Joulu(kuun)rauhaa!

Töttöröö ja töräys täältä lapista vaihteeksi. Olen tässä  käynyt aina lueskelemassa
 mutten oo saanu näpyteltyä mitään, jostain syystä. Ykköset oli ja meni muutapa
pikkupoika vanhempineen kävi kakkukahvilla ja tietty isovanhemmat, hulina päivä
 oli ja tyttö tohkeissaan vaikkei mitää mistää ymmmärtänykään.
Niin, osaksihan tähän mun kirjottamattomuuteeni on varmastikin tää  palstan
uusi ulkonäkö ja tää tekstikenttäkin on suoraan sanottuna ihan syvältä!!!

(pitääpä välillä kurkata miltä tää näyttää ko lähettää)
Ahaa eli älä paina enteriä ennenku kappale loppuu...?

Joo siis, meillähän on nyt viittävailla se infektioastma-diagnoosi, kartotuksiin pitäs tulla kutsu piakkoin lekurilta. Tossa männä viikolla neitil alkoi taas ahdistaan henkeä ja mä lähdin muka hyvissä ajoin päivystykseen että saadaan lapselle apua, no mitä sitä kettua, joku hiton vastavalmistunu (ainaki näytti nii nuorelta) lekurintekele passitti meät kotiin hvvin perustellen ettei  tää ole sitä samaa koska keuhkoistaa kuuluu sitä ja sitä eikä tätä ja tätä, hyvin perusteli ja sanoi vielä, että vaikka ventolinesta ei apua olekaan tähän niin jos olis hänen lapsi niin hän silti varmuuden  vuoksi antais koska ei siitä haittaakaan ole, No siis mitä v****!!??? Tää avaava lääkehän nostattaa sykettä eli kyllä siitä musta nyt jotain haittaa on turhaan annettuna... noh miehän  olin ihan tyrmistynyt ja kun mulle tyhmälle niin  hyvin ja perusteellisesti perusteltiin miks  voin lähtä kotiin niin kotiinhan mie sitte lähin, mie ootin että mies tuli kotio ja  sekin sanoi että saatana nyt lähetää takas sinne, auta armias jos siel ois ollu vielä se sama lääkäri niin mies ois varmaan haukkunu sen ihan pataluhaksi... mut kummasti alkoi tapahtua, heti sai  tyttö spiiraa ja samantienhän se sitte helpotti, tosin jouduttii sit oleen siellä tonne ilta kymmeneen asti ennenku satiin lopullinen tuomio lekurilta että jäädäänkö osastolle vai ei. Todella ärsyttävää ja tiiänpähän seuraavalla kerralla sano että mä en lähde yhtää mihinkää ennneku tytölle on annettu hoitoa ja piste. Siel oli joku hoitaja joka sanoi että hän jo meinas sille lääkärille sanoaki että etkö määrää mtn mutta eihän hoitaja  voi lekurin varpaille astua, tuumas vaan että ois  sitteki kuites pitäny mut  hyvä että ootte nyt tässä saamassa lääkettä.

No tämän kohtauksenhan sitten laukaisi muutes korvatulehdus, heti alkoi lääke vaikuttaa ihan selvästi mutta  vaikka kuuria oli jo 4 pvää menny kun oli synttärikestit niin silti synttäreiden jälkeen kuulin että 2 pikkupoikaa oli sitte korvatulehduksessa. Mielenkiintoista! Ja tästähän on kait  kahta kuppikuntaa, osa sanoo ettei se tartu ja osa et tarttuu...


Itelläni ois ollu tänää kamun 30v synttärit pikkujoulutunnelmissa mutta mullahan iski sitten  aivan kamala yskänrokko  huuleen niin eihän tällänaamalla kehtaa ihmisten ilmoille mennä!!!! Ja tätä ei todellakaan saa piiloon ku norsulla että turha ehotella mitää ihmelaastareita! =O) ja  =((. Ja mikä on muute se todennäkösyys et ku mamma kävis 2 kertaa vuodessa jossai pippaloissa nii se herpes iskee huuleen noin isona ja kammottavana JUST sillo ku mamma ois lähössä ulos...? Kysyn vaa??? Pikkuse ottaa silimään! On tässä ollu ressiäki ja lunssa että tuli sitte kai jommastakummasta tai yhteisvaikutuksesta! 

Joo tämmöstä omaa napaa vaan ja valitusta mutta kaikinpuolin kuitenkin vielä positiivista mukavaa joulun odotusta täälläpäin...
 
Heip.

Itku pitkästä ilosta vai miten sitä sanotaan. Meillä nousi pojalle yöllä kova kuume. Aamulämpö oli vielä kymmeneltä 38.4 ja meidän piti lähteä reissuun tänään. Oon niin jestas poikki viime yön jälkeen, että oon vain helpottunut että jäädään kotia tänään. Mies oli yön töissä ja minä yksin täällä tuon kekäleen kanssa, ei tullut kovin montaa tuntia unta.
Nyt täytyy seurata kuinka päästään reissuun, mutta on vielä sellainen vaihtoehto että lähden yksin käymään siellä HKI:ssä, mutta katsotaan ja ilmoittelen kuinka meidän käy. Sannalle laitan tekstaria jos täällä ei näy ketään tai mitään eloa. Oon kuitenkin yllättävän positiivinen, loma pisti huhkimaan tontilla ja siellä on kaikki nyt pressun alla, joten isillä on lomaa oltiin nyt missä tahansa niin saadaan olla porukalla... Toivottavasti päästään matkaan.

