Mystiksen pojalle paljon onnea hienosta nimestä ja paljon tsemppejä kuoppaiselle tielle! Vanhemmille jaksamisia, voin vain kuvitella teidän tunnelmat siellä. Itselle riittää ihan tämä normaali vauva-arkikin nostamaan hien pintaan ja sykkeet kattoon.
Noni. Yhen viestin pystyin muistamaan... Kollektiivisesti siis jaksamisia kaikille mahoille oireineen päivineen!
Vaikka arki on lähtenyt ihan hyvin täällä rullaamaan, niin aikamoista haipakkaa tämä on. Aina vauvan nukahdettua tuntuu, että juoksen ympäri kotia yrittäen ehtiä tehdä jotain välttämätöntä ja sitten itse unille jos mitenkään saa unta. Silloin kun ehdin jotain pientä syödä, hotkaisen ruuan sellaisella vauhdilla napaan, että oksat pois. Vauvalla tuntuu olevan joku tutka, että aina silloin kun saa ruuan eteen, tulee joku hätä. Joulua en ole yhtään ehtinyt miettiä, miehelle sain sentään lahjat hankittua ja kummipojalle. Imettäminen on henkkoht mun mielestä aika syvältä. Kestovaipat on myös vähän jääneet, kun vaippoja ei tule joka sekunti vaihdettua, päivisin nukkuu sen verran pitkiä pätkiä ja herätessään haluaa aina heti ruokaa, joten kestovaippapaketeista tulisi ihan järjettömän kokoisia jos saisin tarpeeksi imuja. Palaan asiaan jossain vaiheessa, en halua luovuttaa sen suhteen kokonaan. Huomista hiukan ressaan, kun ollaan lähdössä anoppilaan joulun viettoon. Ei olla hirveästi vielä matkusteltu vauvan kanssa ja ne parit kerrat on ollut kyllä sellasta että morjens. Toi pukeminen lämpimästi ja paksun paketin tunkeminen kaukaloon ja voi sitä huutoa... Tänään itseltä meinasi itku tulla kun oltiin neuvolaan lähdössä ja toinen oli niin surkeena. Äkkiähän se sinne rauhottuu mutta kuitenkin. Ja tosiaan se pakkaaminen tota reissua varten... Mies menee huomenna töihin, joten tulee mielenkiintosta kun yritän yksin selviytyä vauvan hoidosta ja pakata omat ja vauvan tavarat, kaikkea en ole voinut tänään etukäteen pakata. Hirveän onnellinen kuitenkin olen, ei siis sinänsä tässä nyt mitään valittamista ja kun vauvakin on terve ja muutenkin kiltti. Aikamoista opettelua kuitenkin :) Koko ajan hiukan helpottuu, onneksi. Välillä vaan meinaa pää hajota, kun alkaa liiaksi miettiä rikonko tuon nyt jotenkin.
Niin joo! Angillehan piti sanomani, että hienoa kuulla, että kaikki on kuitenkin nyt hyvin. Toivottavasti mielikin palautuu hyvin synnytyksestä, eikä ikävät muistot jäisi kovin pahasti pintaan!
Sekavasti yritin hiukan listata omia kuulumisia, mitä se nyt ketään kiinnostaa :) Ei tosiaan tule ihan hirveästi kirjoiteltua tänne, juurikin niistä syistä mitä täällä muutkin ovat maininneet. Nyt kuitenkin piti tulla toivottamaan teille kaikille oikein ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta!! Kohta kaikkien vauvat ovat täällä ja raskausajan vaivat unohtuu todella nopeasti. Se on jännä miten kaukaiselta se raskausaika tuntuu, kun saa naperon syliin. Tsemppejä kaikille synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan!
