Täällä vauva kans ihmeissään, kun välillä tissiä tarjotaan kumin kanssa ja välillä ilman. Toistaiseksi huolii molemmin tavoin, mutta raivari meinaa joskus iskeä, kun kumittomasta tissistä ei saa niin helposti otetta. Annan rintaa ilman kumia silloin, kun se ei ole ihan täys maitoa, niin otteen saa helpommin eikä maitoa valu vauvan suupieltä pitkin valtoimenaan (kumi toimii täyden tissin kanssa hyvänä "maidonkerääjänä").
Tänä iltana oli semmoinen tissimaraton ja -raivari että... Vauva vaan imi ja imi, niin että olin varma ettei tissessä ole enää mitään mitä imeä. Hirveä hermostuminen joka kerta, kun nostin puoliunessa olevan pojan pois rinnalta ja sit raivolla yritti saada uutta otetta ja raivostui heti kun ei onnistunut. Iltapala-aikakin lähestyi ja pelkäsin, ettei poika saa tarpeeksi maitoa yötä vasten. Päätin sulattaa pakkasesta maitoa ja jättää iltasyötöt miehelle, jotta pääsen itse syömään ja hengähtämään. Hyvin toimi ja poika nukahti tyytyväisenä.
Nyt vaan huomaan pelkääväni, että onko mun maidontuotanto vähenemään päin, vai mistä tuo johtui ettei poika saanut tissillä mahaansa täyteen. Selkeästi sitä nimittäin otti päähän, että vaikka kuinka imee ja imee, niin nälkä ei lähde. Onhan imetys tosi sitovaa ja raskastakin puuhaa, mutta kyllä mä silti haluan itse ruokkia meidän vauvan. Yritän nyt vaan olla stressaamatta ja arvostaa sitä, että imetys on lähtenyt hyvin käyntiin ja toivoa, että se jatkuisi vielä pitkään.
Tänä iltana oli semmoinen tissimaraton ja -raivari että... Vauva vaan imi ja imi, niin että olin varma ettei tissessä ole enää mitään mitä imeä. Hirveä hermostuminen joka kerta, kun nostin puoliunessa olevan pojan pois rinnalta ja sit raivolla yritti saada uutta otetta ja raivostui heti kun ei onnistunut. Iltapala-aikakin lähestyi ja pelkäsin, ettei poika saa tarpeeksi maitoa yötä vasten. Päätin sulattaa pakkasesta maitoa ja jättää iltasyötöt miehelle, jotta pääsen itse syömään ja hengähtämään. Hyvin toimi ja poika nukahti tyytyväisenä.
Nyt vaan huomaan pelkääväni, että onko mun maidontuotanto vähenemään päin, vai mistä tuo johtui ettei poika saanut tissillä mahaansa täyteen. Selkeästi sitä nimittäin otti päähän, että vaikka kuinka imee ja imee, niin nälkä ei lähde. Onhan imetys tosi sitovaa ja raskastakin puuhaa, mutta kyllä mä silti haluan itse ruokkia meidän vauvan. Yritän nyt vaan olla stressaamatta ja arvostaa sitä, että imetys on lähtenyt hyvin käyntiin ja toivoa, että se jatkuisi vielä pitkään.
Ehkä sitä maitoa siis alkaa kohta tulemaan riittämiin :)