Tiihuli, joo ei ne mun kuvat ihan niin hurjia olleet :P Ja sinnekin paranemista. Toivotaan että pikkuväki on siellä ja täällä jouluna kunnossa.
Nojoo, unille kai tästä kun ei osaa oikein mitään. Pitääsi olla Tampereella nyt ja olo on höperö kun istuukin täällä soffalla.
Ainiin, iloinen juttu vielä loppuun, juhlittiin 1vee synttäreitä eilen ja oli kiva kun kävi sukua. Ja 1vee kuvassa oltiin ja poika oli siellä iloinen itsensä.
 
Terve terve!

Täälläkin on taas otettu tuntumaa tohon sairasteluun... jostain kumman syystä sairaana vaan nää tän perheen vanhemmat! Mies kantoi jostain yrjötaudin, se oli torstaina täällä oloissaan vaikerrellut... Joonan vein onneksi jo torstaina päivällä mutsille, kun illalla olin menossa Halipossun pallomahaa juhlimaan, niin ei oltu minä eikä nappula täällä samoja höyryjä hengittelemässä. Perjantainakin mä olin aamulla ainoastaan heräämistä seuranneen puol tuntisen ja tulin vasta yöllä kahden jälkeen kotiin, vaan silti se pöpö täällä on tainnut leijailla ja itsekin olin sitten eilisen ihan veto veks. Hitto, sen kerran ku lähtee hyvistä bileistä ihan kesken kaiken pois ja jättää juomatta itseään edes hihittelyhumalaan, jottei olis krapulaa tai muutoin heikkoa happea, ja sais haettua nappulan kotiin sovitusti puolilta päivin, niin sit käy näin... Että voi yök. Mieshän se pojan joutu sit eilen hakemaan, mä en kyennyt juuri mitään tuolta sohvanpohjalta tekemään, mitä nyt välillä kävin keskustelemassa henkeviä wc-pytyn kanssa. Myöhään illalla mies kävi vielä hakemassa vähän helppoa evästä Alepasta, ja sainkin juotua lasillisen jaffaa ja yhden karjalanpiirakan, jotka onnellisesti sain pidettyä sisälläkin. Tänään on ollut taas jo ihan hyvä olo, luojan kiitos! Joona näyttäis näillä näkyvin selvinneen, tollanen vuorokauden itämisaika tuossa näytti olevan. Tää oli jo toka yrjötauti tässä perheessä tänä vuonna, normaalisti minä eikä mies olla oikeestaan just koskaan vuodepotilaiks asti kipeinä!! Ja Joona selvis keväällä siitä meidän sairastamasta noroviruksestakin, ihme juttu! Noh, otetaan tää päivä nyt vielä rauhassa kotosalla, kun kerran on mahdollisuus. (Sitä paitsi tota luntakin tulee niin älyttömästi, etten mä edes haluais tonne tarpomaan!)

Amppu, mä niiiiiiin pidän peukkuja, että teillä pieni ihminen tervehtyis ja pääsisitte reissuun! Ois ihana nähdä! Ilmoittele, että kuin teidän käy!

Synttärijuhlia on taas ollut torpissa, ihanaa! Mä vaan tuijotan epätoivoisena kalenteriin, ja ihmettelen, että koska helvetissä muka sitä juhlat pystyy pitämään... En haluis arki-iltajuhlia, mutta noi viikonloput on tässä seuraavien viikkojen aikana ihan tyhmästi!

Paranemistoivotuksia myös Rinkun ja Tiihulin perheisiin! Etenkin Rinkun neidille vois jo toivoa helpotusta noihin oloihin, sen verran rankkaa siellä kuuluu olevan!
 
No moi taas, johan olinkin muutaman päivän poissa.
Valo on ollut nuhassa ja valvoskellut parina yönä kesken kaiken ihan virkeänä ja minä sen kanssa silmät ristissä. Eilen suusta löytyi eka poskihammas ja valvomisen osasyynä lienee myös tuleva täysikuu. Sama juttu oli kuukausi sitten juuri ennen täysikuuta, meillä on kuuhullu poika. Eikä ihme, vaikuttaa samalla lailla perheemme aikuisiinkin.

Onnea Benjamin 1 vuotta!emoticon Ja hyvää nimipäivää myös, sehän on tänään.

Onnea myös Ampun pojalle, nytkö pääsee keskittymään joulun tuloon? Toivon, että saatte kaikki viettää terveenä joulua. Minä muuten veikkasin tyttöä ;) Voi että, teillä on sitten kumpaakin lajia kohta. Onnea siitäkin! Kyllä on hienoa, että Suomessa saa vielä jotain apua kun sitä tarvitsee, tarkoitan pelkopolia. Mahtava juttu, että saat nauttia loppuraskaudesta huoletta ja odottaa pikkuruista tyttöstä saapuvaksi perheeseenne iloiten.

Maarinen me ei päästy kerhoon torstaina, kun Valo nukkui niin huonosti ja oli ekojen torkkujen aika kun kerhoon piti lähteä. Jäi ne ainoat pikkujoulut juhlimatta :( Meidän kerhoa rauhoittaa, kun seurakunnan isompien (+3v) kerho on samaan aikaan. Äidit vievät isommat sinne ja tulevat pikkuisten kanssa paikalle. Se rauhoittaa kummasti. Parina kertana isompia on ollut mukana ja heti on levottomampaa. Pikkuiset jäävät jalkoihin, eivätkä saa ottaa mitään leluja joita olivat ajatelleet ottaa leikkeihinsä ja ovat tiellä jne. Tiedät kyllä. Onneksi ei Venlalle sattunut pahemmin, vaan kylläpä olisi hoitajan pitänyt (mielestäni) ottaa asiakseen hillitä vilperiä. Uskon, että kotikasvatus se kuitenkin  on kaiken  A ja O, ei kerranviikossakerho lasta pilaa, vaikka voihan jotain vaikutteita saada. Kirosanat kuulemma kiertävät nopeasti suusta toiseen, jos joku niitä viljelee. (meillä niitä kuulee vahingossa valitettavasti ihan kotonakin)
Jaaha, sinä se otat sitten jouluvalmistelut kevyesti. Mitä nyt muutamaa huonekalua liikutat paikasta toiseen ja aiot maalata eteistä ja sellaista pientäemoticon haahhhhaaahhhaaa! Vaikka naurattaa, niin ymmärrän täysin. Minäkin kiinnittäisin huomiota näkymään, jos mahdollista, kun kuusi kauniina valoineen kajastaa eteiseen. Ihanaa!! Kyllä teidän lasten on mukava tulla joulunviettoon.

