Joulukuun jännät

Tuli noista tipoista mieleeni, että kannattaa todellakin vähän valmistautua niihin mahavaivoihin. Meillä on onneksi lapsiperheitä naapurustossa ja sain lehden hakumatkalla cuplaton tipat käteeni ;)

Syitä mahavaivoihin voi olla moniakin, mutta siis samana päivänä kun annettiin ekat cefilus d-tipat, niin tyttö valvoi putkeen 13h!! Siis kolmet puolen tunnin unet sai otettua koko tuona aikana. Kyllä oli hermoja raastavaa katsoa sitä kiemurtelua. Kaikkia temppuja kokeiltiin ja nyt nukkunu paremmin disfatyl tippojen avulla. Tänään en ole niitäkään enään antanu, kun aattelin antaa sit vasta jos ei asetu. Sen 13h putken jälkeen rauhoittui cuplatonilla puoli istuvaan asentoon kainaloon.

Toinen syy voi olla mun syömiset tai miehen antama nan-korvike.. kun olin jouluostoksilla ja tytöllä tulikin nälkä.. vaikka kuvittelin hänen nukkuvan.

Huh on tää vaan aika jännää aikaa. Pitää uusien äippien vaan yrittää nukkua, niin sit on parempi mieli ihmetellä tätä uutta elämää. Ja hyvää joulua kaikille!
 
Tortut on uunissa, joululimput paistettu, kotikaljat pullotettu, taatelikakku paistettu... ja energiaa piisaa, enemmän ku aiempina jouluina ikinä. Mistähän johtuu? :)

Mies on nyt vuorostaan kipeänä, mutta mulla on intoa väsätä joulua... ehkä kun on eka "oman perheen" joulu, siis ollaan kahdestaan miehen ja masu-asukin kanssa. Vauva tuskin tulee vielä moneen päivään, mitään merkkejä ei oo nyt antanut, ja ihan jees näin, kun omakin olo on hyvä ja oon yöt nukkunu kuin tukki.

Ainut, mikä vähän mietityttää, on että miten kovasti mun jouluherkuttelut paisuttaa vauvaa... viime neuvolassa arvioitiin jo 3,7 kiloseks, kasvaa nyt tosi kovaa vauhtia ja viikossa menee helposti yli nelikiloseks... Tilasin Pedihealth:ista sellasen EPI-NO synnytysvalmentautumislaitteen, mikä on on kyl ollu tosi hyvä ja lieventänyt synnytykseen liittyvää jännitystä, mut samalla ihmettelen, että miten kenenkään paikat voi venyä niin paljon, että sieltä saa pukattua vauvan ulos ilman repeämiä/välilihaleikkausta??? Ja kuitenkin sellaisiakin tapauksia on, ystäväpiirissäkin.

Mun oma painokin on nyt vihdoin lähtenyt kunnolla nousuun ja sen verran on turvotusta, että sormukset ei enää mahdu sormiin. Mutta hyvillä mielin ollaan: pian on oma joululahja sylissä! :)

Oikein ihanaa ja levollista joulua teille jokaiselle!! Nauttikaa joka hetkestä! :-)
 
 
No oltiin 6 tuntia sairaalassa,yrittivät ottaa verikoetta päästä,molemmista käsivarsista,sormenpäästä ja kaks kertaa molemmista kantapäistä..En voinu jäädä katsomaan sitä ku yrittivät laittaa kanyylia päähän..Toinen oli niin puhki huutamisesta että nukahti viimeistä verikoetta otettaessa..Odotettiin tuloksia reilu 3 tuntia,hemppa noussu siitä 85 jopa 89,joten lääkäri oli sitä mieltä ettei tankkausta tarvita..Päästiin pois mut ens viikolla kontrolliverikoe..Lääkärin mielestä varmaan alkavaa flunssaa pojalla ku joku arvo ihan vähän erilainen ku normaalisti pitäs olla,no yskii ja aivastelee..Miehen kanssa ollaan flunssassa://
 
