Hurmaavat heinäkuulaiset 2014
- Ketjun aloittaja Syysneito
- Aloituspäivämäärä
Hei, jospa itekin uskaltautuisin mukaan, ensimmäinen kerta kun kirjottelen missään nettifoorumeilla.
Eli täällä olis LA 5.7. ja ensimmäinen neuvolakäynti 25.11. ja varhaisultra onkin sitten jo viikon päästä19.11. :)
Olen itse 22 vuotias ja ensimmäistä lastani odotan, mies 30 v. ja hänellä ennestään jo 6 vuotias poika :)
Hirveä pelko joka kerta kun alavatsaan sattuu ja pikimmiten täytyy vessaan juosta tilanne tarkistamaan :D
Eli täällä olis LA 5.7. ja ensimmäinen neuvolakäynti 25.11. ja varhaisultra onkin sitten jo viikon päästä19.11. :)
Olen itse 22 vuotias ja ensimmäistä lastani odotan, mies 30 v. ja hänellä ennestään jo 6 vuotias poika :)
Hirveä pelko joka kerta kun alavatsaan sattuu ja pikimmiten täytyy vessaan juosta tilanne tarkistamaan :D
Muokattu viimeksi:
RouvaKettunen
Puuhakas puhuja
Släpille suuret pahoittelut!!!
Tervetuloa uusille ja onnea plussasta!
Monella on jo vaikka mitä raskausoireita ja neuvolat ja ultrakin jo nurkilla! Tuntuu, et olisin ollut jo iäisyyden raskaana ( 4+5, hahah. Plussasin 3+3) ja ekaan neuvolaan (5.12 ) on niiiiin pitkä aika! Onko muita oireettomia odottajia? Ärsyttävää epätietoisuutta, kun ei tunnu juuri miltään! Mutta joo, oon ihan tyytyväinen jos vältyn pahoinvoinninlta! Esikoiseltakaan ei raskausoireita ollut, mutta nyt aika menee paaaaljon hitaammin!
Tervetuloa uusille ja onnea plussasta!
Monella on jo vaikka mitä raskausoireita ja neuvolat ja ultrakin jo nurkilla! Tuntuu, et olisin ollut jo iäisyyden raskaana ( 4+5, hahah. Plussasin 3+3) ja ekaan neuvolaan (5.12 ) on niiiiin pitkä aika! Onko muita oireettomia odottajia? Ärsyttävää epätietoisuutta, kun ei tunnu juuri miltään! Mutta joo, oon ihan tyytyväinen jos vältyn pahoinvoinninlta! Esikoiseltakaan ei raskausoireita ollut, mutta nyt aika menee paaaaljon hitaammin!
Mulla kans ollu varustukset ihan kipeet eiliseen asti ja nyt alkaa vähän kipu helpottaa. Ei tässä silti mahallaan paljon makoilla :D Masussa tuntuu melkeen kokoajan sellanen pieni paineentuntu, ei pääse totuus unhoitumaan. Ihan hyvä niin.
Mieliala oli eilen ihan lattialla illalla. Mietin että oliko tää nyt hyvä idea(on se
) yms ihan järjetöntä. Hetkellinen väsymyspuuska. Jotenki oli ihan könkäre olo eikä jaksanu mitään ja nyt on eka kk vasta, mitähän myöhemmin.. ihan pöllöjä ajatuksia mutta kuulunee asiaan miettiä kaikenlaista. Aamulla väsytti mutta nyt on taas paljon aurinkoisempi ja parempi olo.
Oon ite päättänyt olla ressaamatta jos ei tuu suoraan syytä. Koska
a) tämä on eka kerta, ei osaa onneksi pelätä kaikkea.
b) luultavasti jos menee kesken niin en voi vaikuttaa, niin vaan sitten tapahtuu
c) en seuraavalla kerralla enää voi olla huoletta koska tiedän liikaa.