Onnea myös Rinkun rinsessalle!emoticon

SannaKoo voi yrjö! Ällöttävin tauti kerrassaan, mutta onneksi Joona tuntuu laistaneen sen huvin.

jolutunnelmaahan täällä tuntuu olevan kodeissa. Niin meilläkin. Vielä lahjan viimeistelyä, perunalaatikon paistamista (porkkanat jo pakkasessa!) ja sellaista pientä. Joululaulut soi jo aamulla tänään. Lunta on ja pakkasta onneksi siinä -15 tuntumassa, että viitsii Valoakin ulkoiluttaa. Tuntuu tekevän hyvää naperolle. oLi viikon vain sisällä ja meni niin levottomaksi että ei mitään rajaa. Tänään haemme ison taljan (mummunsa antoi lahjarahat) pulkkaan.
 
Hei, jos joku on SINTUN kanssa tekemisissä, niin menisikö viesti perille? Meille ei tarvitsekaan ostaa sitä taljaa!!!! Mutta, jos on jo ostanut, niin toki sen maksamme,(laitetaan vaikka lahjaksi eteenpäin) kun eihän tässä ole voinut yhteyksiä pitää. Ei taida sinttu vieläkään päästä forumille? Tosi iso harmi, jos jollain vielä tekniikka tökkii.

Nyt pukemaan (juu, vasta)

Ja isosti ottaa päähän, etten pääse näkemään uusia kuvia, nyt joulun alla olisi paljon suloisia tonttutyttösiä ja -poikia puhumattakaan muista tunnelmaotoksista joulua valmistellessa.



 
No päivää!

Taisinpa henkäistä vähän turhan aikaisin... ei meinaan täysin yrjöittä selvinnyt tuo nappula. Eilisilta oli aivan hirveetä vääntämistä ja kiukkuilua, en kuitenkaan osannut sen ajatella liittyvän vatsakipuihin, vaan luulin parin mummila-päivän sekoittaneen pakan. Nyt kun Joona kääntyy näppärästi jo selältään vatsalleen ja siitä ylös, niin ei oo enää kovin rauhallista toi nukkumaanmeno. Eilen sitten huudatin sitä tuolla sängyssään eka hyvän tovin, sitten yritti mieskin ja lopulta (tunti nukuttamisen alkamisesta) kun jätkä vaan ponkas ylös koko ajan keikkumaan, niin mulle riitti ja otin nappulan kainaloon meidän sänkyyn. Siinäkin se tais puolisen tuntia vaan huutaa, kunnes vihdoin rauhoittui ja mä sain sen kannettua omaan sänkyynsä jatkamaan uniaan. Uni vei mutkin aika pian, vaan heräilin kuitenkin jo puolen yön jälkeen kahdesti vai kolmesti, kun poika aina vaan oli noussut sängyssään istumaan! Sitten alkoi taas sellainen huutokuoro, että olin jo ihan naatti, ja nappasin pojan kainaloon ja kävelin meidän makkariin. Sinne se sitten rauhoittui mitenkuten, oli ihan väsynyt, mutta silti oli pakko temppuilla... Monesti se vaihteli asentoaan, jostain syystä aina kääntyi kontilleen ja peppu pystyssä nukahti, useimmiten mun päälle. Mä yritin sen aina hivuttaa takas selälleen, josta se monesti taas heräs... Lopulta nukahdettiin molemmat. Aamulla oli taas sama show, kello oli kuitenkin jo melkein kahdeksan, eli oltais voitu noustakin, mutta jätkä aina tsippas johonkin kyyrylleen... Sitten sieltä parit limaoksutkin tuli, joten eipä kokonaan selvinnyt tauditta. Ysin jälkeen kun herättiin, oli iloinen ja virkeä poika, vähän vielä kakoi, mutta halusi kovasti aamupalalle (menee nykyään rynkyttämään syöttötuoliaan ruoka-ajan merkiksi...), joten koitin tarjota banaania vähän vatsaa kovettamaan. Ei auttanut, puuroa oli saatava ja sitä söikin n. puolet normaalista annoksesta! Aamupäivän leikki tuossa iloisena, ei kakonut (ja minä käärin jo matotkin rullalle ja heittelin meille peittoja leikkialustoiksi :D) ja äsken se kävi sitten ulos päikkäreille. Maitoa ei huolinut, vaan rauhoittui vaunuihinsa ihan itsekseen... Hirvittää ajatus nappulasta ulkopäikkäreillä, jos se nyt kuitenkin siellä ökäilee, mutta laitoin itkuhälyttimen täysille, niin kuuluu lähes hengityskin sieltä, eli eiköhän kakominenkin kuulu.

