IVF/ICSI kokemuksia

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kielo27
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pätkis kyllä mä uskon että te saatte etenkin niin halutessanne inssiä kokeilla noilla tuloksilla. Ei teillä ole mitään "diagnoosia" tulosten perässä? Meille tuli kotiin lappu, jossa oli nuo tulokset juuri noin kun ne luettelit ja sitten alla vielä ns diagnoosi. Mutta ei nuo mielestäni missään nimessä toivottomat tulokset ole.

Tk-lääkärin sanaan harvemmin voi näissä asioissa ihan puhtaasti luottaa, kannattaa jättää labratulosten arvioiminen asioihin erikoistuneille.
 
Meillä oli ensikäynti elokuussa ja oltiin miehen kanssa molemmat sillä linjalla, että inssiä voidaan kokeilla ainakin kerran, mutta ivf-hoitoihin ei mennä. Kuulosti niin isolta, pelottavalta ja rankalta hoidolta. Nyt on ensimmäinen punktio takana ja sanoisin, että matkan varrella tässä vain kävi niin, että tämäkin kivi haluttiin vielä kääntää.
 
Me tehtiin tuo tutkimus yksityisellä laboratoriolla. Siihen ei saanut mitään lausuntoa tai diagnoosia. Kuitenkin vaativat sen että tulokset lähetettiin lääkärin kautta. Mies ei tiennyt tätä kun meni näytteen antamaan joten ei osannut nimetä ketään lääkäriä niin ne lähetettiin tk kautta. Eikä tuo tk lääkärikään diagnoosia osannut antaa. Oli vaan sanonut että liikkuvuus huonoa että keinohedelmöityksellä onnistuu ja tarjonnut lähetettä julkiselle. Me ei olla vielä missään virallisesti hoidossa. Ollaan vasta varattu eka käynti yksityiselle lapsettomuus klinikalle. Ite oon tosin rampannu yksityisellä gynellä jo puoli vuotta ja sain diagnoosiksi munarakkulan kypsymishäiriö tai jotain sinnepäin.. Letrot kyllä auttoi siihen... Mutta kun on sitte ne siittiötkin... :/
En tiedä onko meillä aikaa miettiä mies on pian 40v, itse kohta 32v.
 
Pätkis85 voimia pohdintoihin! ❤️ Meilläkin tutkittiin ekan kerran miehen simpat yksityisellä ja sen analyysin tulosten kanssa sitten vasta mentiin ekalle julkisen puolen käynnille. Mut oli lisäksi tutkittu yksityisellä, joten hoitojonoon päästiin nopeasti.

Tänään saatiin pakastussopimus. Konkretisoituu pikkuhiljaa se, miten isosta asiasta oikeasti on kysymys ❤️
 
Pätkis meette niiden tulosten kans sinne yksityiselle, niin siellä selviää varmasti jo paljon enemmän.

Ei soittanut lääri tänään, odottavan viikonloppu voi olla melko pitkä..
 
Kylläpä tipahtaa todella tehokkaasti viikossa kärryltä, kun täällä on ollut niin hurjan aktiivista :wideyed: Välillä olen kyllä käynyt lueskelemassa ja tykkäilemässä yms. viesteistä, mutta oon muutoin yrittänyt pitää vähän taukoa näistä asioista. Välillä jopa unohtanut, että mitä kiertopäivää eletään. Tänään kuitenkin taas homma aktivoitui, kun kävin ultrassa tilannetsekkauksessa. Limakalvo näytti hyvältä ja mukavan kokoinen folli oikealla, joka ilmoittelee jo itsestään lievällä jomotuksella. Erikoista on, että aina oikealla on kovat ovulaatiotuntemukset, mutta vasurin osalta ei ole mitään jomotuksia tms. Onko muilla vastaavaa? Mutta nyt vain ovulaation metsästykseen. Toivottavasti menee vähemmällä stressillä kuin viimeksi :wacky:

Pätkis: mielestäni hoitoihin ei kannata lähteä, jos ei ole valmis. Nämä ovat rankkoja niin henkisesti kuin fyysisestikin. Varmasti sekin hetki tulee, kun koet olevasi valmis. Anna itsellesi aikaa :)
 
Dolcetti vasta maanantaina kuulee miten lopuille alkioille kävi. Niitä viljellään pitkään, ja Jos joku kehittyy blastokystiksi asti niin pääsee pakkaseen, mutta muutoin niitä ei pakasteta.

