Imetys
- Ketjun aloittaja Sophie82
- Aloituspäivämäärä
Älä Noonis synkistele, on jo tosi paljon kun jaksat yrittää ja jos saat pumppaamalla maitoa vauvalle niin sehän on jo hyvä. Ja kasvaa ne vauvat korvikkeellakin oikein hienoiksi ihmisiksi! Meidän tyttö on syö pääasiassa korviketta, jossain vaiheessa imetys sujui paremmin, mutta nyt hän ei taas malta. Pumppaan maitoa talteen sen verran kuin sitä tulee ja aina ajoittain koitan imettää. Lapsi kasvaa ja voi hyvin, hän saa läheisyyttä vaikkei tissillä olekaan enkä aio potea huonoa omatuntoa siitä etten ole täydellinen imettäjä. Olisihan se mukavaa jos onnistuisi, mutta kun ei niin ei. Kuukauden kuluttua aion päättää jatkanko pumpaten vai lopetanko kokonaan, riippuu siitä kiinnostuuko vauva uudelleen imemisestä. Monet ystävät ovat sanoneet, että imetys lähti käyntiin kunnolla vasta kun lapsi oli parikuinen, meidän tyttö nyt puolitoista. Ei stressiä, se ei ainakaan auta asiaa. Pari palaa suklaata suuhun ja pumppu laulamaan!
Oikeasti turha synkkyys ja stressi pois. Nettimaailmassa ihmisten suhtautuminen korvikkeen antoon on oikeastaan aika naurettavaa. Joka paikka on pullollaan imetysfanaatikkoja.
Itse imetan ja myos korviketta annetaan se 2-5 kertaa vuorokaudessa. Maidon tulon kanssa ei ole ongelmaa vaan olemme paatyneet korvikkeeseen mun vasymyksen ja mukavuudenhalun takia, ja sen takia, etta mies voi ruokkia vauvaa. Ja jos lahdemme ulos lenkille/shoppailemaan tms. niin valmistan pullon korviketta mukaan. Ma en halua imettaa missaan ostoskeskuksen nurkassa. Imetyssessioon voi menna se 45 minuuttia, kun taas sama maara korviketta ruokaillaan 10 minuutissa. Toki ma alussa pumppasin maitoa jaakaappiin, mutta lopulta koin sen pumppaamisenkin niin ahdistavaksi, etten vaan jaksanut sita puuhaa. Pumpun pesemisessakin on oma hommansa. Tuntuu, etta sita letkua ja suutin-osaa ei saa kunnolla puhtaaksi lainkaan.
Tarkeinta on se, etta vauva saa ruokaa. Taysimetys ei ole mikaan aitiyden mittari. Hyva aitiys koostuu ihan muista asioista. Arsyttaa vain se, etta aidin vasymysta ei pideta tarpeeksi hyvana syyna korvike-ruokintaan! Tai mita valia silla ylipaansa on mita muut ajattelee? Kaikki aidit ja vauvat ovat erilaisia. Itse olen iloinen siita, etta poika on tottunut niin hyvin pulloon. Eipahan tule sitten ongelmia, kun ma palaan takaisin toihin.
Ja jotenkin mieskin on paljon laheisempi vauvan kanssa nyt (kuin mita olisi, jos oltaisiin pelkalla tissiravinnolla) kun on saanut laheisyytta ja hellyytta vauvan kanssa pulloruokinnan kautta.
Sita paitsi meidan tulisi olla vaan onnelisia siita, etta asumme kehittyneessa maassa ja meilla on mahdollisuus tarjota vauvalle korviketta. Maailmassa on paljon sellaisia paikkoja, joissa imettaminen on pakollista, vastasyntyneelle ei ole tarjolla muuta ravintoa. Mutta meilla on.
