joko nyt onnistaisi

ALKUPERÄINEN: MMI

Mulla alkaa kanssa pää sekoamaan näiden oireiden etsimisen kanssa, kun en enää oikein tiedä mikä johtuu mistäkin. Ja ihan oikeesti tuntuu välillä siltä, että mussa ei ole enää yhtään tervettä kohtaa [:o] Kun mullahan on perussairautena nivelreuma ja siihen lääkkeet, jotka jo voivat aiheuttaa kaikkea ihmeellistä oiretta ja tuntemusta. Nyt mulla on ollu yskää reilu 2vkoa ja viime viikolla kipeytyi selkä oikealta alhaalta niin että en pystyny olemaan makuuasennossa ollenkaan. Kävin lääkärissä joka ohjas mut keuhkokuvaan. Tulokset saa ke-to vasta. Äh, ei kai voi taas muuta kun odottaa...


Voih, kovasti tsemppiä! Kyllä se on rasittavaa, kun on kaikenlaista muutakin krempaa ja sitten vielä stressaa tästä raskautumisesta. Pitäisi vaan yrittää antaa kaiken mennä omalla painollaan, mutta ainakin minulle se on stressiherkkänä ihmisenä aika mahdotonta... Verenpainelääkityskin on, sekään ei tietysti helpota, kun sillä verenpaineella on taipumusta kohota. Sitä sitten pelkää oikein urakalla sitten raskausmyrkytyksiä sun muita... Kunpa osaisi olla pelkäämättä kaikkea etukäteen ja ottaa ne asiat sitten hoitaakseen, jos niitä ongelmia tulee. Sitten sitä on koko ajan tuntosarvet pystyssä ja tarkkailee itseä ihan liikaa.

Yritetään nyt olla huolehtimatta liikoja! [:D]
 
Moikka kaikille täällä yrittäjien joukossa oleville.
Ajattelin tulla pitkästä aikaa vilkaisemaan tänne puolelle että kuka täällä on ja onko uusia plussatuulia paljon tullut!!
 
Tuossa pisti silmään sellaiset kirjoitukset kuin moni ihmettelee näitä niin sanottuja raskausoireita vaikkei ole raskaana esim. rintojen kipeytyminen ja kuvottava olo.
 
No kokemuksia mullakin on siitä sen verran että vuoden 2008 keväällä jouduin käymään oikein mammografiassa sen takia kun oli rinnat ihan julmetun kipeät ja välillä oksettikin. Mitään ei siellä silloin löytynyt vaan kaikki selittyi ihan luonnollisista asioista eli hormooneista. En voinut edes olla raskaana silloin... oli hormoonikierukka... mutta omat luonnolliset hormoonit tekivät tepposiaan.
Lääkärien mukaan on aivan normaalia kun nainen tulee tiettyyn ikään hänen hormoonitoimintansa muuttuu eli 30 ikävuoden jälkeen ja ehkä joillakin jo ennen sitä!
Ja voihan tuo hormoonitoiminta aiheuttaa muutoksia jo nuorempanakin.
Oireina ovat juuri ennen kuukautisia ilmenevä rintojen turvotus ja arkuus ja kuvottava olo!
Ja uskokaa tai älkää.. niin mulla se oli niin paha että meinas itku tulla kun rintoihin koskikin!!!
Miehestä se ei tietenkään ollut kivaa.
 
Nyt mulla on raskaudesta johtuvaa pahoinvointia ja se vasta ihan hirveää oksentamista. Rinnat tietty kipeät ajoittain myös.
 
Hirveen paljon plussatuulia kaikille ja toivottavasti en masentanut ketään näillä kirjoituksillani!!
 
Cici, käyppäs googlettamassa lyhyt luteaalivaihe. Jospa siinä tosiaan olisi syy raskautumisen vaikeuteen.
Joka päivä käyn teidän kuulumisia lukemassa ja aina toivon että plussa uutisia satelisi! Ajatuksissa siis tiukasti mukana ja peukut on pystyssä ihan jokaista varten :)
 
Voi ku aika menis nopeemmin. Haluisin jo niin sinne neuvola lääkäriin et saisin apuu et ovulaatiot lähtis taas käyntiin. Oon ihan sata varma et ne ei tuu taaskaan ollenkaan, viimeks on menkat tullu 1.8. Tosiaan siit on muutama vuos ku menkat loppu vallan kokonaan ku lopetin pillerit. [X(][&o] Oon saanu onneks ajatukset pysyy aika hyvin kurissa mut välillä se harmittaa niin paljon.

