Niin näyttää siltä :D
IVF/ICSI kokemuksia
- Ketjun aloittaja Kielo27
- Aloituspäivämäärä
Miselli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Moi kaikille!
Olen lueskellut teidän keskustelujanne pidemmän aikaa, mutta pidin joulun aikaan hieman taukoa, enkä ole vielä ehtinyt kunnolla päivittää kaikkien tilanteita. Ainakin näytti siltä, että positiivisia tuloksia on rapissut, mikä on hienoa! Onnittelut plussia saaneille! Ja tsemppiä muille!
Sain nyt inspiraatiota kirjoitella ensimmäistä kertaa, kun huomasin, että erityisesti bluebe:n kanssa ollaan aika samassa tilanteessa ainakin hoitojen suhteen! Itsellä tänään kp 7, sulla taitaa olla kp 8? Ja molemmilla eka IVF?
Olemme siis mieheni kanssa käyneet inseminaatiohoidoissa viime vuoden puolelle x 3. Lisäksi yksi pelkkä ovulaation induktio, kun osui viikonloppu väliin. Nyt piikittelen itseäni kohti ensimmäistä ivf-hoitoa. Huomenna on ensimmäinen ultra Tays:ssa IVF-hoitojen osalta. Juuri äsken pistin ekan kerran Cetrocideä. Ai että inhoan niitä kuiva-aineiden ja nesteiden sekoitusta. Olen turhan kömpelö. Ja liikaa varomista ja liikkuvia osia ja pieleen menemisen mahdollisuuksia.
Olen siis 36-vuotias, mies 38-v, eikä meistä kummallakaan ole lapsia. Toiveissa on ollut kohta pari vuotta. Tai toiveissa itselläni on ollut varmaan viimeiset 12 vuotta, mutta nykyisen kanssa ollaan oltu vasta muutama vuosi yhdessä. Aiempiin suhteisiin ei olisi voinut lapsia kuvitella haaveista huolimatta. Olemme selittämättömästi lapsettomia, mikä on toisaalta hyvä asia, toisaalta hankala, kun ei tiedä, mistä kiikastaa. AMH itselläni oli 2,5, mikä kai olisi vielä ihan ok.
Punktio pelottaa, koska munasarjojen aukiolotutkimus oli kovin kivulias. Tuskan hiki valui vaan. Myös kaksi inseminaatiota ovat olleet kivuliaita. Erikoistuvat lääkärit ovat "moittineet" kohdunkaulaani tiukaksi, mutta kokeneempi erikoislääkäri totesi, että sisäänsujutuksen onnistuminen on vähän tuurista kiinni. Itse olisin sitä mieltä, että taidosta... Kivuliaat kokemukset ovat olleet erikoistuvien lääkärien käsittelyssä.
Tämä eka IVF tehdään lyhyellä kaavalla, koska ei ollut mitään erityistä syytä toimia toisin ei ole. Mulla ei ole PCO:ta, endoa tms. Miehellä ei myöskään mitään hälyttävää. AIka utopistiselta kuitenkin tuntuu, että meille joskus jälkikasvua suotaisiin. Menenkin hoitoihin vähän sellaisella ai kiinnostavaa, näinkö niitä lapsettomia hoidetaan -asenteella, kun jotenkin en osaa ajatella olevani hoitojen kohde. Ehkä olen jollain tasolla luopunut lapsihaaveesta, kun se kerran on näin vaikeaa. Yleensä suhtaudun asioihin varsin optimistisesti, mutta tässä asiassa pessimisti ei pety -asenne on itselleni paras. Toivo ja sen romahtaminen on niin kamalaa, etten kestä. Jos näistä hoidoista jotain tulisi, olisime miehen kanssa varmaan aivan puulla päähän lyötyjä, että mitäs nyt! :D
En ole koskaan pitänyt itseäni palstoille kirjoittelijana, mutta en toisaalta halua tästä puhua läheisillekään, kun eivät he sympatiasta huolimatta ymmärrä. Kaverini esimerkiksi oli aikoinaan romuna, kun ei tullut raskaaksi ekasta yrityskierrosta. Tuli vasta toisesta. Että kiitos, että olette olemassa!