Olipa kiva taas lukea kaikkia juttuja täältä. On kyllä niin ihmeellistä, ettei täällä enää ole kuin muutama meitä odottajia ja kaikki muut on jo pikkuisen kanssa kotona. Täytyy myöntää, että ihan vähän oon kateellinen :)
Meillä oli äippäpolilla tiistaina taas kontrolli niiden verenpaineiden ja turvotuksen takia. Vauvalla kaikki hyvin, mutta raskausmyrkytys on lääkärin mukaan meikäläisellä. Tosin sen verran hyvinvoiva olen vielä, ettei heti alettu tehdä mitään. Lekuri katsoi paikat ja kaksi senttiä oli auennut. Ens tiistaina on sitten aika käynnistykseen, jos ei ennen sitä ala tapahtua tai mun vointi huonone. Kyllä alkoi jännittää ja mies on myös ihan täpinöissään täällä :) Nyt ei enää montaa päivää odotella. Vähän hirvittää se käynnistys, kun kaikilla mun tutuilla se on ainakin aiheuttanut aikamoisia kipuja tai huomattavan pitkän synnytyksen. Saa nähdä..
Joulu on kyllä tänä vuonna ihmeellinen. Ensimmäistä kertaa ollaan kotosalla eikä vanhempien luona pohjoisessa. Ruuat on laitettu, on leivottu ja koristeltu ja uus koti on aika ihanan jouluinen. Kuitenkin on fiilis ihan outo. Ei yhtään jouluinen, vaan ihmeen levoton. Kai sitä pientä odottaa jo niin kovin..
Toivottavasti kaikkien teidän joulut sujuu hyvin vauvojen tai mahojen kanssa :) Nautiskelkaa!!!
 
Hieman levoton yö taas menossa unen puolesta, mutta mieli kumman rauhallinen. Jalkojakaan ei särje yhtä paljon kuin yleensä. Toivon kyllä saavani vielä vähän nukuttua ennen heräämistä joulun viettoon.

Kaavailtiin miehen kanssa, että aamupäivällä saunotaan kotona, tehdään pipareita ja joulupuuroa. Sitten iltapäivällä otetaan suunta kohti Porvoota ja mennään appivanhemmille aattoillan viettoon. Porvooseen lähtö hieman kyllä jännittää, vaikkei se niin kovin kaukana olekaan. Olen nähnyt untakin jo siitä kuinka lapsivesi menee siellä kesken joulupäivällisen...

Hurjat nuo pakkaset... Täällä meillä kovat pakkaset tekee sen, että myös kämppä viilenee tehokkaasti. Nyt on nipin napin +16 sisällä. No, sauna kyllä lämmittää kämppää samalla... Joutuu varmaan ahkerasti lämmittelemään saunaa vauvan synnyttyä jos tällaisia pakkasia on...

Yöllä meni vatsa taas sekaisin. Se on kyllä kummallinen tuo mun vatsa. Joko on ummetus tai sitten täysi ripuli... Enää en jaksa stressata siitä, että syntyisi jo. Syntyy kun syntyy...

Eilen mulle soitettiin äitipolilta. Sain ajan ensi tiistaiksi sen sf-mitan takia. Oli hassua kun se kätilö soitti ja oli niiiin pahoillaan, että häiritsi mun aatonaattoa... Mä itse tuskin edes tajusin, että on aatonaatto. Kyllä ne ajatukset on vaan niin kiinteästi vauvassa.

Teille kaikille haluan toivottaa rauhallista, tunnelmallista ja levollista joulunaikaa. Teistä kaikista on tullut mulle tärkeä osa päivää. :) Nauttikaa yhteisistä hetkistänne vauvojenne kanssa vauvautuneet ja muille mahailijoille toivon kärsivällisyyttä ja rautaisia hermoja. Uskon, että niitä kyllä tarvitaan vauvautumisen jälkeenkin... :)
 
Oikein rauhallista ja tunnelmallista joulua kaikille! Meemi, tsemppiä vatsavaivoihin, mulla vähän sama..nyt taas kivistää jotenkin ja lorisee suolessa. En jotenkaan yhtään tajua että on jouluaatto ja la tänään..outoa. Yön nukuin tosi levottomasti, jännitti kai. Ei kuitenkaan mitään tuntemuksia ole eikä "merkkejä". Oon kans päättänyt että en ajattele koko laskettua aikaa. Tulee kun on valmis :).

Palaillaan!
 
Nyt vähän jänskättää:

En saanu yöllä nukuttua kun koko lantion seutu ja takapuoli häntäluun kohdalta oli niin kipeä, tuntui sellaista painetta. Ensin ajattelin, että siellä on vaan joku kakka juuttunu ummettamaan ja aiheuttaa painetta. Mut sit ku alkoi tuntua vihlovia ja aaltoilevia kipuja vatsassa, niin rupesin miettimään et ehkä ne onki niitä oikeita supistuksia.

