Huolia

Niin siinä sit kävi, että kesken on mennyt tai sitten tuulimuna :( Reilun viiden tunnin aikana (mikä tuolla päivystyksissä vietettiin) asiaa kerkeää kummasti käsitellä mielessään. Nyt on jo parempi olo psyykkisesti. Ja kyllä taas sanon, että on niitä lääkäreitä joka lähtöön. Onneksi mulla on ihana mies, joka oli kyllä ihanasti mun tukena koko päivän <3 Silitti ja piti kainalossa jos yhtään vaan näytin siltä että kaipaan tukea. Naistentautien päivystyksessä oli kyllä ihan superihana hoitaja.

Nyt vaan ajatus kohti tulevaisuutta. Pian hermoja lepuuttamaan Thaimaaseen ja siitä sitten arkea jaksaa taas pyöritellä <3 Tuun aina välillä kurkkimaan mitä tänne kuuluu :) Toivon teille kaikille iloa, onnea ja lämpöisiä ajatuksia sekä enkeleitä odotukseen <3

-ippa-
 
Voi Ippa! Tsemppiä ja kaikkien hyvää uuteen yritykseen. Voin vain ihailla oikeaa asennettasi. Ihanaa matkaa teille!
 
Kiitos :) Ei tästä vielä lannistuta. Oloa helpotti myös se kun lääkäri arveli tuulimunaksi ja että kohtu on ollut jo hyvän aikaa tyhjä. Meille kaikille tsempit tulevaan :) Haaveisiin ja pian toteutuviin unelmiin <3
 
Voihan Ippa, jaksamisia ja tsemppiä jatkoon!!

Tääl ruskee tuhruilu/ruksee lima on jatkunu kohta kaks vkoa vaihtelevasti. Välillä päiviä ettei o ollenka ja välillä tulee muutamanki kerran vessassa käydes si pyyhittäes limat. Kipuja ei edelleenkä o ja limat pysyny ruskeena, eikä hyytymiäkä o. Oireetti senku va pahentunu, ainehi väsymys ja tää ympärivuorokautine äklö.. :( mitään ei saa suusta alas ja si ku pystyy syömää et tuntuu helpommalta ni si taas äklöttää ja yököttää sen takia ku jtn söi.. Heräämisen jälkeen kaikista pahin. O tässä ny si. Repäsykipuja on ruvennu ilmaantuu, lähinnä huomasin eilen ku laitoin vieraille pari hevosta maastoon ja kiristelin satulavöitä. Ratsastamista on joutunu rajottaa ku ei ni kauhee rankkaa treeniä kykene/uskalla tekemää. Mut ens vkolla ois neuvola ja todnäk ultra, jospa sielä näillä oloila ois joku kyydissä ja pysyis tiukasti ki! Jospa senki jälkee siitä si stressi helpottas ja limat loppus ja uskaltautus taas kunnol treenaa nuita hevosia ku ois kevääl ktk tammoilla eessä.. Niin monet km jo takana vuosien aikana et en haluu taas kokee. Tähän asti suurin osa ollu hyvinki varhasia, en uskalla vielä etes kunnol iloita tästä ja nauttia, niilleki sukulaisile jotka jo tietää ni sanonu va et katotaa onko sielä ketää ees ku tällee vuodellu.. Mut sormet ja varpaat ristissä! :/
 
Mulla RV 8+4 ja eilen tuli ensimmäisen kerran jotain rusehtavaa tuhrua housuun...aiemmin ollut hiukan normaalia runsaampaa valkovuotoa vaan. Mitään mahakipuja ei ole pahemmin ollut, vain sellaista pientä ja toisinaan nipistelyä. Tänään sitten yhdynnän jälkeen mies pelästy, kun oli samaista tuhrua jälleen...tosin ei mitään suuria määriä ja tosiaan siis sellaista valkovuotoon sekoittunutta vanhaa verta. Ensin viittasin itse kintaalla (kun en halunnu häntä huolestuttaa), mutta sitten kun luin, että se voi jatkua ja pahentua kunnon veriseksi vuodoksi, niin alkoi ahistaa... jos kaikki ei olekaan hyvin? Raskausoireita jo jollekin sivulle kirjasin, siis ei ole ollut pahoinvointia, vaan pientä kuvotusta ja huimausta, rintoja aristaa ja ne ovat kasvaneet, väsymys yms. Nyt sit tuntuu kuin ne kaikki olis hävinnyt, mut toivottavasti pää tekee tepposia ja 7.2. NT-ultrassa kaikki olisi hyvin. Ei vaan jaksais odottaa sinne asti, mut minkäs teet... emoticon
 
