Jännittääkö

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Anna K.
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
MadH91:lle lohdutuksena että mulla ainakaan ei epiduraalin laitto tuntunut missään koska sattui tauotta niin perkeleesti :D Hih. Mutta en kyl haluias sitä toistamiseen, musta tuntuu että se osaltaan vaikka siihen että loppusynnytys meni kuten meni.. Mutta otan jos täytyy, eli jos en pysty ilman. Mulla ainakin ekasta ei ollut mitään sellasia välejä supistuksissa että nyt levätään ja odotetaan seuraavaa, kyllä niitä tuli ihan peräjälkeen, kun yks loppu ni toinen alkoi...
 
Luomusynntys on kyllä todella hieno ja voimaannuttava kokemus. Soisin kaikkien naisten kokevan sellaisen. Mutta ollaan me kaikki kyllä ihan supereita kun synnytetään, otti sitten kivunlievitystä tai ei. :)
 
Mulle kaikki tropit vaan mitä saa, sattui epiduraalista huolimatta vähintään riittävästi viimeks, vaikka oli 'nopea ja ongelmaton synnytys' noin paperilla. On siinä kokemusta kerrakseen lääkkeissä tai ilman...
 
Mä ajattelin haastaa itseni, ja yrittää vetää synnytyksen läpi luomuna. :) Korkeintaan ilokaasua otan. Edellisessä synnytyksessä epiduraali ei kerennyt vaikuttaa kuin hetken, ja jälkeenpäin mietin että ihan turhaan sen otin.

Mut nyt kun olin tatuointia ottamassa pitkästä aikaa, ja valittelin pienessä mielessäni että kamala kun sattuu, niin ajattelin myös että se synnytys sattuu 100kertaa enemmän.. Eli katsotaan nyt.. :D
 
Korkeintaan joo ilokaasua mäkin otan :D ellei tuu ihan tuhoton pakko. Mä tosin aion sit kuunnella kätilöä et jos se sanoo et nyt olis hyvä ottaa joku lievitys ni ehkä sit :D ellen tunne entuudestaan et on semmonen joka liian helpol tyrkyttää... oi kunhan opiskelukaverit ei oo mun synnytystä hoitamassa :D

Sent from my HUAWEI P6-U06 using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla ilokaasu ei pahemmin auttanu ja oli hyvä ku kätilö sano että älä vedä liikaa kerralla tai rupee huippaa ja tulee väsyny fiilis nii totta kai mä olin kerenny ottaa kunnon henkoset. Olo oli ku karmees kännis. Päässä pyöri, tuli paha olo ja rupes väsyttää. Se ei onneks kestäny ku hetken.
Ne sairaalavaatteet on kyl niin seksikkäät et huh huh! Vaaleenpunanen kaapu, polviin asti ulottuvat sukat ja kalsarit mitkä menee korvii :D
 
Sepe, ne sairaalakuteet on kyl seksikkäimmät mitä löytyy :D

Ilokaasukaan ei kaikilla auta :D

Sent from my HUAWEI P6-U06 using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla ilokaasu autto hieman. Epiduraalikin ok mut ei siihen kipuu ku se ulos tuli ja omat paikat raksu rikki. Tästä haluan kyllä lisää puudutteita.

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla loppu kaikki kivut siihen kun sain alkaa ponnistaa. Vauvan ulos tuleminen ei sattunut missään vaiheessa. Mitään muuta puudutetta en saanut kun avautumisvaiheessa kohdunkaulan puudutteen. Ilokaasua tottakai hengittelin myös. Tosin mullahan ei ollu mahollista ees saada mitään selkäydinpuudutetta, en muista johtuiko siitä kun verestä alkoi hyytymistekijät puuttua kokonaan.
 
Avautumisvaihe se yleensä on melkeen se kivuliain :) katotaan kuin hyvin tääl mies jaksaa olla tukena sen aikana :D

Sent from my HUAWEI P6-U06 using Vau Foorumi mobile app
 
Tällee ensikertalaisena ei jotenkin osaa pahemmin jännittää synnytyskipuja, vaikka kuinka kuulee kauhutarinoita ja tietää että se varmasti sattuu ja kunnolla. Mut toisaalta helpompaa olla tällänen autuaan tietämätön, niin ei osaa vielä niin pelätä :) Vaikka toisaalta sekin sit taas jännittää kun kaikki on niin uutta..
 
Kauhutarinoita ei todellakaan kannata kuunnella, eikä varsinkaan netistä niitä synnytyskertomuksia lukea. Avoimin mielin vaan kohti tuntematonta! Ei se kuitenkaan mene niinku on kuvitellu :D
 
Mulle kans eka lapsukainen ni ei oikee osaa pelätä kipua. Kaikki muu kyllä pelottaa ja mietityttää. Näin alussa pelottaa että pysyykö toi pieni sisällä ja onko se terve. On niin epävarma olo koko ajan ettei ees uskalla kunnolla iloitakaan. Ehkä sitte kolmen ekan kuukauden jälkeen tohtii alkaa suunnitella pidemmälle kaikkee lastenhuoneesta ekoihin vaatteisiin :)
 
Oman synnytyksen jälkeen on kyllä arvostus noussut kaikkia synnyttäjiä kohtaan, oli sitten luomuna tai kipulääkkeillä! Omalla kohdalla oli todella pitkä ja kivulias synnytys, olin päättänyt että pelkällä kaasulla mennään, mutta kun lääkäri sanoi ennen kuin puhkaisi kalvon, että ota epiduraali niin en hetkeäkään miettinyt! Mulla kävi tosin vähän huono tuuri, siinä sitten kestikin tovin ja jälkeenpäin harmitti etten ottanut sitä heti.

