Imettävät kuumeilijat

Heippa!

Täällä uusi imettävä kakkosta toivova! Olen 36 vuotta juuri täyttänyt. Poika on kohta 1 v. 8 kk. Imetän vielä kolme kertaa päivässä enkä haluaisi vielä lopettaa. Tissi on pojalle niin kovin tärkeä. Jätettiin juuri ehkäisy pois ja hiljakseen katsellaan, tapahtuuko mitään. Toive on suuri.
 
MW2B, Tervetuloa ja toivotaan että pikaisesti kierto sieltä lähtisi käyntiin ja toivottu plussa pärähtäisi ruutuun! :)
 
Kiitos :happy:! Kuukautiset minulla onkin ollut jo vuoden, mutta se onkin toinen juttu, ovuloinko. Olen kyllä sellainen hormonihirviö, että otaksun ovuloivani, mutta eipä tuosta varma voi olla. Ehkä testailen asiaa jossain vaiheessa. Perinteisesti meidän suvussa ykköstä on saanut työstää urakalla ja pitkään, mutta kakkonen on pärähtänyt suorastaan yllättävän nopeasti tuloilleen :joyful: Toivottavasti jatkan perinnettä :grin
 
Tervetuloa :smiley-bounce016

Minulla ei mitään uutta kierron suhteen. Eilen kävin nyt ostamassa sitä Gelee royalea, tänään mies bongasi purkin ja ihmetteli, mitä olen alkanut syömään. Silmiä pyöritteli, kun kerroin netistä lukemiani asioita:rolleyes:

Toivotaan, että saan lähikuukausina näyttää hänen epäilyksien olevan turhia :wink

Miten teidän miehet reagoi kuumeiluun ja hömpötyksiin?
 
Pupuliina, Toivottavasti on apua tuosta Gelee royalesta ja pääset tosiaan todistamaan miehesi epäilykset turhiksi! :happy:

Mun mies on sanonut mua aivan kaheliksi, rakkaudella totta kai, kun olen sellainen himotestailija! :grin
Mutta siis hän on ollut kyllä avoin kaikille ehdotuksilleni ja ideoilleni ja tukenutkin niitä täysin. Ottanut myös itse selvää asioista, mistä olin hyvinkin yllättynyt. Viimeksi puuhaillessamme toi varta vasten tyynyjä pepun alle että varmasti saan mukavan asennon ja pepun pystyyn, kun hän tiesi että olin harkinnut tuonkin kikan käyttöönottoa, hehe. :p

Mitenkäs muilla, kiinnostaa minuakin tämä? :)
 
Miitu, ihanaa, kun miehesi huomioi noin kivasti :happy: Minkälainen Miitu muuten tilanteesi nyt on?

Mun mies ei ole varmasti lukenut mitään aiheeseen liittyvää, mutta popsii kiltisti foolihapot ja vitamiinit. Silloin tällöin kyselee , onko sellainen olo että voisin olla raskaana. Kovasti odottaa jo tärppiä. En kuitenkaan päivittele sille kuulumisia omista tuntemuksista, kun ne on tässä viime kuukaudet vaihdelleet melkein päivittäin. Menisi mies aivan sekaisin :hilarious: Oman osuutensa hoitaa aina, kun ehdotetaan, se riittää minulle :wink
 
Miehelle tulee aina välillä sanottua oloista, ja välillä mies kyselee oonko testannu jne :)

Lueskelin vähän omia piinailuja esikoisen raskauden jälkeen.. tämmöstä menkkajomoa ja nippailua ja "raskausoireita" on ollu n kk ennen ekoja menkkoja.. kovasti oottelen siis kuun loppua, jollon arvelinkin alkavan :wink ja lämmöt on myös sillon ollu kummallisesti koholla, johtuukohan sitten estrogeenin puutteesta(? Estrogeeni laskee lämpöjä). Oon myös aika varma et kun tätä follia on kasvateltu yli kuukaus (tai siis ovista yrittäny tehä), niin kystahan se jo on. Samoin oli myös ennen ekoja menkkoja esikoisen jälkeen kysta, ja sen puhkeemisen kyllä sit huomas :S
 
Mä en nyt kauheasti osaa hömpötellä. Omaa fyysistä kuntoa tässä lähinnä nostan ja yritän olla stressaamatta tai käymättä ylikierroksilla minkään asian suhteen. Kätilöopiskelijan "ammattimaisella otteella" otan asioita miehen kanssa puheeksi ja perustelen kantani. "Tämä on todella mielenkiintoista, eikö olekin?!" ...ja miestä vähän hymyilyttää, mutta toki fiksuna ottaa faktat faktoina. :happy:
 