Sit kun aloin vähän väliä heräillä vatsakipuihin, rupesin joskus aamuviiden jälkeen kellottamaan, ja nyt on siitä lähtien tullut supistuksia keskimäärin 6 min välein. Ei siis megakipeitä, mut sillei kipeitä et tietää, et ei oo mitään harjotussupistuksia. Kestää kyl aika vähän aikaa 5-10 sekuntia vaan kerrallaan, tulee sellasina kipuaaltoina. Ja maha on mennyt kuralle. Aamulla jäi vessassa paperiin vaaleanpunaista jotain, ja sen jälkeen on tullut vähän kuivunutta verta joka kerta. Onkohan limatulppaa vai lapsivettäkö tihkuttaa?

Jännittää, että saadaanko jouluvauva vai miten tämä homma etenee. :D En kyl yhtään ajatellut, et jouluaattona syntyis, mutta nyt on ihan sama, syntyy kun syntyy.

Viel ei oo sellasta oloa, et pitäis suunnistaa Kättärille, kivut on viel kohtalaisia. Mut mistä sitä tietää mitä tuol alakerrassa tapahtuu?! Joistain keskusteluista luin, että joillakin ne oikeetkaan supparit ei oo ollu kovinkaan kipeitä ja synnytyskin mennyt lähes kivuttomasti. No, ehkä toiveajattelua, et mullekin kävis niin. :D
 
Vau, nyt alkoi jännittää sun puolesta :). Kandee varmaan soittaa sinne synnärille ja kysyä mitä ovat mieltä. Mä en varmaan ees tunnistais "oikeita" supistuksia kun on niin kauan supistanu kivuttomasti. Mutta kaipa ne oikeesti on niin kipeitä et tietää että on aika lähtee. Tsemppiä!!
 
Soitin pari tuntia sitten Kättärille, kun supistuksia oli jatkunu jo 9 h lähes säännöllisesti. Mut ei siis niin kipeinä, että ajattelin, että pitäis ruveta tekemään lähtöä.

Olin yllättynyt, kun ne sanoi, että voin tulla vaikka heti ja että kuulostaa siltä, että vauva on nyt tulossa. Sanoivat, että voin kyllä odotella vielä kotonakin, jos olo on siedettävä ja tunnen vauvan liikkeet. Ja kun sanoin, että tulee kuivunutta verta, niin ne sanoi, että se on merkki kohdunsuun aukeamisesta.

Mut nyt siis ollaan kotosalla odoteltu, tiskailtu ja laitettu osa jouluruuista pakkaseen ja jatkettu kellottamista. Suihkussakin kävin. Tuntui, että suihkun jälkeen supistukset harveni ja luulin, että ne jo loppui, mut äsken alkoi taas uudestaan. Ei täs kyl vielä tiedä, onko h-hetki käsillä vai ei. Turhaan ei viittis lähteä Kättärillä käymään, kun on tarkoitus mennä ja tulla taksilla, ja ei se nyt ihan ilmaista ole. Lieko vielä jotkut jouluaattotaksat nyt. Matkaa reilut 10 kilsaa.

 
Jouluaatto vietetty ja nyt taas levoton yö menossa. Oltiin aattoa viettämässä tosiaan appivanhemmilla. Siellä oli myös miehen veljet ja toisen veljen avovaimo. He asuvat Kiinassa ja olivat nyt siis visiitillä Suomessa. Miehen kiina-veli oli melkoisessa flunssassa. Nyt on pelko päällä, että saatiinko miehen kanssa tartunta. Ei passais nyt enää sairastua. Nyt oon koko yön niistänyt veristä limaa, mutta eihän tauti toki näin äkkiä voisi iskeä, jos sieltä jotain olisin saanut.

Muuten meni aaton vietto ihan mukavasti, mutta pahoinvointi ei jättänyt rauhaan. Hienosti oksensin kesken jouluaterian. :-/

Kiinan sukulaiset olivat "hieman" innostuneet käymään ostoksilla. :D Sain ison kassillisen vauvanvaatteita, ihanat pikkutöppöset, leluja ym. Harmi vaan, että nuo kaikki vaatteet ovat sitä pienintä kokoa ja meillä niitä on ennestäänkin liikaa. Puhuivat, että Kiinassa kaikki tällainen on paljon halvempaa kuin Suomessa, että jos jotain tarvitaan, niin ilmoitellaan vaan... Olihan noita ihana taas näplätä läpi. :) Täytyy vaan pestä hyvin. En luota, että olisivat kemikaalien puolesta ihan yhtä puhtaita kuin Suomesta ostetut, mutta eiköhän pesuissa liiat lähde.

