Heippa kaikille
Minäkin uskaltaudun tänne ekaa kertaa kirjottamaan, tuota vanhaa ketjua onkin jo tullut seurailtua.
Tässäpä ensin vähän meidän taustaa. Minä 31 ja mies 36. Mulla on aiemmasta suhteesta 5-vuotias poika, miehelle olisi ensimmäinen lapsi kyseessä. Vauvalle annettiin lupa tulla 12/2017, mutta kun mitään ei (greippimehusta jne. huolimatta) alkanut vuoteen kuulua niin saatiin lähete OYSiin. Ensikäynnille päästiin 5/2019 ja silloin selvisi että miehen simpat on niin huonolaatuisia, että mennään suoraan ICSIin. Multa löytyi hieman PCOS-tyyppiset munasarjat mutta ei muuta mikä selittäisi lapsettomuutta. Lyhyen kaavan hoito alkoi elokuun lopussa ja punktio oli 9.9. Saaliiksi saatiin 26 munasolua, joista 18 hedelmöittyi ja näistä kehittymistä jatkoi 7. Munasolujen määrän takia hypeririski oli niin korkea että tuoresiirtoa ei voitu tehdä, eli pakkaseen meni kaikki 7 alkiota. Tyhjennysvuodon jälkeen kierto venyi tavallista pitemmäksi ja seuraavassa kierrossa ei sitten ultrien ja testien mukaan tullutkaan ovista ollenkaan --> PAS ei onnistunut
Seuraavaan kiertoon aloitin Letrozolit ja ovis tulikin ajallaan, mutta itsenäisyyspäivän pitkän viikonlopun takia PAS ei taaskaan onnistunut. Seuraava ovis & siirto sattui sitten joulutauon ajalle.
Alkoi jo usko loppua että päästäänkö me ikinä sinne alkionsiirtoon asti näiden aikataulujuttujen ym. takia, mutta nyt vihdoinkin tässä kierrossa se onnistui
Siirto oli 4.2. ja alkio oli kuulemma hyvä, oli jatkanut jakautumista sulatuksen jälkeen. Eli piinapäiviä tässä on elelty, testin saa tehdä lauantaina. Tietenkin oon hullun lailla tässä koko ajan kuullostellut omaa kroppaa ja yrittänyt löytää jotain raskausoireita. Nyt menee Terolut ja se tekee rinnat kipeiksi ja tuntuu että se vaikuttaa mulla myös niin että unet on semmoista koiranunta, eli sen kautta sitten ilmassa on myös väsymystä. Eli nämä "oireet" menee nyt ihan vaan lääkkeiden piikkiin. Ei näitä turhaan sanota piinapäiviksi