Eli saas nähdä, miten huomisen käy?? Amppu, Bunni, Maarinen, Halipossu, huolitteko meidät seuraan, jos Joona ei enää tänään sen kummemmin oireile?? Ei tohdita tulla, jos joku vähänkään pelkää tartuntaa!! Kaupungille varmaan huomenna ollaan joka tapauksessa menossa, jos ei tänään enää yökkäile tai ole muutoin kipeän oloinen... Meillä aikuisillakin tuo meni siinä muutamassa tunnissa ohitse, mutta ymmärrän todella hyvin, jos ette halua ottaa riskiä!

Pranametri, mä voin laittaa Sintulle terkut talja-asiasta! Sielläkin on oltu kipeänä ja painettu töitä niskalimassa, joten en tiedä, onko Sinttu edes ehtinyt käydä täällä kurkkimassakaan!
 
Hiiohoi!

Jokohan sitä sais tännekin kirjoiteltua. Ensin tökki tää foorumi ja sen jälkeen sippas kone, mutta kyllähän sitä sen verran insinööriverta löytyy että yhden koneen toimintakuntoon saa :)

Täälläkin on 1v synttäreitä juhlittu oikein useampana viikonloppuna ja nyt onki Sampon huone uusia leluja pullollaan. (että eipähän tarvi joululahjoja paljo hankkia)

Huomenna ollaan molemmat treffeille tulossa ja meidän puolesta voi Joonakin tulla, jos tauti ei tuon pahemmaksi äidy.
 
YHYYYYYYYNYYYYYHH YYYYYH! emoticon
Me ei päästä treffeille. Poika on vieläkin heti yli 39 kuumeessa kun suppo lakkaa vaikuttamasta. Alkaa vähän pelottaa pikkuhiljaa koko joulu, ei olla tosiaan varattu kotiin mitään eikä ajateltu olla täällä, joten toivottavasti päästään kohti mummolaa vaikka sitten torstaina. Huomenna ei mitään saumaa ja keskiviikkonakin voi tehdä tiukkaa. On kuitenkin 6 h ajoa edessä ja ei oikein toipilaan hommaa. Pitäkää peukkuja.
Meinasin lähteä itse aamujunalla että ehtisin treffeille, mutta en jaksa yksin lähteä. Lauantaina alkoi supistella ekan kerran ja siitä asti kaikki supistanut. Ja olisin ollut yksin Helsingissä yötä hotellissa, mikä olisi kyllä ollut ihanaakin, mutta se olisi tuonut mutkia matkaan jos pojat ei pääse keskiviikkona perässä. Riittäisi varmasti kun sanon ettei päästä, mutta suhtaudun vakavasti kun jotakin sovin ja lupaan ja harmittaa kovin, kun en pääse. Muutenkin, meidän pitäisi nyt olla kirjautuneita jo hotelli-Marskiin ja tällä hetkellä ystäväpariskunnan kanssa ravintolassa ja mun pitäisi väkisin raahata masupallo vielä Stockalle nautiskelemaan hulinasta. Vaan ei. Voitte uskoa että harmittaa.

Mutta oon sillälailla ihan positiivinen kuten Pranametri kirjoitti, nyt vietetään joululomaa koko perhe yhdessä ja ihana mies vihdoin sohvalla harmaissa collegehousuissaan ja tukka pystyssä <3 Kuumepotilas silmät kimmeltävinä rinnalla. Ihana parivaljakko.
 
Eiiii, Amppuuu!! Ihan tyhmää, että ette pääse! :( Voin kyllä uskoa, että sua kiukuttaa ihan vietävästi... Joulu ei oo joulu ilman Stockan ja Aleksin (Aleksanterinkadun) tunnelmointia!
Toivottavasti ei tosiaan mee teidän koko joulun suunnitelmat ihan pipariksi, vaan pääsisitte nauttimaan mummolan joulutunnelmia! Pidän teille ihan kaikkia peukkuja ristissä!

Halipossu tuolla feissarissa laittoikin, että hänenkin puolesta voitais tuon apinan kanssa tulla, ja kerran Bunnillekin passaa, niin vielä haluisin tietää, että miten Maarinen ja Venla?
Joona on ollut ihan reipas poitsu koko päivän, ainoastaan vähän vähemmän huolinu ruokaa ja välillä tullut syliin ihan vaan istuksimaan, mutta muuten ei kyllä huomais mitään. Ihme sissi! Käskin vielä miehenkin hakea kauheen kasan kaikkee maitohappokamaa kaupasta, kun aamulla sille kerroin Joonan oksuilleen, ja nyt tuolla on sitten erinäisiä gefiluksia ja tehojuomia kaappi täys :D Hih, hassu mies!
 
...Jatkan vielä vähä kun mies sai korjattua tietsikan laturin.