Joo, eipä sen kummempia. Kohta menen taas yrittämään unta ja huominen vietetään sitten kotona lepäillen. Se tulee tarpeeseen. Onneksi mies on ens viikon kotona. Ja sitten toivottavasti olisikin jo isyysloman aika. :)
 
Täällä englannissa tänään vasta juhlittiin joulua. Avattiin justiinsa lahjat ja pikkusellekkin oli hirveet kasat tavaraa, oli tuleva mummu päässyt hieman sekoamaan :D Olin niin ajatellut, että meilläkin olis nyytti jo sylissä joulua viettämässä, mutta kuinkas kävikään :) Tänään jännitetään joskos sairaalasta otetaan yhteyttä käynnistyksen merkeissä, muuten menee sitten maanantaille.
Ikävää Meemi, että pahoinvointi vaivaa vieläkin ja tarttee joulupöydästä lähteä yökkimään :(
 
Kovasti tsemppiä teille odottajille vielä ! Me täällä vietellään appivanhemmilla joulua, pikku herra vetää unta kuuppaan ja syö. Välillä vähän seurusteleekin. Kauhean nopeasti kehittyy, nyt on jo kovin vaativa jos ruoka ei tuu just eikä heti kun herra haluaa :D

Muuten tässä menee oikein mainiosti, meidän mustatukka varastanut kaikkien sydämet :) Ainut mihin itsellä menee hermot on tämä maidon tulo...mulla meinaan tulee ihan mielettömästi, saisi olla vähän väliä lypsämässä ja syöttää poikaa, joka vetää itse kolmen tunnin välein. Mutta muuten aivan ihanaa tämä Äitiys <3 kerettiin tässä muuttamaan jo Espoosta Seinäjoelle ja pojan matkustaminen kävi kuin vanhalta tekijältä!

Hyvää Joulun jatkoa kaikille!
 
Noniin noniin, ketkäs sai tonttunsa jouluna??? :)

Fearsome, toi maidontulohan muakin tympii tossa imetyksessä. Välillä tulee ihan suihkuna pojan naamalle. Mutta eniten siinä ärsyttää se, että sitten itekin on ihan maidossa kun vaikka nostaa pojan välissä röyhtäsemään eikä salamana saa jotain suojaa rinnan päälle. Eilen käytiin taas saunassa pojan nukkuessa ni oli siinäkin taas oma lukunsa saada vaatteet päälle kun molemmat rinnat vaan vuoti ja vuoti. Heti kun päästään kotiin, on pakko alkaa pakastaa, jos vaan sittenkin vielä riittää. On sitten varalla. Alkuun jotenkin niin laiskotti ja oli muutenkin niin täynnä kaikkea uutta, ettei oikein jaksanut sen enempää pohtia mitään ratkasua noille rinnoille. Sillon kuumeisena kun vielä kaiken lisäks hikoilin ku porsas, taittelin harson rintojen päälle :D

Meemi, on mulla ollu hamppuimuja ja tencelimuja käytössä. Ja tosiaan, noi kestot ei kyllä falskaillu, sen verran hyvät kuoret, mutta ongelmana on toi vaipanvaihtoväli. Pojalta tulee pissaa ja kakkaa ku hanasta, joten koko ajan sais olla vaihtamassa. Mutta siinäkin on vähän opettelua, kun ei mistään rytmistä hajuakaan, enkä ikinä raaski lähteä vaipanvaihdolla herättelemään pientä. Odotan aina mieluiten, että herää ja on edes vähän syönyt, ettei mene ihan huudoksi koko homma. Ja sehän ei tapahdu yleensä parin tunnin välein, mikä varmaan olis hyvä vaihtoväli noille kestoille. Ja ohuimmillaankin kestoista kyllä tulee aikamoinen paketti, varmaan toi osittainen kertsien käyttö korostaa sitä mun silmissä nyt jotenkin. Mutta katsellaan. Luulen, että yks jos toinenkin asia hiukan helpottuu, kun tulee jonkinlaista rytmiä tähän elämään ja pystyy jonkin verran ennakoimaan nukkumista ja nälkää yms.