Sent from my GT-I9195
Mieliala oli eilen ihan lattialla illalla. Mietin että oliko tää nyt hyvä idea(on se
) yms ihan järjetöntä. Hetkellinen väsymyspuuska. Jotenki oli ihan könkäre olo eikä jaksanu mitään ja nyt on eka kk vasta, mitähän myöhemmin.. ihan pöllöjä ajatuksia mutta kuulunee asiaan miettiä kaikenlaista. Aamulla väsytti mutta nyt on taas paljon aurinkoisempi ja parempi olo.Oon ite päättänyt olla ressaamatta jos ei tuu suoraan syytä. Koska
a) tämä on eka kerta, ei osaa onneksi pelätä kaikkea.
b) luultavasti jos menee kesken niin en voi vaikuttaa, niin vaan sitten tapahtuu
c) en seuraavalla kerralla enää voi olla huoletta koska tiedän liikaa.
Sent from my GT-I9195
Omituinen Höpö
Oman äänensä löytänyt
Mie oon kanssa ollu aika oireeton tai siis silleen, että oireita on, mut ne on tosi lieviä. Itse asiassa oon vähän huolissani kun oireita ei oo... Mutta suurin "oire" eli menkkojen poisjäänti on kyllä pysyny --> ei tipan tippaa, ei mitään värillistä. :) Jee.
Oon muuten Memmu Ihan samaa mieltä sun kanssa, turhaa ressata kun ei elämää voi hallita. Ja välillä saa ressata jos ressattaa, jos ei kuitenkaan koko aikaa :)
Oon muuten Memmu Ihan samaa mieltä sun kanssa, turhaa ressata kun ei elämää voi hallita. Ja välillä saa ressata jos ressattaa, jos ei kuitenkaan koko aikaa :)
Tapiirinen
Jostain jotain jo tietävä
Minäkin olin vielä viikot 4 ja 5 ihan oireeton! Nyt seiskaviikolle mentäessä pahoinointi tuli han yhtäkkiä ja kaamea väsymys! Olin muka niin suunnitellut urheilevani yms, mutta empä vaan jaksa. Ihan kuoleman väsy on aina töiden jälkeen, eli mulla ilmaantui vasta nyt pahemmat oireet. Saa nähdä kauanko kestävät.
Nyt pitkästä aikaa hieman parempi olo, mies lähti hakemaan kiinalaista ruokaa, kun kaapissa olisi ollut vain kalaa ja sitähän en nyt olis kyllä saanut alas! Eli jotain edes teki vähän mieli.... Sekin on jo jotain kun nyt ollut jatkuvana seurana äklötys....
Nyt pitkästä aikaa hieman parempi olo, mies lähti hakemaan kiinalaista ruokaa, kun kaapissa olisi ollut vain kalaa ja sitähän en nyt olis kyllä saanut alas! Eli jotain edes teki vähän mieli.... Sekin on jo jotain kun nyt ollut jatkuvana seurana äklötys....
Hei kaikille,
Oli pakko päästä puhumaan näistä asioista jollekulle - mieluiten tietysti "kohtalotovereille"...
Kirjoittelen nyt tänne heinäkuun ryhmään, vaikka kalenterin mukaan laskettu aika olisi tuolla kesäkuun lopulla, mutta saattaa olla, että oikeampi LA on heinäkuussa.
Taustani:
Olen 39-vuotias ja endometrioositaustainen. Endometriooma leikattu noin 10 vuotta sitten ja siinä yhteydessä toisesta munasarjasta osa jouduttiin leikkaamaan pois. Viimeiset 10 vuotta olen sitten mennyt e-pillereiden (ja viimeisimpänä minipillereiden) kanssa. Tapasin nykyisen avomieheni tuossa reilu 2 vuotta sitten. Tänä vuonna päätimme ruveta yrittämään raskautta. Jätin pillerit pois heinäkuun alussa ja viimeiset menkat oli 21.9.
Lokakuun puolivälissä mulla oli ihan hirveitä kramppeja alavatsassa ja siksi varasin ajan omalle gynelleni. Sain ajan vasta 7.11. Pelkäsin tietysti, että endo on riehaantunut. Samalla kuitenkin mulla kipeytyi rinnat päivä päivältä vain pahemmin ja pahemmin ja vähän heräsi epäilys (toivo) raskaudesta. Tein ensin yhden raskaustestin, kun edellisistä menkoista oli 5 viikkoa, mutta tulos jäi epäselväksi. 3 päivää myöhemmin yritin uudestaan ja sain plussan!
