IVF/ICSI-HOIDOT 2022

[Taikurinviitta]

Oliko teillä puolisot mukana punktiossa ja alkion siirrossa?

Voi ei ompa ikävän kuuloinen tilanne teillä voiko olla että miestäkin jännittää niin siksi kovin vastahakoinen?

Mulla oli puoliso mukana punktiossa, hän sai halutessaan tulla toimenpiteeseen mukaan. Toki samalla hän sinne jäi kun oman näyttensäkin kävi antamassa samaan aikaan. Ja tietenkin pitää olla hakija, koska punktion jälkeen ei saanut itse lähteä ajamaan autoa kun oli saanut vahvoja kipulääkkeitä.

Alkion siirrossa taas puoliso ei ollut mukana. Se oli tosi nopea max. 10 min käynti. Siinä siis pienellä katetrilla siirrettiin alkio kohtuun niin se ei oikein tuntunut edes miltään.

Ainiin meillä myös piti ennen punktioo molempien tunnistautua sihteerin luona ja kirjoittaa suostumuspaperit kuntoon niin siinäkin mielessä puolison läsnäolo pakollista punktiopäivänä

 

[Vapsu]

@Vapsu Onpas nyt harmillista. Alkionsiirtoon oon joutunu meneen yksin aikaisemmin kun mies ei vaan päässy töistä eikä sillä mitään siellä tee. Huomennakin meen yksin. Punktioon kyllä tarvii mukaan ja mies silitteli olkapäätä siellä ja se auttoi.

Sano sille miehelles, että tässä ei ole mitään hävettävää! Ja sulla on oikeus kertoa jollekin läheiselle hoidosta, mutta eihän sun tarvi kaikkea kertoa. Mua helpottaa kun saa jakaa kavereille. Mä oon yhdessä whatsapp-ryhmässä kans missä kaikki on hoidoissa. Simpukan facen kautta löytyi. Auttaisko sellainen?

Mies voi valehdella menevänsä vaikka hammaslääkäriin tai johonkin toimenpiteeseen. Joku akuutti

Ehdotinkin hammaslääkäriä mutta ei halua valehdella. valehdella vois jos sanotaan mulla olevan joku leikkaus tai muu johon joutuu kuljettaa mutta omista asioistaan ei aio valehdella. Musta taas ei tunnu kivalta jos mulle keksitään miehen työpaikalle joku kuvitteellinen sairaus/leikkaus

Tollanen wa ryhmä olis kyllä kiva, miehelle ei voi puhua tästä aiheesta kuin pakolliset jutut kun tulee niin pahalle tuulelle aina sen jälkeen jos yritän puhua. Mulle tosi iso asia mistä oon innoissaan kun meidän haaveet alkaa pikkuhiljaa toteutumaan (ehkä, mut ainaki ollaan lähempänä niitä) ja kaikki pitää pitää sisällään.. hoidoissa ei oo mitään hävettävää mutta mies kokee olevansa ”huono mies” niiden takia

 

[Piisku]

Oliko teillä puolisot mukana punktiossa ja alkion siirrossa?

Taas avautuminen.
Mä alan olla tosi loppu näihin ”vastoinkäymisiin” mitä mies tuntuu aiheuttavan meillä.. aiemmin oli yksi show nuo sukupuolitautitestit minne nyt kuitenkin ymmärsi varata ajan.. Ollaan tiedetty jo pitkään hoidon ajankohta (2 viikon tarkkuudella), nyt sitten alkanut vääntö tarviiko miehen tulla sinne mukaan ollenkaan. Olen yrittänyt sanoa että hänen pitää tulla sinne hoitamaan oma osuutensa (ei halua koska vasta sai ne nollatulokset niin tuoretta tavaraa ei kuitenkaan voi käyttää), plus en voi ajaa kotiin ainakaan punktion jälkeen (matkaa 200km, ehdotti taksia mutta en todellakaan halua kun en tiedä mikä olo on punktion jälkeen) ja muutenkin, hän ei halua että kukaan saa tietää näistä hoidoista, joten mulla ei ole muuta joka voisi tulla tueksi kuin hän. Mä ihan oikeesti pelkään sairaaloita ja kaikkia tutkimuksia, en voi mennä sinne yksin. Töistä ei voi kuulemma olla pois tai tarkka päivä ainakin pitäisi tietää nyt. Eihän sitä kukaan tiedä kun pistoksetkin alkavat vasta parin/kolmen viikon päästä.. olen antanut mahdollisuuden perua kun mun silmiin näyttää ettei halua edes tätä enää mutta kuulemma sekään ei ole vaihtoehto. Töihin ei voi sanoa että on yllättävä henkilökohtainen meno eikä voi kertoa totuuttakaan. Ahdistaa että jos tämä on tällaista niin meneekö hoidotkin pilalle stressin takia… pahoittelut jälleen tästä avautumisesta.