Viime yö oli taas tälle äidille kuin lahja! Poika nukkui aina kerrallaan sen pari tuntia ja heti syötyään nukahti uudestaan. Kuten raskaana ollessakin ounastelin, niin jaksan ihan hyvin jos ei tarvi yöllä herätä muuta ku syöttämään. Ihan liian monena yönä on siis käynyt niin, että pidempi valveillaoloaika on osunut juuri sinne aamuyöhön, mikä kyllä vetää mielen hiukan sekaseks. Eilenkin siis jaksoin nousta vasta puoliltapäivin, mutta tänään herättiin vauvan kanssa jo puoli yhdeksältä. Mutta tuuripeliähän tämä taitaa vielä olla. Jokainen yö hiukan erilainen.

Mulla on myös taas itku herkässä. Kun pitelen vauvaa sylissä, syöttäessä tai muuten vaan, niin itku tulee kun ajattelen miten ihana tuo pakkaus on. Ja hirveä itku tulee kun ajattelen, että tuo jäisi ilman äitiään. Ihan kamalaa.

Sekin on ollut nyt hassua, kun ollaan täällä anoppilassa, niin miten sitä kaikessa aloittelijaisuudessaan kuitenkin jo pitää itseään parhaana mahdollisena hoitajana vauvalleen. Vaikka onkin toisaalta mukavaa, että täällä on useampia sylejä, jotta itse saa välillä syötyä ja käytyä rauhassa vessassa yms. niin kyllä se ikävä tulee todella helposti. Isovanhemmat ovat luotettavia hoitajia, mutta kun itse tekisi jotain eri tavalla niin saa kyllä vääntää kielensä sellaseen solmuun, että pitäisi suunsa kiinni. Ei siis ihan heti olla antamassa hoitoon tuota :D Pelottaa se leikkaukseenkin meno, päivä erossa tuosta mussukasta tulee olemaan äidille todella rankka. Onneksi miehen kohdalla ei ole samaa efektiä, vaan todella ollaan molemmat vanhempia. Yllättävän helppoa oli luottaa miehen taitoihin jne. vaikka joskus vähän pelkäsinkin, että olenkohan sellainen leijonaemo, joka omii koko vauvan itselleen. Onneksi niin ei käynyt.

Harvoin tulee kirjoteltua, mutta sitten kerralla näköjään kunnolla :D Mukava kuulla, että kaikilla on asiat jotakuinkin hyvin, kun vielä tasen pikkuinen saataisiin kuntoon ja kotiin.
 
Pikaisesti kuulumisia täältäkin. Olen aika onnesta pökkärällä meidän neidin takia. On se vaan niin ihana... ei sitä osannut etukäteen kuvitellakaan..

Kuulostaa tutulta itkeminen milloin tahansa, sen takia että vauveli on niin ihana. Samaa tulee harrastettua.

On tää vaan ihanaa, elämä pienen ihmisen kanssa. Lahjoja nämä pienet nyytit ovat..
Meillä onneksi vauvelilla kaikki hyvin, ja itsekin kohtalaisessa kunnossa. Vaikka aika köpöttelyä ja tuskailua tämä elämä on. Onneksi mies on hoitamassa kaikki toimet. Että voi oikeasti keskittyä lepäämiseen ja toipumiseen. Mies onkin täys-työllistetty nyt.

Voi kuinka toivon että Taseen vauveli kuntoutuu PIAN ja pääsee kotiin! Voimia!!

 
Heissan!

Olen ollut palstalta poissa yli viikon, enkä nytkään ehtinyt lukea mitään kirjoituksia.

Tulin vain kertomaan, että kaikki on hyvin, kotiuduimme vajaan 2 vrkn päästä syntymästä. Vauva on pieni, mutta vahva;  nukkuu 4-5h kerrallaan ja jaksaa syödä hyvin. Sairaalasta käskettiin syöttää 3h  välein, kun on alle 3kg vauva, mutta en alusta lähtien saanut tyttöä hereille alle 4 tunnin unilta. :D Kävimme sitten 5vrk ikäisenä neuvolassa punnituksessa tämän takia ja avot! Paino oli noussut 3 päivässä 140g! Eli ei yhtään haittaa, vaikka tyttö syö harvoin, kun jaksaa syödä paljon kerralla.

