Imetys

Huh huh meillä alkanut kans raivoamiset rinnalla.Raukka huusi täyttä kurkkua nälkäänsä ja kyyneleet valui pitkin poskia mutta silti ei suostunut imemään. Yritin kävellä samaan aikaan ja laulella mutta ei auttanut. Lopulta annoin periksi ja syötin pullosta..kelpas hyvin!Pakko yrittää vasn kestää se huuto ja yrittää antaa tissiä. En halua luopua imetyksestä. Joskus kun vaan näkeekin että otan tissin esiin ja pistän hänet valmiiksi imemis asentoon niin alkaa vääntään itseään kauemmas rinnasta ja sitten jos yritän tissille niin alkaa kiukku. Huoh ku vaikeeta. Yösyötöt menee hyvin ku on puoliunessa kun alkaa syömään. Kauankohan nää raivarit kestää?!
 
Mä oon aina, jos alkaa rinnalla huuto, niin "huudan" ja mölyän kaikuna poitsulle takas.. Yleensä menee niin hämilleen ja alkaa pikapikaa imemään tisua :P miettii että hullu tuo äiti :D

Toinen mikä auttaa on kova ääninen mölyäminen ja hypyttäminen samaan aikaan sylissä rintaa vasten, ja äkkiä tissi suuhun ja shh shh shhh ääntä. Siihen rauhottuu :)
 
Hemppuliina, en voinu ku nauraa tekstiäs lukiessani. Ootte aika näky varmaan. ;) Ri siis pahalla, eilen tuli hyvin tutuiksi rintaraivarit niin pitäiskö munkin kokeilla moista. :D
Ennen autto se ei imetän makuullani, eilen ei sekään. En tiedä oliko loåulta ratkaisu siinä et tarjosin rintaa josta tulee maltillisemmin maitoa, vai luovuttilo typy pitkän huudon jälkeen. On se vaan aikamoista kun välillä ei kelpaa rinta eikä pullo. Noh, niinkuin libra vai kuka sanoi et ei vauvat itseään näännytä. Syö viimeistään kun on kurnivanälkä.
Nyt päikkäreille mennessä oikein jänskätti alkaa imettämään. On se kotiäidin arki jännää. :D
 
Joo, kyllä se välillä varmaan aika näky onkin :D Siksi juuri imetänkin vaan tuttujen seurassa, ettei joku soita valkotakkisia paikalle :D hehe

Se kyllä on hassua mutta auttaa. Sitä pompottamista sylissä tein jo joskus alussa kun ei rintaa huolinu mutta nykyään vaatii vielä sen huomion kiinittämisen mikä onnistuu tekoitkulla ja juurikin huutomölyllä :P
 
Meillä menee aika samalla tavalla kuin Maiden of Sleepillä, eli mä en paljoa valvoskele yösyöttöjen yhteydessä... Melkein nolottaa, kun en aina oikein edes muista montako kertaa lapsi on yössä syönyt, koska tuskin herään itsekään siihen kun tungen tissin toisen suuhun. :grin Pari kertaa yössä tyttö syö tällä hetkellä, ikää 2,5kk. Nukutaan siis perhepedissä. Välillä tuntuu, että vauvakaan ei paljoa herää yöllä syödessään, koska harvoin varsinaisesti itkee, vaan ennemminkin ähkii ja inisee, mihin sitten itse havahdun. Joten unenpuutteesta en voi sanoa kärsiväni, vaikkakin vastineeksi sitten päiväaikaan meillä unille laittaminen on usein vähän työläämpää. :)

Tänään sain muuten viimein aikaiseksi oikein pumpata maitoa, joten illalla päästään kokeilemaan ekaa kertaa pullosta syömistä. Mutta kun olen koko ajan vaan imettänyt, niin mulla ei ole hajuakaan, paljonko tyyppi kerralla maitoa vetäsee...
 
Wuhuu, täällä neidille kelpas pullo tänään. Oli mamin pullo uudella tuttiosalla, mikä ei eilen kelvannut. Voisko olla et väsyneenä ei huoli pulloa? Nyt oli just heränny melkein viiden tunnin päikkäreiltä et väsymystä ei ollu. :D
Tosin joi vaan 30ml ja sit imetin. Ei viittiny paljoa laittaa ettei mee hukkaan. Mut kiva tietää et ehkä mäkin kohta pääsen omille menoille. :)
 
Mina olen koittanut neljaa erilaista pulloa eika niista ole mikaan kelvannut pojalle. Taitaa pitaa huolen ettei mamma mene kovin kauas. Tosin totesin miehelle, etta eihan se ole enaa kuin toinen saman pituinen aika, 3kk, ja tays imetys loppuu, etta eikohan sen nyt jaksa. Kamalaa kun aika menee nopeasti!
 
