Ikää yli 35 ja esikoinen tulossa, vertaistukea kaivataan :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nyytikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Juu, ei mitään :) Terassilla on vielä helppoa toi vaatetus, mut sit lenkeillä, ku "joutuu" (ihan kauheeta, ku on kuumat, aurinkoiset kelit :) :) ) olemaan auringossa niin lämmöt nousee, sitä tossa edellä siis tarkoitin. Eikä oikein osaa vaan vaippasiltaan toista laittaa. Vaikka kyllä sitäkin pitänee myöhemmin kesällä harrastaa :)

Mua kans hirvitti nukuttaa mein vieressä, mut kun toinen ei pinnikseen nukahtanut, niin ei ollu hirveesti vaihtoehtoja. Nyt taas pikkuhiljaa yritetään sinne saada nukkumaan, yksi syöttö kerrallaan. Taidan kohta roudata noi vaunut makkariin, ku sinne nukahtaa niin heleposti :D Mut yösyötöt käy vaan kätevämmin, kun on toinen valmiiksi siinä vieressä ja herää jo pieneen tuhinaan eikä sitten vasta hirmuiseen huutoon jolloin on vähän myöhästä sitä rintaa tarjota.. Meidän neiti on ainakin vähän niin, että "kaikki tänne heti ja nyt", niinku vissiin täysikäiset meinaakin olla.

Ja kyllä pieni pitää huolen syömisistä, sen jos minkä on tässä jo oppinut :) Välillä pidemmät tauot (mistä oikeesti oppii ittekin nauttimaan, jos rinnat syömisistä kipeänä, eikä vaan hermoile, että miksi se ei jo herää ja syö) ja välillä sit taas tankkaillaan. Kyllä kai ne rytmit sieltä pikkuhiljaa sit löytyy, toivottavasti :) Rintakumia kokeilin meilläkin, mutta hirveen slaaginhan toi likka veti :) Eikä kyllä napannut muakaan. Siksi kävin siel neuvolassa extrakäynnillä just noita imetysasentoja kattomassa, kun pelkkä rinnan tarjoaminen jo alkoi hirvittää, kun tiesi mitä kipua se tekee ja itkua ja vapinaa riitti ennen ja jälkeen. Eihän siellä käynnillä tietty mitään ongelmaa sillä hetkellä asennon suhteen ollut :) Ongelmana siis vaan saada kotona yhtä hyvä asento, siinä on vielä tekemistä. Mutta au, tiedän siis niin tuon tunteen, kun sattuu ihan hulluna. Tsemppiä!! Toivottavasti pian helpottais sulla Sinitiitu tuo! Lansinohia oothan ostanut? Se kyllä auttaa, kun vaan antaa vaikuttaa ja ilmakylpyjä kans mahd.paljon. Sitruuna ois kans hyvä, jos vaan kestää. Ite en oo hirvinnyt ajatella.. Mut tosi hyvä, että maitoa tulee, sekin ois varmasti hirveesti jos ei tulis! OngelmiaOngelmia. Mutta onneksi niin paljon suloisia katseita ja tuhisemisia, että jotenkin jaksaa :)

Oota Vieno vaan! Ja muut :) Ei pelotella teitä liikaa :) Mulla on tähän asti ollu ihan hirveetä tunneskaalan läpikäyntiä, mihin en ollenkaan ite ollu osannut varautua. En tiiä sit liittyikö noihin imetysongelmiin niinkuin ajattelin vai ihan muutenkin. Mut josko tästä pikkuhiljaa eteenpäin. Tänäänkin tuli kyyneleet silmään, mutta onneksi ihan vain ilosta ja rakkaudesta pientä nyyttiä kohtaan. On tää ihmeellistä. Voih <3
 
Ihana kuulla, että Sinitiitulla ja Anniksella kaikki sujuu hyvin kotosalla. Varmasti on ihmeellistä ja ihanaa - vaikka onhan välillä niitä ongelmiakin... Sehän on selvä. Ja esikoinen kun on kaikilla kyseessä, niin eihän sitä kuitenkaan etukäteen voi tietää mitä tuleman pitää. Ja vauvat on niin erilaisia kuin äiditkin. Tässä asiassa todellakin vasta "tekemällä oppii"... :love2. Ja neuvoja varmasti satelee, täytyy vaan osata pitää omasta järjestä kiinni ja tehdä niin kuin itsestä tuntuu oikealta... Ja hyviä vinkkejä saa myös täältä- kun lukee muiden kokemuksista on itse paljon viisaampi jos omalle kohdalle osuu.

Nauttikaahan äidit ja tulevat äidit auringosta ja lämmöstä ja vauvoista tai vaivan odotuksesta. On tää kaikki kuitenkin niin ihmeellistä aikaa :love7
 
Vinkkinä kesävauvojen äideille: meillä oli aina se äpn kylpylämpömittari vaunuissa kesällä :) Siitä oli jotenkin hyvä seurata ettei vaunuissa tullut liian kuuma. Muutenhan sitä vaavin oloa pitää kokeille niskasta, ei varpaista tai sormista, varmaan ihan tiedossakin...
Onnea äitiytyneille♥
 