Gyne teki sitten alkuraskauden ultran, jossa näkyi ruskuaispussi, mutta muuta ei sitten oikeastaan näkynytkään mikä gynen mukaan viittasi siihen, että raskaus ei ole niin pitkällä kuin mitä kalenteri antoi odottaa eli olisi ollut vasta rv 5+, kun kalenterin mukaan 6+... Tähän tietty viittaa myös tuo ensimmäinen raskaustesti, joka ei vielä antanut tulosta.
Gyne oli enemmän kuin yllättynyt, että olin tullut näin helposti raskaaksi, kuulemma lähinnä ikäni takia.
Kyseessä siis ensimmäinen raskaus. Pelottaa ihan hemmetisti, että kyseessä onkin joku kohdunulkoinen raskaus tai että menee kesken tai tai tai... Tiedätte varmaan.
Sain neuvola-ajan 27.11. Jännittää!
Oli pakko päästä puhumaan näistä asioista jollekulle - mieluiten tietysti "kohtalotovereille"...
Kirjoittelen nyt tänne heinäkuun ryhmään, vaikka kalenterin mukaan laskettu aika olisi tuolla kesäkuun lopulla, mutta saattaa olla, että oikeampi LA on heinäkuussa.
Taustani:
Olen 39-vuotias ja endometrioositaustainen. Endometriooma leikattu noin 10 vuotta sitten ja siinä yhteydessä toisesta munasarjasta osa jouduttiin leikkaamaan pois. Viimeiset 10 vuotta olen sitten mennyt e-pillereiden (ja viimeisimpänä minipillereiden) kanssa. Tapasin nykyisen avomieheni tuossa reilu 2 vuotta sitten. Tänä vuonna päätimme ruveta yrittämään raskautta. Jätin pillerit pois heinäkuun alussa ja viimeiset menkat oli 21.9.
Lokakuun puolivälissä mulla oli ihan hirveitä kramppeja alavatsassa ja siksi varasin ajan omalle gynelleni. Sain ajan vasta 7.11. Pelkäsin tietysti, että endo on riehaantunut. Samalla kuitenkin mulla kipeytyi rinnat päivä päivältä vain pahemmin ja pahemmin ja vähän heräsi epäilys (toivo) raskaudesta. Tein ensin yhden raskaustestin, kun edellisistä menkoista oli 5 viikkoa, mutta tulos jäi epäselväksi. 3 päivää myöhemmin yritin uudestaan ja sain plussan!
Gyne teki sitten alkuraskauden ultran, jossa näkyi ruskuaispussi, mutta muuta ei sitten oikeastaan näkynytkään mikä gynen mukaan viittasi siihen, että raskaus ei ole niin pitkällä kuin mitä kalenteri antoi odottaa eli olisi ollut vasta rv 5+, kun kalenterin mukaan 6+... Tähän tietty viittaa myös tuo ensimmäinen raskaustesti, joka ei vielä antanut tulosta.
Gyne oli enemmän kuin yllättynyt, että olin tullut näin helposti raskaaksi, kuulemma lähinnä ikäni takia.
Kyseessä siis ensimmäinen raskaus. Pelottaa ihan hemmetisti, että kyseessä onkin joku kohdunulkoinen raskaus tai että menee kesken tai tai tai... Tiedätte varmaan.
Sain neuvola-ajan 27.11. Jännittää!
O
orgona
Vieras
Hei!
Eilen aamulla päätin tehdä raskaustestin ihan vaan huvin vuoksi testatakseni, että pitääkö reppua pakatessa varautua kuukautisten alkamiseen vai ei. Olin ihan varma, että negaa tulee, ja piti ensimmäisen tunnin jälkeen käydä kotona tarkistamassa, että mahdoinkohan nähdä vain unta :D Samalla herätin mieheni (joka aamulla testin tehdessäni vielä nukkui yövuoron jäljiltä, enkä silloin raaskinut herättää) ja söimme yhdessä kakkukahvit :) Olen 23-vuotias, mies 24 ja tämä on ensimmäinen raskaus, 4+2.
