IVF/ICSI kokemuksia

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kielo27
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onko täällä ketään jolla "vika" miehessä ja sen takia ivf/icsi olis hoito muotona?

Miehellä 15% siittiöistä liikkuu hyvin. Loput liikkuu paikallaan tai niin tuloksissa luki. Epämuodostuneita siittiöitä oli 98% ja 2% normaaleja. Meillä on yks yhteinen lapsi joka saanu alkunsa luomusti heti ekasta yrityksestä. Tästä tosin aikaa 8-vuotta.

Noin 7 viikkoa sitten todettiin keskeytynyt keskenmeno viikolla 9+5. Tämäkin sai alkunsa luomusti vaikka toivoa sellaiseen ei annettu.

Hidasta ja tuskaista on toipuminen ollut henkisesti. Nyt pitäisi päättää lähdetäänkö ivf/icsi hoitoihin vai haudataanko lapsi haave lopullisesti. Itse pelkään ivf kuin ruttoa. Mies tahtoo ivf kokeilla. Itse toivon ja rukoilen että joku vähempi keino riittäisi.
 
Pätkis meillä "vika" nimenomaan miehessä. Hänellä todettiin kromosomipoikkeavuus, josta johtuen siittiöitä ei pääse olenkaan siemennesteeseen. Viime syksynä mies kävi leikkauksessa, josta löytyi kuin löytyikin siittiöitä. Eli meillä on 7 oljellista siittiöitä nyt pakastettuna. Leikkausta ei toista kertaa tehdä eli ne 7 olkea ovat ainokaisemme. Sanoisin että hoidot ovat kaikkein rankin psyykkisesti. Fyysisesti en ainakaan itse kokenut 1.icsi hoitoa rankkana. Mutta tämä on minun mielipiteeni, jotkut voivat kokea sen juuri toisinpäin.

Meillä päättyi 1.icsi 1.pas negatiiviseen <1 raskaustulokseen. Eli ei siis ollut edes yrittänyt kiinnittyä. En odottanut positiivista tulosta, joten voin melkein sanoa ettei tämä tulos murtanut minua. Turvaan siihen ajatukseen että jos meille on lapsi tarkoitettu niin se tulee sitten kun sen aika on. Siksi en jaksa "surra" negaa. Tosin kyllähän se tietysti ns. vähän kirpaisee. Siitä ei kai pääse mihinkään. Mutta olen luottavainen. Jos meitä ei ole tarkoitettu vanhemmiksi niin siihen on sitten joku hyvä syy. Totta kai kovasti toivoisin lasta perheeseemme ja jos emme sitä omilla soluillamme saa niin luultavasti adoptoimme/ryhdymme sijaisvanhemmuus. Aika näyttää!

❤❤❤❤ Tuhannesti tsemppiä ja voimia jokaiselle omaan tilanteeseen.
 
Huomenna punktio! Viime kerralla menin sinne tosi positiivisin ja toiveikkain mielin. Tällä kertaa lähinnä pelottaa, jos ei taaskaan onnistu, niin miten ihmeessä siitä romahduksesta jälleen selviää. Viime kerralla ei päästy edes siirtoon saakka. Sillon tehtiin ivf nyt icsi, että siinä mielessä jaksan hieman toivoa että päästäisiin edes askel pidemmälle. Nyt jännätään myös päästäänkö mahdollisesti tuoresiirtoon vai pitääkö odottaa pakastesiirtoa. Sen kertoo progesteroni arvo, jonka saamme varmaan huomenna tietää. Osaako joku sanoa onko onnistumis prosentti suurempi tuoresiirrossa kuin pakastesiirtossa?
 
Babe sanoi:
Huomenna punktio! Viime kerralla menin sinne tosi positiivisin ja toiveikkain mielin. Tällä kertaa lähinnä pelottaa, jos ei taaskaan onnistu, niin miten ihmeessä siitä romahduksesta jälleen selviää. Viime kerralla ei päästy edes siirtoon saakka. Sillon tehtiin ivf nyt icsi, että siinä mielessä jaksan hieman toivoa että päästäisiin edes askel pidemmälle. Nyt jännätään myös päästäänkö mahdollisesti tuoresiirtoon vai pitääkö odottaa pakastesiirtoa. Sen kertoo progesteroni arvo, jonka saamme varmaan huomenna tietää. Osaako joku sanoa onko onnistumis prosentti suurempi tuoresiirrossa kuin pakastesiirtossa?
Click to expand...