Pätkis hyvin sulla on vielä iän puolesta aikaa odottaa. Komppaan siinä mielessä janelia että hoidot on raskaita. Se punktio on vain pieni osa tätä kaikkea. Käy täällä lukemassa aina välillä niin saat varmasti hyvän kuvan mitä hoidot tarkoittaa ja miten ne etenee ja pyörittele rauhassa eri vaihtoehtoja. Lisäksi on varmasti hyvä käydä lääkärin kanssa keskustelemassa eri vaihtoehdoista. Tsemppiä!
 
Onko Tipu testaillu tänään? :)

Mulla alko menkat tänään; 5 vrk punktiosta. Yllätävän nopeasti punktion jälkeen, mutta kiva ettei tarvinut enempää odotella. Jospa saatais pas tehtyä sitten tähän kiertoon, maanantaina soittelen polille.
 
Mitä oon itse asiaa tutkinut niin vaikuttaa siltä että icsi on ainoa realistinen vaihtoehto. Todennäköisesti inssit olis vaan rahan haaskuuta.

Vaikea päättää tällaista asiaa tai oikeastaan mahdotonta. Paljon olen lukenut ivf hoidoista sekä hyviä että huonoja kokemuksia.

Itse olen eniten huolissani fyysisestä puolesta. En niinkään henkisestä koska minulla on jo 2 lasta josta nuorin on minun ja mieheni yhteinen, niin jos ei eka hoito kierros tuota tulosta tyydyn sitten siihen ettei lasta tule. Pahalta tietysti tuntuu miehen puolesta kun hän niin kovasti toivoo toista biologista lasta.

Fyysinen puoli mietityttää koska minulla on svt-rytmihäiriö ja paljon allergioita varsinkin lääkeaine allergioita. Joudun todennäköisesti ottamaan jonkun kevyen nukutuksen munasolu punktioon koska menen paniikkiin jo pelkästä ajatuksesta. Siihen päälle sairaala kammot, neulat ja veri saa pyörtymään ym ym.
 
Itsestä tuntuu, että vaikka sitä ennakolta otti selvää hoidoista ja lueskeli toisten kommentteja ja kokemuksia, ei siltikään ehkä osannut aavistaa, mitä tämä on. Jokainen kuitenkin kokee asiat yksilöllisesti ja jokaisella on ne omat raskaat kohtansa. Itse pelkäsin ennakolta myös fyysistä puolta. Olen erityisen herkkä lääkkeille ja saan herkästi haittavaikutuksia. Stimulaatiossa käytetyt hormonit hirvitti kovasti, koska en ole oikein e-pillereitäkään pystynyt käyttämään. Ja tulihan niistä lääkkeistä kaikenlaisia oireita, mutta niistä selvittiin... Punktiokaan ei ollut minulle helppo, mutta siitäkin selvittiin. Ja kaikesta tästä pitänee todennäköisesti selvitä ainakin toistamiseen uudestaan joskus tulevaisuudessa :sorry:

Itsellä henkinen kantti on ollut lujilla, kun tämä on loputonta odottamista ja tunteiden vuoristorataa. Toivoa, pettymyksiä, surua, pelkoa ja erityisesti pettymyksien pelkäämistä. Lapsettomuuden kipu on myös ollut välillä valtava. Elämä pyörii täysin näiden hoitojen ympärillä. Elät aina vain kp sitä tai pp tätä. Pitkän tähtäimen suunnitelmia on vaikea tehdä, kun elämä kulkee kierto tai pari kerrallaan. Mutta en tähän kaikkeen olisi lähtenyt, jos en olisi ollut valmis! Valmis ottamaan vastaan kaiken mitä vastaan tulee saavuttaakseni hartaimman toiveeni; oma pikkuinen syliin. Tämä kaikki jättää pysyvän jäljen minuun varmasti loppuelämäksi, mutta toivon kaiken olevan sen arvoista ja joskus toiveemme täyttyy. :Heartred
 