Libra: Kiitos tuhannesti noista rintatulehduksen ehkäisy vinkeistä! Ihanaa - mikä helpotus. Sitruuna on selvästi auttanut estämään rinnan tulehtumista. Täytyykin muistaa nämä ohjeet jakaa eteenkin päin. Tämän takia tämä palsta on ihan parasta - korvaamattomia vinkkejä: KIITOS! ♡
 
Mä olen joskus pumpannut muksulle maitoa, kun olen käynyt omilla asioillani. Käytössä on Aventin käsikäyttöinen pumppu, jolle herun aika huonosti..suihkutissisyydestäni huolimatta. Sen verran kuitenkin saan, että voin rauhallisin mielin olla muutaman tunnin pois. Lähikaupassa ehdin toki käymään syöttöjen välissäkin. En ole jaksanut alkaa sähköiseen satsaamaan, kun loppujen lopuksi aika harvoin tuota tarvii. Onneksi pikkumies syö pullosta ihan hyvin vaikka todella harvoin käytetään, aventin normituttiosat ja pullot käytössä (ei siis se koliikkijuttu). Kaapissa on myös korviketta varmuuden vuoksi ja miehelle on annettu lupa sitä antaa, jos oiken nälkäänsä itkee. Parempi sekin kuin kuunnella nälkäistä itkua. Vielä ei ole meillä tarvittu. Mielestäni lapsen ruokinta on tärkeempää kuin kynsin hampain kiinni pitäminen täysimetyksestä.

En tiedä, oletteko kokeilleet pullon kanssa mutta jos sitä tuttiosaa painaa kevyesti lapsen kitalakeen kun alkaa syöttämään niin huolii paremmin. Ja katsoo, että se on kunnolla suussa..siis ihan siinä pyöreellä osalla, ettei ime liian pintapuolisesti. Tämä oli esikoisen aikaan mulle se käänteentekevä juttu satunnaisessa pulloilussa, jotta alkoi pulloilu sujumaan. Myöhemmin tuota kitalaki juttua ei oikestaan tarvittu..tai en siihen niin kiinnittänyt ainakaan huomiota.

Olen myös meinannut, sitten kun alan siirtymään kiinteisiin, etten enää pumppaisi omien menojen vuoksi maitoa..juuri tuon herumisongelman takia vaan silloin saisi antaa ihan korviketta..saa nähdä miten sen kanssa sitten käy kun aika koittaa. Esikoiselle taisin pumpata ihan siihen saakka, kunnes aloin pikkuhiljaa vieroittamaan rinnalta (10-11 kk)
 
Meillä ei ole ollut mitään kovin pahoja rintaraivareita vielä, mutta vähän yritystä kuitenkin. Meillä auttoi se, että puhalsin vauvan naamalle kevyesti, mikä sai vauvaa vähän hämmentymään, jollakin kerralla tein jonkun vähän omituisemman äänen (kimakka prrrr), mikä sekin sai vauvaa ihmettelemään sen verran, että kiukku keskeytyi ja otti kiinni tissistä. Samaa oon muuten tehnyt kynsiä leikatessa, niin kädet pysyy edes hetken paikallaan. :wink

Meillä muuten oli se ihka ensimmäinen pullokokeilu! Aluksi tyttö oli ihan raivoissaan, että mitä meininkiä tämä nyt on. Sitten kun alun jälkeen isä syötti, niin tyyppi oli ihmeissään ja katseli vaan mua siinä vieressä, kun on tottunut syödessään katselemaan äitiä... Mutta loppuviimein ihan hyvin söi koko 125ml satsin parissa erässä ja välissä piti pitää vähän pidempi tauko. Ainakin nyt tiedetään, että pullosta syöminen onnistuu, ja voisi sen turvin jättää hoitoonkin, jos tulee tarve.
 
Täällä on parin päivän aikana välillä kai ollut rintaraivareita. Ääh.

Mä kun käytän rintakumia, niin poika välillä myös hylkii sitä ja imee vain paljaasta nännistä. Imetyshän ei enää satu paljaalteen onneksi, mutta välillä myöskään poika ei suostu imemään ilman sitä rintakumia. Eli saapi nähdä vieroittuuko siitä kokonaan jossain vaiheessa :>

Mies jo ehdotti mulle, että jos menisin huomenna yksin kaupungille. En ole vielä yksinäni käynytkään. Katsotaan huomen, mitkä fiilikset on.
 
Voi kurjuuksien kurjuus, pojalle on tänään kelvannu tissi tasan kerran :( Rintaraivarit vaan pahenee.. Enää ei huoli ollenkaan ku aiemmi raivos alkuun mut rauhottu sit syömää. Mua harmittaa ku hän osas sen tissist imemisen taidon ni olis hyvin voinu olla imetyksellä kiinteisii saakka mut nyt alkaa näyttämään huonolta :( Pakko se sit on puolen tunnin huutomaratonin jälkee antaa pullosta ku raukka on iha hikine huutamisesta. Ja sit menee 200ml tosta vaan, eli nälkä on mut tissi ei kelpaa... Tuli tosi surullinen olo ku puristelin tisseistä pahimman pinkeyden harsoon.. Se maito olis tarkotettu mun pojalle :(

Miten nyt otanki tän jotenki tosi raskaasti.. Yritän viel kuitenki imettää!
 