No nyt oli progesteroni arvo tullut. Se oli 2,73. Mut nyt unohdin et miten se menikään, kun lääkäri puhui arvosta 4. Mut en millään muista et pitikö sen olla alle vai yli 4 jotta tuoresiirto voidaan tehdä. Tietääkö joku?
 
Hei voisko joku auttaa!
Mulla alkoi tuhruilu, niin lopetanko heti Lutinukset vaiko miten? Klinikka on kiinni ja en ole saanut ohjeita ja eka siirto oli, joten ihan hukassa vielä! Millaisia ohjeita muut olette saaneet? Klo 17 aikoihin ois seuraava Lutinus, mitähän pitää tehdä? Kiitos jos joku viitsii auttaa! :)
Tänään oli siis pp8 ja sieltähän ne menkat näköjään kurvasi... :(
 
Meillä ohje, että negatiiviseen testiin voi lopettaa, jos testipäivä ennen kuurin loppua. Itse silloin tuoresiirrossa lopetin kaksi viikkoa punktiosta, kun tuhrutti jo useampana päivänä peräkkäin ja testi oli edelleen nega, vaikka testipäivään oli vielä pari päivää aikaa. Itse vielä jatkaisin, jos vasta pp8 ja vain tuhruttaa. Lutinuskin voi aiheuttaa tuhrua, kun ärsyttää limakalvoja. Toki eri asia, jos vuotaa aivan kunnolla...
 
Iso kiitos nopeasta vastauksesta Janel! :) tuhruttaa ja paperiin tulee pyyhkiessä punaista, mutta suojaan tullut koko päivänä yhteensä vain pari tippaa. Jatkan siis vielä ja huomenna soitan aamulla klinikalle! Kiitos vielä!! :)
 
Samaa mieltä oon kuin Janel, lopetat lutinukset vasta, kun klinikalta antavat luvan siihen.

Babe, minusta sen arvon piti olla alle 4, mutta en nyt vannomaan mene, kun reipaasti yli puoli vuotta siitä, kun mulla se testattiin samassa vaiheessa.
 
Helios sanoi:
Samaa mieltä oon kuin Janel, lopetat lutinukset vasta, kun klinikalta antavat luvan siihen.

Babe, minusta sen arvon piti olla alle 4, mutta en nyt vannomaan mene, kun reipaasti yli puoli vuotta siitä, kun mulla se testattiin samassa vaiheessa.
Click to expand...

Kiitos, niin mäkin muistelin. No mutta huomenna se sit selviää :)
 
Mulla huomenna siirrosta kaks viikkoa. Testasin jo ja negahan se oli. Lisäksi eilisestä tuhruttanut. Silti oon jatkanu lugesteronia. Kun tuhru vähäistä ja ei sellasta kuin yleensä. Yleensä ei tuhrua ollenkaan.
Mieli on tosi maassa kun tämä ei onnistunut.
 
Mulle ei oo puhuttu progesteroniarvoista mtn, mutta ainokaisen punktion jälkeen ei tehty tuoresiirtoa, koska limis oli liian ohut.

Jennis, mä jatkaisin myös siihen asti kunnes saat klinikalta vastauksen.

Sofiask :sad001

Kysyin tänään lääkäriltä, onko tuoresiirtojen ja passien onnistumisprosenteissa eroja, ja lääkäri sanoi, että passit ainakin tällä klinikalla onnistuvat paremmin. Ilmeisesti siksi, että kropassa ei ole niin isoja hormonimääriä ja pakastustekniikat ovat nykyään niin hyvin kehittyneitä. Tiedä tuosta sitten. Klinikan nettisivuilla oli kyllä mielestäni päinvastaista tietoa.

Eivät suositelleet mulle hoitojen jatkamista alhaisen munasolureservin (hyvin matala amh) ja korkean iän (44) takia. Ekassa ja ainoassa icsissä saatiin 2 alkiota. Ei tuoresiirtoa, koska limis huono. Pas:sista nega, limiskin vain 6mm. Toinen alkio ei jakautunut enää sulatuksen jälkeen ja meni roskiin.