Janel hyvä kirjoitus, varmasti voisi olla monen meidänkin kirjoittama eli samoja ajatuksia <3

Pätkis tsemiä pähkäilyihin!

Vastavirrassa seuraava testi ma aamuna.. Oon ollu vieraissa nii ei täälä ihan kokoajan kehtaa. Kerranki kiva että menkat alko, toivottavasti onnaa pas tähän kiertoon!

Vähä pikaiset vastailut ku ollu puuhaa nikn paljo ettei ol ehtiny ajatuksella lukea. Hyvään saumaan tuli reissu, ei oo ehtiny paljon tätä tilannettaa miettimään :)
 
Mulla jos ei ollu punktiosta kovin pahoja kipuja ni nyt välillä tuntuu ikävältä niistä kohdin, ei välttämättä voi maata mahallaan tms.
 
Jännittää piinailijoiden puolesta ❤️ Tsemppiä!

Mun viikonloppu on ollut aivan kamala. Yhtäkkiä olen ihan äärimmäisen uupunut, ärtyinen ja itkuherkkä, enkä oikein itsekään aina tavoita syytä :sad001 Kaikki toivo hoitoja kohtaan on kadonnut johonkin. Tän on pakko johtua hormoneista, eikö niin..? Kp 25 (kai), menkkoja edelleen odotellessa, sit pääsis ilmoittautumaan ensimmäiseen passiin.
 
Tsemppejä täältäkin piinailijoille, kyllä näissä hoidoissa piinapäivät saa jo ihan toisen merkityksen. Yhtäkkiä onnistuminen on enää paljon vähemmästä (mutta kuitenkin niin paljosta) kiinni kuin aiemmin.

Elsakoo mä oon todennut että onhan tää hoitokierto ollut jollain tavalla rankempi kuin muuten. Menkat, pistokset ja niiden sivuvaikutukset, folleista ja punktiosta jännääminen, punktio, toipuminen, pakkassaldon jännääminen, menkkojen odottelu.. Onhan tässä ollut paljon henkisesti ja fyysisesti, ja voisiko siellä menkat tehdä tuloaan..? Mulla oli (to-)pe vähän vastaava ketutuspäivä ja la alkoi menkat.
 
Mää en voi sanoinkuvailla tätä tunnetta <3 (kts kuva) ..oireita ollu munasarja juilinnat ja vähä säteilly nivusiin (varsinki kävellessä), lievää etovaa oloa joka lähtee "mahanpohjasta", turvotusta alavatsalla, tissit kiinteytyny mutta ei mitenkään kipeät, eilen oli kova pääkipu..

Junttura on varmaan ikävä olo, mutta tuntus että piikki tehoaa, jospa se auttas pienokaistaki tarraan lujasti kiinni <3

Diabolicat tuohan voi olla lupaava oire ;)

Elsakoo, tunteet käy laidasta laitaan. Ja tosiaan sulla on varmaan menkat alkamassa :) Nyt ne menkat sieltä ja sitte pasiin ja pienokainen kyytiin! Tsemppiä ja positiivisia ajatuksia <3

Täällä nyt alkaa huoli siitä että onhan kiinnittyny oikeaan paikkaan tai voiko tuo testi pitää paikkansa? Ja mitä muuta vastoinkäymistä voi tulla! Apuaa! Noh.. Ke uusi testi ja sitte katon jatkot.
image.jpg

Tsemiä kovasti kaikille! Ja täytyy taas kiittää teitä kaikkia!
 
Takaisin
Top