Tsemppii kaikille ihan hirveesti! Ja plussa tuulia kaikille![:)]
 
Cici, sen verran tosta luteelivaiheesta (ovulaatiosta menkkoihin) tiedän, että 12-14 päivää on se normaalein aika. Ja mielellään se sais olla yli tuon 10 päivää. Mahdollista on raskautua, vaikka se olisi vähemmän kuin tuo 12-14 päivää. Mutta kannattaa varmaan kysellä enemmän tietävältä jos näyttää siltä, että se tuossa 10 päivän tienoilla keikkuupi..
Ovisoireista pakko vastata, että mulla ne ennen tätä yrityksen alkua oli ihan huomaamattomat, mutta nyt kun niihin kiinnittää huomiota niin kaikenlaista oiretta on paljastunut, mutta selkeimpinä: himokkuus n. 5 päivää, energisyys ja iloisuus.
Voi miten jänniä aikoja tässä taas eletäänkään. Torstaina olisi täti tulossa normaaliin tapaansa kylään, mutta aion lukita ovet sillä haluan päästä soittamaan neuvolaan! [;)] Miehen kanssa ollaan ihan täpinöissämme.. josko nyt. Miten päin tässä olisi, jotta aika kuluisi nopiampaa. Tissit ollu viikon kipeenä ja pissattaa koko ajan. Silti olen varautunut siihen yhteen viivaan, mutta en yhtäkään suojaa osta turhaan kaapin täytteeksi. Jos niitä kuitenkin seuraavan kerran tarttis vasta ensi kesänä.. [:D] [;)]
Lunta sataa ja koko perhe kuumeen kourissa. Minä, mies ja uusin perheenjäsenemme, koira. Se saikin tänään antibioottikuurin ja mies sairaslomaa. Saadaan yhdessä sairastaa.
Hyvää viikon alkua kaikille tasapuolisesti.
 
Huomenta! Kävin aamulla labrassa ja nyt sitten jännitetään tuloksia. Maksoi muuten viheliäisen paljon ne labrakokeet (joilla siis testataan ovuloinko ja nouseeko hormoniarvot kuten pitää), rapiat 150 euroa piti pulittaa lääkärikeskukseen. Mutta tämä jos joku on asia, jossa ei kannata pennosia laskea. [8|]  Labrasta töihin kävellessä se pistokohta alkoi tietysti vuotamaan ja nyt mulla on hiha verestä märkänä. Onneksi laitoin mustan puseron tänään. [&:]
 
jlko, sulla on tickerin mukaan jännät ajat, kierto lähenee loppuaan. Pidetään peukkuja!!!! [:)]
 
Heippa!

Täällä olen asennoitunut siihen, että tässä kuussa ei yritetä lasta ollenkaan. Mies on taas reissussa ja sattuupa sopivasti oviksen kohdalle, ainakin laskujeni mukaan. Tuntuu hyvältä, kun ei tarvitse stressata tässä kuussa asiaa ollenkaan. Marraskuun puolessa välissä pääsen gynelle, ja katsotaan sitten mitä se sanoo. Viikonloppuna naapuri paljasti olevansa raskaana ja olin tosi iloinen hänen puolestaan. Hän sanoi, että oireita ei ole ollenkaan ja jos ei tietäsi olevansa raskaana niin oireista ei voisi mitään päätellä. Eli voi näköjään niinkin käydä..[;)]

Kävitkö Silveri yksityisellä antamassa näytteitä? Onhan se tosi kallista, mutta varmasti sen tiedon arvoista. Sitten tiedät ainakin, missä mennään.[:)]

Kaikille kierron loppuvaiheessa oleville tsemppiä jännäilyyn ja plussatuulia!
 
Silveri, tsempit, että kaikki on kohdallaan. Ja aivan totta, että tämä on asia jossa ei pennosia lasketa. :)
 
Tää on meillä nyt siis yk3 ja kaks ekaa kiertoo oon ollu oireita pullollani ja aina varma, että johan tärppäs nopeesti. Mut nyt olo on jo etukäteen vähän masentunut, että eipä tullut tästäkään mitään. Ei tunnu oikein miltään. No joo vähän pissattaa ja on vähän palellu ja oon vähän alamaissa ja herkillä ja valkovuoto ei ookaan tällä kertaa lopahtanu oviksen jälkeen, mut silti oon aivan varma, että en oo raskaana. Ei oo yhtään sellanen olo. Harmittaa. Eihän tässä ny oo kauaa vielä menny, mutku HALUU... Kaks yötä oon valvonutkin,kuuta tai mitä lie ja sain aamusta riidan aikaan miehen kanssa kun oon kuulemma NIIN rasittavalla tuulella. Ja mä aloin itkeen, että tolleenko sä tuet vaimoas joka on umpiväsyny valvomisesta ja on paha olla... No riita on jo selvitetty ja anteeksipyydetty kun alkoi niin tyhmästä asiasta, mutta siltikin on olo on vähän että pyh kaikelle. Sunnuntaina täti varmaan viimestään pyyhältää tänne.
 