Nyytikki: Yritä kuitenkin olla murehtimatta turhia, tuo tuhru voi olla ihan harmitontakin. Aika monella sitä esiintyy raskauden alkuaikana. Ja oireetkin katoavat toisilta varsin varhaisessa vaiheessa. Minäkin olen sentään "yöpissailusta" päässyt eroon, saa yöt nukuttua vähän paremmin, kun vasta aamulla tarvitsee nousta vessaan. Mutta tosiasiahan on, että vaikka olisi menossa kesken, et sille itse mitään voi, joten järkevintä olisi vain odottaa ja katsoa, jatkuuko vuoto. Yhdyntä voi herkästikin alussa saada tuollaista tuhrua aikaiseksi. Se rusehtava vuoto/tuhru on käsittääkseni vanhempaa verta, siitä ei tarvitse vielä huolestua, kun ei kipujakaan ole. Vaikeaahan se on pitää pää kylmänä, mutta se olisi parasta kuitenkin etenkin itsesi kannalta. :) Tää netti on ihan hyvä keksintö, kun saa helposti vertaistukea, mutta huono siinä mielessä, että kaikenlaista tietoa löytää turhankin hyvin. ;) Tsemppiä sinne nyt kuitenkin ja jos muuten olo hyvä, eikä rupea vuotamaan enemmän, niin eiköhän kaikki ole kuitenkin kunnossa!
 
Kiitos tsemppauksesta Kellitys, näin ekan raskauden kohdalla kaikki on niin uutta, että ei osaa oikein suhtautua realistisesti mihinkään... ja kun kaikilla näyttää menevän hiukan eri tavalla noi oireet. Jollekkin vuoto on ihan normaalia ja toiselle on tullut kuitekin km sen jälkeen. Kirottu netti... vaikka toisaalta on kyllä kiva lukea muiden kirjoituksia täältä.
Nyt vuoto on vaan lisääntynyt (yhä ruskeaa), samoin vatsaa kivistää jo heti aamusta. Mutta tänään koitan pyhittää päivän kotitöille ja keskeneräiselle opiskelujutulle. Koitan välttää ottamasta stressiä näistä oireista, opiskelusta tai rakennusprojektista... (miten raskaus voi ylipäänsä olla mahdollista kun opiskelee työn ohessa ja rakentaa samalla taloa?). Ja jos ei mitään suurempia km-oireita/kipuja tule, niin odotan sinne 7.2. ultraan asti enkä hätyytä turhaan neuvolantätiä murheillani.
Ensviikolla olis yhdet juhlat, jonne tarttis vielä keksiä joku tekosyy juomattomuudelle... tipaton tammikuu on kyllä niin kulunut juttu, että taidan koittaa huijata vaan kavereita alkoholittomilla drinkeillä. Jos tietäis, et kaikki on ok, niin vois isäntäparille jo kertoa... huokaus!
 
Nyytikki voin sanoo et säikäytti vuoto miutti ekan raskauden kohdalla! Kesti puoltoista vkoa vaihelle rusehtavaa ja oisko välillä punertavaaki ollu, mut si loppu ku seinään ja kaikki oli hyvi ja neiti synty 41+4. Nyt kestäny tässä raskaudessa yli kolme vkoa vaihtelevaa tuhruilua, välillä verisempää, välillä enempi saanu pyyhkiä ja välillä ei mtn, ultrassa selvisi että olen kaksosia odottanut, joista toiselta ei löytynyt rv8+0 sykettä, eli vuotelee hissukseen pois. Mutta jos ei vaan kovia ja jatkuvia kipuja ole, tai runsaita vuotoja ni koittaa vaan rentoutua. :) Helpommin sanottu ku tehty kylläki, mutta kuitennii. Niitä jomotuksia tullu pitkin aikaa, varsinki jos vitutuskäyrä nousee tai hirveesti kyykkyhyppyjä, ylösnousuja, kumarruksia jnejne joutuu tekemää. Päivät tahtoo hyppimistä ollahi hevosten ja 1v esikoisen kanssa.. Mut tsemppiä sinne!
 