Itse imetan ja myos korviketta annetaan se 2-5 kertaa vuorokaudessa. Maidon tulon kanssa ei ole ongelmaa vaan olemme paatyneet korvikkeeseen mun vasymyksen ja mukavuudenhalun takia, ja sen takia, etta mies voi ruokkia vauvaa. Ja jos lahdemme ulos lenkille/shoppailemaan tms. niin valmistan pullon korviketta mukaan. Ma en halua imettaa missaan ostoskeskuksen nurkassa. Imetyssessioon voi menna se 45 minuuttia, kun taas sama maara korviketta ruokaillaan 10 minuutissa. Toki ma alussa pumppasin maitoa jaakaappiin, mutta lopulta koin sen pumppaamisenkin niin ahdistavaksi, etten vaan jaksanut sita puuhaa. Pumpun pesemisessakin on oma hommansa. Tuntuu, etta sita letkua ja suutin-osaa ei saa kunnolla puhtaaksi lainkaan.
Tarkeinta on se, etta vauva saa ruokaa. Taysimetys ei ole mikaan aitiyden mittari. Hyva aitiys koostuu ihan muista asioista. Arsyttaa vain se, etta aidin vasymysta ei pideta tarpeeksi hyvana syyna korvike-ruokintaan! Tai mita valia silla ylipaansa on mita muut ajattelee? Kaikki aidit ja vauvat ovat erilaisia. Itse olen iloinen siita, etta poika on tottunut niin hyvin pulloon. Eipahan tule sitten ongelmia, kun ma palaan takaisin toihin.
Ja jotenkin mieskin on paljon laheisempi vauvan kanssa nyt (kuin mita olisi, jos oltaisiin pelkalla tissiravinnolla) kun on saanut laheisyytta ja hellyytta vauvan kanssa pulloruokinnan kautta.
Sita paitsi meidan tulisi olla vaan onnelisia siita, etta asumme kehittyneessa maassa ja meilla on mahdollisuus tarjota vauvalle korviketta. Maailmassa on paljon sellaisia paikkoja, joissa imettaminen on pakollista, vastasyntyneelle ei ole tarjolla muuta ravintoa. Mutta meilla on.
Jos vauva saa vaan rintaraivarit eikä imetys suju se voi johtua siitä että rinat on niin täynnä ja kovat ettei se saa hyvää imuotetta nännistä. SIlloin kannattaa kokeilla rintakumia. Itselläni jopa sen kumin kanssa imetys sattui joten luovutin ja meillä ruokitaan lapsi pullosta. Lypsän rintapumpulla ja juotetaan korvikkeita. Paljon mielekkäämpää. Ei auttanut kipuihin lanoliini voiteet ei kaalinlehdet ja pumppaaminenkin sattuu. Sammastakaan ei ollut ja imuote oli täydellinen niin ei tiedetä mistä kipu johtuu. Aina ei onnistu, mutta kunhan lapsi saa ruokansa. Ei pidä syyllistyä.
Olin se minakin jonkin aikaa pettynyt itseeni. Ekaksi jotain puoli vuotta imetyksen suunnittelua, imetystuotteisiin tutustumista ja shoppailua, ja sellaista hekumointia ajatuksella oman lapsen ruokkimisesta omilla rinnoillaan...
Ja sitten kun vauva on kotona ja vauva on ihana ja terve, niin sitten tuleekin sellaiset blaah blaah -fiilikset imetyksen suhteen. Noh, minkas sita omille tunteillensa voi. So simple. :)
Ja sitten kun vauva on kotona ja vauva on ihana ja terve, niin sitten tuleekin sellaiset blaah blaah -fiilikset imetyksen suhteen. Noh, minkas sita omille tunteillensa voi. So simple. :)
Tätä imetys/korvike asiaa ei olisi voinut paremmin tiivistää kun Littlered tuossa aikaisemmin kirjoitti!
