Joulukuun jännät

Fearsome hienoa ettei ollut myrkytystä! Ja luulenpa että kohta pääset tositoimiin kun kerran tutkittiin kunnolla, niin monella on tutkimuksen jälkeen alkanut tapahtua että veikkaan että sullakin emoticon

Pikkunipsutin ja km70 kiitos tsempeistä :)

Eilen huhkin koko päivän ihan hulluna ja ei mitään vaikutusta.. kaverini jolla meni sen pari viikkoa yli sanoi että nostapas kuule jalat ylös ja rauhoitu, ei sitä lasta saa sieltä tulemaan teki mitä tahansa. Hän kuulema aikoinaan oli tehnyt ihan kaikkensa ja ei mitään vaikutusta.... kylläpä masensi tuokin.
Mutta tosiaan se hyvä puoli että jos se menee pari viikkoa yli ja mukula joskus 18 vuoden päästä aukoo päätä kun on syntynyt niin myöhään loppuvuodesta niin voidaan isänsä kanssa hymyillen sanoa että kuules, se on ihan sun oma moka että me kyllä yritettiin kaikkemme että olisit syntynyt  
 emoticon
 
^ Kiitos tsempeistä! Yöllä on tainnut mennä ainakin vedet, nyt niitä tässä seuraillaan kun muuta oiretta ei ole...

Ang1 tapaan ollaan säälitelty, että poitsu tulee maailmaan just joulun aikoihin. No tänäänkin on hyvä päivä syntyä, mun sisko täyttää 40 v.

 
Huh hui... Oon aivan totaalisen poikki. Pääsin sairaalasta puolilta öin viime yönä. Seitsemän aikoihin illalla soittelin sairaalaan kun puolilta päivin alkanut supistus ei hellittänyt. Siis supisti yhdenjaksoisesti. Käskivät lähteä sairaalaan. Siellä sitten makasin käyrillä 4 tuntia. Vauvan sydänäänet ja liikkeet oli tosi hyvät. Supistuskäyräkin piirteli melkoisia supistuksia. Oli myös aika pitkiä. Lopuksi vielä kävin lääkärin tutkittavana. Ultrattiin ja tehtiin sisätutkimus. Kaikki oli hyvin. Supistukset oli kuitenkin tehneet sen, että kaula oli viikossa lyhentynyt sentin ja ulkosuu täysin pehmeä ja raottaa. Vauva todella alhaalla lantiossa. Painoa pikkuisella on jo 3,3 kg... Ei tarttis mun puolesta enää kasvaa...

Nukkumaan päästiin siis vasta yhden jälkeen yöllä. Mies lähti kuuden aikaan "virkeänä" töihin. Mä olin ihan poikki kun kello herätti neuvolaan 9.30... Täytyy varmaan päikkäreille sunnata. Reidet on ihan hyytelöä sen eilisen supistuksen takia. Lisäksi oikea lonkka on ihan jumissa kun jouduin makaamaan oikealla kyljellä koko sen 4 tuntia kun olin käyrillä. Nyt elättelen toiveita, että se sisätutkimus olis saanut jotain liikkeelle... Tänään ei kyllä supista yhtään...
 
^ onpas meemillä ollut yö... ei käy kateeksi.

No mun lapsivesi ei ollut lapsivettä ja takas himaan taas. Eipä ole merkkiäkään että heppu tulis...voi jumalavita että hajoo pää. Tällä hetkellä tosin ei voi kuin nauraa....
 
Huhhuh, meemi, nyt lepäät sitten vaan!

Ang1, toi onkin hyvä juttu. Eipä tarvii natiaisen valittaa sitten isompana, mitäs ei tullut pihalle, kun nätisti pyydettiin. :D

Fearsome: Ollaan melkein yhtä paljon yli. Pullautetaas nää meidän beibet pihalle tänä viikonloppuna yhteistuumin, eikö? Mulla ei olis muuten kiire, mutta ensi viikolla odottaa käynnistys, eikä se oikein houkuttele.

Nyt se on sitten perjantai ja mulla alkoi 42. viikko. Tätä päivää on odotettu, sillä nyt helpotti miehen stressi. Se on painanut yötä päivää koko viikon duunia, että sai asiakkaalle lähtemään työn aikataulussa tänä aamuna. Pari tuntia on kotona käynyt nukkumassa, muuten viettänyt koko viikon toimistolla, raasu. Nyt sais vauva syntyä.

