Imetys

Munkin anoppi selitti aina naapurin miehillekki kuinka mulla maitoa tullee ja kyseli että söikö kummatki tissit ja mulla tuli aina tosi epämiellyttävä olo ihan niinku ne äijät ois jääny vahtaamaan ja miettimään että kummankoha tissin se vauva söi.. :D kyllä ärsytti!
 
Voi ei jutsa! :D :D Tisukkaa vaan poskeen. ;) Se on kyllä jännä, että imettäminen on kaikkien puheenaihe. Multakin on moni kysynyt suoraa, että tuleeko maitoa riittävästi? Mitä pirua se niille kuuluu?! Ärsyttää vastailla puolituttujen uteluihin. Imettäminen on jotenkin niin herkkä asia, että ainakin harkitsen toden teolla miten kysyn imettämisestä läheiseltäkään ystävältä. Tässä yksi tuttuni sai vauvan hieman minua aiemmin. Kiersin kuin kissa kuumaa puuroa aihetta ennen kuin kysyin miten heillä ruokaillaan.. ;)
 
Noihin puolituttujen uteluihin olen vastannut niin kuin kysyjä selvästi olettaa asian olevan, vaikkei se aina ole totta ollutkaan. Mutta tyssääpä utelut siihen. :) Kaikki keskustelut menevät about näin: "Mites teillä menee?" Hyvin. "Onko kiltti vauva?" On. "Antaako hän teidän nukkua?" Antaa. "Imetätkö?" Jep. "Tuleeko riittävästi maitoa?" Joo. "Miten sä oikeasti jaksat?" Ihan hyvin. "Eikö olekin tosi raskasta se imetys!" On, mitäs teille kuuluu?
 
Tää imetys taitaa olla vähän samanlainen juttu kuin raskausaikana mahan koskettelu.. en mäkään hitto vie mene puolituttujen mahaa silitteleen ja taputteleen. "Mahtaako siellä olla ihan kaksi?"

Eli siinä vaiheessa kun lapsen saat sun tisseistä tulee ns. yleistä riistaa ja otsassas lukee "Osuuskunta meijeri". Mä en enää edes kiinnitä huomiota koko asiaan.. ei se miksikään muutu kuitenkaan :)
 
Meillä loppui imetys nyt kokonaan. Mulla oli tosiaan ne suihkutissit eikä imetys ollu mitenkää helppoa. 3kk kuitenki mentiin, yritän aatella positiivisesti. Iltahuudot on loppunu pullon myötä ja eräs sanokin mulle että ei suihkutissit tarkota sitä että maitoa olis paljon vaan saattaahan se alussa suihkuta mutta loppuu hyvin äkkiä. Minusta se saattas täsmätä kun vauva ei oo iltaraivareissaan tissiä huolinu ku muutaman imasun ja taas alkanu huutamaan.

Noh kuitenkin nyt on jotenki helpottunu olo mutta silti vähän semmonen haikea. Ja rehellisesti sanottuna paska äiti-olo. Kuuluu varmaa asiaan? Vaikka eihän se imetys mikään äitiyden mittari oo! En tiiä miksi on tämmönen olo vaikka tiiän että meidän elo muuttu kyllä tän myötä sujuvammaksi.

Äiti rohkas mua mutta kyllä jännittää seuraava neuvola kun se taas kysyy imetänkö. Lapsellista jännittää kun itehän mä valintani teen mutta silti. :nailbiting:
 
Se huono äiti -fiilis menee pian ohi. Itse kun jouduin imetyksen lopettamaan, olin ihan maassa pari päivää. Tuntui haikealta, syylliseltä, pahalta. Mutta hiljalleen aloin hyväksymään asian ja nyt se syyllinen olo on muisto vain! Imetys ei ole äitiyden mittari. Se, että teet juuri niin kuin lapsellesi on parhaaksi, on äitiyden mittari. Nyt häntä pystyyn ja totuttelemaan pullorumbaan!

Meillä poika hyväksyi pullon ensin mukisematta viikon verran, mutta sitten raivoso pullolle ja hamusi tissiä pari päivää. Sekin meni ohi. Edelleen välillä hamuilee, mutta sitten yleensä katsoo mua ja hymyilee... kuin itsekin muistaen, että pullostahan tässä syödäänkin nykyään!
 
Meillä onneksi on pullon huolinu aina, tuntuu vaan välistä niinku se kattois suihkussaki että miksen mä enää syökkään noista?! :D tai sit kuvittelen vaan.. Ja kun tota imetystä joka paikassa tuputetaan niin onhan se aluksi pelottavaa toimia päinvastoin.

Hyvä Triina tietää että tää menee ohi :) eikä tuo pullorumbakaan onneksi työlästä oo. Helpottaa kun tietää että minkä määrän se vauva syö/syökö tarpeeksi ja syöntihetket on paljon rauhallisempia nyt. :)
 
Mä luulen et mulleki tulee haikee ja surullinen olo sit ku tää imetys loppuu. Esikoisen kohdal olin vaan tosi helpottunut, et se ainainen taistelu oli ohi.
 