Musta tuntuu että mun rinnat ovat jatkuvasti niin täynnä että niitä särkee ja maitoa tiputtaa. Siltikään poika ei saa tarpeeksi, imaisee molemmat rinnat tyhjiksi alle tunnissa ja vartin lepäilyn jälkeen hän yhä useammin räjähtää raivoon kun maha ei ole täynnä. Eli korviketta kehiin, ja sitähän on alkanut menemään! Parhaimmillaan poika syö vuorokaudessa molemmat tissit tyhjiksi 6 kertaa + 50ml pumpattua maitoa + 5 kertaa 60ml korviketta. Ilman korviketta paino nousi vain 100g 10 päivässä ja nyt tuon korvikkeen kanssa paino nousi 340g viikossa. Olishan se kiva jos pystyisi täysimettämään, mutta se ei taida olla mun juttu. Kuten Littlered sanoi niin pelkkänä lypsykoneena olo ei ole kovin mukavaa, viimeksi eilen multa pääsi itku kun mietin mitä mun elämä on tällä hetkellä = tuottaa maitoa ja imettää suuri osa päivästä. Myös meillä mies haluaa osallistua syöttämiseen ja on onnellinen kun saa antaa tuttipullosta maitoa pojalleen. Toistaiseksi tämä 50/50 tyyli ei ole aiheuttanut ongelmia, päinvastoin helpottanut meidän elämää. En jaksa miettiä mitä jos tämä asetelma ei onnistu pidemmän päälle. Tällä mennään päivä kerrallaan ja hyvä niin.
Tsemppiä kaikille lypsykoneille
Musta tuntuu että mun rinnat ovat jatkuvasti niin täynnä että niitä särkee ja maitoa tiputtaa. Siltikään poika ei saa tarpeeksi, imaisee molemmat rinnat tyhjiksi alle tunnissa ja vartin lepäilyn jälkeen hän yhä useammin räjähtää raivoon kun maha ei ole täynnä. Eli korviketta kehiin, ja sitähän on alkanut menemään! Parhaimmillaan poika syö vuorokaudessa molemmat tissit tyhjiksi 6 kertaa + 50ml pumpattua maitoa + 5 kertaa 60ml korviketta. Ilman korviketta paino nousi vain 100g 10 päivässä ja nyt tuon korvikkeen kanssa paino nousi 340g viikossa. Olishan se kiva jos pystyisi täysimettämään, mutta se ei taida olla mun juttu. Kuten Littlered sanoi niin pelkkänä lypsykoneena olo ei ole kovin mukavaa, viimeksi eilen multa pääsi itku kun mietin mitä mun elämä on tällä hetkellä = tuottaa maitoa ja imettää suuri osa päivästä. Myös meillä mies haluaa osallistua syöttämiseen ja on onnellinen kun saa antaa tuttipullosta maitoa pojalleen. Toistaiseksi tämä 50/50 tyyli ei ole aiheuttanut ongelmia, päinvastoin helpottanut meidän elämää. En jaksa miettiä mitä jos tämä asetelma ei onnistu pidemmän päälle. Tällä mennään päivä kerrallaan ja hyvä niin.
Tsemppiä kaikille lypsykoneille
Kiitos tsempeistä ihanaiset. Nyt on rintakumi saatu toimimaan ja kipu rinnanpäissä johtui vissiin alkavasta rintatulehduksesta sillä eilen illalla nousi korkea kuume. Imetin ja pumppailin tiheästi ja laitoin lämmitettävän kauratyynyn rinnoille aina kun kävin nukkumaan. Nyt kuume poissa, rinnat edelleen arat mutta parempaan päin mennään. Tänään imetys sujunut jo paremmin. Pikkumieskin antoi äidin nukkua ja nukkui yön hienosti 3-4h pätkissä niin että n. 1 h imetettiin siinä välissä. Kummasti jaksaa paremmin kun on tarpeeksi unta. Ehkä pikkuinen ymmärsi että äiti on nyt kipeä 
Me päästiin eilen vihdoin kotiutumaan sairaalasta ja nyt koitetaan kovasti opetella imetystä, kun saamme touhuta omaan tahtiimme (tai meillä mitään tahtia olekaan). Homma sai vähän huonon alun, kun poika on vietti ekat 2 pvää tarkkailussa, ja sai pulloruokaa sen ajan (välillä kokeiltiin tissillekin, mutta pulloruoka piti antaa ensin, joten kylläisenä ei opettelu niin kiinnostanut). Mä koitin stimuloida maidon nousua pumppaamalla, mutta sairaalassa oli sen verran hässäkkää itse kunkin tipassa roikkumisten vuoksi, että tilaisuudet jäivät aika vähiin.
