imetys ja maidonkehitys

Mitenkäs toi kun antaa lisämaitoo, täällä se puklataan vähintään puoliksi ulos. Annetaanko sitten vaan lisää? Nälkähän muksulle jää jos ei anna mutta pukluaa se nekin ulos sitten :/
 
Meillä ei poika ainakaan vielä oo puklailua harrastanut. Onneksi. Esikoinenkaan ei montaa kertaa puklannut. Oon kyllä hyvin herkästi ollut nyt tarjoamassa pojalle lisää maitoa jos yhtään nälkäisen näköinen on ollut. Jäi varmaan jotkut traumat siitä alhaisesta verensokerista. Päivä ylimääräistä jouduttiin olemaan osastolla niiden takia. Huomenna painokontrolliin neuvolaan.
 
Mä oon nyt pelaillut tosiaan ton rintakumin kanssa. Pitänyt aina silloin kun pääsee tulemaan haavaa nänniin. Nopeesti aina paranee, kun ei pääse pahaks. Ja välillä ku rinnat tosi täys, niin antanut ensin kumilla ja sit napannut sen pois, ku on vähän tyhjentynyt. Jotenkin stressaan sitä kumiin tottumista, mutta kun tässä alussa se kyllä helpottaa.
 
Tuntuu että ois mukava jutella näistä asioita jonku kans joka vois neuvoa ja antaa vinkkejä. Ja vaikka tarkistaa sen imuotteen. Sais vähän tsemppiä yrittämiseen. Välillä tuntuu niin ikävältä että tekis mieli lopettaa saman tien :( rintapumpulla saan tyhjennettyä suht hyvin. Mut seki sattuu.. ja tuntuu että jää täydempiä kohtia. Mietin että niitä kaalinlehtiä vois kokeilla jos ne helpottais.
 
Mielestäni nuo imetystuen tukiäidit voi tulla kotiin kattomaan ja neuvomaan, jos haluaa! Laitat vaan tukipyyntöä vaikka niitten fb-sivuilla ja pyyät käymään :) mulla sukulaistyttö on tukiäitinä niin mielestäni tekevät "kotikäyntejä"..
 
Luojan kiitos tulin lukemaan näitä. Tuli niin helpottunut olo kun tajusin etten oo ainoa näitten imetysongelmieni kanssa, vaikka en kenellekkään niitä toivo.. mä oon jotenkin ihan loppu näihin jo.. välillä kun se onnistuu niin on niin onnellinen ja sit taas ku menee persiilleen niin oon valmis heittämään lusikat tiskiin.. täälläkin suihkutissi ja malttamaton imijä. Sit just kokoajan sais olla imettämässä, hyvä et vessaan kerkee.. toki hyvä juttu että voi imettää kun alussa ei onnistunu ollenkaan MUTTA mä oon niiiiin väsynyt. Sitten kauheet paineet korvikkeen antamisesta ja yhtäkkiä en herukkaan pumpulle enää kun max 20ml. No kai se on vaa sitkeesti jatkettava.. raskaana ollessa ei tullu mieleenkään et imettäminen vois olla näin hankalaa.. huoh. Toivotaan et meillä jokaisella menis nää ongelmat ohi. Jos ei heti niin pikkuhiljaa. :)
 
Mimozan fiilikset kuulostavat aika samoilta mitä itsellä nyt ollut :grumpy:
Meillä poika oli lastenosastolla ensimmäiset elinpäivänsä ja siellä oppi syömään tuttia ja tuttipulloa. Minulle toisella imetyskerralla tarjottiin rintakumia koska vauvan oli hankala saada kiinni isojen rintojen matalista nänneistä. Rintakumi olikin alkuun iso helpotus kun tuttipullojen kanssa puljaamisen takia olin huolissani siitä ettei imetyksestä tulisikaan mitään. Rintakumien avulla päästiin irti tuttipulloista eikä tuttiakaan ole käytetty sitten sairaalan.