Voin kuulkaa kertoa, että täällä ei kyllä kauheesti auringosta nautita. Viikkoja just täynnä 25 ja jalkaan ei enää taida mahtua ku Crocksit ja nekin puristaa. Työpäivän jälkeen nilkat on hävinneet jonnekin ja vaikea kävellä (siellä töissäkin jo). Sormet on niin nakit, että hyvä kun just ja just taipuu. Vettä juon litratolkulla, mutta silti. Tätä ei helpota se, että työpaikalla on ilmastointi rikki ja lämpöä 30 astetta. Pääasiassa jalkojen päällä koko päivä. Nyt on vielä häntäluun tienookin alkanut kiukutella. Lyö melkein jalkoja pois alta välillä ja välillä sitten ei tunnu missään. Onko kellään kokemusta tämmöisestä?
Sori tämmönen valivalivali... Mä niin toivon, että lämpötila laskis edes vähän...
Masuasukki tuntuu voivan hyvin. Just nytkin on menossa joku iltatreeni. :smiley-bounce012 Yleensä se alkaa just sillon kun pitäs alkaa miettiä nukkumaan menemistä. ;)
Ihana lukea noita teidän "uusien äitien" kokemuksia. Niitä omia odotellessa. :happy119
Hyviä vointeja kaikille! <3
 
Huh, Mii, varmasti on tukalaa! Mä pääsin turvotusten suhteen aika pienellä, ihan loppuviikoilla oli, muttei muuten. Mutta lämpöaalto alkoi iskeä niskaan tosissaan niillä kahdella viikolla kun lasketun ajan päälle meni- hiosti fyysisesti ulkoa ja henkisesti sisältä kun joka päivä odotti jotain alkavan tapahtua. Voimia ja toivotaan että viilenee!
Ja sais joku pian korjata sen teidän työmaan ilmastoinnin!
Täällä nuuhkuttelemme vauvatuoksua, vain ihastelemme pienen ilmeitä ja harjoitetaan urakalla maitotaloutta - rintakumi nyt käytössä ja tuntuu hyvältä äidistä kun rinnanpäät ei vaan muuten kestä ja typsykkäkin osaa syödä niillä, ihanaa! Yövalvomista meillä, useampana yönä kunnon yöuni tulee vasta kahden tienoilla, hiphei, kun tankataan ja tankataan ja varsin ollaan illanvirkkuja :) äiskää alkaisi kyllä jo vähän aiemmin väsyttää.. päivällä nukkuu kunnon pätkiä kanssa, ite en vaan osaa hyödyntää niitä hetkiä torkkuihin ainakaan vielä, mutta täytyisi varmaan aloittaa.

Tuntuu että eka kotiviikko meni ihan sumussa, kun väsytti vaan ja oli huolta imetyksestä ja vauvan taipeista, jotka napsahti rikki kotiintultua ja sellaista.. Nyt on jo virkeämpi olo vaikka tietysti ramasee aina välillä, mutta uudesta elämänkulusta ollaan saatu kai vähän jo oloa tasapainoon. Ja onhan se iso tunne että on vastuussa pienestä ihmisestä. Onneksi mies on isyyslomalla, en tosiaan olis pärjänny ilman häntä ja hänen "jalat maassa"- järkeään :love017

Joko Vienolla on auto tankattu ja kassi siirtymässä pihan puolelle kohti sairaalaa :happy112tsemppiä paljon paljon! Edessä on jotain suurta ja ihmeellistä!
Ei sille vaan voi mitään että onnenkyyneleet tulevat silmiin kun voi vielä kokea kaikkea tätä :love7 Nautitaan!
 
:) Hei vaan kaikki!

Täällä vielä yhdessä kasassa, rv 39+5. Muutamana iltana ilmeisesti tullut supistuksia (?) kun alaselkä on kuin tulessa. Sellainen olo, kuin menkat olisi alkamassa. Se kipu on kyllä jatkuvaa ja kestää parikin tuntia yhdenjaksoisesti. Eli jotain tapahtuu, mutta ei mitään mistä tietäis milloin on lähtö... Onneksi saan vielä nukuttua, kerran-pari yössä pitää tietty käydä vessassa.

Mii: täälläkin jalkoja särkee, mutta minä onneksi voin nostaa kintut pystyyn kun tarvitsee... Ja välillä käyn kylmän veden alla huljuttelemassa. Sulla se ei taida töissä olla mahdollista... :happy118. Mitähän työkaverit tuumais, jos nostat jalat pöydälle...? Kysäise neuvolassa josko lääkäri kirjoittaa sairaslomaa, jos jalat menee alta! Tää helle on tosi kovaa, ja varsinkin pahentaa näitä raskausoireita... Muista tosiaan juoda paljon, mutta ei pelkästään vettä!

Sinitiitu: Täällä on kassi pakattu ja odottelee ovenpielessä lähtöä :scared007 Sen ehtii tietty pakata ja tarkastaa uudestaan monta kertaa... Kiitokset tsempeistä - sitä tarvitaan! Eilen kun selkään koski kovasti ja mies kyseli että joko on lähtö, niin mulle iski paniikki että en ole vielä valmis!!! Hui kauheeta! Hyvä alkaa panikoimaan näin viime metreillä, mutta toivottavasti kuuluis asiaan...?! Täytyy vaan keskittyä ajattelemaan pientä palkintoa, joka odottaa kun urakka on ohi. Ihana kuulla teidän äitiytyneiden kokemuksia ja ajatuksia - kirjoitelkaa vaan aina kun jaksatte ja ehditte. Niistä saa kyllä kovasti voimia!!!