Sannak, joo. TOSI harmi ja vieläkin painiskelen päätökseni kanssa että enkö sitten mitenkään... Ja mies ei auta kun sanoo vaan että saan tehdä kuten haluaa ja voi reissata tuon välin kaksin pojan kanssa. Mutta kyllä se nyt on näin. Toivon totisesti että päästään joulun viettoon, koska ei tule sitten ennen vauvaa lähdettyä eikä vauvan kanssa ihan heti. Nyt oli ja meni chanssit. No, kesällä sitten Hki koko pesue. Kesällä pääsee helpommin vaikka jollain nuhaa, eri näillä pakkasilla (ja kunnon kuumeella). Kyllä tuo 39+ kuumetta vetää pojan aika ressuksi, makaa vaan silmät auki sylissä ja itkee jos yrittää nostaa nukkumaan/pois tai syli vaihtuu.
Ja Joona mukaan menoon vain, eihän se varsinkaan noin kahvilassa haittaa kun ei syö kenenkään leluja ja muuten mene kenenkään suuhun asti.
Noniin, nyt siis joka tapauksessa mennään hurjaa vauhtia kohti joulua. Aika ihanaa. Appilaan mennään vasta Tapanina ja on kiva tunne että joulu jatkuu sinne asti, niillä on isossa pohjalaistuvassa pöytä aina superkoreana!! Hirvenlihaa, kalkkunaa, kinkkua, kalajutut... Sinne kelpaa päästä ruokavieraaksi! Niin jouluista ei ole muualla kun siellä 1800-luvun tuvassa, vielä kun niiden sisustusmaku on sellainen täysin talonpoikainen. Lahjat on paketeissa, pitää vielä löytää miehen joululahjakuviin kehykset (piti sieltä Stockalta ostaa...).
Raskaus: Linea negra, joka siis mulla on ollut aina raskaana tai ei, on kadonnut tässä uudessa raskaudessa. Viimeksi oli kunnon viiru yli navan ja napakin ihan tumma, mutta nyt on possunpunaanen koko pötikkä. Ja pahin lihanhimo jäi jonnekin 20 viikolle, huomasin vasta yksi päivä että tulee taas syötyä ihan normaalisti eikä koko ajan himoitse seuraavaa ruokalajia.
Pojat on puurolla, menen hetkeksi seuraan keittiöön. Mies lähtee vielä pelaamaan kohta, potkin sen itse liikkeelle kun on kaksi päivää ollut vain täällä sairasmajassa. Itse olin tänään pari tuntia asioilla. (supistelemassa kylällä!)

Lämmintä joulunodotusta kaikille ja huomisille treffailijoille mukavaa kahvihetkeä. Niisk.
 
Hiljaiseksi taitaa jäädä kahvittelut... Täällä päikkäreiltä heräsi myös kuumeinen nappula. Ihan yhtäkkiä nosti 39.2c kuumeet! Eka mittasin 38.4 ja annoin panadolia, vaan eipä auttanut... Noilla samoilla lukemilla kuin Amppulassakin on täällä siis ilta vedetty, ja ollut kyllä niin hiljasta ja sylissä viihtyvää poikaa! Soitin jopa terveysneuvontapuhelimeen, että mitäs nyt, ja kuulin, ettei panadolista oo näissä lämmöissä apua. Joten eikun hälyttämään vielä iltakasilta anoppia hätiin, että jos hakis meille buranaa päivystävästä apteekista. Luojan kiitos asutaan täällä suht koht sivistyksessä, eikä tarvii ajella satoja kilsoja jonkun apteekin perässä! (ja edelleen luojan kiitos näistä lähellä asuvista tukiverkoista!)

Jotenka välitän viestiä myös Bunnille ja Maariselle HUOM!! Halipossu ei kuulemma myöskään ennätä kahviseuraksi, joten tällä erää joudutte joko menemään keskenänne tai odottamaan seuraavaa kertaa. Laitan teille vielä tekstarit, niin ei mee kukaan ainakaan turhaan maleksimaan sinne ja ihmettelemään puuttuvaa seuraa :)

On kyllä ollut niin omituista, kun Joona ei juurikaan syliin istahda tai ainakaan käy syliin "lepuuttelemaan", niin nyt ei ole mikään muu ollut hyvä, kuin sylissä kölliminen. Ihan silmät ristissä, tulikuumana kekäleenä... Ei maistu ruoka, ei juoma. Yritin jopa juottaa ällömakeita mehuja, vaan ei niin ei. Siitä viimeistään tietää, että meidän poika on kipeä, jos ei ruoka maistu ;) Onneksi nyt sentäs jotain ja yhdet pissatkin on vaippaan asti päässeet, että ei tuo ihan sentäs ole kuivumassa. Nyt pitäis sitten päättää, että viittinkö avata Joonan huoneen ikkunaa yöks, että sais vähän viilennettyä? Vaippasilteen se siellä on, mutta mutta... patterit laitoinkin jo vähän pienemmälle. Pakkasta mittari näyttää, joten jätetään ikkuna nyt kai sit vielä kiinni. Ja jos (kun) tuo tuolta herää itkemään, niin taidan mä sen omaan sänkyyn napata. Eipähän tarvii pelätä, että vieläkö siellä henki kulkee hyvin jne.

Hurjaa katsoa sairastavaa pientä. Eka näin kovasti runtova tauti pikkumiehen elämässä, eipä oo paljoa ollut ne pienet lämpöilyt ja tukkonokat mitä tähän vuoteen on mahtunut! Nyt vasta oikeesti voi siis sanoa, että tuo on sairas, äitin raasu! (Ja minä kun luulin jo aiemmin, että jahas, nyt tiedetään miltä tuntuu olla sairastavan lapsen äiti.)

Innostuinpas jaarittelemaan pitkät pätkät! Joona on ainakin suhteellisen rauhallisesti omassa sängyssään, vaikkei taida nukkuakaan, niin nyt oli hyvää aikaa :) Palataan taas, vetäydyn hiljaa hymisten elämään mielikuvaa tuosta Ampun anoppilan joulusta!
 
No se on TERVE!

Nähään emännät sitte oikeen hyvällä ajalla... kun se aika tulee!!! Ja tuleehan se! Tärkeintä on nyttte jopa huushollissa parantua. Tai jos ei paranemaan jouluksi kerkee, niin sitte jotenki rääpiä rauhaa mieleen ja sieluun. Se on kuitenkin joulu!!!!!

Jep. eipä ole ollut mekäläisellä mitään asiaa palstoille ja nyt saikin sitten hiukan ahkeroida lukemisten kanssa.