Viimeinen kysymys, punktioon en suostu menemään yksin, mutta onko se alkion siirto sellainen että yksin voisin ajaa 200km sinne, käydä siirrossa ja tulla takaisin? Minkälainen vointi teillä on ollut silloin? Mietin voisinko siinä asiassa tulla miestä vastaan ja käydä siellä yksin.

Me ollaan oltu vaihtelevasti yksin ja yhdessä, riippuen miehen työtilanteesta. Punktioon mies lähti kuskiksi ja sen aikaa, kun mä olin punktiossa niin mies oli TEAMs paltsussa autossa. Mut punktion jälkeen, ei edes itse saisi ajaa. Mulla on kyllä siitä ihana tilanne, et melkeen aina on seuraksi lähtenyt mies, sisko tai äiti! Ei oo tarvinnut yksin ajella.
Mäkään en aluks kertonut, kun siskolle. Mut esimiehille oli pakko jossain vaiheessa kertoa, kun en keksinyt enää hyviä syitä muutaman tunnin poissaoloihin.

Mun miehelle oli kanssa vaikee paikka kertoa hoidoista, kun koki sen niin, että on jotenkin huono. Mut nyt kun on uskaltanut puhua parille ystävälle, niin on selkeesti helpottanut ja huomannut, et samoja ongelmia on muillakin!

 

[Sandra84]

Ehdotinkin hammaslääkäriä mutta ei halua valehdella. valehdella vois jos sanotaan mulla olevan joku leikkaus tai muu johon joutuu kuljettaa mutta omista asioistaan ei aio valehdella. Musta taas ei tunnu kivalta jos mulle keksitään miehen työpaikalle joku kuvitteellinen sairaus/leikkaus

Tollanen wa ryhmä olis kyllä kiva, miehelle ei voi puhua tästä aiheesta kuin pakolliset jutut kun tulee niin pahalle tuulelle aina sen jälkeen jos yritän puhua. Mulle tosi iso asia mistä oon innoissaan kun meidän haaveet alkaa pikkuhiljaa toteutumaan (ehkä, mut ainaki ollaan lähempänä niitä) ja kaikki pitää pitää sisällään.. hoidoissa ei oo mitään hävettävää mutta mies kokee olevansa ”huono mies” niiden takia

Laita hänet kuuntelemaan ”Kierron verran toivoa” podcastia, siellä on myös miesten kertomus tai pari. Jos se auttaa? Hän pahimmillaan tekee hallaa hoidoille… Yrittäkää keskustella avoimesti ja kannustavasti, pyytäkää ulkopuolista apua. Mä niin toivon, että sun mies tajuais. Hän en ole ainoa maailmassa tässä tilanteessa. Mikään ei ole hänen vikansa. Ja suakin jännittää. Tää on jännää ja pelottavaa.

 

[Aaltokukka]

Oliko teillä puolisot mukana punktiossa ja alkion siirrossa?