Olen lueskellut teidän keskustelujanne pidemmän aikaa, mutta pidin joulun aikaan hieman taukoa, enkä ole vielä ehtinyt kunnolla päivittää kaikkien tilanteita. Ainakin näytti siltä, että positiivisia tuloksia on rapissut, mikä on hienoa! Onnittelut plussia saaneille! Ja tsemppiä muille!
Sain nyt inspiraatiota kirjoitella ensimmäistä kertaa, kun huomasin, että erityisesti bluebe:n kanssa ollaan aika samassa tilanteessa ainakin hoitojen suhteen! Itsellä tänään kp 7, sulla taitaa olla kp 8? Ja molemmilla eka IVF?
Olemme siis mieheni kanssa käyneet inseminaatiohoidoissa viime vuoden puolelle x 3. Lisäksi yksi pelkkä ovulaation induktio, kun osui viikonloppu väliin. Nyt piikittelen itseäni kohti ensimmäistä ivf-hoitoa. Huomenna on ensimmäinen ultra Tays:ssa IVF-hoitojen osalta. Juuri äsken pistin ekan kerran Cetrocideä. Ai että inhoan niitä kuiva-aineiden ja nesteiden sekoitusta. Olen turhan kömpelö. Ja liikaa varomista ja liikkuvia osia ja pieleen menemisen mahdollisuuksia.
Olen siis 36-vuotias, mies 38-v, eikä meistä kummallakaan ole lapsia. Toiveissa on ollut kohta pari vuotta. Tai toiveissa itselläni on ollut varmaan viimeiset 12 vuotta, mutta nykyisen kanssa ollaan oltu vasta muutama vuosi yhdessä. Aiempiin suhteisiin ei olisi voinut lapsia kuvitella haaveista huolimatta. Olemme selittämättömästi lapsettomia, mikä on toisaalta hyvä asia, toisaalta hankala, kun ei tiedä, mistä kiikastaa. AMH itselläni oli 2,5, mikä kai olisi vielä ihan ok.
Punktio pelottaa, koska munasarjojen aukiolotutkimus oli kovin kivulias. Tuskan hiki valui vaan. Myös kaksi inseminaatiota ovat olleet kivuliaita. Erikoistuvat lääkärit ovat "moittineet" kohdunkaulaani tiukaksi, mutta kokeneempi erikoislääkäri totesi, että sisäänsujutuksen onnistuminen on vähän tuurista kiinni. Itse olisin sitä mieltä, että taidosta... Kivuliaat kokemukset ovat olleet erikoistuvien lääkärien käsittelyssä.
Tämä eka IVF tehdään lyhyellä kaavalla, koska ei ollut mitään erityistä syytä toimia toisin ei ole. Mulla ei ole PCO:ta, endoa tms. Miehellä ei myöskään mitään hälyttävää. AIka utopistiselta kuitenkin tuntuu, että meille joskus jälkikasvua suotaisiin. Menenkin hoitoihin vähän sellaisella ai kiinnostavaa, näinkö niitä lapsettomia hoidetaan -asenteella, kun jotenkin en osaa ajatella olevani hoitojen kohde. Ehkä olen jollain tasolla luopunut lapsihaaveesta, kun se kerran on näin vaikeaa. Yleensä suhtaudun asioihin varsin optimistisesti, mutta tässä asiassa pessimisti ei pety -asenne on itselleni paras. Toivo ja sen romahtaminen on niin kamalaa, etten kestä. Jos näistä hoidoista jotain tulisi, olisime miehen kanssa varmaan aivan puulla päähän lyötyjä, että mitäs nyt! :D
En ole koskaan pitänyt itseäni palstoille kirjoittelijana, mutta en toisaalta halua tästä puhua läheisillekään, kun eivät he sympatiasta huolimatta ymmärrä. Kaverini esimerkiksi oli aikoinaan romuna, kun ei tullut raskaaksi ekasta yrityskierrosta. Tuli vasta toisesta. Että kiitos, että olette olemassa!
