joko nyt onnistaisi

tervetuloa  Nymeria!
kyllä tänne joukkoon mahtuu,on sitten yritys missä vaiheessa tahansa[;)]
toivottavasti jatkuisi sunkin kohdalla tämä ilmiö että uudet tulokkaat siirtyvät odottajiin melko nopeasti[;)]

itse voisi nyt liikkua makuukammarin puolelle,
ovis pitäisi olla vajaan viikon kuluttua, alan huomenna tikutella,
mutta ajattelin silti heilutella peittoja,
voihan ne siittiöt säilyä sen viisikin päivää[:)]
ja mitä aktiivisemmin niitä peittoja heiluttelee niin sitä paremmat mahkut olis että täti jättäis tulematta,
josko sekin uskois jo pikkuhiljaa ettei ole tervetullut[:D]
 
Nymeria, tervetuloa mukaan! Tänne ovat kaikki tervetulleita ja mukaan saa tulla,vaikka vasta harkitsisi yrittämistä. Yhtäkaikki samat kysymykset meidän jokaisen päässä pyörii ja sama tarve on jollekin kertoa, miltä tuntuu ja mitä miettii. [:)]
 
Päädyin nyt kaikesta huolimatta tekemään tänä aamuna raskaustestin ja negatiivinenhan se oli. On se kumma, kun ei edes tätiä usko. [8D]

No sen verran realisti, että kyllä se olis yllätys ollut mikäli postitiivista oliskin näyttänyt. Ajattelin nyt kummiskin "varmuuden vuoksi" testailla, kun olo ihan sippi vieläkin enkä aikaisemmin oo töistä näin kovin rasittunut. Mutta tietääpä nyt ihan varmasti, että täytyy/ SAA yrittää taas uudestaan. [:)] (Positiivisuus maan perii.) 
 
Tervetuloa joukkoon Nymeria
 
Täällä olen kahtena päivänä nyt tikutellut. Kp 9 tuli haamu ja eilen kp 10 ei mitään.. aloin sitten miettimään, että WTF, voiko ovis olla jo ollut?  Mutta viimeksihän kierto oli 44 päivää, joten aika kummallista olisi aikainen ovulaatio. Toisaalta kaikki haamuthan ovistesteissä pitäisi tulkita negaksi, joten täytynee jatkaa tikuttelua.. ja ehkä tilata niitä lisää, riittävät vain 12 päiväksi.  Jos en kertalleen olisi saanut (joskus keväällä) kahta viivaa ovistikkuun, alkaisin jo luopua uskosta että saan mihinkään tikkuun muuta kuin kontrolliviivan...
 
Hei kaikki ja tervetuloa kaikille uusille myös minunkin puolestani. Oikein lämpimät onnittelut sinulle Lyydia.
Mulla on nyt 29/30-32 menossa ja olen tuntevinani tädin tulevan kyläilemään [:@]. Mähän en saanut siitä ovistestistä muuta kun haamun joten tuskin mulla siis mitään ovista edes oli [:(]. Tosi tympeetä. En nyt oikein tiedä mitä teen, ostanko testejä lisää vai lopetanko koko touhun. Pohdin myös pitäsikö lääkäriin varata jo aika kun olen 36 v ja tämä oli nyt neljäs kierto kun ollaan yritetty raskautumista, haluaisin ainakin tietää tapahtuuko mulla ylipäätään sitä ovista. Ärsyttää kun mieskin koko ajan kyselee että "tapahtuuko siellä mitään" .....[:'(].
Anteeksi tämä vuodatus mutta kun ottaa aivoon. Iloista päivää kaikille [:)].
 
 
Cici, kannattaa käydä lääkärissä juttelemassa. Saat rauhallisemman mielen ja ehkä varmuuden vuoksi myös Terolut-kuurin. Meidän iässä kun ei näitä ylimääräisiä kuukausia enää hirveästi ole. Itsekin olen miettinyt, että jos ei ala jossain 8-10 yk tienoilla tärppäämään, varaan ajan yksityiselle. Mut on jo fyysisesti tutkittu myoomaleikkauksen yhteydessä viime joulun alla, mutta niin monta muuta tekijää voi vielä olla, mistä johtuu, ettei onnistu. Lääkäriserkkuni suositteli, ettei enää kannata kauaa odotella, kun ikää on jo kuitenkin kertynyt. Tsemppiä!!!
 