Olettekos ajatelleet jo ristiäisiä? Meillä on jo päivä päätetty, kun pienellä paikkakunnalla ei ole kuin yksi pappismies ja kesäviikonloput on aika täyteen varattuina... Ajateltiin pitää pienet ristiäiset kotona ja samalla mennä naimisiinkin. Onpahan sekin sitten "alta pois" kun kihloissakin ollaan oltu jo 6 vuotta... Onhan tuo aika "kliseinen" tapa mennä naimisiin, mutta sopii nyt paremmin kuin hyvin tähän tilanteeseen. Aiemmin halusin kukat, puvut, kirkkohäät ja muut pelit ja pensselit mutta nyt ajatukset on ihan vaan tulevassa vauvassa... Voihan sit kavereiden kanssa pitää isommat kekkerit myöhemmin jos siltä tuntuu :)

Voikaa hyvin ja palataan taas... :greet025
 
Mii: Tsemppiä helteiseen odotukseen! Ens viikolla pitäis vissiin ilmojen puolesta vähän helepottaa.. Kuulostais kyllä vähän siltä, että saikkuakin voisit hakea?! Ite olin muutaman pätkän saikulla syksyllä hirmuisen pahoinvoinnin takia. Nyt jälkeenpäin ajatellen en tajua miten jaksoin niin paljon olla töissä ja mitä hienoa siinä muka oli, että sai laatan lentoa pelätä "ihmisten ilmoilla", mut jotenkin sitä vaan sinnitteli, kun ei halunnut "luovuttaa". Nyt kun asiaa ajattelee jälkeenpäin niin jäisin kyllä pidemmäksi aikaa, jos vaan olisi tilanne uudestaan päällä =)

Oho, vieraat tuli, jatkoa myöhemmin :)
 
Jee Vieno, kohta pääset äksöniin :) Mullahan ei ollut mitään oireita silloin vielä aamuyölläkään, kun vedet lähti tihkumaan ja silti synnytys lähti lopulta etenemään tosi nopeaan tahtiin. Että niin erilaisia voi olla alut. Mutta lupaan sulle, että kun ne oikeat supistukset tulee niin kyllä ne sitten erottaa :) Eri asia sitten missä vaiheessa lähtee kohti sairaalaa. Ennen synnytystä olin varma, että haluisin olla kotona niin pitkään, kun mahdollista, mutta näin jälkikäteen ajatellen oon tosi tyytyväinen ettei tarvinnut sitä kokea. En kyllä tiedä miten olisin tuon vajaan puolen tunnin automatkan jaksanut jos oisin kotona suihkutellut kaikessa rauhassa. Mut näistähän ei voi tietää.. Ja kyllä sen kivun kestää, kun tietää, että se loppuu kuitenkin! Ja se palkinto on kyllä niin suloinen <3 Varmasti. Mut kyl noi loppuhetken panikoinnit kuuluu ihan kuvaan, nou hätä. Ja jos ilokaasu toimis sulla yhtä hyvin ku mulla :) Suosittelen myös kokeilemaan kaikkea mahdollista kivunlievitystä mitä vaan haluat. Ite sain ainakin niistä niin hyvän avun. Mulla muuten kävi tuon sairaalakassin kanssa niin, että olin jo unohtanut mitä sinne olin pakannut, eli ihan hyvä sitä välillä on kurkkia ni ei tuu sit sellaisia yllätyksiä :)

Me ei oo ristiäisiä ihan hirveesti vielä aateltu, joten kiirehän tässä tulee :) Kotona kuitenkin ollaan ne pitämässä ja pienimuotoisesti. Eli isovanhemmat, sisarukset ja kummit. Yritetään nyt kummien kanssa saada aikaa lukkoon lyötyä, menee varmaan tohon heinäkuun alkuun, ellei sit jo kesäkuun viimosena lauantaina ehtis pitää, mut epäilen. On vielä tosiaan niin vaiheessa. Onnea siis Vienolle avioitumissuunnitelmistakin! Kyllähän monet järjestää ne tuollain yhdessä. Meilläkin se ois saattanut olla yksi vaihtoehto, mutta haluttiin sitten kuitenkin naimisiin ennen muksun syntymää. Ja vaihtoehto toimi meillä. Ollaan kans aateltu, et vois sit myöhemmin pitää kavereiden kesken kekkereitä :) Mut ne ois sit vasta joskus.

Täällä menee ihan kivasti. Äiti ja mun kummini oli tuossa pari päivää auttelemassa ja tuli kyllä tarpeeseen seura ja uudet sylittelijät :) Meillä nukutaan ihan ok, mutta yöheräämiset, vaikkakin vain muutaman kerran, niin ne kyllä verottaa. Täälläkin on menty nukkumaan vasta puolen yön jälkeen, mutta osin kyllä senkin takia, että oma rytmi vaan on aika iltapainotteinen. Ei siis haittaa vaikka pienikin valvoo, nukutaan sitten aamusta pidempään :) Joskin on myös kiva, jos jaksaa aamusta herätä aamusyöttöjen jälkeen, on paljon pidempi päivä edessä :) Siis jos vaan on tällaisia kelejä, huomiselle kaavaillut vesisateet ei innosta, joten toivottavasti pienikin haluaa nukkua :)