Saakelin parvorokko! Lapsen päiväkodissa on parvorokkoepidemia. Puolet lapsen ryhmästä on jo sairastunut. Hoitotäti sanoi ihanasti, että ei teidän lapsella vielä näytä oireita olevan, mutta tulee pian. Ja lisäsi vielä, että ei hätää ei ole vaarallinen paitsi jos sattuu olemaan raskaana. Siinä vaiheessa meikä hymyili kiltisti ja sanoi, että nähdään huomenna. Google ja oma äiti valaisivat tätä idioottia, että ei todellakaan hyvä alkuraskaudessa, jos äiti ei ole sairastanut sitä. Eli huomenna menossa verikokeisiin, joista katotaan olenko sairastanut sen. Äitini ei muista. Ainoa hyvä vastaus on, että olen sairastanut sen ja mulla on vasta-aineet. Muuten joudun kuulemma äitiyspolille tehotarkkailuun, jossa seurataan vaikutuksia sikiöön. Pahin vaikutus on keskenmeno. Että silleen!
 
Tänään sitten laitoin vuodon ja kipujen takia sähköpostiviestiä neuvolantädille, joka laitti lähetteen naistenpolille. Siellä ultrattiin ja ultrassa näkyi KAKSI ruskuaispussia, tosin liikettä ei kummassakaan ollut. Sain kontrollin viikon päähän, mutta lääkäri totesi, että nyt ei kamalasti kannata liputtaa vielä, kun sydänäänet puuttui...toki sanoi myös, että vasta viikon päästä ollaan viisaampia asian suhteen. Kuukautiset kun olivat vähän epämääräiset, niin hedelmöittymisajankohta on voinut olla hiukan myöhemminkin ja sydänäänet voivat vielä ilmaantua. Aistin kyllä, että tosiaan ei kannata toivoa turhia. Nyt siis olisi 8+6 menkkojen mukaan laskettuna ja aika epäileväinen olen raskauden suhteen...viikon kun jaksaa sinnitellä, niin ehkä sitten ollaan viisaampia. Tai sitten se kunnon vuoto, joka olis selkeä merkki keskenmenosta.
Jostain kumman syystä olimme jutelleet puolison kanssa kaksosten tulosta, joten aika outo sattuma. Tosin riittäisi, että edes yhdet sydänäänet tulisi näkyviin...
 

Tsemppiä Nyytikki kovasti sinne, ja toivotaan että kummatkin sydänäänet näkyvät!! :)

koitahan ottaa ihan rauhassa, äläkä stressaa turhia, vaikka tietysti helpommin sanottu, kuin tehty..

 
Mulla tänään ultra ja siellä näky n. 3mm "möykky"... eli sydänäänistä ei tietoakaan. Kävin sitten verikokeissa ja ke tulee vastaus jotta onko niitä raskaushoormooneja ollenkaan.
Menkoista laskettuna viikkoja ois nyt 8+5. Kierrosta lääkäri kyseli ja yhet menkat mulle kerkes tulla ja sitä ennen pillerit puol vuotta ja kierukka 5-vuotta. Joten voihan se olla että kierto niin pitkä että hedelmöitys on tapahtunut vasta myöhemmin,
Fiilikset ei kovin huipussaan kyllä ole. Tosin lääkäri sano jotta ei kannata vielä heittää kirvestä kaivoon ja toisaalta kannattaa varautua pahimpaan.
Tekis mieli mennä yksityiselle ultraan kun tänään oli tk:ssa. Niillähän on paremmat vehkeet siellä. Viikonlopuks on vielä reissu tulossa perheen kesken niin ei siellä kyllä paljon jaksa mihinkään keskittyä jos koko ajan miettii, että onko kaikki hyvin vai ei?!?!?!
 