Lila, voimia tikutteluun!
 
Moiks taas! [:)]
 
Ensinnäkin tervetuloa Nymeria!
 
Lila: Tikuttelun ajoittaminen on hankalaa, jos kierto on kovin vaihteleva. Mä aloitin tikuttelun noin viikko kaavinnan jälkeen ja sainkin kaks viikkoo tikutella ennenkuin mitään näkyi. Pääseekin taas hankkii oikein tukkupakkauksen tikkuja, kun melkein kaikki meni yhdellä kierrolla! [:D] 
 
Oviksen mukaan mun eka km:n jälkeinen kierto olisi siis noin 30 vrk. Lekurin mukaan ekat menkat kaavinnan jälkeen tulevat 4-6 viikon kuluessa, eli normaalin vaihtelun välissä tässä sitten tullaan menemään.  
 
Aloitin tikuttelun vasta tässä kierrossa kun meillä yriystä oli ennen km:a jo reilu vuosi, eli pikapuoliin olen tässä hakeutumassa tutkimuksiin. Jälkitarkistus mulla on loppukuusta ja jos sitä kautta ei kunnalliselle puolelle pääse, tai se venyy kohtuuttoman kauan, menen yksityiselle. Kyllä nyt alkaa jo riittää odottelu! [:'(]
 
Tsemppiä Wastikselle "urakkaan"! [:)]
 
Cici: toivotaan, että täti pysyy poissa! Pidän peukkuja puolestasi! [:D]
 
Eilen tuli sitten ostettua greippimehua jääkaappiin odottamaan seuraavan kierron alkua. Nyt on otettava kaikki keinot käyttöön! [8D]
 
 
 

 
 
Kiitos kaikille, mutta en ota onnitteluita vastaan muuta kun siitä plussasta! [:)] Katsotaan myöhemmin jos on tarve onnitella lisää..

Ja minunkin puolesta ei muuta kuin tervetuloa Nymeria!

MMI kyllähän tuollaisessa reilun kokoisessa kaksiossakin pärjää alkuun vauvan kanssa hyvin! Ei tarvitse vielä omaa huonetta pakosti niinkuin myöhemmin! Mekin oltaisi periaatteessa pärjätty kaksiolla(etenkin kun toivotaan, että KAHDEN vuoden päästä voitaisi alkaa rakentamaan[:D]), mutta kun molempien suku vielä asuu muualla, joten ihan hyvä olla tuo vierashuone. Katsoo nyt sitten pääsisikö siitä tekemään joku päivä myös huonetta vauvalle.

Bandida ja Nyytti katsotaan siirrynkö täältä myöhemmin muualle. [:)] Mutta jos vain kaikille passaa niin hermoilisin täällä vielä tovin. En varaa vielä ainakaan pariin viikkoon neuvolaakaan, ettei sitten taas tarvitse perua.. Ihan hyvin on mennyt, osaan aika hyvin olla nyt ajattelematta asiaa. Tai lähinnä hermoilematta/stressaamatta, tapahtuu mitä tapahtuu. Ja oon koittanut "lohduttaa" itseäni jo valmiiksi, että jos tämäkin menee kesken, niin sitten jo sitä seuraavan jälkeen ne alkaa tutkimaan asiaa! [:D]

Voi noppa, minäkin haaveilen, että saisi omaan pihaan istuttaa juuri esim omenapuita ja marjapensaita. [:)]En vaan taida tuohon rivarin pihaan vielä paljon istutella.. Ja kerrohan jo että kuinka kävi eri testillä?! :)

Cici ymmärtääkseni tuossa iässä pääsisi tutkimuksiin puolen vuoden jälkeen, kun nuorempana pitää tahkota vuosi. Korjatkaa joku jos olen ihan väärässä. Joten ilman muuta kohta varailet aikaa, saapahan ainakin mielenrauhan siitä, että asiaa tutkitaan!
 
