IVF/ICSI kokemuksia
- Ketjun aloittaja Kielo27
- Aloituspäivämäärä
kaakao
Puuhakas puhuja
Salmiakki mulla ollu selvät menkkamaiset kipuilut kaikissa niissä kierroissa, missä jotain kiinnittymistä yrittänyt tapahtua. Se ainoa PAS, josta ei tullut mitään tuntemuksia oli myös ihan vitivalkoinen nega. Eli pitäisin kyllä itse hyvänä merkkinä, että tuntemuksia on. Ja tuo tuhruhan sopisi ajallisesti täydellisesti kiinnittymisvuotoon... :)
Voi Brita, pahoittelut.
Ja auringonkukka myös, pahoittelut. Ärsyttävää, kun kaiken maailman viikonloput pilaa hyvän kierron! Meillä meni monta inssiä viimetalvena ohi niiden vuoksi. Alkionsiirrot on kyllä tehty, ei ole kuulemma niin päivän päälle, sellainen käytäntö täällä.
Täällä kp 3 menossa ja pakaste siis tyhjä. Nyt kun soitin meidät ivf-jonoon niin jono onkin kuulemma 4-6 kk. Että aika rauhassa saa tässä talven olla tämän asian suhteen. Vaikka nuppi selvästi nyt taukoa kaipasikin, niin ei nyt ihan noin pitkää olisi tarvinnut...
Voi Brita, pahoittelut.
Ja auringonkukka myös, pahoittelut. Ärsyttävää, kun kaiken maailman viikonloput pilaa hyvän kierron! Meillä meni monta inssiä viimetalvena ohi niiden vuoksi. Alkionsiirrot on kyllä tehty, ei ole kuulemma niin päivän päälle, sellainen käytäntö täällä.
Täällä kp 3 menossa ja pakaste siis tyhjä. Nyt kun soitin meidät ivf-jonoon niin jono onkin kuulemma 4-6 kk. Että aika rauhassa saa tässä talven olla tämän asian suhteen. Vaikka nuppi selvästi nyt taukoa kaipasikin, niin ei nyt ihan noin pitkää olisi tarvinnut...
Helmilotta
Jostain jotain jo tietävä
Hei kaikki! Olen ollut poissa täältä jonkin aikaa, koska a)aloitin uuden alan opinnot tänä syksynä ja sen puoleen ollut älyttömän kiireinen b)usko meinaa loppua tähän vauvanyritystouhuuni ja koettanut pitää ajatuksia muualla.
Mulla on ollut tänä syksynä 2 passia. Ensin siirrettiin alkio joka ei sulatuksen jälkeen ollut ennen siirtoa jatkanut kehitystä-->nega. Sitten tällä viikolla oli testipäivä kahden alkion siirrosta--nega.Molemmat alkiot olivat selviytyneet 100% sulatuksesta ja ennen siirtoa kehittyneet varhaisiksi blastokysteiksi. Mutta ei, ei kiinnity ei. Nyt pakkanen tyhjä. Kohti 2.ivfää. Ei ole mitään uskoa että ikinä tulisin raskaaksi.
No, mutta ihan hirveästi tsemppiä ja paljon onnea teille kaikille, missä vaiheessa olettekaan! Ja hyvää alkavaa talvea! Minä en vielä tiedä kykenenkö täällä kovinkaan usein käydä. Koetan suojata omaa mieltäni ja suunnitella elämää eteenpäin niin että elämme aina mieheni kanssa kahdestaan, vaikka hoidot tuossa vielä kulkevat mukana.
Mulla on ollut tänä syksynä 2 passia. Ensin siirrettiin alkio joka ei sulatuksen jälkeen ollut ennen siirtoa jatkanut kehitystä-->nega. Sitten tällä viikolla oli testipäivä kahden alkion siirrosta--nega.Molemmat alkiot olivat selviytyneet 100% sulatuksesta ja ennen siirtoa kehittyneet varhaisiksi blastokysteiksi. Mutta ei, ei kiinnity ei. Nyt pakkanen tyhjä. Kohti 2.ivfää. Ei ole mitään uskoa että ikinä tulisin raskaaksi.
No, mutta ihan hirveästi tsemppiä ja paljon onnea teille kaikille, missä vaiheessa olettekaan! Ja hyvää alkavaa talvea! Minä en vielä tiedä kykenenkö täällä kovinkaan usein käydä. Koetan suojata omaa mieltäni ja suunnitella elämää eteenpäin niin että elämme aina mieheni kanssa kahdestaan, vaikka hoidot tuossa vielä kulkevat mukana.
