Heippa kaikille!
Jonkin aikaa jo seuraillut tätä ryhmää taustalta, mutta taidampa minäkin nyt aktivoitua. Olen siis 35v, puolisoni 32v. Yritystä meillä on takana nyt 1,5v, jonka aikana raskaus on alkanut kahdesti mutta myös päättynyt varhain: 8/20 km 5+ jotain, 1/21 tuulimunaraskaus ja lääkkeellinen tyhjennys. Edellisestä suhteesta minulla on myös km 9+ jotain. Keväällä pääsimme keskenmenoihin liittyen tutkimuksiin, joissa ei muuta löydetty, kuin rajoilla oleva kilpisrauhasarvo. Ferrit ollut myös melko matalahko (12/20 se oli 20 luokkaa). Alkuvuodesta olen syönyt myös rautaa ja keväästä asti kilpirauhasen vajaatoimintaan Thyroxinia.
Toukokuussa pääsimme ensimmäiseen inssiin, kaikki meni kuten piti ja munarakkuloita oli hyvä määrä. Tulosta ei kuitenkaan tullut ja jatkoimme suoraa seuraavasta kierrosta, ei tulosta. Heinäkuun sulun ajan yritystä itsenäisesti, ei tulosta. Maanantaina kävin jälleen ultrassa viimeistä inssiä varten, mutta rakkuloita ei tällä kertaa ollutkaan kuin yksi todella iso ja kaksi hyvin pientä. Lääkäri epäili, ettei ovulaatiota tästä kierrosta tapahdu, sillä ovulatoorinen rakkula ei kasvaisi noin isoksi. En tiedä mitä on tapahtunut ja voiko hedelmällisyys romahtaa kuukaudessa näin, vai missä kaikki rakkulat olivat
aiemmin lääkärit kertoneet hyvästä reservistä rakkuloita. No, yhdessä lääkärin kanssa sovimme, ettei kolmatta inssiä jäädä enää odottelemaan, vaan siirryimme nyt IVF-jonoon. Loka-joulukuussa arviolta olisi sitten meidän vuoro. Hieman ristiriitaset fiilikset olleet, toisaalta olen iloinen että pääsimme jonoon (toki jonotus kyllä turhauttaa), mutta samaan aikaan huolettaa, onko hedelmällisyys todella laskenut nyt jotenkin huomattavasti. Toisen inssin jälkeen lääkäri oli ehdottomasti kolmannen inssin kannalla, sillä syytä miksei se voisi onnistua, ei ollut. Mutta nyt lääkäri olikin jo IVF:n kannalla. Pitkällä kaavalla lähdetään kokeilemaan.
Toivon kaikille onnistumista tällä polulla, jospa tämä tie toisi sitten meille kaikille onnistuneen lopputuloksen