Onnittelu plussasta Lyydia![:)]
Täti lähti eilen, toivotin sen tervetulleeks aikasintaan sitten, kun täällä on saatu lapsi aikaseks, katotaan menikö viesti perille...
Tikuttelemaan en vieläkään ala, vaikka näköjään sillä kyllä saa tulosta aikaan. Päätin, että pistän väkisin naamalle sellasen positiivisen virneen ja panostan kaiken energian siihen, että toiveet muuttuu todellisuudeks. Jos tipun täältä korkeelta kovaa nii mitä sitten? Täähän on ylä- ja alamäkeä kuitenki. Greippiä en harrasta mutta monivitamiineja kyllä. Ja parsakaalia, siin on hyvin folaattia.
Ja sitten aloin myös harkitsee avoimuutta tähän peliin, et josko kohta kertois muutamalle läheiselle tästä yrityksestä... Ja silloin sanoisin niille myös, että kerrotaan ku on jotain kerrottavaa, et eivät saa alkaa utelemaan sitten erikseen. Vai kannattako kertoa, kokemuksia kenelläkään?
 
Mä oon kertonut joillekin kavereille ja siskolle (töissäkin esimies tietää, kun oli pakko erään projektin vuoksi kertoa, etten ehkä loppuun asti ole mukana). Kertakaikkiaan en voi pitää tätä asiaa sisälläni vaan pakko päästä jutustelemaan. Onneksi ne tajuaa olla utelematta. Oon jo sitäkin miettinyt, kerronko heti raskautumisesta vai odottelenko sen 12 vko. Nyt tuntuu siltä, että siskolle ainakin kerron melko pian ja ehkä raskaana olevalle ystävälle myös. Vanhemmille ja yleisemmin ehkä vasta 12 vko jälkeen. Kai se olisi hyvä olla joku, jonka olkaan nojata, jos 13. vkolle asti ei päästä. Mutta katsellaan nyt, jahka plussauutisia saadaan, malttaako tämä mamma pitää suunsa kiinni. [:D]
 
Iris meillä ei tiennyt ennen heinäkuun keskenmenoa kukaan yrityksestä, ainoastaan sen raskauden aikana kerkesin kertoa parille kaverille. Keskenmenon aikaan sai olosuhteiden pakosta molempien vanhemmat tietää, ne nyt ei ole udelleet mitään, onneksi. Muutamalle kaverille kerroin vielä lisäksi sitten keskenmenosta ja täytyy kyllä sanoa, että olen onnellinen että niille kavereille kerroin. Yksi oli viimeisillään raskaana, häneltä pääsi itku kun kerroin. Nyt hän on ollut erittäin ihanasti mukana, ja on ollut ihana puhua vaikkei hänellä vastaaava olekaan käynyt. Toinen kaveri kenelle kerroin, on itse saanut monta keskenmenoa, joten hänestä oli erityisen suuri apu juuri keskenmenon aikaan.
Olen väsynyt joten teksti on ehkä erittäin sekavaa, pahoittelen sitä, eli summa summarum: itselläni on ollut parempi olo kun muutama hyvä kaveri on tiennyt projektista! Olen kokenut pakottavaa tarvetta puhua, etenkin nyt tuon keskenmenon takia, ja nuo miehet ei nyt aina ole kaikista parhaita juttukavereita tällaisissa! [:D] Meillä ainakaan. On ihanaa kun kaverit välittävät ja kyselevät hyvällä tavalla(ei tunnu utelevalle) ja tuntuu sille, että he oikeasti elävät mukana tässä asiassa! Ehkä tietysti siksikin, että kaikilla paitsi yhdellä on lapsia!
 
Miekin olen kovasti pohtinut, että kertoako kellekään tästä yritysvaiheesta. Toisaalta, vaikka kertoisikin, niin eihän sitä tarvii sit heti kaikille kuuluttaa jos tärppää. Kai ne ihmiset tajuaa olla kyselemättä..? Äiti kyllä on tietoinen, en ole suoraan sanonut, mutta siihen suuntaan olen vihjaillut, että varmasti tietää.