Apua! Tänään ensimmäistä kertaa kivistää ristiselkää ja kovaa aina välillä! Tein tuossa jouluaskarteluja ja välillä piti nousta tuolista ylös, kun ei sietänyt istua. Sitten välillä taas istuia nyhersin tunti tolkulla. En oikein tiedä johtuuko kipu nyt sitten siitä nikamasta, joka on vinossa, vai onko tää jotain supistusperäistä. Maha kyllä ollut aika kovana pattina tänään. Ja jos olisi siitä nikamasta, niin kai se olisi kokoajan kipeä. Tämä on äkillinen muutos, sillä eilen ei tuntunut missään, vaikka kyykin lattialla nitojan kanssa päällystäessäni kahta tuolin istuinosaa.
 
Pajunkissa: Jospa onkin niin, että luonto tekee tehtävänsä. Stressi miehen tilanteesta piti synnytyksen käynnistymisen kurissa riittävän pitkään ja nyt kun tilanne helpotti luonto hoitaakin homman kotiin. :) Nuo kiristykset ristiselässä vois hyvinkin viitata supistuksiin mun mielestä...

Toivottavasti Fearsomenkin synntys lähtis pian käyntiin. Samaa toivon kaikille muillekin jotka tuskaillaan tämän asian kanssa.

Mulla on tänään ollut voimakasta paineen tunnetta alavatsassa, nivusissa ja alapäässä. Sellasta juilimista. Ei kuitenkaan juurikaan supista. Hmm...
 
Pajunkissa, joo se olis ideaali, mutta nyt jotenki oon asennoitunut jo siihen käynnistykseen. Täällä päin käynnistetään 42+2, jos vaan kaikki hyvin... että joo. Ei muakaan huvittas tosiaan enää, varsinkin kun muutto. Mutta jotenki nyt tän shown jälkeen oon jo menettänyt toivoni :D

Mutta sullahan nyt lupailee hyvää nuo kivut!
 
Voi viude tää on sitten raivostuttavaa kun muuten vois nukkua, niin sitten lonkat on eri mieltä. Niin hirveä lonkkasärky taas, että oli sen takia noustava ylös. Enää ei voi kummallakaan kyljellä olla. :/

Tänään mun appivanhemmat palaa mökiltä Lapista kotiin. Eli koirapäivystys on taas paikalla. Olikin vähän tuumausta tossa aiemmin, että mitä tehdään koiran suhteen jos synnytys alkaa. Varavaihtoehtokin on tällä viikolla ollut Tallinnassa. Kissat saa jäädä suosiolla kotiin synnytyksen ajaksi, mutta koira on pakko saada hoitoon.

Tänään illemmalla menen vihdoin siskon luon käymään. Haen viimeiset vauvakamat sieltä. Eli hoitoalusta, sitteri ja itkuhälärit ainakin tulee meidän tarvikevalikoimaan vielä tänään. Se amme on edelleen ostamatta, mutta kyllä sekin hoituu - tavalla tai toisella. Ollaan funtsittu, että voitais se Ikean malli käydä hakemassa, kun on niin halpa. Täytyy vaan mennä joku arkipäivä kun ei tuonne jaksa mennä tunkemaan viikonloppuna. Viime sunnuntaiaamuna ajettiin Vantaan Ikean ohi ja siellä oli joka suunnasta aivan järjetön autojono tulossa ja parkkipaikka jo pullollaan autoja. Liittymät oli kaikki tukossa, moottoritiellä ja kehällä asti kun ihmiset jonotti Ikeaan. Tuntu ihan hullulta. Sillon oltiin kovin tyytyväisiä, ettei oltu itse menossa sinne.

Joulu pääsee nyt kyllä pahasti mut yllättämään. En millään tajua, että enää vajaa 2 viikkoa jouluun. Mulla ei ole miehelle mitään lahjaa - haluaisin kovasti jotain pientä kyllä sille hommata, vaikken muuten jaksa päätäni lahjoilla vaivata.
 
Eiköhän Pajunkissan aika ole kohta tullut saada pikkuinen maailmaan nyt kun on stressi pois ja kyllä noilla ristiselkäkivuilla joku yhteys on :)

Nuo lonkkasäryt on kyllä jotain järjetöntä aina välillä, yleensä juuri tosi aikasin aamulla ja vaikka kuinka muuten nukuttais niin ei auta kun nousta ylös jotta säryn saa pois.. Onneks voi ottaa päiväunet :)

Meillä on hankittuna se Ikean malli ammeesta, ja luulen että ihan hyvä.. On siinä ainakin liukuesteet ulko-ja sisäpuolella eikä hintakaan ollut kun alle vitosen. Sillä mennään..