Näytti olleen aika nurjaa siellä sun täällä. Ja ehkä tää oma nurjuus nyt päälimmäisenä mietityttää. Lapsella ja miehelle kaikki hyvin, mutta minä itse olen ollu perjantaista asti ihan sekaisin.

Sillon puolen päivän aikaan, ruokailun jälkeen meni yhtäkkiä toisesta silmästä näkö. Poks. tosta noin vaan. olin tytön kanssa kahden kotona ja pelästyin ihan liikaa. Yritän soittaa miehelle ja tällä loppuu puhelimesta akkun Ja mua itkettää ja pyörryttää ja silmä sumenee sumenmistaan. En nähny enää Venlan naamaa ees! Enkä puhelimen numeroita. Haku ammunnalla sain jonkun lääkärin Forssasta kiinni ja tää kehotta HETi tilaamaan ambulanssia!
Noh. siinä piipaa autoa odotellessa jo mieskin ehtii kotiin. Oli kuullu vaan mun äänensävyn ja tajunnu, että hätä niillä siellä on! Akka ambulanssiin ja kohti sairaalaa. Vietin lopulta koko yön hämeenlinnassa kiputippa käsivärressa??? Neurologi tutki ja päätteli ,että niska jumissa ja siks päätä särkee ja näkö lähtee! Siis säikähdyksellä ja kipulääkereseptillä kotiin.

Kotimatkaa taitoin "turvallisesti" taksilla. NOh..jotta ei liian helppoa olis, niin kuski sattui olemaan jotain piirun vajaa seittämän kymppiä ja NUKAHTAA RATTIIN!!!!!! Perhana! Auto lähtee liirumaan vastaantulevien kaistalle ja minä huudan kurkkusuorana että MITÄ HITTOA SÄ TEET??????? HEräshän tuo ja körötteli pelko persiissä minut kotiin. Soitin isännälle, että keittä VAHVAA kahvia, että nyt tarjotaan taksikuskille myös.

Semmonen seikkailu. Nyt on ollu ihan pönttö sekaisn ja kipulääkettä napsittu kera geelin lääryyn. Tänään ensimmäinen normaalin oloinen päivä... (veikkaan, että mun niska jysähti kieroon siellä kerhossa kun se muksu pamahti selkään, se meinaan näytti pikkutähtiä hetken aikaa..)

--------------

Ja JOULU tulee!!!! Ensimmäinen iso veli kotiutuu huomenna! PErunalaatikko muhii.. samoin porkkana herkku. Isi laittaa inkivääri-sitruuna porkkanoita...... Taatelikakku on tämän maan parasta ja piparitaikinasta tein tulisen mausteista! Kardemummaa ja maustepippuria!!!!! SAIRAAN HYVÄÄ!!!!!

ok... se olis iltapuuro ja pikkuihmettä sänkyyn päin.... HUOMISEEN! (jos näille sivuille pääsee....)


 
Jep, eipä toteutunut pitkään suunnitellut kaffet... Vaan toiseen kertaan sitten! Odotamme siis pääsevämme näkemään myös Ampun pienimmän! :)

Maariselle ihan julmetusti nyt tsemppejä! Onneks Venla kävelee ja on muutenkin sorja neito, että niskoillas on edes jotain saumaa parantua pian! Vaan hurjalta kuulosti taas tuo episodi, päättyen hurjaan taksikyytiinkin! Huihui! Onneks ei sattunut sen kummempaa!

Elegialle piti jotain sanoa, mutta tuonne toiselle sivullehan se jäi... Mut ainaskin sitä, että siellä joulu tuntuu olevan jo mallillaan! Hienoa :)

Täällä ollut joku ihan hirvee päivä nyt sitten... jokohan mä kirjoitin yöstä? En vissiin. Joona siis yöllä nostatti sellaiset hirveet kuumeet, lopulta otin sen kainaloon meidän sänkyyn ja siinä se täris ihan horkassa ja hengitys katkoili. Mä olin ihan paniikissa, että mitäs nyt! Miehelle soitin ja pyysin googlettelemaan, mutta mies rauhoitteli, että samanlainenhan mä oon kuumeessa - tärisen ja ulisen, vapisen kauttaaltaan. Ja pian sen jälkeen on jo ihan ok olo ja kuume poissa! Suostuin seuraamaan tilannetta, itsekin jo ihan itkuisena, mutta Joona sentään nukkui siinä rauhallisesti, vapinoistaan huolimatta. Pian se onneks menikin ohi, ja mä uskalsin sulkea myös omat silmäni...
Yöllä käytiin vielä vaihtelemassa suppokakkavaippoja, otettiin poikkeuksellisesti pullo maitoa ja vihdoin nukuttiin taas. Aamulla mun vierellä oli ihana iloinen ja energinen pikkumies, joka ei tuntunut enää yhtään kekäleisen kuumalta! Mittasin lämmötkin, 36.7c ja tuuppasin vielä varmuudeksi yhden buranan tolle hanuriin. Ruoka maittoi, juoma maittoi, nappula leikki ja oli virkeä! Ihanaa!
Ainoa ongelma tänään on ollut päiväunien puute, kun ei toi lapsi ihan oikeesti suostu nukkumaan sisällä! Yleensä käy siinä klo 11-12 päikkäreille ihan suosiolla, nyt kello oli jo päälle yks, kun vielä koitin sitä väsyttää... Sitten vein meidän sänkyyn, sain sen nukahtamaan ja lähdin kantamaan kohti omaa petiään. VIRHE! Siellähän se heräs samantien, rupes vaan riekkumaan ja nousemaan pystyyn. Eikun takas meidän sänkyyn, taas taistelua ja lopulta nukkuva lapsi... Päätin jättää sen sinne nukkumaan, tein peitto+tyynyvallit, jotta kuulisin äänistä, että koska siellä on herätty. 15min myöhemmin jotain kuuluikin, onneksi menin kattomaan; pikkumies taiteili isänsä puolen yöpöydällä konttaillen!  (Aiemmin päivällä Joona oli jo taas satuttanut ittensä muksahtamalla, ikenestä tai ylähuulesta verta ja päässä komea kuhmu leikkitraktorin päälle kaatumisesta...) Nyt onneksi ehdin hätiin.