Myös meillä asunnonmetsästysprojekti käynnissä tässä samalla. Haluttais pois tästä pienestä vuokrakaksiosta ihan omaan kotiin, jossa olisi sitten tilaa sille jälkikasvullekin. Olisihan se kiva päästä muuttamaan (ja mahdollisesti remppaamaan) ennen raskautta, tai ainakin ennen kuin on ihan viimeisillään. Nojoo, parempi olla miettimättä edes tuota, kun ei siitä raskaudesta ole vielä tietoakaan. Taikauskoisena sitä ajattelee, että jos kaikkea miettii tuon raskauden kannalta, niin sitten siitä ei tule totta. [:-]
 
Itse olen kertonut kahdelle läheiselle ystävälle. Molemmilla on lapsia (2+1) ja tietävät että minäkin haluan lapsia saada. Vähän aikaa sitten kerroin molemmille, että nyt oon lopettanut pillereiden syönnin. Hienosti ovat molemmat suhtautuneet eivätkä ole ainakaan vielä udelleet mitään. Toki vähän juteltiin siinä, kun mainitsin asiasta.

Itse olen sitä mieltä, että on kiva jakaa asia ettei ihan yksin miehen (ja teidän kanssa) tarvitse pähkäillä. Ja uskoisin kertovani heille kummallekin raskaudesta jo ennen tuota 12 viikkoa... Ihan jo siitäkin syystä, että tuskin maltan odottaa ja on kiva saada jutella sitten kaikesta raskauteen liittyvästä, varsinkin kun molemmilla on kokemusta.

Tässä mun mietteitä tänään.
 
kerroin siskolle ja parille kaverille että yritetään edes,
sitten raskauduin ja innoissani kerroin myös vanhemmilleni ja miehen vanhemmille,
sitten tuliki keskenmeno.
nykyään asiasta tietää aika moni,koska kerroin keskenmenon jälkeen,koska olin niin maassa.
ja nyt en jaksa enää edes välittää ketä tietää :D
se nyt oli oletettavaakin että aletaan vauvaa tehtailla,sen jälkeen kun naimisiin mentiin.

oottelen täällä innolla ja kauhullakin siskon ensimmäistä neuvolaa joka on maanantaina.
siskolla ollut parina päivänä pientä tiputtelua,joskin todella olematonta.
mutta hän aikoo odottaa neuvolaan asti.
itse olisin jo yksityisellä katsomassa onko kaikki ok.
tämä on hälle se eka neuvolakin vasta,viikkoja nyt ainakin 8 täynnä.
pelkään niin paljon jos vauvalla ei olekaan kaikki hyvin,en haluaisi samaa kohtaloa kuin minulla oli,siis keskenmenoa,edes pahimmalle viholliselle. ei toki minulla niitä juuri olekaan,toivottavasti[:D]
nyt sitten ootellaan ja jännätään.
toivotaan että niillä olis siellä neuvolassa se dopleri sitten,että sillä voi edes sykettä katsella.
voi olla ultrakin kun on neuvola terveyskeskuksessa.

nyt me ollaan tehtailtu pari päivää vauvaa,alkaa olemaan vaan paikat arkoina [:D]
mutta sitkeesti jatketaan vähintään kerran päivässä.
huomenna alotan tikutuksen,kierto on ollut nyt 28-32 eli oviksen pitäis olla aikavälillä 13-17päivä.
ja vaikka siihen onkin vielä päiviä,en aio yhtään päivää jättää puuhailematta jos vaan mitenkään jaksaa.
josko tärppäisi sitten. yritän muistaa syödä noita raskausvitamiinejakin ahkeraan.

mutta tälläistä tänään
 
Mulla on kanssa se tilanne että keskenmenosta johtuen aika moni tietää (tai ainakin olettaa) vauvahaaveestamme. Edellisestä raskaudesta ei tiennyt kuin paras ystäväni, keskenmenosta kerroin useammalle. Töissäkin asia tuli julki, koska jouduin olemaan keskenmenon vuoksi poissa yhdestä tärkeästä työjutusta.
 