S@lmiakki
Jostain jotain jo tietävä
Kaakao; no huh huh, onpa pitkät noi jonot!! Miten se muuten menee, että jos omassa kunnassa on esim. noin pitkät jonot, voiko hoitoja jatkaa tai aloittaa jossakin muualla missä "väljempää"?
Nennulle sympatiaa...
tätähän tää taitaa olla, mieli menee vuoristorataa ja itketään ilman syytä. Tunnistan niin noi omiksi oireikseni vähän väliä.
Helmilotalle voimia ja jaksamisia seuraavaa hoitoa kohti. Pettymys pettymyksen jälkeen alkaa varmasti oma mielikin olla todella maassa ja epätoivo valtaa mielen. Niin tuttua.
Nennulle sympatiaa...
tätähän tää taitaa olla, mieli menee vuoristorataa ja itketään ilman syytä. Tunnistan niin noi omiksi oireikseni vähän väliä. Helmilotalle voimia ja jaksamisia seuraavaa hoitoa kohti. Pettymys pettymyksen jälkeen alkaa varmasti oma mielikin olla todella maassa ja epätoivo valtaa mielen. Niin tuttua.
Rive
Kommentoinnin ninja
Kaakao: hitsi miten kauan joudutte odottelemaan. Toisaalta, jonoonhan voi tulla tilaa yllättäinkin, pidetään peukkuja.
Nennu: vähän samoilla fiiliksillä mennään. Välillä tuntuu että tekisi vaan mieli huutaa ja kiukuta kun tuntuu että kaikki on ihan turhaa räpiköimistä..välillä ollaan taas ihan ihan normaaleja ja sitten taas kohta mennään. Minkähän zen-tilan tässä voisi itselleen kehitellä..huonolla hetkellä hokisi mantraa ja kaikki olisi taas kunnossa
S@lmiakki: voi hyvinkin olla kiinnittymisvuotoa, ja miulla oli plussakierrossa koko ajan semmoista menkkoja enteilevää kipua. Kivut jatkuivat mutta vuoto ei alkanut. Toivotaan kovasti että plussaat tästä kierrosta
Eikös se mene niin että ennen ovulaatiota(ja ovisplussaa) kehossa tapahdu "hormoniaalto" joka näkyy vahvempana viivana testeissä? Sen jälkeen haalenee kunnes tulee ovisplussa. Muistaisin näin lukeneeni joskus ja mietin vaan että sekin miun ovissekoilu saattoi johtua siitä..tosin ei selitä sitä että sain selkeän plussan viikko sitten ja sitten vasta sunnuntaina ja maanantaina oli ovislimat. Plaah, ota tästä nyt selvää..katsotaan vaan kun olen täällä puhunut ovulaatiosta ja miten se oli silloin ja silloin niin ensi viikolla jälkitarkastuksessa lääkäri sanookin että joo, siulla on ihan käsillä tässä ovulaatio
Tunnen kehoni ja silleen.
Nennu: vähän samoilla fiiliksillä mennään. Välillä tuntuu että tekisi vaan mieli huutaa ja kiukuta kun tuntuu että kaikki on ihan turhaa räpiköimistä..välillä ollaan taas ihan ihan normaaleja ja sitten taas kohta mennään. Minkähän zen-tilan tässä voisi itselleen kehitellä..huonolla hetkellä hokisi mantraa ja kaikki olisi taas kunnossa
S@lmiakki: voi hyvinkin olla kiinnittymisvuotoa, ja miulla oli plussakierrossa koko ajan semmoista menkkoja enteilevää kipua. Kivut jatkuivat mutta vuoto ei alkanut. Toivotaan kovasti että plussaat tästä kierrosta
Eikös se mene niin että ennen ovulaatiota(ja ovisplussaa) kehossa tapahdu "hormoniaalto" joka näkyy vahvempana viivana testeissä? Sen jälkeen haalenee kunnes tulee ovisplussa. Muistaisin näin lukeneeni joskus ja mietin vaan että sekin miun ovissekoilu saattoi johtua siitä..tosin ei selitä sitä että sain selkeän plussan viikko sitten ja sitten vasta sunnuntaina ja maanantaina oli ovislimat. Plaah, ota tästä nyt selvää..katsotaan vaan kun olen täällä puhunut ovulaatiosta ja miten se oli silloin ja silloin niin ensi viikolla jälkitarkastuksessa lääkäri sanookin että joo, siulla on ihan käsillä tässä ovulaatio
Tunnen kehoni ja silleen.
nennu90
Puuhakas puhuja
Nyt vain omaa napaa.
