Eilinen keräys tuntuu yhä kropassa. Vatsan seudulla kipua ja vessassa käyminen kivuliasta. Lisäksi pahoinvointia ja ollut vaikea syödä. Tässä mennään nyt hirveäessä myllerryksessä ja vaikea sanoa mikä johtuu lääkkeistä, mikä punktiosta, mikä sitä edeltäneestä jännityksestä ja unettomuudesta ja mikä tämän päivän murskaavista uutisista. Tänään piti tulla järjestelmään tieto moniko kahdeksasta munasolusta hedelmöittynyt. Aavistin pahaa, kun vieraasta numerosta soitto. Lääkäri sitten kertoi, ettei yksikään hedelmöittynyt. Oli onneksi ymmärtäväinen ja kyseli jaksanko keskustella asiasta ja kuunnella mitä hän ehdottaa jatkoon. Sanoi, että seuraavaksi tehtäisiin icsi ja erilainen hoitokaava (lyhyt), jos halutaan vielä kokeilla. Kuulemma tätä ensimmäistä ei lasketa mukaan kolmeen julkisella tarjottavaan yritykseen, kun ei päästy siirtoon asti. Joka tapauksessa nyt pitäisi antaa kehon palautua, mutta viivettä tulee myös siitä, että joudumme uudelleen jonoon. Hän ymmärsi, etten ollut vielä valmis keskustelemaan enempää asiasta, saatika tekemään päätöksiä ja sovittiin jatkokeskustelu ensi kuuhun.
Eilen olin sitä mieltä, etten suostu ja jaksa tällaista enää ikinä, nyt harmittaa, ettei uusi hoito voi alkaa nopeammin. Iso pettymys ja kriisi. Yksi läheinen kysyi tarkoittaako tämä nyt sitä etten voi saada lapsia. En ollut itse edes ajatellut asiaa vielä noin lopullisesti, niin kysymys säikäytti ja sai miettimään.
Meillä takana kolme vuotta yritystä ilman yhtään tärppiä ja nyt tämän myötä selvisi, että munasoluissa vikaa tai poikkeavuutta. En tiedä voiko kyse olla liian kovasta kuoresta, jota vaikea läpäistä vai ovatko kaikki munasolut viallisia. Luulisi, että viallisetkin voisivat hedelmöittyä ja sitten kehitys lakkaisi. Lääkäri ei osannut sanoa syytä miksi yksikään munasolu ei hedelmöittynyt, mutta aion kysyä vielä myöhemmin uudelleen. Veikkaan, että tuo sama vika ollut koko ajan ja siksi inseminaatiotkin olleet tuloksettomia. Onneksi ei jääty tekemään enempää niitä, vaikka niissä aina sanottiin kuinka hienolta kaikki näyttää ja kuinka hyvät mahdollisuudet on. Huvittaa ja myös harmittaa kuinka säännöllisesti käytettiin ehkäisyä kaikki vuodet (turhaan?), on aikataulutettu kaikkia menoja ja harrastettu läheisyyttä oikeaan aikaan kuusta, kun mahdollisuudet olleet ilmeisesti olemattomat. Montako kertaa viime kesänäkin ajelin mökiltä tiettynä päivänä kotiin, jotta ajoitus oli oikea.
Onko kenelläkään kokemusta moisesta nesteilystä? Mulla siis ivf:ssäkin oli samaa, aiemmista siirroista en muista, että olisi ollut, mutta voi vissiin liittyä sektioon. Onpa tosiaan aina niin monta mutkaa matkalla, että pääsee edes siirtoon. Ja toki tosiaan pieni flunssakin tässä. Oispa hauska piinailla samaan aikaan @Pian 41 v.
Mulla se todettiin ennen punktiota ja oltais ilmeisesti vielä ultrattu ja katsottu et onko se siellä ennen tuoresiirtoa. Nyt kun sitä tuoresiirtoa ei tullut niin kaipa se tulee seuraavien kuukautisten aikana pois jos ei oo ite imeytynyt jonnekki 
Mulla saattaa hyvinkin olla sama jonotus edessä, jos ei yhtään alkiota kolmesta ole kunnollisia, meidän geenivirheen periytyvyys on peräti 50% ja lisäksi tietysti katsotaan vielä kromosomitkin, joten ei kauhean hyvät mahdollisuudet ole siihen, että siirtoon välttämättä pääsisi kevään aikana.
Onko sulla vapaa viikonloppu edessä, että saat hieman levätä ja käydä asiaa puolison kanssa läpi? Toivon todella, ettei tämä kuitenkaan johda lopulliseen lapsettomuuteen. Voimia sinne