Imetyksen kanssa olen kuitenkin vaihtelevasti ihan loppu. Rintakumista ollaan pyritty eroon heti kotiutumisesta lähtien ja nykyään suoraan rinnasta imeminen pääsääbtöisesti "onnistuu". Ongelmana on kuitenkin että imetys sattuu välillä todella paljon :sorry:

Toisinaan imuote ilmeisesti on kunnossa koska imu ei tunnu pahalta mutta useimmiten vauva imee nännin huulipunan muotoiseksi. Ollaan yritetty ottaa rintaa suuhun uudestaan mutta ote ei tunnu muuttuvan ja vauva on todella malttamaton (-> hermot menee kun ei saa syödä rauhassa). Imetysasentojen harjoittelu on yhtä taistelua. Vauva potkii itseään kauemmas minusta ja ylemmäs. Suun avaaminen isoksi ei välillä onnistu ollenkaan. Tuntuu että tarvitsisi vähintään neljä kättä että voisi samaan aikaan pidellä vauvaa lähellä, viedä ja tuoda vauvan päätä rinnalle, helpottaa tarttumista C-otteella ja sitten vielä estää pientä työntämästä nyrkkejä väliin :wacky:

Kumin kanssa imetys ei ole yhtään helpompaa vaan vauva imeskelee ihan miten sattuu, välillä lutkuttaa kuin tuttia ja välillä imaisee kumista ilmat niin että saa aikaiseksi aivan järkyttävän nipistyksen nänniin. Kumin kanssa vauva myös työntää aina ison osan maidosta suupielestä ulos niin että rätit ja alustat kastuvat oikein kunnolla.

Imetys on aina tuntunut itselle luontevalta vaihtoehdolta, en vaan koskaan ole tajunnut millaista rakettitiedettä se on :eek: :grumpy:
 
alicee, oletko kokeillut hieroa niitä kovempia kohtia pumppaamisen aikana? Itsellä auttaa kun pumpatessa kevyesti hieroo kohti nännejä ja siten auttaa kovia kohtia tyhjenemään.
 
Auttaisikohan kapalointi tuohon jos lapsi on kovin rauhaton rinnalla? Ei ainakaan pääsis potkimaan ja huitomaan.
 
Meillä ei onnistunut imetys. Osastolla olin ensin liian huonossa kunnossa ja vauva sai sokeriseurannan vuoksi lisämaitoa.
Kotona sit piti ruveta harjoittelemaan, mut vauva vetää raivarit, kun maitoa ei tule pullon tapaan helposti ja minä itken epätoivoa, kun en vaan osaa. Molemmat tietysti kärsimättömiä, eikä hyvää asentoakaan ole löytynyt. Ympärillä puoliso, erikoissairaanhoito ja neuvola hokee, että korvikkeellakin kasvaa, niin en vaan tajua miksi tää on mulle niin iso ongelma.
 
Pitää kokeilla kapalon kanssa. Tähän asti ollaan yritetty harjoitella mahdollisimman hyvässä ihokontaktissa eli vauva ollut vaan vaippasillaan.

Mannavilja, kyllä toi imetys voi olla yllättävänkin iso juttu. Itsekin pillittänyt jo useampaan otteeseen kun imetys ei ota onnistuakseen. Mutta usein tuntuu että harjoittelussa ollaan päästy eteenpäin juuri silloin kun olen vähän luovuttanut ja stressannut asiaa vähempi. Ja jos ei homma vaan yksinkertaisesti suju niin parempi se on sitten ns antaa itselle lupaa epäonnistua.
 