Ja jlko, sullahan kuulostaa hyvältä kaikkine tissikipuineen. Peukut ja varpaatkin pystyssä ja plussasäteitä täältä lähettää hän ++++++++++++++++++++++++ niinkuin kaikille muillekin. Olkoon tämä lokakuu suosiollinen meille kaikille sitä toivoville.
 
Täällä on muuten yllättävän monilla näitä ylipitkiä kiertoja... tosi harmillisia tommoset.
 
Mistähän repis työmotivaatio kun ei ny kahden valvotun yön jälkeen nappaa siis mikään ainakaan täällä, ugh. Olen puhunut.
 
Niin ja täällä siis kp on 24/26-28
 
hh83, toi onkin varmaan vapauttavaa kun tulee välillä hetki jolloin ei tartte panikoida ollenkaan. Mä pelkään pahoin, et mä alan ottaa tästä jo ihan liian suurta stressiä. Ikää kun on jo jonkin verran ja ylipainoo ihan liikaa enkä ihan kaikkein terveellisintä elämää oo eläny viime vuosina niin on iskeny kauhee pelko, että mitä jos tää ei onnistu ollenkaan. On jo tehty muutenkin vähän sellanen periaatepäätös et mihinkään raskaisiin hoitoihin ei lähdetä, vaikka ei raskautuisikaan, kun onhan meillä jo neljä ihanaa tervettä lasta. Vain tosiaan se yhteinen mussukka puuttuu. Mut toivossa on vielä hyvä elää :)
 
Tatjuska, joo olo on kyllä nyt paljon parempi. Yleensä en ole mitään helposti hetkuvaa tyyppiä, mutta tämä vauvan teko on kyllä saanut tunteet pintaan ja stressitason nousemaan. Nyt vaan mitetityttää sellainen asia, että kun mulla on opinnot tosiaan aika lopussa ja ensi syksyn aikana viimeiset tärkeät jutut niin olen miettinyt että pitäisikö vauvan teossa pitää pieni paussi joulukuusta helmikuuhun, että saisin sitten ensi syksynä rauhassa keskittyä vikoihin puristuksiin koulussa. Vai mitä teen..?

Toisaalta tuntuu tyhmältä, että haluaisin rajoittaa lapselta osan mun elämästä pois. Että kun kerran on päätetty alkaa yrittää, niin sitten en haluaisikaan sitä lasta muuta kun silloin kun itselle on paras hetki... Toisaalta, jos jonain noista kuukausista sattuisi tärppäämään, niin varmasti lapen synnyttyä ensimmäiset kuukauden on yhtä hullunmyllyä, niin miten ihmeessä voin siinä samalla valmistuakin vielä? Mutta jos vaikka sattuisin raskautumaan maaliskuussa, niin sitten olisin viimeisilläni kun kaikkein stressaavin aika on koulussa. Että onko sekään sitten hyvä..? En tiedä!! Ehkä katson, mitä se gyne sanoo marraskuussa..

Meillä yritys alkoi jo helmikuussa, joten en silloin ajatellut näitä asioita, kun tietysti kuvittelin olevani raskaana jo tähän mennessä.. Silloin asia olisi taas ollu eri kun olisin voinut pitää pienen paussin koulussa ja palata sitten vaikka puolen vuoden tauon jälkeen tekemään homman loppuun.
Tässä tulee taas kuvioihin se, kun ei voi vaikuttaa tähän yhteen elämää niin suuresti mullistavaan asiaan.. Kun on tottunut suunnittelemaan etukäteen ja nyt ei voikaan.