Moi kaikille! Täällä myös yksi jolla kuumetta pukkaa. Meillä kylläkin vauva vasta reilut 3kk joten yritystä ei vielä aloitettu mutta mielessä on...molemmilla. Mies siitä alkoi leikillään vitsailla ja mä tosissani sanoin et voitais miettiä. Meillä välit ollu huonot välillä ja se mietityttää. Mulle tehtiin lokakuussa sektio ja lääkäri oli kirjoittanu mun papereihin et noin vuosi olisi hyvä pitää väliä. Toisaalta mulla ikää jo 40 etten uskaltaisi kovin kauaa odottaa ja silläkin suhtaudun varovasti onnistuukokaan. Mä imetän mutta ollaan jouduttu alusta asti antaan lisämaitoa. Välillä yritin kovasti et sen olis voinu jättää pois mutta juuri käytiin neuvolassa ja kasvukäyrä laskusuunnassa joten annan nyt sitäkin taas enemmän. Välillä annoin vain kerran kaks päivässä mutta pakko luovuttaa ja antaa vähän useammin. Imetän toki edelleen usein ja mielelläni.

Mulla ennestään kolme lasta ja nyt vauva siis neljäs. Esikko 12v, toinen 9v ja kolmas 7v. Haluisin tälle vauvallekin "kaverin". Esikko ja toka pätsäs aikoinaan niin kovin paljon keskenään ja sit ku esikoinen kasvoi niin toka ja kolmonen leikki keskenään. Jotenki haluisin siis kaverin vauvallekin. Mulla itselläni oli veli joka oli 6v mua vanhempi ja se tuntui ihan liian isolta ikäerolta.

Mut vaikkei meillä oo yritys vielä alkanu kävisin täällä mielelläni lukemassa kuinka teillä yritykset sujuu ja iloitsemassa plussista ja toivottavasti itsekin jossain välissä saan menkat ja alkaa yrityksen.

Onko teissä ketään muuta sektioitua?
 
Pupuliina, Kopsaan tuolta raskaaksi 2017 -ryhmästä

clear.png
clear.png
30.11 Menkat
25.12 Ovisplussa (Burana kuuri, epäilen ettei ovis tapahtunut/siirtyi)
12.1 Kirkuva ovisplussa + haamu (Viikon ajan imettäessä maidontulo ollut todella tiukassa iltaisin, epäilin että rtesti reagoi ovikseen)
16.1 Selkeä haamu (Epäilin ehkä kiinnittymistä johon rtesti reagoi, mutta harvemmin kai noin aikaisin?)

Kp 51/?, oletettu dpo 6 viimeisimmästä ovisplussasta.
Odotan ensi viikolle, jos ei tule täti eikä kunnon plussaa näy, käyn verikokeissa ja sen jälkeen varaan gynen! :)
 
Nega testattu, kovin yritin tihrustaa, mutta ei mitään :D Ei se haittaa. Kp 31 kai menossa?
 
Tervetuloa, Muska! Mulle tehtiin sektio kiireellisenä kun ei synnytys edistynyt. Nyt on toiveissa sitten alatiesynnytys, kunhan nyt tästä raskautuisi.
 
Tervetuloa Muska! :)

Toivottavasti Miitu tilanteesi selkenee pian! Kovin mutkikkaalta kuulostaa.

Täällä syöty kuningatarhyytelöä neljä päivää. Aivan, kuin olisi ovistuntemukset vahvistuneet... vaikka uskonkin sen olevan toiveajattelua :p
 
Tervetuloa Muska ja MW2B!

En ookaan koskaan kiinnittänyt huomiota vaikuttaako kierron vaiheet jotenkin maidontuotantoon. Tuo pikkutyyppi on hyvin kärsivällinen heruttelija, joten voihan olla että on jäänyt multa huomaamatta pienet vaihtelut.

Meillä mies oli iloinen, että mä vielä synnytyksen kokeneenakin haluan toisen lapsen. Synnytys sujui ihan hyvin ja mies oli tietty mukana, mutta onhan se aikamoinen kokemus ja tuntuuhan se kivalle kun mies pitää mua urheana kun oon valmis siihen uudestaan että me voidaan saada toinen lapsi. ☺ Vahvasti yhteinen projekti tämä siis on, vaikka ei ainakaan vielä ole päivittäinen keskustelunaihe paitsi ehkä hymynaamapäivinä. ☺Mies taitaa pitää mun tikutteluja ja vitamiinien napsimisia ihan asiaan kuuluvana toimintana kun tämmöinen projekti kerran on aloitettu.

Eilen taas aloitin oviksen tikuttamisen. Tiedän, ettei se vielä oo, mutten malta odottaa ja kun kiertokin vielä heittelee niin ettei vaan mee ohi kun mä en niitä muiten tunnista...
 
Moi uusille ja tsempit kaikille tasapuolisesti :)

Mulle ei kuulu mitään uutta. Nyt on kulunut pari kuukautta pillereiden lopetuksesta. "Menkkakipuja" oli vielä joskus ihan tammikuun ekoina päivinä, nyt ei sitten ainakaan pariin viikkoon ole tapahtunut mitään. Höh. En usko että ovulaatiota on tapahtunut, ainakaan en ole mitään siihen viittaavaa huomannut.