Itse olen miettinyt ihan samaa, että miksi ihmeessä se on itselle niin järjettömän suuri asia onnistuuko se imetys vai ei. Tai järjen tasolla ei ole iso juttu, mutta tunnetasolla tuntuu olevan. Viimeksi tänään taas itketty asian takia. Jäi yksi imetys välistä, kun mies unohti että D-vitskun ja relan kanssa pitää laittaa niin pieni määrä korviketta että se varmasti menee vielä rintamaidon jälkeen. "Laiton kaikki mitä oli purkin pohjalla, kun typerä jättää sinne..." ..eli desi. Kun huomautin, että eihän tuo vauva jaksa rinnan jälkeen enää puoliakaan, niin mies tuumasi, että "älä ny anna sitä rintaa sitten". No en antanu, ja kaveri jaksoi syödä melkein koko satsin. Ja minua harmitti ja suututti ja itketti. Aamupäivällä oli muutenkin semmosta vähän laiskaa lutkutusta taas pitkästä aikaa... Mieleen nousi jopa ajatus, että poika ei halua minun tarjoiluita. :p

Itseä ärsyttää että asia vaivaa. Siksi tosiaan mieleen tulee ajatus, että pitäis luovuttaa suosiolla niin säilyisi mielenrauha.
 
Ei nyt imetykseen liity, mutta me annetaan imetyksen alussa D- vitamiini ja gefilustipat lusikalla. Ihan hyvin suostuu ne ottamaan ja viimeksi oikein maiskutteli ja nuoleskeli gefiluslusikkaa. Liekkö vähän makeaa. :-)
 
minä oon kans huomannu että menee dvitat parhaiten lusikan nokasta annettuna. ensin yritin ihan tiputtaa suuhun tippapullosta mutta ei siitä mitään tullut kun toinen niin kova heilumaan..
 
Pitää miettiä tuota tuki-asiaa. Nyt olen suosiolla pumpannut maidon jos vähänkään on siltä tuntunut. Helpottaa stessiä huomattavasti. Lisäksi mies haluaa mielellään syöttää. Toinen rinta menee imettäessä ihan kivuttomasti ja vauva pääsee äkkiä hommasta jyvälle. Toinen rinta taas oon kauheeta hakemista otteen kans. Nyrkit on välissä ja vauva irrottaa moneen kertaan otteen jolloin itelläkin loppuu kärsivällisyys. Varsinkin se oikea imuote on jostain syystä niin hakusessa. Nänni on taas yhden imetyskokeilun jälkeen verillä :( oiskohan siitä rintakumista hyötyä..
 
Täällä on tuo rintakumi ollu tosiaan pelastus. Sen avulla tuo neiti saa imettyä heti eikä tule niitä huutoraivareita. Kunhan tässä kotiin päästään ja siihen ettei tartte miettiä paino sun muita stressaavia asioita niin sitten pikkuhiljaa opetellaan siitä pois. Tuo viimeisin kätilö jonka kanssa tästä on puhuttu on samaa mieltä asiasta. Muut ei oikein oo asiaa tuonu esille ainakaan positiivisena.
 
Meillä alun maidonnousu ongelmista kun päästiin (nousi 3.vrk synnytyksestä), maitoa tulee niin, että vois koko kylän lapset ruokkia. Pakko tyhjätä pumpulla 1-2x päivässä, vaikka poika syö hyvin. Tissit painaa niin, että roikkuvat tuolloin melkei navassa saakka. Sähköpumpulla oon päästelly menemään ja voi tulla alle 10 min aikana 100ml maitoa/rinta. Oon sit laittanu minigrip pussiin ja päiväyksellä varustettuna pakkaseen, niin onpa sitten tallessa pahan päivän varalle :)
 
Mää oon käyttäny rintakumia alusta saakka, mutta toissapäivänä kokeilin jättää pois kun rinnat ei ollu ihan kovat. On saatu imuote kuntoon kumin avulla ja nyt voi syöttää ilman aina, jos rinta ei oo liika täynnä tai vauva liika kiireinen rinnalle, sillon "kiukkuaa" ja kumi luiskahtaa suuhun helpommin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top