Melkein kaikki täällä on valmiina pientä varten, mitä nyt pientä järjestelyä ja silittämistä vielä.. ja sen sairaalakassin vois kans ehkä pakata.. Itse olis jo valmis kyllä synnyttämään :)
 
Pajunkissalle ja Fearsomelle tsemppejä, toivottavasti luonto hoitais hommansa ettei tartteis käynnistykseen mennä. =)
Eilen illalla ja viime yönä tuli ekat kunnon supistukset. =D JEEEEE!!! Oon ehkä vähän outo mut kyllä niin jo toivon pääseväni pullauttaan pienokaisen pihalle (Ihan niinkun varmasti kaikki muutkin joilla vielä vapaamatkustaja kyytillä on ;) ) Isännälle siis pukkaa nyt stressiä ja kyselee koko ajan et joko nappula tulee pihalle. Alkaa kyl ärsyttään vähitellen... Itekin kun haluais jo äksönii, ja toinen kyselee koko ajan vaikka eihän sitä voi sanoo et millon se lähtö tulee. Jokohan sitä nyt saisin minäkin sen kassini pakattua, edes niiltä osin mitä on mahdollista. Äkkiäkös sinne sit pesuaineet ja hiusharjat ym heittelee.
Ukko-kulta lähti just hakeen maaleja meidän eteiseen. =D jippii!!! Eipä sitäkään olla ooteltu kun jokunen kuukaus, mut aina on tullu ja ollu kaikkee muuta... Viime viikollakin se oli niin paljon poissa että piti jo puhelimessa alkaa miettiin et tokkohan enää muistan miltä se ees näyttää ;D
 
Kirjottelin toissapäivänä pitkän viestin,mutta tyhmänä painoin tota peruuta nappia ja koko teksti hävisemoticon

Mun haava on jo niin parantunut,että kotona sitä hoidellaan suihkuttelemalla kaks kertaa päivässä.Onkalo kokonaan jo kadonnut,jes! Pikkumies nukkuu öitä jo paremmin,herää yleensä vain 2 kertaa syömään ja jatkaa sitten kiltisti unia:) Naureskelee ääneen,yrittää kääntyä selältä kyljelleen,tarttuu leluun ja pitää sitä kädessä,"juttelee" jo vähäsen:) Edelleen inhottava limaisuus vaivaa eikä sille syytä löydy,liekkö vaan maitoa sekoittuu sylkeen joka jää sitten kurkkuun rohisemaan. Viime viikonloppuna kävin ostamassa itselle ja pikkumiehelle ristiäisiin vaatteet ja kaikki ois nyt valmiina ja suunniteltu,mutta silti stressaan ihan kauheesti..

Täälläkin niin moni jo vauvautunu etten pysy enää menossa mukana,ja kaikki oon yrittäny huomioida vaikka en ehkä kaikkia ole onnitellu erikseen:)
 
Kun olin eilen suihkussa, en meinannut jaloillani pysyä, kun tonne lonkkakupin/nivusen suuntaan vihloi, kuin puukolla olisi tökitty. Elättelin toiveita, että olisivat heijastuksia kohdunkaulalta, mutta tiedä sitten. 

Viime yönä nukuin loistavasti ja heräsin aamuun pirteään yhtä hyvinvoivana  kuin tähänkin asti.

Tänään menen hakemaan serkultani kehdon, jonka hänen pojalleen (kummipojalleni) olen tehnyt 7 vuotta sitten. Siinä saa sitten omakin pienoinen uinahdella keinuen äitinsä tekemässä unipesässä. (Kuva tuolla "Tee itse"- ketjussa.

Löysin myös hyllystä kolme elokuvalippua, jotka menevät umpeen tammikuun lopussa. Suunnittelen, että mentäisi miehen kanssa viikonloppuna vielä elokuviin. Saa nähdä ehditäänkö. :)

Fearsome: Minäkin odottelen kutsua äippäpolille ensi viikolle. Mulla on sunnuntaina 42+2, mutta käynnistys saattaa olla aiemminkin, riippuen siitä, onko synnärillä hiljaista aikaisemmin. Viikon sisällä siis tapahtuu. Jännää!
 