Kun sitten päästiin samaan huoneeseen ja saimme aloittaa harjoittelun kunnolla, oli imemisote huonontunut selvästi (vertailukohtana ihan eka imetys syntymän jälkeen, ennen kun lastenosasto kutsui), eli nyt ollaan treenailtu sitä ja kokeiltu välillä myös rintakumia. Mulla taas ei ole maito vielä noussut kunnolla (synnytyksestä 5 vrk), mikä aiheuttaa omat haasteensa. Korvikkeella mennään siis täälläkin osittain, tosin yritän minimoida pulloruokinnan kunnes toivottavasti saadaan homma toimimaan tissinkin kautta.
Toim. huom. vielä, olen aina ajatellut, että jokainen ruokkikoon lapsensa tavallaan ja kuten täälläkin on todettu, kunnon kansalaisia kasvaa korvikkeellakin, mutta nyt olen törmännyt johonkin ihme imetysnatsiin itsessäni, kun omasta lapsesta puhutaan. Voi, hormoonit...
Kun sitten päästiin samaan huoneeseen ja saimme aloittaa harjoittelun kunnolla, oli imemisote huonontunut selvästi (vertailukohtana ihan eka imetys syntymän jälkeen, ennen kun lastenosasto kutsui), eli nyt ollaan treenailtu sitä ja kokeiltu välillä myös rintakumia. Mulla taas ei ole maito vielä noussut kunnolla (synnytyksestä 5 vrk), mikä aiheuttaa omat haasteensa. Korvikkeella mennään siis täälläkin osittain, tosin yritän minimoida pulloruokinnan kunnes toivottavasti saadaan homma toimimaan tissinkin kautta.
Toim. huom. vielä, olen aina ajatellut, että jokainen ruokkikoon lapsensa tavallaan ja kuten täälläkin on todettu, kunnon kansalaisia kasvaa korvikkeellakin, mutta nyt olen törmännyt johonkin ihme imetysnatsiin itsessäni, kun omasta lapsesta puhutaan. Voi, hormoonit...
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Onko täällä muut huomannu, että lapsella olis lempirinta? :D Meidän tyttö ihan selkeesti suosii oikeanpuoleista ja karsastaa vasenta, imetysasennosta riippumatta. Koossa/muodossa en huomaa eroa, mutta vasemmasta tulee välillä suihkuamalla ihan itsestäänkin jos on ihan täys ja kun tyttö irroittaa, suihku jatkuu ja sitten on naama ja koko ympäristö ihan maidossa.. :) Nälkäänsä suostuu syömään siitäkin, mut saa helpommin rintaraivarin. Ja kun tarvii enemmänkin "lohtutissiä", vain oikea kelpaa. En ollu aiemmin kuullu, että nirsoilu alkais jo tuossa iässä..!
Voi imetys.. Minulla on hiukan kaksijakoinen suhtautuminen siihen. Toisaalta on jotenkin vaikea hyväksyä ettei oma maito pelkästään riitä ja joutuu antamaan korviketta lisäksi. Toisaalta kun tulee joku toinen olemaan huolestunut ja harmittelemaan maidon riittämättömyyttä, se ärsyttää ihan mielettömästi ja sitä ajattelee, että pääasiahan on että tyttö saa ruokaa ja KASVAA. Niinkin on käynyt, että minulle täysin tuntematon ihminen kysyi ensimmäisenä, riittääkö maito. Kyllä siinä vähän hoomoilasena miettii, v*ttuako se sulle kuuluu..? Onko muiden kimpussa yhtä uteliaita ihmisiä?
Salme: jep, uteliaita löytyy täältäkin... ja niitä, joilta löytyy kaikki vanhan kansan vinkit ja muutama päälle
Ja Lady Murmeliini, mä olen ihmetellyt ihan samaa! Tosin nyt tuntuu, että tissit alkavat olla "tasavertaisemmat", poika ehkä on oppinut syömään molemmista vähän paremmin :)
Ja Lady Murmeliini, mä olen ihmetellyt ihan samaa! Tosin nyt tuntuu, että tissit alkavat olla "tasavertaisemmat", poika ehkä on oppinut syömään molemmista vähän paremmin :)
Minulta on kysytty, etta "oletko joutunut antamaan korviketta?". Ja voi kuinka minua arsytti. Laitetaan se osaksi hormoni-huurujen piikkiin, mutta otti kylla pattiin. Ihan kuin korvikkeen antaminen olisi pelkkaa joutumista, eika vaihtoehtoinen tapa ruokkia lapsi rintamaidon ohella. Ja siihen paalle viela semmonen saalitteleva aanensavy, etta voi voi, se reppana on joutunut tekeen niin.