Hienoo Sinitiitu, että saitte hommat rintakumin kanssa toimimaan! Siitähän sit pitäis päästä aika helpostikin eroon, kun vaan rinnanpäät alkaa kestää imuja. Ja pääasia, että pieni saa äidinmaitoa, kun kerran imettää tahdot :) Meillä menee ruokailut nyt tosi mukavasti! Edelleenkin mennään aika perusasennoilla, mutta se olikin tarkoitus, että saa paikat kuntoon. On tässä sitten aikaa kikkailla :) Tuntuu, että pieni kasvaa silmissä vaikka vieraat aina pienuutta päivittelevätkin :) Ensi ti taas neuvola, saa nähdä mikä on painontilanne silloin. Tänään on ollut ns.tosi helppo päivä. Pieni on nukahtanut hyvin, nukkunut hyvin, syönyt hyvin ja kaikinpuolin kaikki kunnossa. Liekkö ukkosesta johtuen niin on nukkunut aika paljon, joskin ehkä hieman lyhyemmissä osissa ja simahtaa aika nopeasti syönnin jälkeen (valvomisenkat meillä hieman yli kaksi tuntia :) ). Nytkin ollaan unella, tosin odotettavissa olis ruokailu tunnin sisään ja sit äippäliinikin pääsis torkuille. Nyt ei vielä malta :) Toivotaan ettei yöstä tuu sit huonoo, ku näin tässä hehkutan. Mutta se on kyllä ihan totta mitä Sinitiitukin tuolla sanoi, että alussa ei vaan osaa ottaa aikaa itselleen ja nukkua vaikka miten väsyttäisi. On vaan niiiiin paljon kaikkea tekemistä (kuten istutetun nurmen kastelua ja keittiön siiivousta, olevinaan tärkeämpää, heh). Mutta kyllä siihenkin taitaa oppia :) Tänään käytiin pienen kanssa postissa ja kaupassa, kiltisti oli ja autoon tuo näemmä aina rauhoittuu/saa unen päästä kiinni. Tosin mä ehkä haluisin turvakaukaloon sellaisen peilin mistä näkis pienen ajon aikana, Ihan vaan omaksi mielenrauhaksi :) Sellaisia vissiin myydään ainakin noissa vauvantarvike liikkeissä..Pitää tuumailla.

Juu, mutta kuuloillaan taasen :)
 
Voi että Vieno, kuulostaa ihanalta tuo naimisiinmeno ristiäisten yhteydessä! Me täällä haaveillaan häistä ensi kesälle, aiemminkin oltaisiin jo voitu muuten mutta kun tuntuu ettei vaan olla ehditty järjestää ja mies kesähäät haluaisi. Edelliskesänä muutettiin yhteen asumaan ja viime syksystä tähän päivään ollaan nyt sitten rempattu kotia. Ja vauvan odotukseen halusin keskittyä kaikessa rauhassa, ja kiva kuitenkin häätkin suunnitella huolella, on niin ainutkertainen asia sekin. Nyt sitten on aikaa ( ?!..) typsykän kanssa kun on kotona niin suunnitella ehkä niitäkin :happy119 täytyy miettiä kaikki vaunulenkit, hih.. Ristiäiset meillä on heinäkuun puolivälissä, kotona ja lähisuvun kesken. Saas nähdä onko kummin hauis koetuksella- kuinka paljon painoa tyttösemme ehtii kerätä siihen mennessä. Mutta ihan kun maito maistuu alkuvaikeuksien jälkeen nyt hyvin! Kakkaakin tulee todella hyvin muuten, tuntuu että lähes aina!

Mulle iski vaivaksi pissatulehdus ja antibiootti siihen päällä, toivottavasti ei vie pikkuisen mahaa ihan sekaisemmaksi. Devisolit aloitettiin ja kun kahtena päivänä oli saanut yhden tipan niin kova huuto seuraavana iltana!! Relat otettiin käyttöön ja pidettiin päivän taukoa, nyt uutta yritystä sitten. Täytyy vaihtaa merkkiä jos vielä sama juttu.

Yöt on meillä edelleen vaihtelevia, ed. yö unille puolilta öin ja kaksi heräämistä syömään. Viime yö oli taas risaisempi, syömiset usein ja rinnallaolo puoliunessa kauemmin. Totta on kuten Annis sanoit että yöheräämiset kyllä verottavat, tahtoo olla aika väsynyt silloin pikkutunteina ja aamusta.. Meilläkin oli mun vanhemmat apuna pari pävää, rempassa ja saatiin olohuoneen verhotkin paikoilleen. Aamupäivää tyttö nukkuu pitkiä unia ja usein toiset iltapäivästäkin.

Nyt täytyy rientää laittamaan meille vanhemmille syömistä että jaksetaan itekin.. Kuulemisiin!!
 
Heissan kaikki. Täällä vielä yhdessä "kasassa" ja ei ainakaan vielä ihmeempiä merkkejä synnytyksen alkamisesta. Kaikki S:t on koitettu ja ei näytä täällä toimivan :happy112... Syntyy sit kun tahtoo...

Kiitos Annis ja Sinitiitu tsempeistä. Harmi, että Sinitiitulle iski pissatulehdus päälle, mutta toivottavasti lääkkeet auttaa. Toivottavasti pystytte molemmat lepäämään päivisinkin, jos yöt on rikkonaisia. Mut sitähän äitinä oleminen alussa on - univelkaa... Ihan hassua, mutta EN MALTA ENÄÄ OOTTAA!!!!