Heinukka, mietin ihan samaa, kun meillä on rintaraivarit päällä. Olin jotenkin tosi surullinen, ettei vauva rauhoittunut iholleni. :( Miten se onkin niin rankkaa.

Se erotus on tosin, ettei tytölle kelpaa pullo 20 ml jälkeen. Pidensin syöttöväliä ja johan kelpaa paremmin. Mutta edelleen raivoaa rinnalle vähintään kerran päivässä. Ja aina mietin, että tässäkö tämä imetys oli ja suren jo nyt sitä, että vauva ei kohta ole enää rinnalla. Noh, nautin kaksin kerroin niistä rauhallisista kerroista. :)
 
Oletteko huomanneet onko rintaraivareita enemman kun vauva on ylivasynyt?

Meilla oli oikein kunnon rintaraivarit tanaan, kun poika ei ollut aamupaivasta nukkunut kuin kolme noin puolen tunnin patkaa. Noin kolmen tienoilla han oli tosi vasynyt ja yritti syoda moneen otteeseen ja sitten raivosi naama punaisena. Minua myos hieman ahdisti ettei vauva rauhoittunut. Luulin jo ettei maito riita. Vauva nukkui aina valilla pienen patkan, soi ja raivosi kunnes nukahti uudelleen kunnes sitten viimein illasta nukui sylissani 3 tuntia ja viimein herasi levollisena ja soi kunnolla ongelmitta. Taytyy ehka antaa yhdet paikkarit ottaa sylissa tai repussa.
 
Etanainen, on väsylläkin merkitystä, koska väsyneenä kaikki on paljon vaikeampaa. Luulen kuitenkin, että meillä ne johtuvat siitä, että vauva ei ole tarpeeksi nälkäinen, mutta maitoa tulee suihkuna, ja siitä, että syönti syystä tai toisesta, keskeytyy. Esimerkiksi yskimiseni takia.
 
Joo kyl meilläki on väsyllä merkitystä. Multaki tulee kyl ihan reippaasti tota maitoo, joskus suihkuamalla, mut se et alkaa herumaan ni vaatii sen muutaman tehokkaan imun alkuun, eikä hän väsyneenä jaksa ku pari heikkoa imasua. Sit ku ei heti tapahdu ni alkaa raivoomaan..
 
Voimia kaikille raivareiden kanssa painiskeleville. Se on ihan älyttömän raskasta myös itselle ja todella turhauttavaa. Jostain syystä myös tuntuu kovin epäonnistuneelta kun ei pystykään lapsensa itkua tyydyttämään imettämällä, vaikka itse siihen ei pystykään juuri vaikuttamaan. Itsellä raivareihin, jotka myös osittain maidon suihkuamisesta johtuu, on riittänyt se, että pysyy itse A I V A N älyttömän tyynenä. Nämä pienet kun tuntuvat olevan todella herkkiä vaistoamaan äidin mielialat. Makuultaan myös onnistuu sillon paremmin..joskus pahimpaan huutoon otan hieman pyllyn alta kiinni, kun vauva on kyljellään, ja hytkyttelen ja suhisen ja yritän samalla tarjota rintaa. Sitten, kun/jos alkaa imemään niin suhisen vielä rauhallisesti vähän aikaa ja silittelen selkää ja ennenkaikkea, rentoudun itse.

Meillä on nyt jonkun aikaa taas syöty suhteellisen rauhallisesti, ilman isompaa raivoamista. Joskus pahimman raivon aikaan yritin aina hetken päästä uudestaan ja vaikka jännitti, yritin olla näyttämättä sitä. Ihan.. kamalaa pelätä niinkin luonnollista asiaa kuin imettäminen.. Esikoisellakin oli rintaraivarikausia mutta ei mitään semmoisia kuin tällä nuoremmalla. Olen monelle sanonutkin, että jos tämä olisi ensimmäinen lapseni, olisin varmaan luopunut imetyksestä jo aikaa sitten..sen verran turhauttavaa touhu välillä on ollut vaikka poika onkin nopea syömään (5-10 minsaa/ruokailu). Esikoisen onnistunut imetys siis on luonut uskoa, että tämäkin onnistuu. Joskus on auttanut muuten se, että onkin tarjonnut toista rintaa. Eli kaveri kieltäytyy ensimmäisestä mutta toinen sitten syystä tai toisesta kelpaakin heti..

Jokaiselle lapselle varmaan löytyy eri konstit, mikä tepsii. Suosittelen kokeilemaan vaikka todellakin, tiedän kuinka turhauttavaa se on. Nämä raivarikaudet on onneksi kuitenkin todella lyhyitä verrattuna koko imetysaikaan. Mutta ymmärrän kyllä heitäkin, joille raivarit on liian raskaita..kuten sanoin, jos ei olisi aiempaa positiivista kokemusta olisin lyönyt hanskat tiskiin aikaa sitten. Välillä itse on harkinnut jo päällänsä seisontaa ja jodlaamista samaan aikaan, jotta saisi kaverin syömään.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top