Btw... työkavereiden reaktio keskenmenooni oli aika uskomaton, moni tietysti oletti etten enää tämän ikäisenä ja näinkin monen lapsen äitinä moisiin puuhiin ryhdy... Sain epäuskoisia katseita (tai siltä ainakin tuntui [&:]) ja pariltakin kommentin siitä oliko lapsi toivottu! [:@]
 
Töissä ei kukaan ole mitään uudesta yrityksestä kysellyt, mutta koen olevani jotenkin "tarkkailun alaisena". Meillä on työporukan kanssa melko usein illanistujaisia ja uskon, että mun viinin maistelu on tarkkailussa... [;)]
 
Tällaista tällä kertaa, täytyy poistua aamupalaveriin! [:)]
 
Mäkään en edes tiijä ketkä kaikki tietää meidän yrityksestä, varmaan puoli sukua jo nyt... Itse ei oo kerrottu kuin kolmelle ihmiselle (veljen emäntä, ja kaks mun kaveria) mutta veikkaan et sukulaiset on asiasta saaneet jo kuulla kun tätä on varmaan jo odotettu sielläkin... [:D] 
 
Kaikilla noilla kolmella on jo itselläänkin lapsia niin mukava sellaisten kanssa asiasta puhua, kun heillä jo kokemusta on. Kaikki on myös olleet hyvin maltillisia ja tajunneet olla kyselemättä - mä oon kyllä varmaan mainostanutkin niin paljon heillekin kuin mua ärsyttää kun ihmiset luulee et niillä on oikeus kysellä tuollaisia ihmisiltä ajattelematta et se voi olla monelle tosi herkkä paikka, jos ei vaan raskaudu yrittämisestä huolimatta tai jos on vaikka mennyt (useampikin) kesken. Suvussa on nimittäin yks tuollainen tapaus - joka päättyi onneksi onnellisesti ja parilla on nyt 4-v tytär - ja mua suunnattomasti ärsytti heidän puolesta kun varmasti 20 vuotta yhdessä olleena ovat kerenneet kaiken tehdä mitä voi, ja aina joku on kyselemässä et joko nyt...? [:@] Vaikka en mä ite vielä kyselyistä ahdistuis jos kyselijänä olis joku läheinen. Muille varmaan antaisin huutia [8D]
 
Kjeev, aika uskomatonta tuo suhtautuminen sun työpaikalla, jos kaikki ei oo ihan vaan "omaa tuntemusta". Vallankin tuo vahingon epäileminen, melko urpoja [:@]
 
Huomenta!
Tervetuloa uusille[:D]
En vielä testannu sillä eri raskaustestillä vaan tein sen vikan mitä oon käyttäny aikasemminkin. Nyt aattelin et yritän olla taas muutaman päivän testaamatta mut katotaan kuinka pitkään maltan. Tosiaan se vika testi näytti edelleen samanlaista haamuu[&:] Mua ärsyttää ku se ei voi tummuu!![:@]

Meijän yrityksestä tietää yksi kaveri pariskunta ku alotettiin yhtä aikaa nää hommat. Hän kyl raskautu toisel yritys kerralla. Mä toivon kovasti et tää mun 3 yk onnistuis. Mun on tehny hirveesti mieli kertoo äidille meijän yrityksestä. Toisaalta en tiiä miks en voi kertoo ku tiiän et se haluu jo niin kovasti lapsen lapsii. Oon vaan tämmönen salassa pitäjä ja haluisin et ne saa ite huomaa sen. Mutta oon jo kovasti harkinnu kertovani sille. Oon tänään menos käymään porukoilla et saa nähä kerronko ja antaako mies lupaa  kertoo[:)]
 
Huomenta! [:)]
Luulen kyllä, että kerronpa sitten yrittämisestä tai en, niin raskausuutisia meiltä odotellaan. Että siinä mielessä ihan sama, vaikka kertoisinkin. Kun nyt naimisiin mentiin heinäkuussa ja ikääkin on sen verran, niin eipä ole vaikea päätellä. Varsinkin kun kyllä läheiset tietävät haluni saada lapsia. Mieskin on siis nyt viimein totutellut ajatukseen. Anoppikin vihjailee aika ajoin ensi kesän vauvasta... Toivon vaan, että jos lasta ei ala kuulumaan, niin eivät olisi sitten jatkuvasti kyselemässä ja vihjailemassa. Itseni tuntien, kun näen ystäviäni seuraavan kerran, en voi olla hiljaa tästä aisasta. [:D]

wastis: Toivottavasti siskosi vauvalla on kaikki kunnossa. Ja onnea oviksenmetsästykseen!