Ristiäisistä ja naimisiinmenosta vielä sen verran, että ei kerrota vieraille etukäteen että meidät vihitään samalla. Haluan, että se kuitenkin enemmän vauvan suuri päivä, ja ei tarvitse touhuta sen enempää vihkimisen suhteen. Vieraatkaan eli lähimmät sukulaiset ei turhaan etukäteen asiasta hössötä ja ei tartte itsekään sitä jännittää sen enempää. Nyt vaan tän massun kans kauhistelen, että mitähän ihmettä sit laittais päälle... No eiköhän vauveli vie sit kaiken huomion ja voidaan käydä vaikka perhepotretissa myöhemmin...

Hyviä vointeja ja jaksamista kaikille :wink.
 
Vaihteeksi vähän raikkaampaa huomenta- ilmojen puolesta teille odottaville inhimillisempää! Tsemppiä turvotusten ja pulleuden kanssa, toivotaan että sää jatkuukin tällaisena, vain väliin niitä ihania aurinkoja vähän! Ja kyllä se sitten helpottaakin; Tuntuu ihan uskomattomalta nykyään, että pääsee "kaksin kerroin" kumartumaan ja liikkumaan ketterästi. Nyt sitten huomaa kuinka hyvät imetysasennot ovat pitkän päälle tärkeitä etteivät lihakset ihan jumiudu.
Silmäpusseja myös saattaa löytyä, mutta mitäs pienistä :happy090 Tärkein on kopassaan tuhiseva pieni typsykkä..

Niin muistan Vieno tuon tunteen! Joka päivä ajatteli milloin sitä voitaisiin lähteä synnyttämään ja odottavan aika tosiaan oli piiitkää vaikka kuinka itseään tsemppasi. Mutta se voi olla jo piankin totta ellet jo sitten ole tositoimissa! Ja tosiaan mulle ainakin jäi niin hyvä mieli synnytyspäivästä että juuri sanoin miehelle että voisin lähteä vaikka ensi viikolla sen kokemaan uudelleen :) ei muuta Vieno kuin avoimin mielin ja tuntemuksiaan kertoen h-hetkeen!
Ja jos vielä tätä ennätät lukemaan ennen, niin muista syödä jotain siinä vaiheessa kun ei supistele ihan mahdottomasti vielä. Itse huomasin että heikko olo tuli ja söin vähän jugurttia+leipää, mutta samaan hetkeen alkoivat myös megasupistukset ja tämä tyttö sitten oksensi reilusti kaiken energiansa pois.. Janotti myös valtavasti koko synnytyksen ajan, onneksi mies oli juomapullojen kanssa vierellä. Vaikka omalla adrenaliinilla tuossa päivässä toki pitkälti mennään.

Meillä hajota pamahti eilen jääkaappi-pakastin, onneksi ei ollut vielä ristiäisleipouksia siellä. Nyt sitten odotellaan uutta ja pussipuurolla sekä Kotipizzalla mentiin ilta, on se vaan hyvä että perheen pienimmällä on maitobaari omasta takaa Ja ba :dance008 arin aukeamista siellä jo kuulutaan vaativankin- Heippa taas
 
Mii sun kannattaa seurata että saat myös tarpeeksi suolaa! Niin pahasta ku se onkin niin veden lipittäminen voi laskea natriumtasot liian mataliksi ja estää lymfakierron toimimisen kunnolla. Tuo taas lisää turvotusta. Mulla itsellä on lomareissuilla käynyt useamman kerran näin ja samoin suola on auttanut matkaseuruetta järkyn turvotuksen kanssa, vaikeahan sitä on uskoa mutta suosittelen kokeilemaan ;)
 
Mä muistan naureskelleeni ystävälleni, jolla oli la kuukautta myöhemmin ja toista odotti, kun hän sanoi, että "odottaa jo mielenkiinnolla synnytystä". Olin ihan että häh. Mutta kyllä kieltämättä täytyy sanoa, että oli se kokemus ja voisin sen kyllä uudestaankin kokea :) Mulla oli sillain eri juttu, että mikään ruoka/juoma ei maistunut synnytyksen aikana. Miehen ja kätilön toimesta kyllä jos jonkunlaista tuotiin, ku halusin, mutta sitten synnytys olikin jo ohi enkä ollut pistänyt mitään alas. Hassua. Mutta oon kans kuullu, että kova jano tulee, joten juomaa kannattaa nauttia. Tays;ssa ainakin pelas tarjoilut hyvin :)

Toikin on muuten ihan totta mitä IhaNainen sanoi tuosta suolahommasta. Usein, kun on turvotuksii niin vedetään vettä ym.juotavia niin paljon, että menee elimistö ihan sekaisin. Vähän järjenvastaista vetää sitä suolaa, mutta niin se vaan on :) Tsemppiä Mii:lle, onneksi nyt on viileämpää!

Meillä on nyt noi yöt olleet ihan hirmuisen hankalia ja kun sen lisäksi ei päivisinkään nukuta niin alkaa olla aika kuluttavaa. Joskus yön pikkutunteina sitä miettii, että mitä keksisi, että pieni hiljenisi. Vatsanväänteitä on. Relatippoja kävin tänään ostamassa, kokeillaan helpottaisiko niillä. Ja Distflatylit menee nyt kolmesti. Terkan suosituksesta pidetään nyt d-vitamiinistakin vähän taukoa, ni näkee vaikuttaako se asiaan. Nythän on toi vajaa neljä viikkoa kasassa, et koliikkia voisi olla, mut todella toivon että ei. Kapalointia on nyt muutamana yönä kokeiltu ja la-su-yönä auttoi taivaallisesti, sit tuli taas hirvee yö. Mutta kattellaan.