Kävin nyt aamulla ultrassa. Oikealla puolella on samalla tavalla rakkuloita kun viimeksi mutta vasemmalla vain yksi pieni. Hitto lääkettäkin lisättiin että saataisiin munasoluja enemmän. En kyllä yhtään usko että tästä tulee mitään. Punktio on tiistaina aamulla.
Kävin nyt aamulla ultrassa. Oikealla puolella on samalla tavalla rakkuloita kun viimeksi mutta vasemmalla vain yksi pieni. Hitto lääkettäkin lisättiin että saataisiin munasoluja enemmän. En kyllä yhtään usko että tästä tulee mitään. Punktio on tiistaina aamulla.
nennu90
Puuhakas puhuja
Kiitos Rive.
Oloa ei helpottanut yhtään kun lääkärikin oli vähän sillä kannalla että tilanne ei ole meille optimaalinen, vaikka se yksi joka nappaa niin riittäisi. Vaikeampaa tästä tekee sen että mieheni kokee huonoa oloa koska minua pistellään ja sörkitään vaikka "vika" on hänessä. Hänelle tämä on vaikeampaa ehkä jopa kuin minulle. Miehisyys on selvästi koetuksella Ja jos näillä ei päästä puusta pitkälle niin mitäs sitten?
2.icsi punktio 8.11.
Oloa ei helpottanut yhtään kun lääkärikin oli vähän sillä kannalla että tilanne ei ole meille optimaalinen, vaikka se yksi joka nappaa niin riittäisi. Vaikeampaa tästä tekee sen että mieheni kokee huonoa oloa koska minua pistellään ja sörkitään vaikka "vika" on hänessä. Hänelle tämä on vaikeampaa ehkä jopa kuin minulle. Miehisyys on selvästi koetuksella
Ja jos näillä ei päästä puusta pitkälle niin mitäs sitten?2.icsi punktio 8.11.
Rive
Kommentoinnin ninja
Onko teillä Nennu muuten ehdotettu miehelle esim. Pregnyl -pistoksia? Luin jostain että 3 kk kuuri määrätään joissain tapauksissa, että sillä saadaan stimuloitua sitä siittiöiden tuotantoa. Meillä mies on pahoitellut samaa ja sanonut että jos hän voisi ottaa osan noista ikävistä jutuista itselleen niin ottaisi mutta eipä ne ukot munasoluja saa kasvateltua vaikka kuinka yrittäisivät 
Sagi
Jostain jotain jo tietävä
Isot pahoittelut Birita
Paljon tsemppiä ja kauniita ajatuksia Helmilotalle ja onnea koulun käyntiin
Ja Nennulle tsemppiä loppukasvatteluun ja punktioon
Itte kävin tänään ultrassa ja Synarela on toiminut niin kuin pitääkin. Huomisesta alkaa Menopur eli vihdoin pääsen minäkin taas neulatyynyksi ja munafarmin kasvattelupuuhiin.
Paljon tsemppiä ja kauniita ajatuksia Helmilotalle ja onnea koulun käyntiin
Ja Nennulle tsemppiä loppukasvatteluun ja punktioon
Itte kävin tänään ultrassa ja Synarela on toiminut niin kuin pitääkin. Huomisesta alkaa Menopur eli vihdoin pääsen minäkin taas neulatyynyksi ja munafarmin kasvattelupuuhiin.
Rive
Kommentoinnin ninja
Hienoa Sagi :) Onnea munafarmin pystytykseen 
Täällä vaan nostaa kärsimättömyys päätään..en jaksaisi enää odotella uutta kiertoa enkä yhtään mitään. Sitä olen kanssa miettinyt että mistä hitosta sitä saisi itselleen sellaisen tyynen mielen että pystyisi vaan ajattelemaan niin että kyllä kaikki menee vielä parhain päin. En vaan jaksa odottaa enää yhtään!!!!! Entäs jos joskus 30 vuoden päästä sitä tajuaa että hitto, siinä lapsentekoprosessissa meni monta vuotta elämää hukkaan kun ei osannut nauttia hetkestä vaan koko ajan odotti aina seuraavaa kiertoa, ultraa, hoitoa jne.?? Onkohan tämä jokin ikäkriisi
Eilen vielä tuli netissä eteen lausahdus "Hyvä tulee hyvien ihmisten luo."..WTF?? Aika pahoja tässä sitten ollaan kun on tuota kuraa tullut riittävästi viimeisten vuosien aikana niskaan. Kyllä nuo kaikki mietelauseet ovat hölynpölyä.