Hienoa Emmie,että jaksoit tähänkin asti. Turhaan podet huonoa omaatuntoa, olet varmasti parempi äiti lapsellesi imettämättä, jos se sinulle suurta päänvaivaa ja pahaa mieltä on aiheuttanut. Näin ainakin uskon. Ja turhaan sitä neuvolaakaan jännität, sehän on tasan sun asias, miten päätät tehdä. Eikös kuitenkin joidenkin tutkimusten mukaan, suurin osa lopeta täysimetyksen jo 1 kk:n jälkeen? Sähän jaksoit kuitenkin paljon pidempään.

Neuvolasta tuli mieleen, kun silloin ekoilla kerroilla, kun vauva oli syntynyt, oli jotain puhetta arjen pyörittämisestä ja he alkoivat mulle jotain esikoisesta, että siellähän on kivoja perhekerhoja jne, missä käydä kun olette kotona keskenään jne. Oli tädillä ilme näkemisen arvoinen kun kerroin, että poika käy kyllä kolmesti viikossa hoidossa ja saa ihan kivasti siellä aktiviteetteja. Perusoletus kun tuntuu olevan, että kaikki lapset sitten hoidetaan kotona. Eikä siinä, en tuomitse ketään ja hieno homma, jos jaksaa. Ilmoitin myös tädille heti kättelyssä, että mun äitiys ei ole siitä kiinni, onko lapsi hoidossa vai kotona, että ihan hyvällä omalla tunnolla hänet sinne vien :)

Tuosta tiheästä imusta..meillä niitä tuntuu tulevan myös aika tasaisesti, riippumatta siitä, mikä ikä on menossa. Melkein parin viikon välein tulee aina joku päivä kun melkein asutaan rinnalla..myös yöllä.
 
Emmie14: Ei väliä imettääkö vauvaansa vai ei, kun jokainen meistä on kuitenkin paras äiti lapselleen. :) Neuvolaakaan ei kannata ottaa liian vakavasti. Jos terveydenhoitajasi kuitenkin on yli-innokas imetysfanaatikko, niin voithan aina kertoa edelleen imettäväsi.. Maidon valkoinen valhe ketään satuta! ;)

Aamutähti: Tuntuu tosiaan olevan jopa paheksuttavaa, että esikoinen hoidossa, kun äiti kotosalla vauvan kanssa. En ymmärrä miksi näin on.. Käsittämätöntä, ilmeisesti äitien pitää kaikki jaksaa. Meilläkin siis esikoinen käy kerhossa ja minunkin neuvolaterkka tuntui pyöräyttävän silmiään kerhosta kuullessaan. Sympatiaa ei tunnu heruvan tässä asiassa kyllä neuvolalta.. Saisi mielestäni tässä asiassa tapahtua muutos. Liian monta pienten lasten vanhempaa, kun on uupunut viime aikoina.. :(
 
Emmy: Joo niin tuntuu, meillä kyllä neuvolan täti loppujen lopuksi oli sitten aika ymmärtäväinen. Tai tiesi, että mua on turha yrittää alkaa syyllistämään, tuntee mut tosiaan jo esikoisen ajoilta ja olen aika vahva ihminen ja mielipiteeni selväksi tekevä. Meillä esikoinen menee enemmän kuin mielellään noina päivinä hoitoon, siellä on kaverit ja paljon kivaa tekemistä. Kyllä hän kotonakin meidän kanssa viihtyy mutta neljän päivän jälkeen alkaa huomaamaan, että virtaa on kertynyt taas ihan kiitettävästi, vaikka mitä tehtäisiin.

Mulla ei ole lainkaan huono omatunto asiasta, suurin osa mun kavereista on hoitanut myös vanhemmat lapsensa samaan aikaan vauvan kanssa kotona, heiltä olen välillä saanut vähän tuomitsevia katseita tai vihjailevia kommentteja (tai sitten olen ne itse väärin tulkinnut). Suurin osa kyllä ymmärtää ja yksi sanoikin, että olisipa hänkin aikanaan laittaut esikoisen edes parina päivänä viikossa hoitoon niin olisi päässyt paljon helpommalla. Meillä lisäksi asuu nuo sukulaiset, eli juuri ne potentiaalisimmat hoitoapulaiset, aika kaukana, joten apuakaan ei ole ihan heti saatavilla. Ja toisekseen..musta on ihanaa tarjota myös tälle nuorimmaiselle vähän sitä kahdenkeskistä aikaa ja huomiota, samoin kuin esikoisellekin hänen vauva-aikanaan. Tämä nuorempi jää kuitenkin niin paljon vähemmälle huomiolle väkisinkin, jos vertaa esikoisen vauva-aikaan..niin hyvässä kuin pahassakin ;)
 
Toistan itseäni toisesta ketjusta:

Kukas täällä olikaan lentämässä piakkoin? Vinkkinä jonka varmaan tosin tiesitkin, että imetä/anna pulloa nousut ja laskut - se auttaa korvien paineen kanssa. :)
 
Mitenkahan Suomessa junan palvelut toimii? Muistelen, etta lasten vaunu on yleensa ylakerrassa, mutta minnekohan rattaat voi jattaa?
 
Hahah, itekki kirjotin nyt tonne väärään ketjuun sit kuitenkin :D Mä en tiedä mainitsinko tänne edes siitä et lennän? Mut joo, mä ainaki lentelen la.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top