Soitin TAYSiin (puhelinpalveluun) ja kyllä se niin oli, että miehenkin pitää käydä. Laittoi sähköisen lähetteen menemään ja kiitteli se sairaanhoitaja, joka soitti, kun huomasin, eli kiitos teille. :)
Kuitenkin se kirje kun tuli, siinä oli kiinni keltainen Post-It lappu, jossa luki: "MuuMuu, kävisitkö verikokeissa vkolla 3. Eivät saa olla yli 3 kk vanhat. T. Joku, jonka nimeä en nyt muista."
Miselli: Tervetuloa! Minuakin pelottaa punktio, aukiolotutkimus sattui itsellä todella paljon! Lääkäri, joka sen teki, sanoi: "Voi, jos tämä sattuis jokaista näin paljon, tämä tehtäis nukutuksessa.." Oli pahoillaan ja mukava lääkäri.
-MuuMuu kp 21.
Kuitenkin se kirje kun tuli, siinä oli kiinni keltainen Post-It lappu, jossa luki: "MuuMuu, kävisitkö verikokeissa vkolla 3. Eivät saa olla yli 3 kk vanhat. T. Joku, jonka nimeä en nyt muista."
Miselli: Tervetuloa! Minuakin pelottaa punktio, aukiolotutkimus sattui itsellä todella paljon! Lääkäri, joka sen teki, sanoi: "Voi, jos tämä sattuis jokaista näin paljon, tämä tehtäis nukutuksessa.." Oli pahoillaan ja mukava lääkäri.
-MuuMuu kp 21.
Täällä vihdoin 1kp.
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
Miselli tervetuloa, kuulostaa hyvin pitkälle samalta tilanteelta kuin missä me oltiin tasan vuosi sitten, olemme vaan miehen kanssa muutaman vuoden teitä nuorempia ja meillä on jo yksi lapsi. Tietysti punktio jännittää, mutta Taysissa on ihanat hoitajat ja lääkärit jotka kyllä kuuntelee ja huomioi kun vaan itse saa sanottua. Tsemppiä matkaan!
Moselli,Tervetuloa ja tsemppiä hoitoon.
Miselli tervetuloa, olkoon visiittisi täällä lyhyt. :)
Eli kovasti tsemppiä hoitoon!
Itse kärsin myös kovat kivut kaikissa mahdollisissa tutkimuksissa ja hoidon vaiheissa (aukiolot. Inssit, punktio...) Itse alkion siirto ei sattunut enää. Käyttivät kuulemma pehmeämpää/taipuisampaa katetria. (Eli kannattaa pitää huoli, että lääkäri ymmärtää, kuinka herkkä oot kipuilemaan!)
Onneksi punktiopäivänä saa halutessaan sellaisen lääkityksen, että pysyy ainakin rentona.
Itse sanoin heti ekana, kun sinne valmisteluhuoneeseen pääsin, että nyt muuten pelottaa ja jännittää ihan sikana. Sain heti rauhottavia, mikä oli mulle hyvä. Toimivat kyllä sitten niin hyvin, että punktioonkin pääsin sängyn kyydissä, kun yleensä menomatka omin jaloin.
Lörpöttelin muutenkin hyvin suoraan koko ajan henkilökunnalle miltä tuntuu ja miten menee, (osin varmaan esilääkityksen ansiosta myös...) mutta sehän on vaan kaikkien etu.
Eli kovasti tsemppiä hoitoon!
