vaikeaa luopua koirasta, meillä on myös 6 vuotias Muffe-kultanennoutaja ja en pysty edes ajattelemaan aikaa ilman häntä. Nyt jo hirvittää kun hän on jo kummiskin 6 vuotias ukko ja keski-ikä kultasilla huitelee siinä kympin tienoilla. Poikamme on myös täysin rakastunut Muffeen, tai oikeastaan kaikkiin elukoihin joita hän näkee :DD

    Noista ruoka-aiheista. Olen samaa mieltä ettei orjallisesti kannata niiden neuvola-ohjeiden mukaan mennä. Jos te olette kaikki saaneet saman paperinivaskan kuin meikäläinen, niin siinä esim. kielletään maksalaatikko mutta maksamakkaraa saisi syödä, tämä on mun mielestä aika huvittavaa koska maksalaatikko sisältää vain 11% maksaa, ja terve järki varmaan sanoo ettei sitä kilotolkulla kannata joka päivä syödä, sama juttu pehmeiden juustojen kanssa. jos se juusto on valmistettu Suomessa ja pakkauksessa lukee " valmistettu pastöroidusta maidosta " on se ihan turvallista syödä. Melkein kaikki Suomessa tuotetut ja kaupasta ostettavat maito-tuotteet on pastöroitu.

    Itellä on noi rauta-arvot ollu jo muutaman kuukauden 98 vaikka olen Obsidan-Feniä syöny 2 tablettia joka päivä jo suunnileen rv 8 saakka, esikoista odottaessa ne tippui alimmilleen vaan 104 joten luulen et ne ei oo välttämättä normalisoitunu ollenkaan esikoisen syntymän jälkeen. Mut oon jo nii tottunu tähän väsymykseen ja laiskottavaan oloon et varmaan säihkähtäisin jos yht'äkkiä olisinkin kauheen toimelias ja pirteä :DD

    Onks joillekkin tullu jtn inhokki ruokia tai tms.? Huomasin tossa yks päivä töissä ku tein jauheliha-pekoni kastiketta että j:lihan ja pekonin paistamisesta lähtevä haju on jotain aivan hirvettä. kiva oli siinä kakoa ruokaa tehdessä, ja olo vaan paheni entisestään ku oli itellä hirveä nälkä ja sitten on sellasta ruokaa jota ei voi edes ajatella laittavansa suuhunsa :D

    Hyvää Lucian päivää kaikille! :)

Jaa tämä sivu