Taas avautuminen.
Mä alan olla tosi loppu näihin ”vastoinkäymisiin” mitä mies tuntuu aiheuttavan meillä.. aiemmin oli yksi show nuo sukupuolitautitestit minne nyt kuitenkin ymmärsi varata ajan.. Ollaan tiedetty jo pitkään hoidon ajankohta (2 viikon tarkkuudella), nyt sitten alkanut vääntö tarviiko miehen tulla sinne mukaan ollenkaan. Olen yrittänyt sanoa että hänen pitää tulla sinne hoitamaan oma osuutensa (ei halua koska vasta sai ne nollatulokset niin tuoretta tavaraa ei kuitenkaan voi käyttää), plus en voi ajaa kotiin ainakaan punktion jälkeen (matkaa 200km, ehdotti taksia mutta en todellakaan halua kun en tiedä mikä olo on punktion jälkeen) ja muutenkin, hän ei halua että kukaan saa tietää näistä hoidoista, joten mulla ei ole muuta joka voisi tulla tueksi kuin hän. Mä ihan oikeesti pelkään sairaaloita ja kaikkia tutkimuksia, en voi mennä sinne yksin. Töistä ei voi kuulemma olla pois tai tarkka päivä ainakin pitäisi tietää nyt. Eihän sitä kukaan tiedä kun pistoksetkin alkavat vasta parin/kolmen viikon päästä.. olen antanut mahdollisuuden perua kun mun silmiin näyttää ettei halua edes tätä enää mutta kuulemma sekään ei ole vaihtoehto. Töihin ei voi sanoa että on yllättävä henkilökohtainen meno eikä voi kertoa totuuttakaan. Ahdistaa että jos tämä on tällaista niin meneekö hoidotkin pilalle stressin takia… pahoittelut jälleen tästä avautumisesta.

Viimeinen kysymys, punktioon en suostu menemään yksin, mutta onko se alkion siirto sellainen että yksin voisin ajaa 200km sinne, käydä siirrossa ja tulla takaisin? Minkälainen vointi teillä on ollut silloin?

Mä olin talvella kaverille tukena ja kuskina sekä munasolujen punktiossa että myöhemmin alkion siirrossa. Punktion jälkeen hänellä oli todella hankala olo, pelkkä normi kävely jo sattui kun lähdettiin kävelemään parkkipaikalle. Hän oli jo ennen punktiota alamahastaan arka + aika lailla turvoksissa. Hain auton ja kuulemma kaikki töyssyt / kuopat tuntuivat tosi pahoille. Ajettiin meille 20 km, jossa pötkytteli sohvalla seuraavaan päivään ennen pidemmälle (120km) lähtemistä. Punktiosta sai suoraan saikkua 2vrk.
Lääkkeelliseen kiertoon tehdyn pas-siirron jälkeen, joka kuulemma vastoin ennakko- odotuksia ei tuntunut yhtään missään. Hänellä kun on kohdun kaula jotenkin mutkalla/ vahvasti taipunut. Sai lepäillö n30min siinä siirtohuoneen gynepedillä, käveli reippaana autolle, käytiin makkärissä, ajettiin meille.
Olisi kuulemma voinut voinnin jälkeen lähteä kotiin, mutta jäi yökylään kuten oli se ennalta sovittu. Valitettavasti se pas ei tuottanut tulosta mutta nyt kuulemma oli saanut tuplaviivat. Oli ollut hotellissa yötä ja toka siirto oli ollut myös kivuton.

 

[Synkkä-Helena]

Ikävä tilanne sulla @Vapsu

Mä olen pitänyt itsestään selvänä että mun mies on mukana kaikilla käynneillä. Tänään viimeksi hän joutui keksimään töissä syitä poissaololleen kun ei hoidoista halua kertoa esihenkilölle. Itse näen niin että nainen kärsii näistä hoidoista (ja tulevasta raskaudesta) niin paljon enemmän että vähintä mitä mies voisi tehdä on tukea prosenttia. Yhteinen projekti, yhteinen lapsi.

 

[Vapsu]

Kiitos kaikille vastauksista

Molempia meitä jännittää ja pelottaakin, mutta ajattelin kun tähän lähdettiin että yhdessä selvitään ja ollaan toistemme tukena. Tulin niin surulliseksi kun toinen sanoi ettei tulisi mukaan etenkin kun tietää mun peloista, ei käynyt mielessäkään ettei muka molemmat sinne mentäis.

 

[kurjenmiekka]

@Vapsu, onpa kuormittavaa kyllä! Miehen pitää kyllä jossain vaiheessa siellä käydä ne paperit kirjoittamassa, eihän he voi käyttää pakastesiittiöitäkään ilman että luvat on kunnossa. Eikö se olisi sama sitten lähteä mukaan sinne punktioon, niin hoituisi kaikki kerralla. Jonkun sinne on lähdettävä sun kanssa, kun ei voi tietää etukäteen, miten kipeä on, ja sun ajaminen ei tuu kyseeseen ollenkaan. Ja onhan se punktio nyt jännittävä ja iso juttu!! Se on käytännössä päiväkirurginen toimenpide. Jos saisittekin jotenkin paperihommat hoidettua, kyllä tarviit sinne jonkun kaverin/läheisen mukaan.