Tultiin just neuvolasta ja pieni simahti matkalla rattaisiin. Mä niiiiiiin nautin. Tosin kohta se sieltä jo heräilee :) Pidän myös itteäni niiiiiin typeränä, ku alkuun pelkäsin, että pieni nukkuu liikaa eikä ehdi saada tarpeeksi ravintoa ja kuikusin koko ajan onko sillä kaikki hyvin :) Muista Vieno sitten, että nautit joka hetkestä, kun se nukkuu! Siis toki valveillaolostakin, mutta tarkoitan sitä, että otat aikaa itsellesi. Kotihommia ym.ehtii koska vaan. Hyvä mun sanoa, kun en ihan vieläkään sitä ymmärrä, mutta yritän kovasti..Tää vaan on tosi kuluttavaa, kun päivisinkin nukutaan parhaiten vaan sylkyssä/vaunulenkeillä niin ei saa itse yhtään levättyä. Kolmen tunnin päikkärit on historiaa. Mutta, toivotaan, että toi maha tuosta tasoittuisi. Ja hyvinhän pieni kasvaa,paino nyt 3630g ja pituus 51.4cm. Tosin kova oli huutomyräkkä mittaushetkellä, joten hirveen suuria summia en menisi pienen pituuden perusteella vannomaan, mutta kasvua tapahtunut kuitenkin :)
 
Vaihteeksi vähän raikkaampaa huomenta- ilmojen puolesta teille odottaville inhimillisempää! Tsemppiä turvotusten ja pulleuden kanssa, toivotaan että sää jatkuukin tällaisena, vain väliin niitä ihania aurinkoja vähän! Ja kyllä se sitten helpottaakin; Tuntuu ihan uskomattomalta nykyään, että pääsee "kaksin kerroin" kumartumaan ja liikkumaan ketterästi. Nyt sitten huomaa kuinka hyvät imetysasennot ovat pitkän päälle tärkeitä etteivät lihakset ihan jumiudu.
Silmäpusseja myös saattaa löytyä, mutta mitäs pienistä :happy090 Tärkein on kopassaan tuhiseva pieni typsykkä..

Niin muistan Vieno tuon tunteen! Joka päivä ajatteli milloin sitä voitaisiin lähteä synnyttämään ja odottavan aika tosiaan oli piiitkää vaikka kuinka itseään tsemppasi. Mutta se voi olla jo piankin totta ellet jo sitten ole tositoimissa! Ja tosiaan mulle ainakin jäi niin hyvä mieli synnytyspäivästä että juuri sanoin miehelle että voisin lähteä vaikka ensi viikolla sen kokemaan uudelleen :) ei muuta Vieno kuin avoimin mielin ja tuntemuksiaan kertoen h-hetkeen!
Ja jos vielä tätä ennätät lukemaan ennen, niin muista syödä jotain siinä vaiheessa kun ei supistele ihan mahdottomasti vielä. Itse huomasin että heikko olo tuli ja söin vähän jugurttia+leipää, mutta samaan hetkeen alkoivat myös megasupistukset ja tämä tyttö sitten oksensi reilusti kaiken energiansa pois.. Janotti myös valtavasti koko synnytyksen ajan, onneksi mies oli juomapullojen kanssa vierellä. Vaikka omalla adrenaliinilla tuossa päivässä toki pitkälti mennään.

Meillä hajota pamahti eilen jääkaappi-pakastin, onneksi ei ollut vielä ristiäisleipouksia siellä. Nyt sitten odotellaan uutta ja pussipuurolla sekä Kotipizzalla mentiin ilta, on se vaan hyvä että perheen pienimmällä on maitobaari omasta takaa Ja ba :dance008 arin aukeamista siellä jo kuulutaan vaativankin- Heippa taas
 
Täällä ollaan vieläkin yhdessä koossa. Tänään olis neuvola ja katsotaan mitä siellä tuumaillaan. Muistan, kun sitä viimeksi varattiin, niin naureskelin itsekseni että enhän minä sinne mene, kun vauva on varmasti jo syntynyt... Just joo - siitäs sain. Eilen illalla supisteli 10 min välein noin 4 tuntia ja sit loppu kuin seinään! Ja mielettömän hyvät yöunet 7,5 tuntia yhden herätyksen taktiikalla siihen perään :). Ihan ihmettä ja kummaa on nyt tämä homma. Vetelin supistusten alkaessa ruokaa kaksin käsin että sit jaksaa synnyttää - no sain aikaan hyvät yöunet... Mutta kiitos Sinitiitu vinkistä - pitää tosiaan muistaa syödä että jaksaa sit sen rutistuksen! Ja vesipullo pitää olla miehellä käpälässä sit synnärillä! Toivottavasti saatte jääkaappi-pakastimen pian toimintaan :)

Voi harmi Annis teidän pikkuisen masukipuja. On tosi kurjaa, kun pikkuiseen satuu ja mitään ei voi oikein tehdä - toivottavasti tosiaan ei olis koliikkia. Tsemppiä sinullekin jaksamiseen ja muista tosiaan itsekin levätä kun vauva nukkuu! :happy119

Sen verran vielä ristiäisitä, että kuinka päätitte sylikummin? Meillä on 2 ystäväpariskuntaa pyydetty kummeiksi ja tuumailin, että kenetkä kysyn vauvelia pitämään? Ei ole iso juttu, mutta mulle yhtä rakkaat ja läheiset ystävät ja en oikein tiedä kumpaa kysyä. Pitäisköhän vetää pitkää tikkua vaan... En usko että kumpikaan loukkaantuu, mutta itse näitä nyt miettii kun on liikaa aikaa...