Yöt menevät yhdellä välisyötöllä ja muutenkin mulla olisi paljon vapaa-aikaa, mutta persus on ollut niin kipeä, etten ole voinut olla lähelläkään asentoa, missä voisin käyttää tietokonetta. Laitan siis synnytyskertomusta myöhemmin, kun pystyn vähän istumaan, sillä tiedättehän, ettei lyhytsanaisuus kuulu hyveisiini. :D
 
Täällä sama vika kuin monella muulla... eli ei millään ehdi kirjoitella enää yhtään niin usein tai kommentoivasti kuin tahtoisi.

Eli tälläkin kertaa lyhyesti tai no myönnetään. pitkästi ja omanapaisesti... Pieni ongelma tuo jälkivuoto, miten muilla, onko hiipunut parissa viikossa, kuten muistelen aiemmilla kerroilla käyneen - tosin esikoisesta tuli kuusi viikkoa tosi runsasta ja veristä ja tällä kertaa on ollut vähän samaa ilmassa (tosin tässä on vasta kolme viikkoa kulunut) - välillä vuotoa ei tule juuri yhtään kunnes taas hulahtaa kirkasta verta ja muutaman kerran on ollut hyytymääkin. Alkaa jo hieman mietittyttää tuon laatu, ei kuitenkaan haise ja eipä noita hyytymiä enää ole muutamaan päivään näkynyt, joten ehkä tämä tästä. Kipuja ei ole ja keskiviikkona on neuvola, jossa pitää antaa näytteet jälkitarkastusta varten, eli siellä viimeistään saa selvyyden tilanteesta.

Poika syö, tuhisee ja pulauttelee. Tuota pulauttelua tarkkaillaan nyt urakalla, kun tuntuu aika paljon tulevan. Ei kuitenkaan kaaressa kesken syötön kuten allergisella tytöllä aikanaan vaan enemmänkin syöttöjen jälkeen nostellessa ja vaipanvaihdon yhteydessä etenkin, kun vatkataan suuntaan ja toiseen. Kaipa tuo on löysän mahaportin syytä, toivotaan tasaantumista pikkuhiljaa. Yöt menevät vaihtelevasti, kuten varmaan monella muullakin. Joskus nukutaan , toisina öinä itkeskellään ja joskus vain seurusteltaisiin, mihin en kyllä lähde yhtään mukaan, siinähän tuhisee ja töllöttää itsekseen ja minä vain torkun ja hyssyttelen. Miten muilla tuo yökukkuminen? Niin ja tänään päästiin VIIMEIN ekaa kertaa vaunuttelemaan, kyllä on odotettukin, mutta kun aina vain pakkanen paukkui -20 tuntumassa niin meinasi jo usko mennä että ennen kevättä ulos pääsisi ja tänään, kun oli vain -8 niin äkkiä sitten sännättiin sinne.

Ja noista itkuista, hitsit soikoon, eilen tuli ulistua koko päivä. Ei kuitenkaan vauvan ihanuutta (niin ihana kuin tuo onkin) vaan ukon ärsyttävyyttä Hitto vieköön, ihan tosissani mietin, että taidanpa napata viisikon mukaan ja painua tieheni tästä, saa äijä sitten vinoilla ja napista ihan itsekseen. Ai niin ja päätin pyhästi, että kun neuvolassa kysyvät mitä ehkäisyä jatkossa käytetään niin sanon ettei tarvita mitään, nimittäin tässä talossa alkaa nyt SELIBAATTI (tai oikeammin jatkuu viime kuukausien malliin), minä en aio enää ikuna sekstailla ja piste!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
 
Ihana lukea teidän kuulumisia... Toisaalta on haikea olo lukea niitä. On niin iso kaipuu jo siitä omasta vauvasta. Olo on kaikkea muuta kuin hyvä. Onkohan täällä enää ketään muuta mahallista?

Tänään ollut taas tosi outo olo, mutta kai mun on parasta työntää maton alle taas tämä herännyt toivonkipinä. Kyllä kai se sieltä jonain päivänä syntyy. Eilen oli ultran mukaan laskettu aika.
 
