Puranpa hieman tuntojani tähän ketjuun vaikka olenkin "virallisesti" tuolla marraskuisten ryhmässä ollut mukana. Meille syntyi lokakuun lopussa poikavauva, synnytys oli rankka ja olin hyvin heikossa kunnossa synnytyksen jälkeen. Sain pahoja repeämiä jotka piti ommella leikkaussalissa. Sain siis pitää vauvaa puolisen tuntia sylissä synnytyksen jälkeen ennenkuin vietiin leikkuriin, mutta en ehtinyt vielä imettää. Sain imettää synnyttäneiden osastolla n. 3 tuntia synnytyksen jälkeen. Lisämaitoa hänelle ei ollut vielä annettu silloin. Jouduin ottamaan rintakumin käyttöön sillä vauva ei saanut kunnon otetta rinnasta ilman sitä. Noh, imettelin häntä n. kolmen tunnin välein, välillä joutui herättelemään häntä syömään. Pissaa ja pihkakakkaa tuli valtavat määrät, mutta 2 vrk ikäisenä vauvan paino oli laskenut 8 %. Silloin aloitettiin lisämaito 20 ml per syöttö, ja se annettiin ruiskulla. 3 vrk ikäisenä vauvalle alkoi tulla keltaisuutta emmekä päässeet kotiin. Lisämaitoannosta nostettiin 40 ja sitten 60 ml per syöttö, ja vauva oli valohoidossa reilun vuorokauden. Lisämaidot annettiin jo pullolla kun vauva ei saanut olla puolta tuntia pidempään poissa valohoidosta. Rintapumpun käyttö opastettiin mutta kukaan ei sanonut miten usein ja pitkään sillä kannattaisi pumpata jotta maidon saisi nousemaan. Sain pumpulla ainoastaan muutamia millejä sairaalassa, joten maitoa ei todellakaan tullut riittävästi. Pääsimme kotiin kuuden yön jälkeen, ja elättelin toiveita maidonnoususta rennommassa ympäristössä. Join mammateetä, yhden ykkösoluen päivässä, join muutenkin riittävästi ja söin. Unet jäivät tosin vähiin kun kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Imetin aina ensin mutta sen päälle meni aina 60-80 ml lisämaitoa pullosta. Syöttövälit oli 3 tuntia ja yleensä vauvan sai herättää syömään. En uskaltanut vähentää lisämaitoa jotta vauva olisi tiheämmin rinnalla siinä pelossa, että vauva ei saakaan riittävästi ravintoa ja bilirubiiniarvo ei ala laskea.
Vuokrasin rintapumpun kotiin pari pv kotiutumisen jälkeen, toivoin että sillä saisin paremmin maitoa nousemaan. Alussa sain puolen tunnin pumppauksella (molemmat rinnat yhtä aikaa) n. 25 ml 3-4 tunnin välein, nyt tulee vaihtelevasti 25-60 ml. Vauvan imuote kärsi varhaisesta pullosyötön aloituksesta, eikä hän malta enää imeä rinnalla tehokkaasti vaan odottaa että maito valuisi itsestään suuhun. No nyt ollaan sellaisessa kierteessä että pumppaan minkä ehdin ja jaksan, ja vauva syö sen pullosta ja korviketta lisäksi. Yritän joka syötöllä (paitsi en aina yöllä) imettää ensin tai pienen maitoannoksen jälkeen. Jotenkin vaan tuntuu ettei vauva saa varmaan rinnasta juuri mitään irti, ja annan rinnan jälkeen korviketta sen verran kuin menee. Aika raskaalta alkaa tuntua tämä rumba, kun imetyksen ja pullosyötön jälkeen pumppaan, pesen pullot ja pumpun, syön nopeasti jotain ja yritän hetken levähtää ennenkuin sama homma alkaa uudelleen. Onkohan mitään toivoa saada vauva imemään rintaa tehokkaamin? On niin turhauttavaa pumpata kun vauva voisi saada maidon suoraan rinnasta... Pullona oli sairaalassa Ainun peruspullo, kotiin on ostettu nyt Aventin newborn-pullo. imetysapulaitetta kokeilin, mutta sen kanssa oli melkoista säätöä kun joudun käyttämään myös rintakumia. Lisäksi vauva onnistui nielemään hirveästi ilmaa vaikka letku ei päässyt tyhjäksi, ja siitä tuli ilmavaivoja ja pulautuksia. Hörpyttämistä ei olla kokeiltu mutta se taitaa olla aika hidasta kun lisämaidon määrä on suuri.
Suru ja harmi on ollut suuri kun imetys ei ole onnistunut kunnolla. Tuntuu että niin moni asia meni pieleen heti alkumetreillä.
![Frown :sad001 :sad001]()
Poju täyttää kohta kolme viikkoa, ja olen jo luopunut ajatuksesta täysimetyksen suhteen, ja pumppaamistakaan en enää kauaa jaksa.
Huh, tulipas pitkä sepustus, kiitos jos jaksoit lukea loppuun!