kjeev: Huhhuh, miten ihmiset voivatkaan olla noin ajattelemattomia... Tsemppiä teillekin! Ja kaikille meille! +++++++

Niin ja kiitos kaikille, kun olette niin ihanasti ottaneet vastaan täällä! [:)]
 
Huomenta! Meillä molempien vanhemmat tietää periaatteellisella tasolla, että me halutaan lapsia. Ollaan mm puhuttu, että etsitään taloa alueelta, jossa lasten on turvallista kasvaa ja että talon pitää olla riittävän iso, jos perhe kasvaa jne. Äidilleni sanoin viime talven leikkauksen jälkeen, että lääkäri käski alkaa yrittämään vauvaa heti, kun 6kk toipumisaika tulee täyteen. En tiedä, muistaako äiti tuon. Jostain syystä en ole halunnut nyt puhua äidille yrityksen alkamisesta (tulisi paineita). Isä taas odottelee ensin kihloja - ei sille tule vauva-asiat ennen häitä mieleen. Minäkin synnyin "turvallisesti" päivälleen 9 kk vanhempieni häistä! [:D]
 
Myötäisiä vauvatuulia meille kaikille! [:)]
 
Varoitan jo ennalta... tästä tulee pitkä ja sekava sepustus [&:] Mielipiteitänne kaipaan kipeästi, kun en itse ymmärrä mistä tilani voi johtua.

Olen niin ymmällä kuin voi vaan olla. Pitänee alottaa siitä, että toukokuun lopussa löysin itsestäni raskauden oireita oikein urakalla. Rintojen arkuus, vuotoa (jonka tulkitsin kiinnittymisvuodoksi, sillä minipillereiden ansiosta en ole vuotanut vuosiin), olin väsynyt ja todella herkässä mielentilassa ja jotain muutakin taisi olla mutten enää muista. Olin lukenu, että minipillerit eivät olisi niin luotettavia kuin yhdistelmäpillerit ja muutamia yllätysraskauksia ois tullut, niinpä testasin silloin ensimmäisen kerran ja negaa näytti.

Annoin sitten asian olla, mutta mahani jatkoi kasvuaan. Pistin sen lomailun ja syömisen piikkiin, vaikka ikinä ennen vaikka olen ollut pyöreäkin, ei mulla ole mahaa ollut. Toisen testin tein muistaakseni heinäkuun puolen välin jälkeen ja jälleen nega.

Tällä viikolla olen jälleen "ihastellut" mun "vauvamahaa", joka on iltaisin aivan mielettömän kokoinen. Olen edelleenkin ollut väsynyt, mielentila heittelee laidasta toiseen ja itku on kovin kovin herkässä. Kun mietin syömisiäni, niin en usko että kyse olisi lihomisesta, ei tällaisessa mittakaavassa ja kun ainoa missä näkyy on mahani. Pakko oli tänään aamulla tehdä jälleen testi, mutta tuloksen voitte arvata. [&o]

Sain ensi maanantaiksi ajan lääkärille (tosin arvauskeskukseen ja muun syyn takia), mutta ajattelin siellä ottaa asian esille.

Olen jo miettinyt, että voiko ihmiselläkin olla valeraskaus? Haluanko vauvaa niin kovasti, että mahani kasvaa pelkästä ajatuksesta? [:o] En ymmärrä en... huolestuttaa jo tämmöinen, kun ei tiedä. Netistä kun löytyy kaikenlaisia vastauksia vatsan turvotukseen.

Ilman noita toukokuisia oireita, en osaisi yhdistää niitä raskauteen.

Jälleen koko viesti omaan napaan tuijottelua [&o] mutta olen niin ymmälläni. Jospa teillä viisaammilla olisi joku käsitys.. ?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top