Mun mieheni oli punktioissa mukana, siirroissa taisi olla kerran, kun sattui aikataulut mätsäämään. Onneksi hoitajat ja lääkäri oli aina tuttuja ja ihania, joten ei pelottanut olla yksin.

Niin ja mites meidän tilanne. No. Ryntäsin töistä kotiin ja päästelin laimeat iltapäiväpissat tikkuun ja odotin pessimistisesti tulosta. Itku pääsi kun haamu ilmestyi ja yltyi vaan. Eihän toi nyt mikään maailman vahvin ole, mutta enemmän kuin koskaan. Heti hain kaupasta uudet testit, että voin testata vaikka joka aamu.

 

[Kanna]

@Vapsu kuulostaa tosi kurjalta miehesi suhtautuminen asiaan! Mielestäni punktiosta ei saa lähteä ilman saattajaa pois, koska toimenpiteessä on käytetty todella vahvoja lääkkeitä.

 

[Kanna]

@Vapsu, onpa kuormittavaa kyllä! Miehen pitää kyllä jossain vaiheessa siellä käydä ne paperit kirjoittamassa, eihän he voi käyttää pakastesiittiöitäkään ilman että luvat on kunnossa. Eikö se olisi sama sitten lähteä mukaan sinne punktioon, niin hoituisi kaikki kerralla. Jonkun sinne on lähdettävä sun kanssa, kun ei voi tietää etukäteen, miten kipeä on, ja sun ajaminen ei tuu kyseeseen ollenkaan. Ja onhan se punktio nyt jännittävä ja iso juttu!! Se on käytännössä päiväkirurginen toimenpide. Jos saisittekin jotenkin paperihommat hoidettua, kyllä tarviit sinne jonkun kaverin/läheisen mukaan.

Mun mieheni oli punktioissa mukana, siirroissa taisi olla kerran, kun sattui aikataulut mätsäämään. Onneksi hoitajat ja lääkäri oli aina tuttuja ja ihania, joten ei pelottanut olla yksin.

Niin ja mites meidän tilanne. No. Ryntäsin töistä kotiin ja päästelin laimeat iltapäiväpissat tikkuun ja odotin pessimistisesti tulosta. Itku pääsi kun haamu ilmestyi ja yltyi vaan. Eihän toi nyt mikään maailman vahvin ole, mutta enemmän kuin koskaan. Heti hain kaupasta uudet testit, että voin testata vaikka joka aamu.

Onnea, toivottavasti pysyy kyydissä loppuun asti!!

 

[Nimahy]

@Vapsu, onpa kuormittavaa kyllä! Miehen pitää kyllä jossain vaiheessa siellä käydä ne paperit kirjoittamassa, eihän he voi käyttää pakastesiittiöitäkään ilman että luvat on kunnossa. Eikö se olisi sama sitten lähteä mukaan sinne punktioon, niin hoituisi kaikki kerralla. Jonkun sinne on lähdettävä sun kanssa, kun ei voi tietää etukäteen, miten kipeä on, ja sun ajaminen ei tuu kyseeseen ollenkaan. Ja onhan se punktio nyt jännittävä ja iso juttu!! Se on käytännössä päiväkirurginen toimenpide. Jos saisittekin jotenkin paperihommat hoidettua, kyllä tarviit sinne jonkun kaverin/läheisen mukaan.

Mun mieheni oli punktioissa mukana, siirroissa taisi olla kerran, kun sattui aikataulut mätsäämään. Onneksi hoitajat ja lääkäri oli aina tuttuja ja ihania, joten ei pelottanut olla yksin.

Niin ja mites meidän tilanne. No. Ryntäsin töistä kotiin ja päästelin laimeat iltapäiväpissat tikkuun ja odotin pessimistisesti tulosta. Itku pääsi kun haamu ilmestyi ja yltyi vaan. Eihän toi nyt mikään maailman vahvin ole, mutta enemmän kuin koskaan. Heti hain kaupasta uudet testit, että voin testata vaikka joka aamu.