Hassua, miten en ollenkaan osannut uskoa olevani raskaana ennen testin tekemistä, ja nyt oireista ei voi erehtyä, kun en ole koskaan aikaisemmin kerran mitään tämmöistä kokenut. Mahaa on juilinut maanantaista alkaen suhteellisen jatkuvasti ja eilisen ja tämän päivän aikana olen ollut kummallinen aamunvirkku illantorkku - aamuisin on äärimmäisen helppo herätä just sillon kuin kello soi ja illalla uuvuttaa. Ai niin - otsaa kuumottaa samalla tavalla kuin kuumeisena, mutta mitään muita flunssan oireita ei ole.
Tänään mää oon käyny merkillistä pohdintaa asiasta. Jotenkin hassua käsittää, että enpä oo ikinä ollu tämmösessä tilanteessa, että tää on oikeasti jotain aivan uutta ja muuta :D Ja samaan aikaan on vielä hassumpaa käsittää, että "sukupolvet ennen meitä" ovat kokeneet tämän saman! Tunnen siis samaan aikaan jotenkin kummallista "vierautta" omasta ruumiistani (siis että pitää tutustua jotenkin aivan uudestaan) sekä hirveän voimakasta yhteenkuuluvuutta aikaisempien sukupolvien naisiin! Nää on aika jänniä fiiliksiä :)
Eilen aamulla päätin tehdä raskaustestin ihan vaan huvin vuoksi testatakseni, että pitääkö reppua pakatessa varautua kuukautisten alkamiseen vai ei. Olin ihan varma, että negaa tulee, ja piti ensimmäisen tunnin jälkeen käydä kotona tarkistamassa, että mahdoinkohan nähdä vain unta :D Samalla herätin mieheni (joka aamulla testin tehdessäni vielä nukkui yövuoron jäljiltä, enkä silloin raaskinut herättää) ja söimme yhdessä kakkukahvit :) Olen 23-vuotias, mies 24 ja tämä on ensimmäinen raskaus, 4+2.
Hassua, miten en ollenkaan osannut uskoa olevani raskaana ennen testin tekemistä, ja nyt oireista ei voi erehtyä, kun en ole koskaan aikaisemmin kerran mitään tämmöistä kokenut. Mahaa on juilinut maanantaista alkaen suhteellisen jatkuvasti ja eilisen ja tämän päivän aikana olen ollut kummallinen aamunvirkku illantorkku - aamuisin on äärimmäisen helppo herätä just sillon kuin kello soi ja illalla uuvuttaa. Ai niin - otsaa kuumottaa samalla tavalla kuin kuumeisena, mutta mitään muita flunssan oireita ei ole.
Tänään mää oon käyny merkillistä pohdintaa asiasta. Jotenkin hassua käsittää, että enpä oo ikinä ollu tämmösessä tilanteessa, että tää on oikeasti jotain aivan uutta ja muuta :D Ja samaan aikaan on vielä hassumpaa käsittää, että "sukupolvet ennen meitä" ovat kokeneet tämän saman! Tunnen siis samaan aikaan jotenkin kummallista "vierautta" omasta ruumiistani (siis että pitää tutustua jotenkin aivan uudestaan) sekä hirveän voimakasta yhteenkuuluvuutta aikaisempien sukupolvien naisiin! Nää on aika jänniä fiiliksiä :)
Terra
Silmät suurina ihmettelijä
Heips.
Täällä 25v. ensimmäisen odottajat. Viikonloppuna päätettiin, että jos menkat ei ala keskiviikkoon mennessä, ni sitten testataan. Nyt oli yk4 ja tätä onkin toivottu jo yritystäkin pidemmän aikaa. Tätä aamua jänskätessä näin sitten jo testausuniakin ja aamulla sain ne maagiset kaksi selkeää viivaa. :) Laskujeni mukaan pitäisi olla rv4+3 ja LA 20.7. Olo oli hyvin häkeltynyt ja onnellinen. Täytyy tehdä vielä toinen testi huomenna ja kattoa että tää varmasti pitää paikkaansa.