Itse kärsin myös kovat kivut kaikissa mahdollisissa tutkimuksissa ja hoidon vaiheissa (aukiolot. Inssit, punktio...) Itse alkion siirto ei sattunut enää. Käyttivät kuulemma pehmeämpää/taipuisampaa katetria. (Eli kannattaa pitää huoli, että lääkäri ymmärtää, kuinka herkkä oot kipuilemaan!)
Onneksi punktiopäivänä saa halutessaan sellaisen lääkityksen, että pysyy ainakin rentona.
Itse sanoin heti ekana, kun sinne valmisteluhuoneeseen pääsin, että nyt muuten pelottaa ja jännittää ihan sikana. Sain heti rauhottavia, mikä oli mulle hyvä. Toimivat kyllä sitten niin hyvin, että punktioonkin pääsin sängyn kyydissä, kun yleensä menomatka omin jaloin.
Lörpöttelin muutenkin hyvin suoraan koko ajan henkilökunnalle miltä tuntuu ja miten menee, (osin varmaan esilääkityksen ansiosta myös...) mutta sehän on vaan kaikkien etu.
ValkoinenOrkidea
Vauhtiin päässyt keskustelija
Tervetuloa Miselli - täältä kyllä löytyy samanlaisessa tilanteessa olleita ja olevia, joten vertaisryhmän tuki taattu 
Tsemppiä Muumuulle kanssa kiertoon ja hienoa Heitsu, että sunkin kierto alkoi vihdoin!
Tulin just kotiin punktiosta. Itse toimenpide meni ihan hyvin ja pärjäsin saaduilla lääkkeillä. Jäi vaan kovasti harmittamaan, kun punktio nyt sit tehtiin liian aikaisin kun 17 munarakkulasta saatiin vain 6 munasolua. Erityisesti vasemmalla munarakkulat olivat vielä liian pieniä... Maanantaina selviää miten hedelmöittymisen kanssa on käynyt ja tehdäänkö siirto maanantaina vai keskiviikkona. Ei viimeksi päästy tuoresiirtoon, joten toivotaan että se toisi nyt onnen
Tsemppiä Muumuulle kanssa kiertoon ja hienoa Heitsu, että sunkin kierto alkoi vihdoin!Tulin just kotiin punktiosta. Itse toimenpide meni ihan hyvin ja pärjäsin saaduilla lääkkeillä. Jäi vaan kovasti harmittamaan, kun punktio nyt sit tehtiin liian aikaisin kun 17 munarakkulasta saatiin vain 6 munasolua. Erityisesti vasemmalla munarakkulat olivat vielä liian pieniä... Maanantaina selviää miten hedelmöittymisen kanssa on käynyt ja tehdäänkö siirto maanantaina vai keskiviikkona. Ei viimeksi päästy tuoresiirtoon, joten toivotaan että se toisi nyt onnen
Toivon kipinä
Jostain jotain jo tietävä
Miselli: tervetuloa minunkin puolestani! Itselläni sama tilannne siltä osin että kukaan edes lähipiiristämme ei tiedä hoidoistamme. Enpä olisi itsekään voinut kuvitellakaan näinkin kipeästä ja henkilökohtaisesta asiasta kirjoittelevani jollekin nettifoorumille, mutta eipä olis tätä matkaa taivaltaa ilman täältä saatavaa vertaistukea, tsempitystä ja sympatioita! Siitä lämpimät kiitokset kaikille!
Miselli miten meni ultrassa? Ollaan kyllä ihan kiertokavereita, oon vaan päivän edellä. Toivottavasti päästään piinailemaan yhdessä! Täältä foorumilta saa kyllä ihanaa vertaistukea. Mä olen puhunut läheisille, mutta eivät he koskaan vaan voi ymmärtää ihan täysin, koska heillä ei ole tästä kokemusta.