Paljon halauksia teille kaikille :love017 ja palataan taas... !
 
Terkut neuvolasta (rv 40+4). Kaikki ok, vihdoin hemoglobiini nousuut ja painoa tullut 1,5 vko 78 g. Ihan rupes naurattamaan, kun viime päivinä oon syöny kuin hullu ja kaikkia herkkuja kans :happy090 ... Ens torstaina sit Gravidaan äippäpolille näytille, jos synnytys ei ole alkanut. Jotenkin ei ole innostusta viettää juhannusta käynnistyksissä - vaikka eipä tässä kummempia juhannussuunnitelmia olekaan. Mietin vaan, että minimi miehityksillä juhannuksena kaikki pyörii, eli olis kivampi olla silloin jo kotona...

Mut pääasia on, että vauveli voi masussa hyvin ja on tyytyväinen. Syntyy sit kun saa tarpeekseen kelliä pää alaspäin ahtaassa yksiössään...
 
Voi että Annis, uskon todella että kysyy jo kaikkia voimia valvomiset ja vauvan itkuisuus! Meillä kun oli viime viikolla useampi yö peräkkäin sellainen että tankattiin ja tankattiin (ja oltiin huvituttia tissillä) puoli kolmeen asti eikä vaan uni tullut millään ja huutoa kun sänkyyn yritti, niin kyllä oli itku lähellä äidilläkin.. tuntui vaan niin riittämättömältä olo kun ei saanut pientä autettua ja tyytyväiseksi ja silloin yritin vielä ilman rintakumiakin ja sattui ihan mahottomasti..
Nyt on sitten ollut vähän aiempia nukkumaanmenoja (koputan puuta..), mahaa kipristää päivisin aina välillä ja unilta toisinaan parahtelee ja kakka on kyllä ihan! vetistä. Toivon et oman ab-kuurin loppuminen helpottaisi sitäkin. Meilläkin Relat käytössä olleet ja Devisolit aluillaan, mut taidetaan ottaa se Rela-D-vit. yhdistelmä kuitenkin kun tuntuu että Devisolista vaan itkuisuus lisääntyy. Yöllä syödään välillä pitkään, välillä lyhyemmin jolloin uni tulee pian uudelleen.

Päivällä unet maistuu vaunun kopassa parhaiten, ite en oo edelleenkään malttanut torkkua päivisin kun kiva on puuhastaa kotijuttujakin ja nauttia kahvikupillista.. täytyy ottaa kyllä torkut ohjelmaan ennen pitkää nyt kun mieskin palasi töihin. Ja älä Annis yhtään pidä itseäsi typeränä huolehtimisista syömisten riittävyyden suhteen, niin teki tämäkin äiskä täällä , olin suorastaan vauhkona! ekat päivät kun ei tullut mielestäni riittävästi pissoja eikä yhtään tiennyt paljonko maitoa toinen sai. Pelkäsin matalia verensokereita ja sitten meni vielä ne taipeet rikki ja vauvan kädet oli musta aina liian kylmät ja sinersi ja huh.. Mutta pikku hiljaa onnelliseen tasapainoon, nyt on jo levollinen olo :happy112 tietty sitä äitinä tulee aina huolenaihetta ja toistakin muttei niitä auta etukäteen murehtia.. Ja onneksi meillä tosiaan mies on järkityyppi, tasapainottaa :love017
Toivotaan Annis tosiaan ettei ole koliikkia,musta tuntuu että Relat on meillä auttaneet , toivottavasti teilläkin!

Meilläkään ei ole sylikummiasiaa mietitty vielä, mut varmaan tuo on Vieno ihan hyvä että vaan "arpoa" joku kun tasa-arvoisen ystäviä kaikki keskenään on. Ja toivotaan että saat pikkuisen jo juhannukseksi syliin :)

Toivottavasti kaikki saamme juhlajärkkäilyihin hyvin apuja, (oon ite aina tykännyt leipoa, mutta nyt kun yhden piirakankin tekeminen meni yli puolille öin kun tyttönen viihtyi tissillä vaan niin en enää tiennyt suurin piirtein oliko munia vai sokeria kulhoon menossa) vähän jänskättää kaikki kun kotona pitää.. Täytyisi käydä varmaan Ideaparkin reissu niin voisi kutsutarpeita ostella, vielä en ole yksin typsykän kanssa autoillutkaan.

Ihana ilta oli ulkona, käytiin vaunulenkillä ja unet jatkuu vielä! Taitaa mennä yöunien alku taas pitkälle tänään..
 