Oireita, no joo. Muutamia uusia tuntemuksia on ollut.. Rinnat ovat olleet turvoksissa ja alavatsaa juilinut jo muutaman päivän ajan. Ei pahasti, mutta silleen että olen siihin kiinnittänyt huomiota..myös mies huomasi varustuksen turvonneen
Aamulla töihin mennessä istuin sitten selkä menosuuntaan suht ahtaassa bussissa. Aattelin vielä että eipä oo ollu mitään oireita...tosin olinhan tiennyt raskaudestani n. kolme tuntia aiemmin. No, bussimatkani kestää n. 20minsaa ja sitten tuli jyrkähkö alamäki. Alamäkeen selkä edellä ei ollut kovin hyvä yhdistelmä, sillä sitten tulikin sen verran huono olo että mietin pitääkö mun kävellä viimeset pysäkinvälit töihin. Huono-oloisuus kyllä hävisi kunhan pääsin bussista pois... Jatkossa siis sijoitan itseni nokka menosuuntaanpäin...
Täällä 25v. ensimmäisen odottajat. Viikonloppuna päätettiin, että jos menkat ei ala keskiviikkoon mennessä, ni sitten testataan. Nyt oli yk4 ja tätä onkin toivottu jo yritystäkin pidemmän aikaa. Tätä aamua jänskätessä näin sitten jo testausuniakin ja aamulla sain ne maagiset kaksi selkeää viivaa. :) Laskujeni mukaan pitäisi olla rv4+3 ja LA 20.7. Olo oli hyvin häkeltynyt ja onnellinen. Täytyy tehdä vielä toinen testi huomenna ja kattoa että tää varmasti pitää paikkaansa.
Oireita, no joo. Muutamia uusia tuntemuksia on ollut.. Rinnat ovat olleet turvoksissa ja alavatsaa juilinut jo muutaman päivän ajan. Ei pahasti, mutta silleen että olen siihin kiinnittänyt huomiota..myös mies huomasi varustuksen turvonneen
Aamulla töihin mennessä istuin sitten selkä menosuuntaan suht ahtaassa bussissa. Aattelin vielä että eipä oo ollu mitään oireita...tosin olinhan tiennyt raskaudestani n. kolme tuntia aiemmin. No, bussimatkani kestää n. 20minsaa ja sitten tuli jyrkähkö alamäki. Alamäkeen selkä edellä ei ollut kovin hyvä yhdistelmä, sillä sitten tulikin sen verran huono olo että mietin pitääkö mun kävellä viimeset pysäkinvälit töihin. Huono-oloisuus kyllä hävisi kunhan pääsin bussista pois... Jatkossa siis sijoitan itseni nokka menosuuntaanpäin...
Muokattu viimeksi:
BeNe
Vauhtiin päässyt keskustelija
Tervetuloa uusille! Onpas meitä heinäkuisia todella paljon!
Kiva huomata, että meitä vähän "varttuneempiakin" odottajia on aika monta.
KayKay, meillä näyttää olevan vähän samanlainen tilanne, myös ollaan nykyisen mieheni kanssa tavattu pari vuotta sitten ja tänä vuonna aloitettiin tämä vauvaprojekti. Ikää minulla on 38 ja ensimmäinen raskaus myös.
Onnekasta odotusta kaikille!
Kiva huomata, että meitä vähän "varttuneempiakin" odottajia on aika monta.
KayKay, meillä näyttää olevan vähän samanlainen tilanne, myös ollaan nykyisen mieheni kanssa tavattu pari vuotta sitten ja tänä vuonna aloitettiin tämä vauvaprojekti. Ikää minulla on 38 ja ensimmäinen raskaus myös.
Onnekasta odotusta kaikille!
pauski90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ilmottautuisin joukkoon mukaan :)
Olen siis 23 vuotias äippä Hämeenlinnasta ja pikkukakkosta odotetaan syntyväksi 21.7.2013. Esikoinen on syntynyt 4/09. Kyseessä on kolmas raskauteni, 6/2013 sain keskenmenon ihan alkuviikoilla, jotenka pelko seuraa mukana tässäkin raskaudessa. Yritän iloita raskaudesta täysin rinnoin mutta mielessä pyörii että mitää jos taas...