-Dolly-
Puuhakas puhuja
Littlered onhan tuo kyllä melkoinen töksäytys
Minua ärsyttää, miten imetyksestä vouhkotaan niin paljon. Onhan se juu vauvalle terveellistä, mutta ei se äidinmaidonkorvikekkaan mitään rapavettä ole.
Itsellä on vanhaa "vihaa" vielä jäljellä imetykseni epäonnistumisesta. Sitä kesti huikeat 4 päivää. Kaikki meni hyvin, kunnes yhtenä yönä menin antamaan vauvalle rintamaitoa pullosta siinä ajatuksessa että taas päivällä imetän. Ajattelin, että yöt sujuisivat niin paremmin. Mutta kuinka väärässä olinkaan. Vauva ei enää suostunut rinnalla olemaan ollenkaan ja viikon yrityksen (välissä pulloteltiin) jälkeen luovutin. Tää oli mulle oikeesti kova paikka, itkin sitä monet kerrat. Sitä liikaa painotetaan, kuinka tärkeää imetys on, varsinki kun hormonit niin pinnassa.
Sit nytki kun joka paikassa hehkutetaan imetystä, niin väkisinkin huokuu sellanen "huonon äidin tuulahdus" ohite. Sitä vajoaa hetkeksi oikeasti siihen tunteeseen, että on huonompi äiti kun en imetä.
Anteeksi avautuminen, mutta minua ärsyttää. :<
Minua ärsyttää, miten imetyksestä vouhkotaan niin paljon. Onhan se juu vauvalle terveellistä, mutta ei se äidinmaidonkorvikekkaan mitään rapavettä ole.
Itsellä on vanhaa "vihaa" vielä jäljellä imetykseni epäonnistumisesta. Sitä kesti huikeat 4 päivää. Kaikki meni hyvin, kunnes yhtenä yönä menin antamaan vauvalle rintamaitoa pullosta siinä ajatuksessa että taas päivällä imetän. Ajattelin, että yöt sujuisivat niin paremmin. Mutta kuinka väärässä olinkaan. Vauva ei enää suostunut rinnalla olemaan ollenkaan ja viikon yrityksen (välissä pulloteltiin) jälkeen luovutin. Tää oli mulle oikeesti kova paikka, itkin sitä monet kerrat. Sitä liikaa painotetaan, kuinka tärkeää imetys on, varsinki kun hormonit niin pinnassa.
Sit nytki kun joka paikassa hehkutetaan imetystä, niin väkisinkin huokuu sellanen "huonon äidin tuulahdus" ohite. Sitä vajoaa hetkeksi oikeasti siihen tunteeseen, että on huonompi äiti kun en imetä.
Anteeksi avautuminen, mutta minua ärsyttää. :<
Jep, nimenomaan JOUTUNUT ja kun se olisi NIIN hyvä että imettäisi... Juu, imetän niin paljon ku tisseistä tirisee mutta ei kai tuota tyttöä huudateta nälkäisenä! Neuvolassa sanottiin toisella viikolla, jos menee parikymmentä milliä korviketta niin on kuulemma niin pieni määrä ettei tuo lapsukainen ole sitä sitten tarvinnut. (??) No, joskus se uni voi olla pienellä noin pienestä kiinni eikä siinä kohtaa ruveta korvikkeessa säästelemään. Piste.
Myönnän, että raskaana ollessani kauhistelin korvikkeen käyttöä... Nyt meillä mennään 50/50. Poika haluaa maitoa 2-4h välein, tisseistä en osaa sanoa paljonko menee mutta korviketta tuo imaisee 90ml joka kerta.