MuuMuu tuo sun lääkärin pointti oli kyllä hyvä, että jos kaikilla sattuisi noin paljon niin tehtäisiin aina nukutuksessa. Eli niinhän se on, että yleensä ei pitäisi sattua. Mutta harmi, että sulla teki niin kipeää
Heitsu hienoa, että kiertoi alkoi! :)
ValkoinenOrkidea toivotaan, että saisitte silti mahdollisimman monta alkiota! Pidän peukkuja teille siirtoon
Omaa napaa: Mulla oli tänään ultra ja kaikki oli niin kuin pitikin. Limakalvo 11mm ja molemmin puolin n. 6 follia. Punktio varattiin keskiviikolle ja siirto olisi sitten perjantaina tai seuraavan viikon maanantaina. Jännittää kauheasti tuo punktio ja se, että tuleeko sieltä mitään saalista.
MuuMuu tuo sun lääkärin pointti oli kyllä hyvä, että jos kaikilla sattuisi noin paljon niin tehtäisiin aina nukutuksessa. Eli niinhän se on, että yleensä ei pitäisi sattua. Mutta harmi, että sulla teki niin kipeää
Heitsu hienoa, että kiertoi alkoi! :)
ValkoinenOrkidea toivotaan, että saisitte silti mahdollisimman monta alkiota! Pidän peukkuja teille siirtoon
Omaa napaa: Mulla oli tänään ultra ja kaikki oli niin kuin pitikin. Limakalvo 11mm ja molemmin puolin n. 6 follia. Punktio varattiin keskiviikolle ja siirto olisi sitten perjantaina tai seuraavan viikon maanantaina. Jännittää kauheasti tuo punktio ja se, että tuleeko sieltä mitään saalista.
Miselli, tervetuloa! Olkoon vierailusi lyhyt! :)
Tsempiksi sen verran, et ollaan aika samassa tilanteessa ja ikäisiä teidän kans eli mä kohta 35 ja mies 39. Selittämätön lapsettomuus, 1,5v yritystä ennen inssejä. Niitä tehtiin se kolme. Ensimmäinen IVF oli myös tulokseton, mut nyt toisen IVF:n tuoresiirron jälkeen on 7+3 menossa, että toivoa on! :)
Tsempiksi sen verran, et ollaan aika samassa tilanteessa ja ikäisiä teidän kans eli mä kohta 35 ja mies 39. Selittämätön lapsettomuus, 1,5v yritystä ennen inssejä. Niitä tehtiin se kolme. Ensimmäinen IVF oli myös tulokseton, mut nyt toisen IVF:n tuoresiirron jälkeen on 7+3 menossa, että toivoa on! :)
ValkoinenOrkidea
Vauhtiin päässyt keskustelija
Bluebe hyviä ultrauutisia, tsemppiä vielä munahautomoon! :) Kade oon kyllä tuosta limakalvon paksuudesta, mulla kun ivf-stimulaatiossa saatu vain vähän yli 7mm ja se on mulle "hyvin" :D
Mulla ei ole oikein mitään käsitystä mikä on huono tai hyvä paksuus, mutta olen olettanut et joku varmaan kertoisi jos vikaa olisi. Toivottavasti silti teil onnistaa limakalvosta huolimatta!
Miselli
Vauhtiin päässyt keskustelija
MuuMuu: Kiitos tervetulotoivotuksesta! Mulle lääkäri sanoi, että joillakin keho menee jotenkin hengissäselviytymismoodiin, ja siksi voi tuntua niin ikävältä. En nyt muista sanoiko lääkäri sen juuri näillä sanoilla, mutta jotenkin tuohon tyyliin. Rentouttaminen hengityksellä ei ainakaan itsellä siinä tilanteessa onnistunut. Pitänee meditoida ahkerasti ennen punktiota, jos se vaikka auttaisi. Mua kuitenkin helpottaa ajatus tujuista lääkkeistä, joita voi saada tarvittaessa lisääkin. Olin muuten jotenkin onnistunut ajattelemaan, että punktiossa pitää olla rakko täynnä ja mietin, että miten ihmeessä selviän kovassa pissahädässä mahdollisesti kivuliaasta toimenpiteestä! :D Onneksi onkin vasta siirron yhteydessä se homma :D
vastavirrassa: Kiitos! Olen kyllä samaa mieltä, että pääsääntöisesti Tays:ssa on mukavaa hoitohenkilökuntaa. Yksi lääkäreistä ei tosin saa varauksetonta suositustani käyttäytymisensä vuoksi, mutta muuten on ollut tosi kivoja kohtaamisia.