Noh yritän nauttia jokaisesta hetkestä kun pikkukakkonen on mukana, toivotaan parasta ja pelätään pahinta 
Viikkoja tällä hetkellä 4+3 ja voi taivas mitkä olot JO NYT! Esikoisesta ei tosiaankaan ollut näin alussa minkään näkösiä oloja. Voisin nukkua koko ajan! Huono olo on aina aamuisin ja iltaisin eikä mitään tee mieli syödä (paitsi suklaata ja jugurttia
) Tissit on ku kaks liian täyteen puhallettua ilmapalloa ja naama kukkii iloisesti. Mutta tällä kertaa oon vaan noista oireista iloinen, tätä raskautta kun jouduttiin odottelemaan useampi kierto 
Kaikille peukkuja että raskaus etenee hyvin loppuun saakka!
Olen siis 23 vuotias äippä Hämeenlinnasta ja pikkukakkosta odotetaan syntyväksi 21.7.2013. Esikoinen on syntynyt 4/09. Kyseessä on kolmas raskauteni, 6/2013 sain keskenmenon ihan alkuviikoilla, jotenka pelko seuraa mukana tässäkin raskaudessa. Yritän iloita raskaudesta täysin rinnoin mutta mielessä pyörii että mitää jos taas...
Noh yritän nauttia jokaisesta hetkestä kun pikkukakkonen on mukana, toivotaan parasta ja pelätään pahinta Viikkoja tällä hetkellä 4+3 ja voi taivas mitkä olot JO NYT! Esikoisesta ei tosiaankaan ollut näin alussa minkään näkösiä oloja. Voisin nukkua koko ajan! Huono olo on aina aamuisin ja iltaisin eikä mitään tee mieli syödä (paitsi suklaata ja jugurttia
) Tissit on ku kaks liian täyteen puhallettua ilmapalloa ja naama kukkii iloisesti. Mutta tällä kertaa oon vaan noista oireista iloinen, tätä raskautta kun jouduttiin odottelemaan useampi kierto Kaikille peukkuja että raskaus etenee hyvin loppuun saakka!
Hei!
Mulla on ruvennut röyhtelyttämään aivan älyttömästi, vaikka en normaalisti röyhtele paljon. Mieskin jo nauraa mulle, kun joka toisessa lauseessa tulee semmoinen ööörröyhk -äänne. Jos joku väittää, ettei se ole raskausoire niin multa saa ainakin happaman röyhtäisyn naamallensa.
Toinen outo piirre on semmoinen, että nälkä tulee ihan yhtäkkiä ja sitten kun on syönyt niin viimeistään puolen tunnin päästä vatsassa on tosi ontto ja tyhjä olo ihan kuin joku vetelisi ne ruuat saman tien suihinsa mun vatsasta. Ja sit pitää taas jotain syödä. Mikähän suursyömäri se kohdussa oleileva otus on? Kyllä minä nyt olen varma, että siellä joku on, kun on näitä kummallisia oireita.
Väsynyt ja saamaton olen koko ajan ja sohva vetää todella tehokkaasti puoleensa. Toisinaan aamuyöllä etoo ja viime yönäkin piti syödä banaani ja juoda mehua, että sain pahan olon kuriin. Oksua ei ole tullut.
6 päivää pitää vielä neuvolaa odottaa, ultra-aikoja ei ole vielä tiedossa.
Mulla on ruvennut röyhtelyttämään aivan älyttömästi, vaikka en normaalisti röyhtele paljon. Mieskin jo nauraa mulle, kun joka toisessa lauseessa tulee semmoinen ööörröyhk -äänne. Jos joku väittää, ettei se ole raskausoire niin multa saa ainakin happaman röyhtäisyn naamallensa.
Toinen outo piirre on semmoinen, että nälkä tulee ihan yhtäkkiä ja sitten kun on syönyt niin viimeistään puolen tunnin päästä vatsassa on tosi ontto ja tyhjä olo ihan kuin joku vetelisi ne ruuat saman tien suihinsa mun vatsasta. Ja sit pitää taas jotain syödä. Mikähän suursyömäri se kohdussa oleileva otus on? Kyllä minä nyt olen varma, että siellä joku on, kun on näitä kummallisia oireita.