Rehellisesti sanottuna (täällä uskallan tämän myöntää), en koe imettämistä ihanana äidin ja lapsen välisenä hetkenä josta nautin täysillä. Toki nautin siitä aina jonkun aikaa, mutta ajatuskin että imettäisin tuplasti enemmän kun nyt ahdistaa. Omalla kohdalla noin 6h rinnassa roikkumista päivässä, kaiken muun ohella, on tarpeeksi eikä psyykkeeni kestäisi hetkeäkään kauemmin paikallaan jumittamista. Olen siten päättänyt että tervejärkinen ja ei-ahdistunut äiti 50/50 ruokinnalla on meille parempi vaihtoehto kuin että täysimettäisin väkisin. Minulle on henkilökohtaisesti tärkeämpää pystyä nauttimaan näistä ensihetkistä kuin täysimettäminen, molemmat eivät meidän perheessä onnistu. Ja jos joku ei tätä ymmärrä, niin olkoon heidän ongelmansa ja yritän olla ottamasta heidän mielipidettään liian raskaasti.
Kaikki tyylillään, kaikki vauvat ja äidit ovat erillaisia.
Nyt meillä mennään 50/50. Poika haluaa maitoa 2-4h välein, tisseistä en osaa sanoa paljonko menee mutta korviketta tuo imaisee 90ml joka kerta. Rehellisesti sanottuna (täällä uskallan tämän myöntää), en koe imettämistä ihanana äidin ja lapsen välisenä hetkenä josta nautin täysillä. Toki nautin siitä aina jonkun aikaa, mutta ajatuskin että imettäisin tuplasti enemmän kun nyt ahdistaa. Omalla kohdalla noin 6h rinnassa roikkumista päivässä, kaiken muun ohella, on tarpeeksi eikä psyykkeeni kestäisi hetkeäkään kauemmin paikallaan jumittamista. Olen siten päättänyt että tervejärkinen ja ei-ahdistunut äiti 50/50 ruokinnalla on meille parempi vaihtoehto kuin että täysimettäisin väkisin. Minulle on henkilökohtaisesti tärkeämpää pystyä nauttimaan näistä ensihetkistä kuin täysimettäminen, molemmat eivät meidän perheessä onnistu. Ja jos joku ei tätä ymmärrä, niin olkoon heidän ongelmansa ja yritän olla ottamasta heidän mielipidettään liian raskaasti.
Kaikki tyylillään, kaikki vauvat ja äidit ovat erillaisia.
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Surkuhupaisa viime yö: Mun logiikka vs virallinen(?) ohjeistus, jonka löysin jälkikäteen.. Eli. Vauva alkoi iltaruoan yhdeksän aikaan. Nukahteli välillä, mutta vaipanvaihtoa lukuunottamatta oli tiukasti rinnassa ja imi kaikkea tielle osuvaa jos irroitti. Siirryimme 23 aikaan sänkyyn, kun vihdoin alkoi väsymyksen merkkejä. Toinen sinnikkäästi imi&pulautteli ja nosti hirmuisen metelin, jos yritin lopettaa. Itse siis en irroittanut itseäni, koska se herättää vaavin aina. Odotin, että se päästää irti. No heräsi silloinkin ja ainoo keino lopettaa huuto oli ottaa rinnalle. Yritin olla häiritsemättä vieressä nukkuvaa, töihin lähtevää isiä. Yhdessä vaiheessa kun maitoa valui suupielestä yhtä paljon kun meni sisään, koitin vaihtaa tuttiin. Siitä syntyi raivari, jossa sai vähän esimakua tulevista äiti-tytär -tappeluista.. Ipana siis yökköili ja sylki tuttia monen sentin päähän ja kiemurteli ja hakkasi mua jne. U know.
No se mun logiikka, aattelin, että jos imetän vaan yhdestä rinnasta, ei tyttö sais niin paljon maitoo, että tulis ähkyä, kun aika selvästi olin huvituttina. Kyllähän sitä maitoa muodostuu koko ajan, mutta silti periaatteessa tyhjä tai tyhjempi rinta. Imeminen, heräily, pulauttelu ja ilmavaivat jatkuivat. Klo 02.00 käännyin Kuukkelin puoleen, kun aloin epäileen onko ihan normaalia viiden tunnin maraton..