Vautsi vau, onpa selkeä Millä piinapöivällä olet menossa? Itse odottelen menkkoja jo pessimistinä (pp 4) kun olot on ihan silleen.. no, odotellaan vaan. Millä päivillä muilla on alkaneet menkat tuoresiirron jälkeen?

 

[kurjenmiekka]

Vautsi vau, onpa selkeä Millä piinapöivällä olet menossa? Itse odottelen menkkoja jo pessimistinä (pp 4) kun olot on ihan silleen.. no, odotellaan vaan. Millä päivillä muilla on alkaneet menkat tuoresiirron jälkeen?

Pp11! Älä vielä luovu toivosta! Mulla on aiemmin alkanut menkat vasta pitkälti negan jälkeen, kp28-32 eli mulle ihan normaalisti.

Teippasin tikun vessan peiliin ettei se putoa ja häviä tms. Pakko aina välillä käydä vaan katsomassa sitä, kun en meinaa uskoa.

 

[Taikurinviitta]

En myöskään malttanut odottaa testin tekemistä torstaihin, vaan testasin jo tänään, ja arvatkaapa, kaksi viivaa näkyi voiko olla totta nyt tuntuu kyllä vielä pidemmiltä nämä päivät ennenkuin saa tietää miten tämä tästä jatkuu

 

[Sandra84]

Onnea @kurjenmiekka ja Taikurinviitta! Tarrasukkia nyt kovasti!

@Vapsu Kehut sitä miestä vaan kauheesti, niin ehkä hän siitä. Mutta tukea te tarvitsette henkisellä puolella! Molemmat Tää on rankkaa.

 

[Kumma]

Jes mitä plussauutisia täällä olikin! Onnea @kurjenmiekka ja Taikurinviitta!

@Sandra84 tsempit tän päivän siirtoon!

@Vapsu rankka tilanne tuo kyllä miehen kanssa. Kärsivällisyyttä sulle, sillä pahan olon tunnereaktioiltahan nuo kuulostaa ja lopulta toivottavasti miehelläkin järki voittaa.

 

[Sandra84]

Kiitos! Sain just tiedon, että pääsen siirtoon ja alkiot ovat jatkaneet jakautumistaan…

 

[S33]

Täällä alkaa tänään Menopurin pistäminen ja fiilikset vaihtelee ahdistuksen ja pelon ja toivon välillä. Vuosi sitten tehty ICSI puolison siittiöillä meni pieleen, niin siksi tuntuu, ettei uskalla luottaa kaiken menevän hyvin. Nyt lahjasiittiöt käytössä, mutta silti huolettaa, onko minun munasolut laadukkaita ja meneekö kaikki hyvin. Pakko koittaa virittää mieltä positiiviseksi ja luottavaiseksi. Kaikkihan voi myös onnistua tosi hyvin ja helposti.

 

[Synkkä-Helena]

Ihanaa että täällä satelee plussia! Antaa toivoa itsellekin.

Perjantaina ensimmäinen punktio ikinä ja maanantaille kaavailtu alkionsiirto. Jännittää ihan hulluna mutta oon tietty innoissani!

 

[Haaveena]

Oon tosi onnellinen kaikkien plussanneiden puolesta!

Ja ihan murtunut omasta puolestani. Tänä aamuna testissä näkyi enää hädintuskin mitään. Hoitopaikan puolesta verikoe ei ole mahdollinen, enkä pääse edes ennen ultraa jonoon, koska eka digi oli posi. Teen nyt pian digin uudestaan ja toivon, että päästäisivät sitten jonoon uuteen hoitoon.

Tämä tuntuu niin paljon rankemmalta, kun ensin tulos oli positiivinen.

 

[Kanna]

Oon tosi onnellinen kaikkien plussanneiden puolesta!

Ja ihan murtunut omasta puolestani. Tänä aamuna testissä näkyi enää hädintuskin mitään. Hoitopaikan puolesta verikoe ei ole mahdollinen, enkä pääse edes ennen ultraa jonoon, koska eka digi oli posi. Teen nyt pian digin uudestaan ja toivon, että päästäisivät sitten jonoon uuteen hoitoon.

Tämä tuntuu niin paljon rankemmalta, kun ensin tulos oli positiivinen.

Olen niin pahoillani!