Väsynyt ja saamaton olen koko ajan ja sohva vetää todella tehokkaasti puoleensa. Toisinaan aamuyöllä etoo ja viime yönäkin piti syödä banaani ja juoda mehua, että sain pahan olon kuriin. Oksua ei ole tullut.
6 päivää pitää vielä neuvolaa odottaa, ultra-aikoja ei ole vielä tiedossa.
Annastiina86
Vauhtiin päässyt keskustelija
Huomenta päivää kaikille! Miten meillä menee?? :) Muutaman surutarinan huomasin, voimia kaikille joilla kaveri ei matkassa ole pysynyt!
Täällä yksi elämänsä parasta aikaa viettävä, oireita on jonkun verran ja pahin varmaankin rintavarustuksen hervoton turpoaminen. Joutui hakemaan kaupasta isommat liivit kun ei vaan enää mahtunut vanhoihin. Töissäkin tämä asia on huomioitu ja olen yrittänyt kierrellä ja kaarrella miksi paita pingottaa niin kamalasti rintojen kohdalta. :D Täytyy varmaankin hakea pian isompi paita!!
Iltaisin en saa enää mahaa vedettyä sisään; kamalat turvotukset ja alamahassa on semmoinen kova pömppö. Olen niitä onnellisia joiden kohtu on todella eteen työntynyt joten tervetuloa selkäsäryt kun masu oikein pullahtaa!! Voi aika koville vielä tässä joutua!
Muutenhan tämä on tämmöistä odottelua ja ihmettelyä.. Neuvola on ensiviikolla ja siellä varataan ultraa.. Onkos kenenkään miehet osoittanut mitään "tunteita" tai mietteitä raskautta koskien?
Täällä yksi elämänsä parasta aikaa viettävä, oireita on jonkun verran ja pahin varmaankin rintavarustuksen hervoton turpoaminen. Joutui hakemaan kaupasta isommat liivit kun ei vaan enää mahtunut vanhoihin. Töissäkin tämä asia on huomioitu ja olen yrittänyt kierrellä ja kaarrella miksi paita pingottaa niin kamalasti rintojen kohdalta. :D Täytyy varmaankin hakea pian isompi paita!!
Iltaisin en saa enää mahaa vedettyä sisään; kamalat turvotukset ja alamahassa on semmoinen kova pömppö. Olen niitä onnellisia joiden kohtu on todella eteen työntynyt joten tervetuloa selkäsäryt kun masu oikein pullahtaa!! Voi aika koville vielä tässä joutua!
Muutenhan tämä on tämmöistä odottelua ja ihmettelyä.. Neuvola on ensiviikolla ja siellä varataan ultraa.. Onkos kenenkään miehet osoittanut mitään "tunteita" tai mietteitä raskautta koskien?
heppura
Vauhtiin päässyt keskustelija
^ mulla mun mies ei varmaan oikein uskalla vielä avautua tästä tuon meidän aikaisemman tuulimunan takia.Varovaisesti kyllä rivien välistä kuulee kuinka hän odottaa pientä jälkikasvua <3
Hassua on se, että meidän 2 v.11 kk pikku herra on ruvennut puhumaan pikkusiskosta! Ei siis ole ollenkaan ole puhuttu tästä raskaudestä hänen aikanaan tai muuta....aistiikohan pikku mies jotain :D
Hassua on se, että meidän 2 v.11 kk pikku herra on ruvennut puhumaan pikkusiskosta! Ei siis ole ollenkaan ole puhuttu tästä raskaudestä hänen aikanaan tai muuta....aistiikohan pikku mies jotain :D
pauski90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
:)Meillä tuo tuleva isukki on ihan onnessaan, tais tirauttaa pienet itkutkin kun testin näki :) Hän on ollut meistä aina se järjen ääni joten yrittää välillä toppuutella ettei vielä iloita kun on niin alussa, hetken päästä kuitenkin suunnittelee jo mihin pinnasänky laitetaan