Ja se virallinen(?) ohjeistus, josta kyllä myös löytyi ristiriitaista tietoa, mutta tuli usein esiin, oli, että pitkissä imetyksissä, jotka ei oo harvinaisia tai vaarallisia, kannattaisi vaihtaa rintaa vaikka 10 min välein. Suuresti kyseenalaistaen tuon teorian käytännöllisyyden vaihdoin toiseen rintaan. Klo 02.20 likka jo kuorsasi täyttä päätä heräämättä enää ennenku viiden aikaan ottaan yömyssyn.
Ohan sekin mahdollista, että sitten tuli vain aika nukahtaa, mutta olin huomaavinani silti selvän yhteyden siinä rinnanvaihdossa. :)
Opin siis jotain. Kantapään kautta kylläkin.. Mut sitä se lastenkasvatus on!
No se mun logiikka, aattelin, että jos imetän vaan yhdestä rinnasta, ei tyttö sais niin paljon maitoo, että tulis ähkyä, kun aika selvästi olin huvituttina. Kyllähän sitä maitoa muodostuu koko ajan, mutta silti periaatteessa tyhjä tai tyhjempi rinta. Imeminen, heräily, pulauttelu ja ilmavaivat jatkuivat. Klo 02.00 käännyin Kuukkelin puoleen, kun aloin epäileen onko ihan normaalia viiden tunnin maraton..
Ja se virallinen(?) ohjeistus, josta kyllä myös löytyi ristiriitaista tietoa, mutta tuli usein esiin, oli, että pitkissä imetyksissä, jotka ei oo harvinaisia tai vaarallisia, kannattaisi vaihtaa rintaa vaikka 10 min välein. Suuresti kyseenalaistaen tuon teorian käytännöllisyyden vaihdoin toiseen rintaan. Klo 02.20 likka jo kuorsasi täyttä päätä heräämättä enää ennenku viiden aikaan ottaan yömyssyn.
Ohan sekin mahdollista, että sitten tuli vain aika nukahtaa, mutta olin huomaavinani silti selvän yhteyden siinä rinnanvaihdossa. :)
Opin siis jotain. Kantapään kautta kylläkin.. Mut sitä se lastenkasvatus on!
Muokattu viimeksi:
Miten tässä näin kävi?? Mies hoitaa pojan öisin jotta minä saan nukuttua. He ovat jo vaihtaneet kuiviin ja syöneet tavallista suuremman annoksen ja molemmat vetelevät jo sikeitä. Mitä mä teen, vieläkin. No pumppaan näitä helv tissejä tyhjiksi että saan nukuttua. Ei mennyt ihan nappiin tämä idea
-Dolly-
Puuhakas puhuja
sophie82 kaikki eivät koe imettämistä samanlaisena, on hienoa että uskallat sanoa asian täällä :)
Vaikee sanoa, miltä imettäminen omasta mielestäni tuntuisi, kun sitä omalla kohdalla kesti niin vähän aikaa. Se muutama päivä mitä sitä kesti, oli kai vaan selllasta suorittamista. En päässyt normaalissa arjessa kokemaan imetystä. Mutta josko sitte seuraavan kohdalla olisin fiksumpi asian suhteen ja imetyskin lähtisi sujumaan. Maitoa kyllä tuli itsellä tarpeeksi, ettei ainakaan siihen kaatunut. Noh, parempaa onnea ens kerralla :)
Vaikee sanoa, miltä imettäminen omasta mielestäni tuntuisi, kun sitä omalla kohdalla kesti niin vähän aikaa. Se muutama päivä mitä sitä kesti, oli kai vaan selllasta suorittamista. En päässyt normaalissa arjessa kokemaan imetystä. Mutta josko sitte seuraavan kohdalla olisin fiksumpi asian suhteen ja imetyskin lähtisi sujumaan. Maitoa kyllä tuli itsellä tarpeeksi, ettei ainakaan siihen kaatunut. Noh, parempaa onnea ens kerralla :)