Noh.. mietin sitä sitten marraskuun lopussa. [8D]
 
hh83, jos mä oisin sä ja yrittäny jo tovin aikaa niin enpä lähtisi pitelemään taukoja. Sillä mikäli tulisit raskaaksi ennen helmikuuta ja vauvaa pukkaisi keskelle valmistumisajankohtaa niin sitten se on vaan niin tarkoitettu ja kyllä sä siitä selviäisit. Niin moni on. Mun siskokin sai vauvan kesken opintojen ja valmistui silti ennätysajassa ja sai ylemmän AMK-tutkinnon. Loppu on katsos sitten tahdosta kiinni ja onhan siinä koko äikkäri aikaa valmistua (vai ajattelitko mennä heti töihin valmistumisen jälkeen oli vauvaa tai ei?)?
Mulla on sen verran kokemusta, että jos siirtää jotain vain sen takia ettei tule jonkun toisen asian suhteen pahimpaan aikaan niin ei meinaa onnistua sitten kumpikaan. Tai sit mulla on ollu vaan huono säkä ;-) Mut toki kukin päättää itse miten parhaiten asian näkee ja onhan siinä ollut etunsa että on valmistunut ja saanut vielä vakkarin työpaikankin ennen lasten syntymää. Sekin kun on nykysin niin epävarmaa. Vaikka on tää vakipaikan menettäminenkin nykyään enemmän ja vähemmän todennäköstä.
 
Moi taas,

Ihana viikonloppu oli [:)] Viikon päästä pitäisi käydä labrassa verikokeissa katsomassa kuin ne hormoonit heiluu. Nyt ainakin oli erittäin selvät ovuloinnin oireet. Eri asia sitten kuin sitä onnistuttiin pupuileen oikeaan aikaan [:D] Pääasia kuitenkin on, että gynellä käynnin jälkeen minulla on ollut paljon helpompi olo. Sai ammattilaiselle puhua mieltä painavasta asiasta. Hormooni pillereidenkin sivuoireet hellitti, ei enää kuumia aaltoja öisin!

Oikein mukavaa viikon jatkoa leidit!

Eve
 
Heippa kaikille pitkästä aikaa!

En oo pariin viikkoon kirjoitellut tänne mitään mutta olen kyllä käynyt lukemassa teidän keskusteluja [:D] Oon niin koukussa tähän sivustoon [;)]

hh83: Voin omasta kokemuksesta kertoa sen verran että ei kannata todellakaan suunitella mitään, varsinkaan tässä asiassa. Emmehän hanki lapsia vaan yritetään saada [:)] Meillä sovittiin tämän vuoden helmikuussa kihlattuni kanssa että jos lapsi on halukas tulemaan niin saa tulla. Eikä menny kuin yksi kierto niin olin jo raskaana. Samaan aikaan suoritin viimeiset kurssit, työharjoittelun ja tein päättötyötä, samalla myös ravasin äitini kanssa hänen syöpähoidoissa. Niin kuin Tatjuska sanoi jos kerran raskaudut nyt ja olet viimeisimmilläsi koulun päättymisen aikaan niin sitten olet. Sopeudumme aina kaikkiin tilanteisiin ja mikä olisi sen ihanampaa kun valmistua ja saada heti perään toivottu käärö [:)]

Raskauteni päättyi kuitenkin valitettavasti keskeytettyyn keskenmenoon viikolla 11+5, oltuani raskaana lähes kolme kuukautta. Uskon kuitenkin että näin oli käydäkseen vaikka vieläkin olen hyvin surullinen asiasta. Neuvon kuitenkin olla suunnittelematta mitään, silloin niitä ''ei toivottuja'' asioita tapahtuu [;)]
 
hh83, kävin yksityisellä niin tulee ainakin nopeammin hoidettua kuin kunnallisella. Se labra on samalla lääkäriasemalla itse asiassa jopa viereisessä huoneessa kuin lääkäri, jolla viime viikolla kävin juttelemassa asiasta.
 
Eveliina, taidan olla viikon sua edellä kiertopäivissä, kun kävin just tänään niissä labrakokeissa (kp 21). Sitten vaan odotellaan... mulla ei tosin ole ainakaan vielä mitään hormoneita käytössä, kun ensin haluttiin testata tuo normikierto.
 
Tuloksia odotellessa,
Silveri
 
Voi damn, onkohan tässä nyt oikeesti vaan väsyny muuten vai raskaana kummiskin kun nyt mä onnistuin suututtaan jo siskonkin (tai vai itseni vaan, heh). Joka tapauksessa mua siis ärsyttää nyt ihan kaikki ja ärsytyksen perään tulee kyyneltippa jos toinenkin asiasta kun asiasta.... Mä oon joskus valvonu vuoden mun pojan kanssa (ihka oikeesti mä nukuin ekan kerran puoli yötä kun se oli vuoden) enkä mä silloinkaan aina ollu näin paha ja nyt huonoja öitä vasta kaksi...  Ja tänään aiemmin vedin herneet nenään yhden ystävänkin kommentista. Melko ärhäkkäällä tuulella siis. Ehkä ainoo mikä saa mut hyvälle tuulelle on tää palsta, kaikkea muuta tunnun olevan korviani myöten täynnä!!!
 