Tsemppiä Vienolle viime hetkiin! Syntyy tosiaan, kun on syntyäkseen, kaikki ne on sieltä pihalle tulleet :) Mutta on ne rankkoja ne viime viikot/päivät, kun haluaisi sen pienen jo syliinsä. Mut pian jo syntyy <3

Meillä mennään nyt toista päivää ilman Devisolia ja päiväunet on taas löytyneet. Itkeskelyä vielä päivällä ja iltaa kohti on, mutta yöt on hyviä. Esim. viime yönä nukkumaan puolilta öin ja syönnin vain klo. 03 ja klo 06 ja sen jälkeen iloisesti jokellellen (tai eihän tuo mitään vielä jokeltele, mutta jotain omaa kivaa pitää..) silmät selällään jäi vielä nukkumaan kolmeksi tunniksi. Ja sitten vielä kainaloon sylittelemään ennen varsinaista heräämistä, ah, ihanaa. Ja mikä ihaninta niin ei tartte kovin pitkään kuunnella sitä sydäntä särkeää kiljumista, mikä on siis hyvin paljon kamalampaa ku "pelkkä" nälkäkipu. Mut katotaan nyt ja varmistellaan, että johtuko varmasti Devisoleista. Ja jos johtui niin pelätään sitten niiden uudelleen aloittamista :) Mut vasta ens viikolla. Ja pitää selvitellä oliks joku toinen merkki joka kenties olisi hiukka enempi masuystävällisempi, ni sit kyl otetaan se käyttöön..

Kummeista sen verran, et meille tulee yksi pari joka ei kuulu kirkkoon ja sitten kaksi yksittäistä henkilöä. Valinta sillain helppo, että toinen noista kirkkoon kuuluvista on miehen pitkäaikainen ystävä niin häntä sitten on sylikummiksi ajateltu. Tosin ei oo suuremmin väliä meille kuka olisi sylikummina. Muistan, et meijän kummipojan kohdalla vanhemmat antoi kummien ite valita kuka on sylikummina, koska heille ei ollut väliä ja toimi ainakin meillä silloin hyvin niin. Ja asia ratkeskin sitten ongelmitta, kun viihtyi toisen sylissä paremmin ja toisen sylissä tuli vaan itkua :) Ristiäispäivää meillä yritetään tuohon 7.7.. vähän vielä työnalla, että saako siihen pappia, mutta kattellaan, aikaahan on :) :)
 
Voi kun kiva Annis että teillä nukutaan ja mahavaivat vähempiä! Ajattelinkin just tässä hiljan että miten teillä nyt menee. Meillä taas eilinen oli ihan hurja "huutopäivä"- masua väänti tyttönen kaarelle ja ilma kiersi valtoimenaan.. Ei ole tuommoista päivää vielä ennemmin ollut, tissillä oli lähes taukoamatta ja huutoa oli siinäkin pitkistä unista puhumattakaan.Tulee itsellekin niin huono olo kuunnella toisen sydäntäsärkevää huutoa :sad001 Ei voi tietää mistä oli, mekin jätettiin Devisolit kun tuntui niiden hiljalleen aloituksesta olevan pari tosi itkuista päivää. Nyt sitten ennen tätä eilistä annettiin kahtena päivänä Rela-D-vit.-tippoja ja sit tuli tämä!! Vai olinko sitten syönyt jotain mikä saattoi tuommoista tehdä, en tiiä..Tänään on taas ollut tyttönen sitten oma itsensä, nukuttu on ja sylitelty rauhallisena.
Tulevat kummitkin kävivät lapsineen meitä ilahduttamassa, olivat kyllä sitä mieltä että heillä on ollut sangen paljon pahempia huutojakin, well..
Uskomatonta että muutaman päivän päästä on typsykkämme jo kuukauden ikäinen :love017 Neuvolaan sitten taas keskiviikkona katsomaan mitä puntarit näyttää.. Ihanaa olla kyllä kotiäitinä, vaikka välillä valvotaan pikkutunneille niin silti niin paljon nautin!! Tuntuu että suuri stressi on poissa kun ei tarvii työmaalle kukonlaulun aikaan könytä, saa elää ihan oman perheen kellon mukaan :love017
 
Mä jätin noi Relat nyt tauolle, ku netissä jotkut puhui, että siitäkin oli tullut mahanväänteitä. Nyt on Devisolit (en vielä vaihtanut merkkiä vaikka toista ostinkin) taas eilen aloitettu ja huudot vielä ainakin pysyneet aisoissa. Pienellä toimii maha kerran-pari päivässä ja selkeesti jos ei oo toiminut niin huutoa tulee. Eli meillä ei toimis noi ohjeet "on normaalia, että maha toimii neljän päivän tai jopa viikon välein". Jumppailtu ollaan useampi kerta päivässä ja toivottavasti sillä pysyy homma hanskassa :) Oon oppinut ettei liikaa pidä hehkuttaa, ku kostautuu kuitenkin :) Sitäkin kannattaa Sinitiitu miettiä, et jos on jatkuen tissillä niin siinä menee ilmaa ja sit sitä kertyy mahaan ja kierre on valmis.. Meillä ei hirveen suurta innostusta oo tutti saanut, mutta välillä sitä aina tarjoon ja muutaman kerran on siihen rauhoituttu/nukahdettu. Ja mieluummin se kuin nyrkki, joka on kans aika suosittu :)

Mut mites muut kuulolla olijat? Ootteko säästyneet pahemmilta raskausoireilta vai kolottaako kovasti? Vienoko jo ponnistelee? :)
 
Takaisin
Top