Iltasella koitin saada vielä pienille unille vaunuihin sisälle, vaan ei tullut mitään siitä. Liki tunti huutoa, jonka jälkeen mä luovutin. Nyt yöunille menosta koitin tehdä erityisen rauhallista, luettiin ja koitin sylitellä paljon, sitten iltapuuroa, iltapesuille ja maidon kautta nukkumaan, niinkuin yleensä aina... päivän unettomuudesta huolimatta toi jaksoi tapella liki tunnin vastaan! Kurkkusuorana huutoa, ei auttanut pitää paikallaan, ei auttanut silittelyt, se vaan huus ja nous  aina pystyyn. Pidin pääni ja jotenkin sain sen sitten uuvutettua, mykkyrään peiton päälle se simahti. Sain sen "oikaistua" oikeinpäin sitten petiinsä lopulta..

Tässä siis ihan riittävästi draamaa mun päivään. Nyt on jo aika kuitti ja kiitti olo!
 
Voi VITTU että tätä mammaa vituttaa!!!!!!!!!!!!!!!

Äsken tuossa kattelin telkkarista sitä amerikan kadonneen jäljillä ja samalla laitoin Kiiraa iltahommiin, otin siltä rasvapurkin kädestä jolloin hän rupesi itkemään ja en siihen itkuun nyt hirveesti reagoinu kun neiti itki vaan ja ainoastaan omaa tahtoaan. No mies sitten vaan tokasee että keskittyisköhän tuo äiti enemmän lapseen kun telkkariin....viddu! Minä kimpaannuin ihan täysin. laitoin telkkarin kiinni. Kiira istui lattialla ja itki edelleen ja kellahti siitä maahan jolloin kolautti päänstä ja itku koveni. Minä kiehuin ja yritin vääntää yöpukua neidin päälle. Sitten kantelin ympäriinsä ja kiehunta ja itku jatkui. Mies kaappasi tytön multa ja sehän TIETTY rauhoittui heti. Minä vielä yritin ottaa Kiiraa syliin iltamaidon aikaan mutta ei, rupes heti itkemään kun otin syliin...emoticon Oon kyllä niin paska äiti ja lapsi sai varmaan jotain traumoja ja vihaa minua!!!!!!!! Ei pitäis hoitaa lasta jos kiehuu, mutta helvettiäkö tuon ukon piti rueta minua arvostelemaan. Voi että on paha mieli...

Maarisella ollut taas jännät paikat. Hui että! Tsemppiä ja voimia sinne! Toivottavasti saat niskat kuntoon ennen joulua. Mullakin on kerrankin jotain jouluherkkuja viemisenä porukoille, kun tein lanttu-omenalaatikkoo, porkkanainkiväärilaatikkoo ja aurapunajuurilaatikkoo ja lisaksi oon leiponu ihan itse ruisleipää. Juuri muhi pari päivää kaapissa ja sitten eikun pyöräytin ja hyvää tuli vaikkakin häpeällisesti tein ne sähköuunissa!

Mutta apeista tunnelmista huolimatta, oikein hyvää ja rauhallista joulua teille kaikille! Toivon että jokaikinen parantuu ennen joulua ja kukaan ei myöskään sairastu enää ennen joulua!emoticon
 
Saparo, mä oon kans aiheuttanu Joonalle ikuiset traumat näillä parin päivän huudattamisilla, että samassa kelkassa ollaan! Ei vais, ei nää onneks ihan kovin vähästä hermostu :) Mut tollanen tilanne kyllä saa hermostumaan entistä pahemmin, meillä on ollu joku vähän samantyyppinen tilanne ukon kanssa himassa, ja ai että kun se vituttaa!

Kaikesta huolimatta, ihanaa joulua myös teille! <3
 
Haloo??

Minne te ootte kaikki menny??

Noh, mäkin tulin vaan toivottamaan rauhallista ja ihanaa joulua! Tänä vuonna se on sitten "täytetty", jouluksi kotiin ;) Erityisesti siis Ampulle rakkaita terkkuja! :)
 
Ihanaa ja rakkaudentäyteistä joulua kaikille teille ihanille! Toivottavasti nuhanenuista on pöpöt saatu kitkettyä ja tuleva jouluyö on yhtä hiljainen ja rauhallinen kuin Raamatun tulkinnassa ollut!

(ja toivottavasti naperot on tykänny lahjoista, ei pidä unohtaa sitä lasten joulua, joka "hyvissä perheissä" on suurin riemu pakettivuorten keskellä... Niissä toisissa perheissä sitten toivon korkkien pysyvän kiinni ja rauhan maassa, ne lapset onneksi riemuitsevat vain ihanasta yhteisestä ajasta, eikä materialla ole väliä!)
 
Hyvät pyhät! Joulun pyhät!

Meillä oli kuulkaas NIIN raamatullinen jouluyö, kuin olla voi... Paitsi että laulun sant "kaks vain valveil on puolisoaan.." eivät toteutuneet. NIIN niin. Oltiin isin kanssa menossa herkkään joulusaunaan tossa yhden aikaan yöllä, kun Venlalla ponnahti pää pystyyn! Oli vissiin ollut liian jännä päivä.