Täällä vaan nostaa kärsimättömyys päätään..en jaksaisi enää odotella uutta kiertoa enkä yhtään mitään. Sitä olen kanssa miettinyt että mistä hitosta sitä saisi itselleen sellaisen tyynen mielen että pystyisi vaan ajattelemaan niin että kyllä kaikki menee vielä parhain päin. En vaan jaksa odottaa enää yhtään!!!!! Entäs jos joskus 30 vuoden päästä sitä tajuaa että hitto, siinä lapsentekoprosessissa meni monta vuotta elämää hukkaan kun ei osannut nauttia hetkestä vaan koko ajan odotti aina seuraavaa kiertoa, ultraa, hoitoa jne.?? Onkohan tämä jokin ikäkriisi
Eilen vielä tuli netissä eteen lausahdus "Hyvä tulee hyvien ihmisten luo."..WTF?? Aika pahoja tässä sitten ollaan kun on tuota kuraa tullut riittävästi viimeisten vuosien aikana niskaan. Kyllä nuo kaikki mietelauseet ovat hölynpölyä.
S@lmiakki
Jostain jotain jo tietävä
Rive, pohdin samoja asioita lähes päivittäin. Pelkään oikeesti että mun/meidän elämää menee hukkaan tässä vuosia kun vaan yritetään tulla raskaaksi. Ei pysty tekemään mitään pitkäaikaisia suunnitelmia tai päätöksiä kun aina mielessä "no mut jos mä oon silloin raskaana, en voi tulla sinne...." tms. Ja milloin sitä oikeesti uskaltaa sanoa itselle että se oli nyt tässä. Mä en enää jaksa. Mä unohdan koko homman ja rupean taas elämään. Olenko mä silloin luovuttaja? Vai kenties vahva kun uskallan moisen päätöksen tehdä ja elämään sen kanssa...tiiä sitten.
Noista lausahduksista ja sanonnoista, mulla kolahti aika pahasti sellanen teksti mikä tais tulla jossain facessa vastaan:
" If it doesn´t open, it´s not your door". :arghh:
Noista lausahduksista ja sanonnoista, mulla kolahti aika pahasti sellanen teksti mikä tais tulla jossain facessa vastaan:
" If it doesn´t open, it´s not your door". :arghh:
Rive
Kommentoinnin ninja
No siis hei..muutetaan se muotoon "If the door doesn't open, use an axe". Prkl
Loistoesimerkki tuosta että ei uskalla suunnitella mitään koska jos sitä on sitten raskaana..ei oltu edes puhuttu festareista tai ulkomaanmatkoista tms. pitkään aikaan koska ei uskalla riskeerata ja sitten kesällä päätettiin että lähdetään sinne Kroatiaan. No eikös juuri ennen sitä reissua sitten plussattu! Pitäisköhän suunnitella pikaisesti uusi reissu niin josko hetikohta olisi taas plussat tikussa.
Tiedän itsestäni että mie en pysty lopettamaan tätä ennen kuin miulle oikeesti joku sanoo että enää ei kannata. Mutta jos jossain kohtaa toteaa että tämä oli tässä niin ei se ainakaan luovuttamista ole.
Loistoesimerkki tuosta että ei uskalla suunnitella mitään koska jos sitä on sitten raskaana..ei oltu edes puhuttu festareista tai ulkomaanmatkoista tms. pitkään aikaan koska ei uskalla riskeerata ja sitten kesällä päätettiin että lähdetään sinne Kroatiaan. No eikös juuri ennen sitä reissua sitten plussattu! Pitäisköhän suunnitella pikaisesti uusi reissu niin josko hetikohta olisi taas plussat tikussa.
Tiedän itsestäni että mie en pysty lopettamaan tätä ennen kuin miulle oikeesti joku sanoo että enää ei kannata. Mutta jos jossain kohtaa toteaa että tämä oli tässä niin ei se ainakaan luovuttamista ole.
Voimia rive ja salmiakki, niin tuttuja ajatuksia. ❤
Alkiot haettu matkaan. Toinen 8soluinen ja toinen vähä heikompi 5 soluinen. Ja pantiin tuo hyaluroonihappo tukemaan kiinnittymistä. Nyt pääsin lääkäriltä kysymään salibandystä ja oli sitä mieltä ettei kannata pelata. Testipäivä kahden viikon päästä pe 18.11.
