Ja taas tippa linssissä kun...

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Jebsu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jälleen kerran sairaalaan paluu kotilomilta. Tänään on vielä keskimmäisen 3v synttärit, niin tuntu jotenkin extra pahalta :sad001 Ja pitihän se kotona pari kyyneltä tirauttaa, kun JOKU (anoppi) oli mennyt härkkimään mun amaryllista ja siitä oli yksi lehti poikki ja se oli ihan ruma :rolleyes:
 
Hauska tuo amaryllis, ei sairaalaan paluu :)
 
Miul pääsi taas koiran takia itku, tunsin itteni huonoksi koiran omistajaksi kun en ole ratkaissut (uhmaikäisen) koiran veto-ongelmaa ja se turhauttaa kertoimella 100 näissä hormonihöyryissä :D
 
seEnsimmäinen, oon huomannu että koirien kans tosi herkästi hermot kireellä lenkillä.. molemmilla omat ongelmansa, toinen räyhää autoille ja toinen haluais tutustua koko maailmaan ja olla kaikkien kaveri, sit tulee hirveen paha mieli ku tulee äyskittyä vähä turhaanki :/
 
Prikuulleen niinku meillä, turhaa tiuskintaa koirille ja sit kärsii mies ku tiuskin sille että koirat ei tottele ja sit itken ku turhaan tiuskin ukolle :D
oon määrätietoisesti yrittäny olla tiuskimatta enää ukolle ni oon sit ihan hiljaa ku muuten pääsee piru valloilleen. sit ukko kysyy että onko joku hätänä ku oon hiljaa (en oo koskaan hiljaa :D) ni sit joko alan itkeen tai saan just sanottua et ei hätää ja meen johkii piiloon nyyhkimään xD
 
Täällä myös yritetty lopettaa miehelle turhasta tiuskiminen ja valittaminen. Mennyt sitten hiljaa olemiseen... Kaikesta p******a huolimatta mies on kuitenkin niin kultainen, että tulee illalla kysymään voisko hän hieroa. miten siinä sitten on enää vihainen.. Meni kyllä hälläki aikaa huomata, et parempi ettei ota itteensä tai reagoi, muuten tämä hormoonipakkaus kohta taas parkuu..
 
Olisin halunnu miehen kanssa jutella vauvan syntymästä ja siihen liittyvistä ristiriitaisista tunteista ja odotuksista.. kuinka toivoo että oma pieni tulis ajoissa, toisaalta että malttais vielä. Molemmissa puolensa. Olen yrittänyt ajatella että yli menee taas kuitenkin.. mutta ne toiveajatukset että ehkä sittenkin. Pettyyhän sitä jos la taas menee ohi ja joutuu ootteleen ja muut saa jo vauvansa. Mies ei sitte jaksanu yhtään osallistua tai kuunnella. Totes vaan että vauva tulee sitten kun itse niin haluaa ja se tapahtuu kuitenku jossain vaiheessa. Ennemmin tai myöhemmin. Hö. Niinhän se on mutta olisin halunnut jutella asiasta mutta toinen vaan lähti pois :( tuli paha mieli!
 
voi Alicee :( tiedän tunteen, mun miehellä on myös tapana tollanen Ei nyt -asenne. Se on kovin usein ja useista asioista, oon kyllä sen kanssa oppinu oleen. Vauvaan liittyvissä asioissa sentään kuuntelee, mutta kommentit on joskus juuri jotain tuon kaltaista.. Tai sitten luokkaa Älä jaksa stressata.
 
Täälläkin on toi "kyl se sieltä varmasti tulee ulos" :D eilen(kö se oli) mies sanoi et menispä ihan maksimit yli et hänel alkaa sit kesäloma ni voidaa yhes hoitaa. Minäpä sanoin et saat kuule hoitaa nii pal ku haluut mä pärjään ne ekat viikot kunha vaan tulis ihmisten aikaan ulos (ajoissa!!!) :P
 
Meilläkin on koirasta yllättäen tullut todella ärsyttävä viime viikkojen aikana! Ulkoillessa etenkin alkaa potuttaa milloin mikäkin koirassa ja pitää ihan keskittyä ettei ihan hirveästi päästelisi höyryjä ulos, syy kun ehkä kuitenkin ennemmin on jossain muussa kuin koirassa :rolleyes: Vähän sama koskee miestäkin. Miten se nyt onnistuukin noin pienillä asioilla harmittamaan ja ärsyttämään...
 