Talo täynnä tuoksuja ja valoja ja rapisevia papereita ja isojen veljien  ääniä ja pukki ja lahjat ja KAMALAN paljon suklaata. Sulkaata sinisessä paperissa. Suklaata punaisessa paperissa. Suklaata kiiltävässä ja läpinäkyvässä.... Kuusi olohuoneessa. Ja sen VALTAVAN HIENOT koristeet. Pieni tyttö ihmetyksestä sekaisin!!!!!

Niin, siispä valvoimme aamu viiteen. KOKO perhe. Joulusaunaan hipsuteltiin kylmiä kellarinportaita puoli kolmelta yöllä. Ja sielläkin saunatuvassa loisti joulukuusi valoineen. Ja saunassa tuoksui huumaavat UUDET saippuat.... JOULU YÖ; JUHLA YÖ, lauloi isi.

JA lopuksi, huudoksi se meni, kunnes unen autuus tarrasi silmäluomiin tiukasti! ... Ja jotta ei turhaan päiväsaikaan sängyssä makoiltais, niin tää päättää ilahduttaa meitä aamu kymmeneltä riisumalla itseltään yöpuvun.......

JA nyt on siis JOULUPÄIVÄ. Ja sen ensimmäiset odotetut päiväunet! IHANAA!!! Vatsa pullollaan aatto illan räääppeitä, joita aamiaiseksi päytään rapisteltiin. Graavilolhta ja sinappia......

Että semmosta jännää!!!!!!!!!!!!
 
Jee, mä sain sen! Pukki toi leipäkoneen! Iskällä tänään tapaninpäivällisillä sen sain ja heti oli kotiin tultua pakko laittaa se koetukselle. Näppärä pikaohjelma naps naps ja tunnin päästä voin syödä iltaähkyt tuoreella leivällä ja graavisiikasiivuilla! Noms noms!

Joonan ykköslahja on ollut Buzz Lightyear potkuauto, joka vilkkuu ja välkkyy ja ölisee. Nappula on ollut sen lumoissa jo kolmatta päivää! Välillä onneks jaksaa muitakin lahjuksia vähän ihmetellä, mutta sitten taas kiireen vilkkaa auton kimppuun! Ja ei, sillähän ei voi ajaa, kun sitä pitää ropeltaa ja räpeltää, kurkkia välillä sen alle kuin paraskin automekaanikko ja sitten taas painella nappuloita :D

Enää vain muutama päivä synttäreihin, eka mun ja seuraavana päivänä Joonan. Yksvee ja kaksviisvee pitää sitten juhlat ensi vuoden puolella, kun ei haluttu arkijuhlia ja jostain syystä nää pari viikonloppua kuluu muihin hommiin tänä vuonna!

Tunnelmaa kuuluu olleen myös Maarisen talossa! Ihanaa!
 
Huomenta!

Ja myöhästyneet jouluntoivotukset ja onnellista uutta vuotta 2011 ajoissa kaikille! Terveyttä ja onnea!
Meidän poika parani siihen malliin, että päästiin aatoksi mummolaan ja nyt ollaan jo takaisin kotona, eilen oli melko ankea ajokeli. Ja poikakin taas yskii enemmän, joten nyt taas pari päivää kotihoitoa ja sitten saisi olla köhä ohi. Yksi hammaskin taas tulee, 13. "kaveri".
Ja mikä täällä kotona saa lapsen roikkumaan jalassa, kun reissussa se leikkii ja touhuaa paljon paremmin itsekseen ja tutkii paikkoja eikä tosiaan roiku jalassa.... Onko kotona vain niin tylsää :)
Meillä oli paljon sukua joulupäivänä ja paljononneavaan kaikui kyllä melkosen komiasti. Poika istui silmät pyöreänä kakkunsa kanssa keskellä eikä ymmärtänyt mitä tapahtuu.
Ja Sanna, hienosti oltiin kotona tänä vuonna koko perhe emoticon
Sain mieheltä Kalevalan lapsikorun poikahelalla ja sisustuskirjan ja suklaata ja ja mitä vielä, mutta parhain lahja oli se kun se sanoi että sillä oli tosi kiva viikko meidän kanssa <3 Vaikka poikakin oli kipeä. Meillä oli tosi ihana joulu joulukirkkoineen ja öisine hautausmaakävelyineen kun poika jäi mummolaan nukkumaan. Joululaulut raikui ja päätettiin ostaa piano kotiinkin. Siinä meidän joulu. Ei tarvinne mainita että maha on pikkaasen pinkeänä!!!
Nyt maitoa pojalle ja jos koittais kipata sen unille kun se alkaa kitistä siihen malliin...
Joulutarinoita, kiitos!
 
Hei lahopää täällä terve!

Pranametrille piti jo aiemmin välittää Sintun terkut, että ei ollut taljoja enää saatavilla, kun oli käynyt. Sinttu pääsee lukemaan palstaa, mutta ei oo kirjoittamaan päässyt vielä... Taustajoukoissa kuitenkin! :)

Oi Amppu sai terveen joulunsa! Kyllä ihanan joulun ja synttäreiden takia kannattaa pari päivää taas ollakin toipilaana :)) Myöhästyneet onnittelut ysk veelle ja hurjalle määrälle hampaita!

Meillä hampaita jo mukamas ilmestyi toinen pari alaleukaan, mutta jonnekin ne ikenet ne taas imas. Eli 7. ja 8. ootellaan taas hetkenä minä hyvänsä!

Nyt aamupuuhiin!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top