Alkiot haettu matkaan. Toinen 8soluinen ja toinen vähä heikompi 5 soluinen. Ja pantiin tuo hyaluroonihappo tukemaan kiinnittymistä. Nyt pääsin lääkäriltä kysymään salibandystä ja oli sitä mieltä ettei kannata pelata. Testipäivä kahden viikon päästä pe 18.11.
Sagi
Jostain jotain jo tietävä
Rive, ihan huippu toi joraava banaani! Mä olen ihan samaa mieltä, että nuo mietelauseet on ihan hölynpölyä. Ei me todellakaan olla tehty mitään sellaista, että ansaittaisiin tämmöistä. Ja itse stressaan myös tuota, että mitä jos tajuan monen vuoden kuluttua, että elämä on vaan lipunut ohi ja ainoa asia, johon olen keskittynyt, on tämä. Tämä on älyttömän iso juttu, mutta onhan elämässä paljon muutakin. Mun mieshän ehdotti ensimmäisen hoitokierron jälkeen, että jos toinen menee yhtä huonosti, niin pidetään taukoa ja alan itse kallistua nyt samalle linjalle. Haluan välillä ajatella jotain muuta kuin tätä ja laskea päiviä, odottaa ultraa, odottaa punktiota, odottaa siirtoa, piinailla ennen testiä...
Meillä kävi viimeksi ihan samalla tavalla, että ei oltu uskallettu mitään reissua jne. suunnitella / varata ja sitten päätettiin, että perhana, nyt loppui odottelu ja varattiin matka Espanjaan. No enköhän minä tehny puoltoista viikkoa ennen reissua positiivisen raskaustestin. Sitten mentiin ihan paniikissa ultraan just ennen lähtöä varmistamaan, ettei kyseessä ole kohdun ulkopuolinen, koska jos olisi ollut, niin reissu olisi jäänyt tekemättä. En ollut edes pakannut, koska olin ihan varma, että ei päästä lähtemään. Sitten kun ultrassa näkyi, että onkin oikeassa paikassa, niin sitten äkkiä kotia pakkaamaan. No tämähän meni kesken jo reissun aikana, mutta selvisi vasta monta viikkoa myöhemmin ultrassa. Otettiin sitten lääkkeillä pois.
Salmiakki, mun mielestä sä olet vahva etkä todellakaan luovuttaja!
Juntturalle plussatuulia, hirmuisesti tsemppiä ja kaikkea hyvää!!!!:)
Mä olen ihan samaa mieltä, että nuo mietelauseet on ihan hölynpölyä. Ei me todellakaan olla tehty mitään sellaista, että ansaittaisiin tämmöistä. Ja itse stressaan myös tuota, että mitä jos tajuan monen vuoden kuluttua, että elämä on vaan lipunut ohi ja ainoa asia, johon olen keskittynyt, on tämä. Tämä on älyttömän iso juttu, mutta onhan elämässä paljon muutakin. Mun mieshän ehdotti ensimmäisen hoitokierron jälkeen, että jos toinen menee yhtä huonosti, niin pidetään taukoa ja alan itse kallistua nyt samalle linjalle. Haluan välillä ajatella jotain muuta kuin tätä ja laskea päiviä, odottaa ultraa, odottaa punktiota, odottaa siirtoa, piinailla ennen testiä...Meillä kävi viimeksi ihan samalla tavalla, että ei oltu uskallettu mitään reissua jne. suunnitella / varata ja sitten päätettiin, että perhana, nyt loppui odottelu ja varattiin matka Espanjaan. No enköhän minä tehny puoltoista viikkoa ennen reissua positiivisen raskaustestin. Sitten mentiin ihan paniikissa ultraan just ennen lähtöä varmistamaan, ettei kyseessä ole kohdun ulkopuolinen, koska jos olisi ollut, niin reissu olisi jäänyt tekemättä. En ollut edes pakannut, koska olin ihan varma, että ei päästä lähtemään. Sitten kun ultrassa näkyi, että onkin oikeassa paikassa, niin sitten äkkiä kotia pakkaamaan. No tämähän meni kesken jo reissun aikana, mutta selvisi vasta monta viikkoa myöhemmin ultrassa. Otettiin sitten lääkkeillä pois.
Salmiakki, mun mielestä sä olet vahva etkä todellakaan luovuttaja!
Juntturalle plussatuulia, hirmuisesti tsemppiä ja kaikkea hyvää!!!!:)