Eipä ne siellä yksityiselläkään noin pienestä mitään juuri näe :( Mulla oli silloin 6+2 noin 6mm kokoinen ja juuri ja juuri sydänäänet erottui: Nyt alkaa paniikki taas nousta että onko tuolla ketään, kun ei masussa tunnu mitään! Siis en nyt mitään potkutuntemuksia tietysti tarkoitakaan, mutta siis sellaista että tuntisi olevansa raskaana....
Toivottavasti olisi hyviä uutisia meille joita epävarmuus jäytää!
 
Nyt kyllä aika epätoivoinen olo. Oireet vaan kovenee, ihan kun olis kunnon menkkakivut ja veristä vuotoa tulee, lähinnä tosin kunnolla vain vessareissun yhteydessä. Ei ainakaan vielä ole tullut selkeämpää möykkyä, josta lääkäri mainitsi. Saikkua en ottanut, vaikka lääkäri tiedusteli tarvetta...olisin vaan funtsinut tätä asiaa kotona. Koitan siis saada ajan kulumaan töissä ja välttää fyysistä rasitusta...henkistähän rasitusta tässä on jo tarpeeksi.
Ajattelin vetäytyä elokuisten porukasta tuonne ensviikon keskiviikkoon ja palata sitten kertomaan kontrolliultran uutiset. Nimimerkillä "hulluksihan täällä palstaa lukiessa tulee..."
Tosin jään kyllä kaipaamaan kaikkia teitä ja teidän juttujanne...halauksia kaikille mameille ja masuille, erityisesti Tiuhtis78:lle tsemppiä!!
 
Nyytikki, hurjasti voimia, toivotaan kuitenkin parasta! Samoin tiuhtis78 tsemppiä, täällä peukut pystyssä sinunkin puolesta.
 
Kovasti voimia sinne Nyytikki! tiuhtis78 ja EloVera tsemppiä ja voimia teillekkin!
 
HUOM! Ei heikkohermoisille...
Huokaus, yöllä oli pakko mennä päivystykseen, kun ei kivut hellittäneet...missään asennossa ei pystynyt olemaan, poltti ja kouristi aivan älyttömästi ja itkin lopulta kivusta (mitä en ole kyllä tehnyt sitten pitkään aikaan). Lääkäri uskoi keskenmenon alkaneen ja antoi Panacodia ja lähetti kotiin...ei juuri antanut toivoa. No, siitä päiväisestä naistenpolin käynnistäkin jäi sellainen fiilis, että keskenhän tää varmaan menee, kun ei ole sydänääniä saatikka sitten sikiötä näkynyt kummankaan ruskuaispussin tuntumassa. Ja "diagnoosihan" oli jo silloin "abortus imminens" eli uhkaava keskenmeno. Sain lääkkeiden turvin unen päästä kiinni ja yöllä heräsin vessaan (kivut oli poissa)... siellä sitten tuli ulos selkeesti pari "möykkyä" ja niin sairaalta kun se tuntuukin oli mun pakko vessaharjan toisella päällä söhästä pönttöön...olisko ollut sitten se toinen ruskuaispussi ainakin ja verihyytymää. Vielä sairaammalta tuntuu näin jälkeenpäin, et mä menin siitä takaisin nukkumaan enkä reagoinut mitenkään...vasta aamulla tuli itku :(
Näiden kahden ei sitten pitänytkään tulla maailmaan...ainakaan vielä. Lääkärikin ihmetteli oikein moneen kertaan sitä, että on kaksi ruskuaispussia eikä sikiöitä. Eikös se sit ole niin kuin kaksos-tuulimunaraskaus?
 
Hei pitkästä aikaa!

Pakko oli tulla huolia tänne purkamaan.. kävin varhaisultrassa pari viikkoa sitten ja vkoja piti olla 7+5, mutta ultran mukaan olikin 6+0 - 6+2 eikä sykettä näkynyt. No huomenna olis sitten uusi ultraus, jotta saadaan tietää oikeat viikot tai sitten se pahin vaihtoehto. Kyllä jännittää! Oireita ei juurikaan ole, mikä viittaa mielestäni tietty tuohon jälkimmäiseen.

Nyt pitäisi sitten saada tämä päivä ja yö jotenkin kulumaan.. taidan aloittaa siivousurakan tai jos ensin painuis koirien kans pihalle...!

Tsemppiä ja voimia ja halauksia kaikille muillekin epätietoisille! Toivotaan parasta!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top