Heitsu1996: Kiitos Ja hienoa, että kierto on lähtenyt liikkeelle!
Kohta3: kiitos, kivasti sanottu! Mä aion kyllä hyödyntää kaikki lääkkeet mitä voin! Mä olen joskus ollut leikkauksen jälkeen jus sellasessa hyvässä höpinäolossa, ja kiitellyt hoitohenkilökuntaa hyvästä hoidosta moneen kertaan :D Olisipa punktiossa sama.
valkoinen orkidea: Kiitos! Nyt sitä vertaistukea alkaa jotenkin kaivatakin, kun kovin monella tutulla ei näistä asioista ole kokemusta. On hyvä päästä näistä asioista jonnekin puhumaan niin, ettei tarvitse kaikkea selittää alusta alkaen. Mukava kuulla, että punktio oli mennyt hyvin! Toivotaan hyvää hedelmöittymisprosenttia!
Toivon kipinä: Jotenkin sitä tuntee olevansa tuttujen parissa tällaisella foorumilla. Omasta lähipiiristäni olen puhunut näistä asioista lähinnä äidin kanssa tyyliin, että mitä milloinkin tapahtuu. Pari kaveria tietää myös, mutta miehen puolelta ei ketään. Itkut on itketty kahdestaan miehen kanssa kotona. Mietin jossain vaiheessa Simpukan toimintaan osallistumista, mutta koen vain tosi vaikeaksi lähteä kasvokkain juttelemaan jonnekin. En oikein tiedä, miksi. Oletteko muut käyneet tuollaisissa live-vertaistukiryhmissä?
bluebe: Meni ihan hyvin ultrassa! Oikealla puolella oli muutama isompi follikkeli, yhteensä niitä oli 6, vasemmalla pienempiä 5. Limakalvon paksuus oli 8 mm. Limakalvo oli ”kauniin kolmevaiheinen”, niin kuin ne aina sanoo. Mua jotenkin naurataa tuo kaunis-sanan käyttö, vaikka ihan mukavaa onkin. Punktio on tiistaina aamulla, siirto torstaina tai perjantaina. Jännä, että ei ihan samoilla päiville meillä osu, vaikka aika samoissa mennään. Mulla kun limakalvo on ohuempikin.
liljatar: Kiitos tervetulotoivotuksesta! Kiva kuulla, että aika samassa tilanteessa olleina teille on käynyt toivotusti! Hitsi kun sanoin, että oon vähän luopunut toivosta, niin kummasti IVF-hoidon alku toi sellaista uutta intoa ja toisaalta nämä teidän symppaukset myös! Yritän olla kuitenkin vain varovaisen toiveikas.
vastavirrassa: Kiitos! Olen kyllä samaa mieltä, että pääsääntöisesti Tays:ssa on mukavaa hoitohenkilökuntaa. Yksi lääkäreistä ei tosin saa varauksetonta suositustani käyttäytymisensä vuoksi, mutta muuten on ollut tosi kivoja kohtaamisia.
Heitsu1996: Kiitos Ja hienoa, että kierto on lähtenyt liikkeelle!