Mulla meni niin tämän foorumin tökkimisen kanssa hermot, etten moneen päivään ole edes yrittänyt tulla. Nyt sitten yllätykseksi toimi ihan nopeasti, kiva!! On tuntunut tosi kurjalta, kun en ole päässyt lukemaan teidän juttuja enkä kertomaan omista oloista..

Ensiksi onnittelut kaikille vauvoista!! Janinamiian vauvelilla loistava aika syntyä :) Mietin ensin, että miten tuossa tilanteessa se vuorokausi katotaan..

Oma napa sitten seuraavaksi. Menin torstaina neuvolaan. Omasta mielestäni olo on tällä viikolla ollut aika loistava. Turvotus on laskenut ja oon saanut kodin sellaseen kuntoon, että oon voinu ottaa aika rennosti. No totuus valkeni sitten, kun verenpaine ihan tapissa. Uus neuvolan täti sitä mittaili lukuisia kertoja eikä se mihinkään laskenu. Sain sitten mittarin kotiin lainaan. Perjantaina olin yhteydessä sinne sitten ja neukku aikoi soitella äippäpolille ja kysyä vähän neuvoa sieltä. TYKS:sta soitettiin mulle iltapäivällä sitten ja käskettiin tulla maanantainaamuna labroihin ja lääkärille raskausmyrkytyksen riskin vuoksi. Viime yönä heräsin kovaan pääkipuun ja verenpaine oli taas tosi korkealla. Yritin soittaa äippäpolille, mutta eipä vastattu. Mainiota palvelua! Itkeä tihrustin hetken, otin Panadolin ja kävin nukkumaan. Aamulla oli jo vähän parempi olo. Turvotus on tänään iltaa kohti alkanut taas pahentua ja mulla on oikeasta kädestä kahden sormen päästä tunto pois. En tiiä mistä se mahtaa johtua. Kyllä mua vähän pelottaa, jos on kyse myrkytyksestä. Maanantaina se viimeistään selviää ellen huomenna joudu jo lähteä äippäpolille.. Tarkkailen vähän tilannetta tällä hetkellä.

Toivois kyllä, että jos on myrkytys, niin synnytys käynnistettäis aika nopeasti mieluummin ku osastolla makais. Sen näkee sitten. Olipa taas valitusta kerrakseen.. Muuten on ihan hyvä mieli kuitenkin emoticon Toivottavasti saan nuo muutkin ketjut auki yhtä nopsaa ku tän. Täytyy lähtä kattoon, mitä sieltä löytyy..
 
PERKULE!
Löin varpaani niin kovaa, että nyt ei kestä lainkaan astua, eikä edes hipaista millään. Ei sitten kiitos synnytystä tänä yönä, kun en voi liikkua jalkojeni päällä, kuin hieman nilkuttaa jalan ulkosyrjällä. Ja järki lähtee jos edes lakana vähän osuu varvasrukkaan. *liuta kirosanoja*

Ravattiin tänään neljä tuntia pitkin kauppoja etsien uuteen makuuhuoneeseen verhoja ja verhotankoa. Kotona sitten asennettiin niitä ja touhuskeltiin kaikenlaista. Yhteensä olen mennyt ja melskannut 10 tuntia, kunnes sitten lisautin tuon varpaani ja leikki loppui siihen.

Käytiin myös hakemassa kummipojaltani lainaksi se kehto, jonka olen hänelle 7 vuotta sitten tehnyt. Se oli paljon suurempi ja komeampi, kuin muistinkaan. *poks poks -paukuttelee henkseleitään* :D
 
Huomenta! Mä täällä aamutuimaan oon roikkunu netissä, kun tulin kipeäks enkä saa unta. Kuumetta ja tosi kipeä nielutulehdus. Pari päivää ollu tosi raato olo. Oispa kauheeta, jos vauva päättäis tulla sillon kun on kipeä... miten sitä jaksais.

Musta on nyt vihdoin alkanut tuntua, että synnytys rupee lähestymään. Nivus ja lantiokivut on sen verran voimakkaita. Ja nyt on jalat niin krampissa, ettei niidenkään takia voi kävellä. Supistelut on toistaiseksi aika kivuttomia, joten ei varmaan ihan lähipäivinä vielä tapahdu, mutta ihmettelen, jos joudun odottamaan laskettua aikaa.

Mä oon lukenut noita synnytyskertomuksia ja eläydyn joka kerta niin voimakkaasti, että vedet vaan valuu silmistä valtoinaan ja mies aina rientää paikalle niiskutuksen kuultuaan, että "onko kaikki varmasti hyvin ja on onko viisasta, että luet niitä?" :)

 
Voi HipsuNen, toivottavasti ei olis raskausmyrkytystä sulla, tsemppiä ja toivotaan parasta.