Maidontulo on kyllä välillä tiukassa. Johtuuko sitten ihan vain tuosta imetyksen vähäisyydestä ylipäänsä. Työpäivinä imetän vain töistä tullessa, nukkumaan mennessä ja yöllä 1-2 krt. Vapaapäivinä ehkä pari kertaa noiden lisäksi. Mutta tosiaan, kiinnitin huomiota siihen että tytöllä ei välillä tuntunut tulevan kovinkaan painavia pissavaippoja. Ja imettäessä herumisen alkaminen vaan kestää ja kestää. Nyt sitten on alettu antaa selkeästi enemmän korviketta lisänä.

Välillä mulla mukamas alavatsaa sivuilta jotenkin "kiristelee", vähn siis sellaista repäisykivun tapaista. Nyt ei vaan raskaustestejä oo enää jemmassa, eikä oikein huvita niitä ostaakaan ellei sitten mitään selviä oireita ilmaannu. Masentaa tehdä negatestejä, kun kuitenkaan en täysin edes usko raskauden mahdollisuuteen ja silti sitä plussaa kuitenkin toivoisi.

Mä en meillä hirveästi jaa näitä juttuja miehen kanssa. Luulen että sitä vaan ällöttäisi kuulla jotain ovulaatio-yksityiskohtia tms :D Muutenkin vaikka mies meillä oikeastaan eka alkoi toista lasta miettiä, niin viime aikoina se on ollut vähän epäröivä just että mitenkä sitten jaksaisi kahden kanssa jne. Parempi etten itse ala liikaa prässäämään ettei tuo vedä ihan jarruja päälle. :wink
 
En mikään miehelle mitään oikeen puhu, kerroin että menkat tuli viimeksi. Nyt Ne alkoi taas (kierron pituus 35 :/) ni En oo vielä edes maininnut.. Jos olisin raskaana se olisi iloinen asia hänelle, Mutta ei tää oo mikään yhteinen Projekti tää raskautuminen meille :D

Mutta tosiaan tihruttelusta päätellen Nyt alkoivat taas, seuraava ovis 11.2. Jolloin menen sopivasti illaksi töihin. Maaliskuussa mies lähtee 4 kk:deksi töihin, eli ei tuu meille 2017 vauvaa.
 
Voi tätä vauvakuumeen määrää, kun suurinpiirtein innoissaan odottaa jotain raskausoiretta, vaikka PAHOINVOINTIA tai KAHVIN TUOKSUN ÄLLÖTYSTÄ, tai jotain muuta yhtä mukavaa :laughing025 Oletteko tekin yhtä pöljiä..? Mikä todenäköisyys on 36-vuotiaana tulla ensimmäisestä yrityksestä raskaaksi, varsinkin, kun saatiin järkättyä aika vain yhdelle "lapsenhankintasessiolle" :smiley-ashamed008 Mutta hei, sehän on mahdollista kuitenkin..? Oletetusta oviksesta ja hedelmöityksen mahdollisuudesta nyt viikko. Miten jaksaa odottaa ja sitten taas yrittää ja taas odottaa..??
 
Gunhilda, tsemppiä imetykseen! Varmaan pidentyvät imetysvälit vähentää maidontuotantoa, itse ainakin oon huomannut jo muutoksen sen jälkeen kun kiinteitä on alkanut mennä enemmän, vaikka mulla on mahdollisuus imettää milloin vain kun oon vielä kotona. Vähäkin imetys on vauvalle tärkeää, joten tosi hienoa että oot pystynyt yhdistään työt ja imetyksen ja hatunnosto sille, että jaksat imettää töistä huolimatta myös yöllä! Toivottavasti se kiertokin sieltä löytyy taas.

Aubrey, pahoittelut menkoista. Seuraavan oviksen alla vaan talletteluja edeltävinä päivinä, jos se vaikka riittäisi..?

MW2B: mä tunnustaudun! Varsinkin nyt kun luulee tietävänsä mitä odottaa niin varmaan hyvin tarkkaan kuulostelisin raskausoireita, jos pääsisin kunnolla edes piinapäiviin asti.

Meillä tärppäs esikoinen heti ekasta kierrosta ja mietin samaa nyt kun yk2 ovulaatio lähestyy, että miten jaksan joka kuukausi toivoa ja pettyä jos tässä meneekin tällä kertaa pidempään.

On: tikutin ovista tänäänkin, mutta ei vielä. Huomenna taas. Oon tässä miettinyt kun mulla paino vaan putoaa putoamistaan, vaikka söisin kuinka paljon, että voinko mitenkään raskautua, jos tää imetys on niin rankkaa mun kropalle, että koko ajan joutuu polttaan vanhoja varastoja.. jos se johtuu siitä, että se mun luteaalivaihekin on niin lyhyt.. Yritetään silti tietty, mutta vähän epäilen mahiksia..
 
Takaisin
Top