Kohta3: kiitos, kivasti sanottu! Mä aion kyllä hyödyntää kaikki lääkkeet mitä voin! Mä olen joskus ollut leikkauksen jälkeen jus sellasessa hyvässä höpinäolossa, ja kiitellyt hoitohenkilökuntaa hyvästä hoidosta moneen kertaan :D Olisipa punktiossa sama.
valkoinen orkidea: Kiitos! Nyt sitä vertaistukea alkaa jotenkin kaivatakin, kun kovin monella tutulla ei näistä asioista ole kokemusta. On hyvä päästä näistä asioista jonnekin puhumaan niin, ettei tarvitse kaikkea selittää alusta alkaen. Mukava kuulla, että punktio oli mennyt hyvin! Toivotaan hyvää hedelmöittymisprosenttia!
Toivon kipinä: Jotenkin sitä tuntee olevansa tuttujen parissa tällaisella foorumilla. Omasta lähipiiristäni olen puhunut näistä asioista lähinnä äidin kanssa tyyliin, että mitä milloinkin tapahtuu. Pari kaveria tietää myös, mutta miehen puolelta ei ketään. Itkut on itketty kahdestaan miehen kanssa kotona. Mietin jossain vaiheessa Simpukan toimintaan osallistumista, mutta koen vain tosi vaikeaksi lähteä kasvokkain juttelemaan jonnekin. En oikein tiedä, miksi. Oletteko muut käyneet tuollaisissa live-vertaistukiryhmissä?
bluebe: Meni ihan hyvin ultrassa! Oikealla puolella oli muutama isompi follikkeli, yhteensä niitä oli 6, vasemmalla pienempiä 5. Limakalvon paksuus oli 8 mm. Limakalvo oli ”kauniin kolmevaiheinen”, niin kuin ne aina sanoo. Mua jotenkin naurataa tuo kaunis-sanan käyttö, vaikka ihan mukavaa onkin. Punktio on tiistaina aamulla, siirto torstaina tai perjantaina. Jännä, että ei ihan samoilla päiville meillä osu, vaikka aika samoissa mennään. Mulla kun limakalvo on ohuempikin.
liljatar: Kiitos tervetulotoivotuksesta! Kiva kuulla, että aika samassa tilanteessa olleina teille on käynyt toivotusti! Hitsi kun sanoin, että oon vähän luopunut toivosta, niin kummasti IVF-hoidon alku toi sellaista uutta intoa ja toisaalta nämä teidän symppaukset myös! Yritän olla kuitenkin vain varovaisen toiveikas.
Miselli minkä kokoisia sun follit olit? Sulla on varmaan kasvaneet ne sitten nopeammin kuin mulla, kun on punktiokin aiemmin. Muakin kans huvittaa lääkärin kommentit kauniista limakalvosta ja hienoista folleista. Ja kun lääkäri aina kääntää ultratessa sen näytön muhun päin, että voin katsella niitä follejani. Mä katsoisin mieluummin sieltä näytöltä sikiötä, kun ei niiden follien katsomisesta oikein mitään iloa saa 
Miselli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Miselli minkä kokoisia sun follit olit? Sulla on varmaan kasvaneet ne sitten nopeammin kuin mulla, kun on punktiokin aiemmin. Muakin kans huvittaa lääkärin kommentit kauniista limakalvosta ja hienoista folleista. Ja kun lääkäri aina kääntää ultratessa sen näytön muhun päin, että voin katsella niitä follejani. Mä katsoisin mieluummin sieltä näytöltä sikiötä, kun ei niiden follien katsomisesta oikein mitään iloa saa
Oikealla puolella isoimmat taisi olla 11 mm, jos muistan tai kuulin oikein? Ei ne mun mielestä kauhean isoilta kuulostanut. Minkä kokoisia ne sun follit oli?
Kuulukohan se johonkin lapsettomuuslääkärien lisäkoulutukseen tuo kaunis- ja hieno-sanojen käyttö, kun kaikki lääkärit niitä käyttää
Mulle ei ole yritetty tarjota sitä näyttöä, mutta yleensä katselen muutenkin toiseen suuntaan Onhan se tavallaan jännä nähdä omiin sisuskaluihin, mutta en mäkään siitä kauheasti irti saa :)