Laitoin tämän jo tuonne Inseminaatio 2017 -osioon, kun en tätä ensin löytänyt, mutta tässä tännekin:
Moikka.
Olen 35-vuotias, ja hankkimassa lasta yksin, koska lukuisten päättyneiden seurustelusuhteiden jälkeen en vaan jaksa yrittää pariutua, enkä halua biologisen kellon tikittäessä vain tyytyä johonkin kehensattuutyyppiin.
Tässä hieman taustaa ja tietoa muille yksin lasta hankkiville ja sellaisille, joilla ei ole välttämättä tuhansia euroja tuhlattavana, mutta tuska lapsettomuudesta kova.
Selvitin Suomessa hoitoja Väestöliitolla, jossa kävin ensikäynnillä, mutta vastaanottava lääkäri oli nuiva ja suorastaan syyllistävä, joten vaihdoin klinikkaa, ja menin ilmaista ensikäyntiä mainostavaan Fertinovaan. Siellä tiedustelin hintaa, ja hinnaksi sanottiin toimenpide+tuote noin 700 €, mutta vasta lisää kassalla tivatessani kävi ilmi, että heillä asiakkaat laitetaan maksamaan jokin "lainsäädäntöön perustuva varausmaksu", joka suomalaisen luovuttajan ollessa kyseessä on 1000 euroa. Eivät osanneet tarkkaan sanoa, mihin raha menee (!!), mutta ei kuulemma heille, eikä luovuttajalle - sama varausmaksukäytäntö on kuulemma käytössä jokaisessa Euroopan maassa, joskin summa voi vähän vaihdella. Hedelmöityshoitolaista en löydä sellaista kohtaa, jossa säädettäisiin jostain varausmaksuista. He kuitenkin laskuttavat tuollaista summaa, joten on aika erikoista, ettei osata sanoa, mihin raha menee, jos ei heille. No, jätin homman sikseen heidän kanssansa ja otin yhteyttä virolaiseen klinikkaan.
Klinikalla kertoivat, että heillä ei todellakaan ole käytössä mitään "varausmaksuja", vaikka lainsäädäntö rajoittaakin luovuttajakohtaisen hoidettavien määrän kuuteen henkilöön. Minä käsitän tämän niin, että Fertinovassa suorastaan valehdeltiin minulle. Suomessa käytäntö näyttää olevan se, että rahastetaan mahdollisimman paljon, ja sitten vasta ruvetaan hoitamaan. Fertinovassa sanottiin onnistumisprosentiksi 10-20%; virolaisella klinikalla 50%. Jotkut suomalaiset klinikat ovat yhteistyössä virolaisten klinikoiden kanssa; psykologikäyntejä, jotka Suomessa ovat pakollisia, voidaan kuulemma hoitaa myös Virossa jne. Samassa yhteydessä jätetään kuitenkin kertomatta, että Virossa hoidossa käydessä eivät psykologikäynnit ole pakollisia. Eli siis jos koko hoito tapahtuu Virossa, ei psykologikäynneillä rahasteta. Virossa ei myöskään tentata ylettömästi hoitoon tulevan taustaa ja tukiverkkoja, vaan luotetaan siihen, että hoitoon lähtevä on asiaan sitoutunut, ja yleisasenteena on se, että lapsen hankkiminen on jokaisen hoidettavan oma asia. Vain, jos on jokin selkeä, näkyvä terveydellinen tms.seikka, jonka takia voisi epäröidä hoidon antamista, kyselevät toki enemmän. Heille on tärkeää, että hoito onnistuu ilman turhia säätöjä. Fertinovassa sanoivat, että koko hoitoon pitäisi yleensä varata 5000 euroa (kyseessä siis IUI) koska onnistumisprosentit 10-20 ja vaaditaan yleensä monta yritystä jne.
Minä kävin siis hoidossa Virossa/Tallinnassa, jossa tunnin ensikäynti verikokeineen ja toimistomaksuineen oli noin 100 euroa. Lääkkeet (clomia vastaavaa, letrozol teva) olivat 35 €. Ennen inseminaatiota tehty ultra ja lääkärikäynti noin 50 €, ja itse inseminaatio seuraavana päivänä oli 200 euroa, ja kallein, parhaimman laatuinen sperma, jota käytettiin, oli 220 €. Yhteensä koko homma vähän yli 600 €. MITÄÄN MUITA MAKSUJA EI OLE. Ei turhaa puliveivaamista minkään asian kanssa. Infektio-/sukupuolitautitestit toki, mutta heille riittivät Suomessa (maksutta kunnallisessa) otettujen testien tulokset, ja jos ei halua mitään ylimääräisiä testejä, niin ei ole pakko. Toki laivamatkasta ja hostellista tuli kuluja, kävin kaverin kanssa, niin laiva ja hostelli (oma huone) olivat yhteensä minulta noin 40 €.
Nyt sitten kärvistelen ja odottelen pari viikkoa, jotta selviää, onnistuiko inseminaatio toivotulla tavalla. Jos ei, jatkohoidot maksavat hoito+tuote muistaakseni yht. 370 €. Luovuttajaa saa myös vaihtaa vaikka joka kerta, maksutta. Sain itse valita luovuttajan useista henkilöistä, joista oli runsaasti enemmän tietoa saatavilla, kuin Suomessa lainsäädäntö antaa mahdollisuuden saada. (Jopa lapsuuskuvan voi saada, jos luovuttaja on sen toimittanut, mutta harvemmin on.) Sain ensiluokkaista palvelua, ja lääkäri oli erittäin asiallinen, ja vastasi kyselyihini ja tästä kahden maan yö ja päivä -eroista hämmennyksiini kärsivällisesti.
Haluan siis nyt tuoda tiedoksi kaikille, jotka inseminaatiota harkitsevat, mutta raha/kalliit hoidot ovat esteenä - ottakaa selvää naapurimaiden käytännöistä, älkää sokeasti uskoko suomalaisten klinikoiden antamia jopa valheellisia "tietoja". Etsikää muistakin klinikoita, kuin ne, jotka Google ensimmäisenä ehdottaa. Käyttämäni klinikka on Fertility Clinic Nordic, joka ei käsittääkseni ole näitä suomalaisten klinikoiden kalliita yhteistyökumppaneita. Suosittelen ehdottomasti olemaan sinne yhteydessä. Myös IVF-hoidot ovat huomattavasti edullisemmat kuin Suomessa.
Olen hirveän toiveikas tämän hoidon osalta, jollain lailla toivon, että jo ensimmäisellä onnistuisi (niitäkin kuulemma on ollut jos jonkin verran; miksei olisi, kun tarkoituksena on onnistua eikä hyötyä ihmisen hädällä, kuten täällä Suomessa näyttää olevan käytäntö...). 31.8. olisi kuukautisten alkamispäivä, ja todellakin toivon, että eivät ala. :)
Että tämmöistä ja tsemppiä vain kaikille inseminaatiohoidossa käyville tai niitä harkitseville, klinikkavalinnoista riippumatta.
todellakin surkeen epäluotettavilta kuulostaa noi digit! En oo ite koskaan kokeillu eikä kyl näillä tiedoin tuu kokeiltuakaan..
❤ Niinku te ja me kaikki naiset teemme. Mää kirjotan täällä ja siellä toisella, mutta en enää siellä kolmannella.