Mutta nyt odotan kuitenkin innolla jo seuraavaa kertaa vaikka edellisestä on tällä hetkellä vasta puoli vuotta

Eniten tällä hetkellä jännittää se miten pärjään kahden pienen vaippahousun kanssa, kummankaan (minun eikä mieheni) perhe ei asu lähettyvillä, eli apua ei juurikaan saa tarvittaessa!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä en jotenkaan jännitä tai pelkää synnytystä. Saattaa kuulostaa hullulta mut voisin tehdä sen vaikka miten monesti jos vaan paikat kestäis ja joku muu hoitais osan niistä lapsista ;)

Esikoisesta sain ilokaasua joka sai mun pään ihan pyörälle ja olin kuin 2 promillen humalassa :D lopulta oksentelin sen takia ja sain epiduraalin. Sen laittaminen sattui mua ihan tuhottomasti. Lisäks sain synnärille mennessä lääkettä jonka avulla sain nukuttua kun 2 vrk valvonut olin supistusten kanssa ja
jossain kohtaa pääsin kylpyyn.

Kuopuksesta päätin jo alussa että ilman lievityksiä sikäli vaan kykenen, ei ehdotonta eitä. No kohdunkaulanpuudute oli ainoo jonka sain muttei sekään auttanut yhtään! :/ Kalvojen puhkaisun yhteydessä se laitettiin. Kylpyyn pääsin heti synnärille mennessäni mutta jäi lyhyeen kun alkoi tuntumaan kipua ja painetta alapäässä (rakkulapussukka pullotti tästä syystä puhkaistiin kalvot).

Tälläkin kertaa mä aion yrittää ilman mitään, jopa tätä ikävää puudutetta. Mutta jälleen mulla ei oo ehdotonta eitä niin ei tuu pettymyksiä jos en kykenekkään :)
 
Moikka :) tulin tuolta tammikuisista kuikuilemaan tänne uteliaisuuttani... Ei ois pitäny, tajusin et mullahan se on edessä jo aikasemmin.... :D mulla eka tulossa ja synnytys on kyllä kieltämättä kauhun paikka, joskin rohkeasti mennään kohti tuntematonta! Toivon kaikille meille naisille hyvää ja mahd. kivutonta synnytystä mut ennen sitä paaaljon tarrasukkia <3

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
Synnytyksen kuuluukin sattua ja se on ns. hyvää kipua. Se ei ole vaarallista. Kun sen muistaa niin sekin auttaa huimasti. Kivun kanssa pitää ikäänkuin tehdä yhteistyötä ja rentouttaa itsensä. Kun supistus tulee ja päästää itsensä mahdollisimman rennoksi niin se sattuukin paljon vähemmän kuin se että jännittää ja pistää keholla vastaan. Tietysti kaikki ei pysty rentoutumaan kivun tullessa ja sekin on ihan ymmärrettävää. En mäkään synnyttämistä niin pelkää vaan enemmänkin sitä epävarmuutta kaikesta mikä siinä on läsnä. Jos kaikki ei menekään kuten toivoisi tai jos vauva jotuu ahdinkoon tai muuta. Toisaalta sekin on asia mihin ei voi itse kovinkaan paljoa vaikuttaa, paitsi ponnistusvaiheessa täytyy aktiivisesti ponnistaa. Ensimmäisessä synntyksessä kun ei tiennyt mitään niin kyllä sitä luuli kuolevansa niihin kipuihin viimeisten supistusten kohdalla ennen ponnistusvaihetta. Ei voinut ikinä kuvitella että se oikeasti sattuu niin paljon. Mutta toisessa synnytyksessä tiesi jo että siihen ei kuole. :D Kolmas oli mulla kyllä siinä mielessä helpoin että se kesti kaikkein vähiten aikaa ja supistukset eivät tuntuneet niin voimakkailta kuin aikaisemmissa synnytyksissä. Toisen ja kolmannen synnytyksen jälkeen olen lähtenyt kotiin heti seuraavana päivänä ja toivon että tässäkin menisi kaikki niin mallikkaasti että se onnistuisi. Kuitenkin otetaan vastaan mitä tulee ja toivotaan parasta. :)
 
Ite tein muutama pv sitten positiivisen testin ja eniten jännittää että miten tulee pärjäämään kahden lapsen kanssa? (Esikoinen on joulukuussa -12 syntynyt) Esikoisella on tällä hetkellä pientä uhmaa ja rajojen kokeilua mutta ehkä sekin on kerennyt lähteä toisen synnyttyä.
Miten te olette pärjänneet kahden pienen kanssa?
 
Itellä on 2 melkein luomua synnytystä et ilosaasulla mentiin ja eka laps oli 1epiduraali synnytys. Ihan fiilis pohjalta synnytylseen ja sit siel päätän tartteeks kivunlievitystä. Tietty mulla synnytysten kestot ekalla4h, tokalla 4h15min ja kolmannella 9h.. viimesin oli seskos synnytys

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Myy92: Todella hyvin pärjää kahden pienen kanssa. :) Meillä esikoisella ja toisella ikäeroa vajaa 1v3kk ja toisella ja kolmannella n 1v9kk. Kolmen pienen kanssa siis tällä hetkellä ja neljäs tulossa eli hyvin mä olen ainakin pärjännyt. :) Tottakai jos vauva on kovin itkuinen, kuten meidän keskimmäinen oli niin se on kyllä raskasta. Mutta kyllä siitä selviää ja asennekysymyksiä nuokin. :) Kyllä varmasti tuut pärjäämään!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top