Meemi on täällä vielä muitakin...la oli jouluaattona eikä mitään merkkejä. Olin ihan paniikissa joulupäivänä kun en kunnolla tuntenut liikkeitä. No lähdettiin sit synnärille tarkistamaan kun mahaankin vihloi. Käyrät ok ja liikkeet ja lääkäri ultras ja katto alakerran tilanteen, kohdunkaula hävinnyt ja sentin oli auki. MEinasin kotiin lähteä jo kun alkokin sit ihan tuhoton tärinä ja palelu ni kätilö ei päästänyt kotiin. Yön olin sairaalassa ja eilen vielä katottiin että ei ollut edistystä tapahtunut niin pääsin kotiin.

Yö meni taas valvoessa kun supistuksia tulee tasasesti mutta ei kipeitä, soitin jo synnärille taas yöllä kun tuntu et supistus jämähti päälle varmaan 10 minuutiks mut ei ollut kipee. Käski juoda ja rauhottua. Vähän sain ehkä nukuttua.

Nyt taas koko ajan tasasin välein maha ihan pinkeenä mut kai se on kätilöitä uskottava että ei haittaa mitään. Vatsakaan ei oikein oo toiminut. No jos tää pinkeys ei tästä häviä niin marssin sinne uudestaan enkä lähe sieltä pois ennenkun vauva on syntynyt.

Anteeks tää omanapainen vuodatus. Alkaa vaan olla kärsivällisyys aika kortilla näiden tehottomien mutta haittavien supistusten kanssa ja pelottaakin taas kaikki...
 
Täällä vielä pullat uunissa. Ultran mukainen LA ontänään, alkuperänen huomenna. Odottava fiilis alkaa oleen... raskas olo. Viime to tilanne oli tosiaan se et paikat kiinni, mut kuitenkin jo pehmennyt. Vauva hiljentynyt, saa välillä ärsyttää sitä et tuntee et onhan sillä ny kaikki ok :) Huomenna neuvolaan.

Inhottavasti painaa muuten kaikki omistamani rintsikat, myös imetys- ja löysät urheiluliivit, rintojen alta, ellei pidä ryhtiä kunnossa.. yöt menee join kuin tyynyjen kanssa. :/

Supistelee kyllä päivittäin, polttelee lähinnä nivusiin ja alaselkään.. mutta ei mitään kellotettavia ole ollut. Suvussa menny kyllä nii, ettei mahdottomia supistuksia ole ollukaan tai tuntunut, että vedet on sit vaa menny. Saas nähdä meenkö saman kaavan mukaan..

Onko muuten niillä joilla vedet meni kotona, ni menny yleensä yöllä? Vai päivällä yllättäen? Kipuilua samassa yhteydessä?

Nautitaan lumisesta joulunajasta!
 
Voi kunpa ehtisin täällä käydä useammin lukemassa ja kirjoittamassa!! Nytkin luin vain viimeisimmän sivun juttuja nopeasti.

meemi: toivottavasti pian pääset sinäkin synnärille tositoimiin, kyllä sinua on jo aika lailla koeteltukin. Voimia ja hermoja!
Ja pitkää pinnaa muillekin vielä mahojensa kanssa lyllertäville :)

Meillä menee ihan kivasti. Tyttö on kasvanut hienosti ihan pelkällä äidinmaidolla. Vatsavaivat kyllä vieläkin vaivaavat jonkin verran. Ne kyllä häiritsevät isää enemmän kuin äitiä, kun minä olen tytön kanssa ihan koko ajan ja isi sattuu aina paikalle lähinnä silloin, kun tytteli yrittää pukata ilmaa tai kakkaa pihalle, ja sen takia tietty itkee. :) Ehkäpä tämä vielä tästä.

Meillä kestovaipat meni kans vähäksi aikaa pannaan, kun tyttö tosiaan nukkuu niin pitkiä pätkiä, että sisävaippa on AIVAN litimärkä kun herää, enkä kans raaski herättää toista unilta vaipanvaihdon takia, siis samaa juttua kuin Pääskysellä (eikös se Pääskynen ollut kun tästä jutteli tässä...). Tytölle tuli paha vaippaihottuma, ja sitä hoitaessa on sitten käytetty niitä kertsejä.

Mä vaihdan yleensä vaipan heti kun tyttö herää uniltaan, siis ennen syöttämistä, niin sitten kun on syönyt ja röyhtäissyt, niin usein nukahtaa uudelleen.

No nyt se taas heräs, pitää mennä! :) <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top