Oi voi. Katsoin eilisen Greyn anatomia jakson tallennuksesta. Itkuhan siinä tuli. Ei sitä enää voinu edes mieheltä peitellä.
 
Paitsi ettå näyttää kaikki muukin itkettävän tänään. Itku päivä. Huono päivä. Menis vaikka takas sänkyyn lepäämään..
 
Mua niin itkettää, kun sattuu alapäähän kävely, tuntuu kun kivi olisi jonkun tiellä. Makuulla oleminen sattuu myös ainoastaan hetken voi olla puoli istuvassa asennossa. Sen jälkeen sekin alkaa sattumaan. Miten tämän kestää vielä 8.7 asti, silloin laskettuaika. Vinkkejä olon helpotukseen
 
Itkettää ihan miltei kaikki. Mies on ollut koko raskauden etäinen, hyvä että halauksia joskus saanut. Kateellisena luen kun jonkun mies hieroo tai hoivaa... Isoin murhe kaiken muun päälle kun hautajaiset tulossa ja tilanne on muutenkin rankka mutta sitten suku halusi pitää tilaisuuden meillä. Itselle tuli juuri pakkohuilia, ja meillä on miehen kanssa täysin eri näkemys mitä tarkoittaa että mun pitää olla levossa. Paljon on asioita mitä hän ei näe tarpeelliseksi tehdä, kun vieraita suostunut meille ottamaan, tai sitten isoja näkemyseroja joista ei päästä yhteisymmärrykseen. Itse laittanut kotia vauvaa varten valmiiksi ja siistiksi, ja oli juhlat tai ei mutta nyt kun siivoaminen on minimaalista niin kyllä pitäisi ymmärtää että juhlien jälkeen pitää siivota. Kukaan ei jää siivoamaan ja mies ei koe siivousta mitenkään tarpeellisena. Keljuttaa :/
 
Muokattu viimeksi:
Miehen kohtelias avustaminen valikoituu kun kukaan ei ole näkemässä. Sairaalassa kyllä kannettiin laukkua, kotiin tullessa tippuu käsistä ja kun tarvisin sitä niin mumistaan vaan joo tuon sen jossain vaiheessa... Tuntuu niin ilkeältä ja kaikki tunteet kun vielä tuhatkertaistuu.
 
Muokattu viimeksi:
No höh, mutta pitäshän miehen ymmärtää et jos lepoa on määrätty ni ei se turhaan ole. Hautajaisissa on kuitenkin iso järjestäminen.
 
Kuulostaa kurjalta Johanna.:( voisko sukulaiset auttaa järjestelyissä ja siivouksessa? Jos on tullut käsky levätä, niin ehdottomasti silloin on kyllä lepääminen tärkeämpää kuin mikään muu homma. Tärkeintä on nyt sinun ja vauvan hyvinvointi.
 
Samaa mieltä Carolan kanssa! Tietääkö ne sukulaiset et on lääkäri käskeny levätä? Jos näin on niin luulis heiänkin tajuavan ettei sua saa rasittaa ja jos muistotilaisuus on pakko järjestää just teillä niin auttaisivat siivouksessa ja muussa!
 
Tietäähän ne. Tilaisuudessa tulevat auttamaan tarjoiluissa yms mutta olettavat että mies siivoaa sitten juhlien jälkeen mutta kun on eri näkemys mikä on siistiä niin kyllä siitä itelle saa harmia ja pahaa mieltä. Mies ärähtelee kun yrittää tekemään asioita ja omasta mielestään tekee jo tarpeeksi. Plääh...se on vaan pakko yrittää malttaa maata nyt pienokaisen vuoksi, vielä kun saisi henkisen stressin pois.
 
Takaisin
Top