Menkat epäonnistuneen passin jälkeen ei tosin ole vielä alkaneet, vaikka laitoin viimeisen lugen maanantaina eli tänään on jo 3. pvä ilman niitä.

Letroja saatan vielä jatkossa nappailla, mutta tuskin niistä mitään hyötyä on. Jatkamme siis elämää yksilapsisena perheenä. Pahimmalta tuntuu sen ajatteleminen, että nyt pitäisi vihdoin alkaa luopumaan esikoiselle pieniksi jääneistä vaatteista ja kengistä, joita olin säästänyt mahdollista toista lasta varten. Sitä toista kun ei meille tule.
 
Muokattu viimeksi:
Pätkis meillä myös vika miehessä, näytteessä ei yhtään siittöitä. Biopsialla löytyi ja icsi:llä hedelmöittivät munasolut hyvin ja plussattiin heti tuoresiirrolla. Itse koin icsi:n fyysisesti helpoksi vaikka sain raskauden alettua hyperin joka vaivaa vieläkin vaikka menossa rv 13+3. Ainakaan minun kokemuksen pohjalta itse hoitoa ei missään tapauksessa kannata pelätä.
 
Jotenkin mua häiritsee se että kun vika on miehessä niin silti hänen ei tarvitse muuta kuin tumputtaa kuppiin. Kaikki toimenpiteet kohdistuu vain minuun. Tuntuu että tämän asian kanssa on ihan yksin. Kun ei periaatteessa kukaan voi mitenkään auttaa.. :/
 
Pätkis jaan noi tuntemukset 100% sun kanssa. Mä oon "hoitanut" ketutustani maksattamalla miehellä kaikenlaista pientä omaan hemmotteluun ja hyvinvointiin liittyvää. Plus annoin sille kelakortin ja lugesteron paketin pahvit kouraan ja käskin käydä apteekissa.:wink Ajattelin myös laittaa sen ostamaan raskaustestin kun sen aika on. :smug:

Saalista meille tuli siis 8follia, 7solua, 5hedelmöittyi normisti, 1pakkaseen, 1siirrettiin ja 3jatkoviljelyyn. Onneks ne antoi noi tiedot paperilla mukaan... Biologi nauroi mulle, kun pyörin ympyrää huoneessa ajokortin kanssa. Vähän jännitti...
Saalis tuntu mulle pieneltä, mutta biologi oli kovin positiivinen ja tsemppas, että tosi hyvin meni. No, en mä tarviikaan kun sen yhden joka pysyy matkassa loppuun asti. :love017

Menkkakivut sun muut oli heti pari pv siirron jälkeen. Nyt enää rinnat järkyn kipeet. (ei oo koskaan ennen ollu näin kipeet. Ei kestä koskemista ollenkaan.) Normisti tässä vaiheessa kiertoa alkaa turvotus ja painon nousu. Nyt ei turvota ja painokin tippunu. Vaikja oon syöny about litran jäötelöä joka päivä. :hilarious:
 
Tonttumuori, pahoittelut. Voin kuvitella, että sydäntä särkee sulkea tuo ovi.
Mä itse osin jo mietin samaa, itsesuojelua, kaiken varalta. Meillä on yksi blasto-olki pakastimessa ja se on vihonviimeinen mahis. Katsotaan ensi vuoden alusta sitten, kun imetys on loppu ja ehkä jo palautunut edellisestä raskaudesta/synnytyksestä. Jos vielä saisimme pienokaisen, olisin 45.
Plussia ketjuun!!
 
Meillä pätkis sikäli tosiaan oli erilainen tilanne että mieheltä piti biopsialla ottaa siittiöt kun eivät tuu normireittiä ulos. Jouduttiin vielä tekemään se kahteen kertaan kun eivät selvinneet ekan kerran tavarat sulatuksesta, eli meillä myös mies joutui kärsimään toimenpiteistä. Mutta ainakin itse olin todella yllättynyt miten fyysisesti helppona koin hoidon ja kaikki toimenpiteet. Etukäteen pelkäsin niitä kun olen todella pistos ja toimenpide kammoinen mutta pelot oli turhia. Itse koin jopa henkisesti rankaksi vasta sen piinailuvaiheen ja vielä rankemmaksi oikeastaan sitten koko alkuraskauden koska oli tosi vaikea uskoa että tämä voi olla mahdollista.
 
Takaisin
Top