Kova halu äidiksi, olen sun kanssa kyllä niin kovin samoilla linjoilla. Vauvakuumeisen on aika turha alkaa viivästeleen proggista jos haluaa unelmansa toteutuvan edes joskus. Itelläkin on yhtä ja toista sattunu elämässä ja voin sanoo että se mikä ei tapa niin vahvistaa elikkäs kyllä voi tulla lasten kanssa vaikeitakin ja väsyttäviä aikoja mutta äideillä on tapana selviytyä. Niin ja pahoittelut sinulle keskenmenosta. On varmasti todella raastava kokemus. Mulla niitä ei ole, yksi mahdollinen on toisen lapsen jälkeen kun yksi alkukierroista synnärin jälkeen oli 39pv ja sitten vuosin kaiken maailman rippeitä 11pv mutta en koskaan tehnyt raskaustestiä kun oletin vaan kierron olleen sekaisin synnytyksen jälkeen ja menkkojen sitä myötä tavallista runsaammat, mulla ne on runsaat muutenkin paitsi nyt kierukan jälkeen ollu tosi iisit. Voikohan se seikka hankaloittaa raskaaksituloa?
 
Noh, kohta kotiin. Saas nähdä saako tää mamma oltua hiileentymättä illalla kotona miehelle ja lapsille... Toivoa sopis.
 
Hei! Onko muilla lasta yrittävillä samaa ongelmaa, nimittäin ehkäisyn lopettamisen jälkeen seurannut painnonnousu? Mielestäni en ole syönyt sen enempää kuin ennenkään ja liikkunut olen saman verran kuin aiemmin tai melkein enemmänkin, silti paino vain nousee. Iiks...! [:@]
 
Stressi??? Onko se jotain syötävää? [:D] Varmasti kroppa hakee itselleen sopivaa hormoonitasoa pillereiden jälkeen ja sillä paino nousee. Minulla tippui vähän kun otatin kierukan pois. Onneksi näin päin kun en ole kovin hentonen...

Eve
 
Mä oon kans kaikkee muuta kuin hentoinen, mutta paino ei oo tippunu kierukan poiston jälkeen, nousee vaan... noussu viimeset 3v. Pitäisköhän kattoo vähitellen peiliin ja miettiä...?
 
Mut mua nippailee, oikeelta nivusesta ja kipeesti, samoin viime viikonloppuna. Pitääks nostaa toiveita kun valkovuotokaan ei oo hiipunu oviksen jälkeen kuin normaalisti... ei jaksais millään oottaa tietoa. Sain tänään kaverilta ylijääneitä testejä joiden herkkyys jopa 5pv ennen kk-alkamishetkeä (siis hyvällä säkää). Mut ei, en kyllä testaa vielä. En ennen viikonloppua. (kp 24/26-28)
 
 
 
Juup,ikä se tekee hormonaalisia tehtäviään.Aineenvaihdunta hidastuu jne.
Minäkin karppaan ja liikun.En syö sokeria.
Lihonnut viimevuodesta kuitennii 5-6 kg ainakin.Kun on alle 160 cm niin sen kyllä vaan huomaa liiankin helposti.[8|]
Suhteessa sitä tulee syötyä useemmin jne.
Mies mulla vaan on hurjasti laihtunut..kai se hivutti mulle ne poistuneet kilot?[;)]

Ajattelin että tässä kyllä tikutan,juon greippimehua mutta mitään oireita en aio enään seurailla.
Menee pää ihan pöljälleen kun koko aika tarkkaa ja odottaa.[&o]
Huomannut oon että oon antanu sen vaikuttaa itseeni ja sitten kiukkuan kun ovikset on ohi ja odottelen menkkoja.En odota/odotan/en.....[;)]

Kun ne kuitenkin on vaan kuukautisoireita,etovaa oloa(hermostunut ravaa vessassa)Päänsärkyä,vatsaa nippaa turvottaa jne.
Kyllä sen sitten varmaan huomaa jos raskaana sattuu olemaan.[:-]
Toisaalta onhan se kiva niitä seurata..

Onko kellään todella kovat oviskivut,niin että täytyy lääkettä ottaa?Makaa ja potee...
Kohdun suukin arkana,akti sattuu h....sti...HMM?[:-]

Silloinko pitäisi harrastaa kun kivut ovat kovimmillaan vaiko sen jälkeen?
Me harrasteltiin viime oviksena 7 pv ...plääh.
Myös silloin kun olin toodella kipeenä.[:@]

Onnea plussanneille ja tervetuloa uusille[:D]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top