Synnytyskertomuksiin todella eläytyy ihan täysillä mukaan, mukava niitä aina lueskella :)

Eipä saa täälläkään nukuttua kunnolla lonkkasärkyjen vuoksi.. Tänä aamuna herätyksenä niiden lisäks oli pari kipeämpää supistusta.. selkää ja alavatsaa poltti ja kiristi niin paljon että pakko oli nousta.. Ehkäpä se tästä :) Tänään illalla laulelemaan kauneimpia joululauluja..

Ja toivottavasti Pajunkissan varvas ei ole tänään enää eilistä kipeämpi :)
 
Mulla alko just toi myrkytys noin,oli verenpaineet korkealla,päänsärkyä ja ihan järkyttävää turvotusta mikä ei lähtenyt millään vaan pahenienitsestään..Mut toivottavasti ei kuitenkaan olis myrkytys:)
 
Tänään ollaan vietetty kotipäivää. Mukava välillä niinkin. Iltapäivään asti oli taas mukava pahoinvointi päällä. Se ei siis todellakaan tunnu helpottavan koko raskauden aikana... Nyt mulla on riittänyt ihmeteltävää kotona kun hain eilen siskolta sitterin, itkuhälärit, hoitoalustan ja pussillisen vaatteita. Nyt uskaltauduin ottamaan vastaan jo noita tyttömäisiä vaatteita. Sisko antoi mulle unipussin, jonka olin hänen vauvalleen kutonut pari vuotta sitten. Se on tuplalangasta tehty ja siis erittäin lämmin. Se on myös jaloista jatkettava, joten menee pitkään. Olin tosi tyytyväinen kun sisko antoi sen. Olin jo miettinyt, että pitäiskö jaksaa tehdä tuolle meidän vauvalle samanlainen. Sitteri oli sellainen Emman keinusitteri. Vaikuttaa tosi hyvältä. Huutonetistä ostin myös pilkkahintaan lelukaaren vauvalle ja senkin sain kotiin lauantaina. Leikkimatto pitäis vaan vielä tehdä loppuun. Sillä ei ole kiire, joten vauvan sopisi kyllä oikein hyvin jo tulla.

Viime yönä oli jotain outoa kipua ylävatsalla. Ihan ehdin jo säikähtää. Supistuksia oli nukkumaan mennessä ja pieni toivonkipinä ehti jo herätä. Ei sitten jatkuneet kuitenkaan.

 

 
Buahhahhaa! Elokuvissa käyty! Suosittelen Rare Exportia, sillä pääsee joulutunnelmaan. :D

Jep, varvas on kai murtunut. Hankin sitten tollaisen vaivan, kun ei muuten ollut vaivoja. Nerokasta. Täytyyhän mullakin olla jotain millä päteä. Hekoheko...

Ei sitä onneksi särje, vaikka onkin vähän sininen ja seisoa pystyy, mutta kävellessä ei voi kyllä yhtään varpaita taivuttaa, joten aika töksöttelyä on meikäläisen meno.

Ja mitä ihmettä se on, kun musta tuntuu, että saan nyt niitä paljon puhuttuja sukkapuikkoja -mutta en asianmukaisiin paikkoihin, vaan vasempaan nivuseen niin, että jalka lähtee alta ja suusta pääsee aina spontaani "AAahHH!"

Tänään mies otti musta koko raskausajan ensimmäiset poseerauskuvat 41+2. En osaa vain enää lisätä kuvia tänne, kuten vanhassa foorumissa.

Meemi: myös minä olen välillä öisin saanut sellaisia kovia ylävatsakipuja. Ne liittyvät mulla asennon vaihtamiseen, joten luulen, että se on joku lihaskramppi tai johtuu jostain paikkojen venymisestä, kun on pitkään maannut toisella kyljellä. Se ei kyllä tunnu lihaskrampilta, mutta en kyllä ole keksinyt muutakaan selitystä. Yleensä mahaa myös silloin supistaa.

Mystis kirjoitti tuolla aikaisemmin, että oli vahingossa pitkän viestin jälkeen painanut peruuta-nappia. Mulle meinaa joka kerta käydä niin. Mikä järjen riemuvoitto on ollut laittaa se ensimmäiseksi napiksi tuohon?
 
Takaisin
Top